NordenBladet —Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on allekirjoittanut 4.2.2022 Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen ja Kansallisen syöpäkeskuksen valtionavustuspäätökset. Kansalliset osaamiskeskittymät, kuten Kansallinen lääkekehityskeskus ja Kansallinen syöpäkeskus ovat osaterveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa.Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella edistetään kilpailukykyistä lääkekehitystä. Tavoitteena on alan toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen sekä varhaisen vaiheen lääkekehityksen rahoituksen mahdollistaminen. Pitkällä tähtäimellä lääkekehityskeskuksella on rooli myös lääkkeiden saatavuuden häiriötilanteisiin varautumisessa kansallisella tasolla. Lääkekehityskeskus palvelee koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa.Ministeri Kiurun mukaan päätöstä kansallisesta lääkekehitysyhtiöstä on valmistelu pitkään. ”Pitkittynyt koronaepidemiakin on osoittanut, että Suomi ja maailma tarvitsevat uusia lääketieteellisiä innovaatioita. Kansallisella lääkekehitysyhtiöllä vauhditetaan suomalaisen huippuosaamisen kasvua”.Lääkekehityskeskuksen kotipaikka on Turku. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos Jyrki Liljeroos. Syöpäkeskukselle 2,85 miljoonan euron valtionavustusKansallinen syöpäkeskus perustettiin lokakuussa 2019. Kansallinen syöpäkeskus muodostuu kansallisesta koordinoivasta yksiköstä ja viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta. Jokaiselle alueelliselle keskukselle myönnetään avustusta 0,5 miljoonaa euroa, ja koordinoivalle yksikölle 0,35 miljoonaa euroa.”Syöpäkeskuksilla on tärkeä tehtävä syövän hoidon vaikuttavuuden parantamisessa. Nyt tehdyillä avustuspäätöksillä on iso merkitys keskusten toiminnan kehittämiselle”, ministeri Kiuru toteaa.
NordenBladet —Carl Ludvig Engelin suunnittelema Valtioneuvoston linnan päärakennus valmistui Helsinkiin vuonna 1822. Kolmikielinen uutuuskirja Valtioneuvoston linnan 200 vuotta esittelee kuvin rakennuksen historian.Katri Maasalon kirjoittama ja kuvatoimittama kirja on kuvakavalkadi Suomen historian keskeisestä hallintorakennuksesta. Se sisältää lähes 150 kuvaa 1800-luvun lopulta vuoteen 2020. Vanhin säilynyt valokuva linnasta on vuodelta 1866. Valtioneuvoston kanslia on tilannut teoksen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.Kahden vuosisadan aikana rakennusta on isännöinyt ensin keisarillinen senaatti, sitten tasavallan hallitus. Linna rakennettiin hallintorakennukseksi, ja se toimii edelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Rakennuksen julkisivu on säilynyt lähes ennallaan.Päärakennuksessa toiminnan raamit ovat pysyneet samana ja tilat tunnistettavina 200 vuoden ajan. Koska rakennus ei ole avoinna yleisölle, se näkyy julkisuudessa lähinnä kuvissa, joissa toistuvat ministerivalan vannomiset, rituaaliset kättelyt sekä lukuisat istunnot ja tiedotustilaisuudet. Asetelmat kertautuvat, mutta ihmiset vaihtuvat. Rakennuksessa otetut kuvat ovat lähinnä virallisten tilanteiden dokumentointia, ja kuvaaminen on rajattu tiettyihin aikoihin ja paikkoihin. Kirjan kuvat kertovat historiallisista tapahtumista vuosien varrelta. Niistä näkyy, miten keisarivaltaa korostettiin ja miten vuoden 1918 kuviin luotiin myös taiteellisia asetelmia. Kuvat kertovat myös, miten sotavuosien pommitukset jättivät jälkensä ja kuinka koronapandemia vaikutti 200-vuotiaaseen rakennukseen.Kirjan kuva-aineisto on koottu lähinnä valtioneuvoston kuvapankista, Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston kuvakokoelmista sekä Lehti¬kuvan ja Helsingin Sanomien kuva-arkistoista. Sekä tiloja että ihmisiä kuvaava kooste etenee pääasiassa kronologisesti. Filosofian maisteri Katri Maasalo on työskennellyt toimittajana, tiedottajana ja kustannustoimittajana. Hänen edellinen teoksensa Senaatintori – Suomen historia kuvin julkaistiin syksyllä 2019.200-vuotiasta linnaa juhlitaan syksylläValtioneuvoston linnan päärakennus otettiin käyttöön 27. syyskuuta 1822. Linnassa järjestetään syksyllä avoimien ovien päivä, jonka aikana yleisö pääsee tutustumaan linnan historiallisiin tiloihin.Syksyllä voi osallistua myös lyhyiden luentojen sarjaan, jossa käsitellään esimerkiksi linnan historiaa, siellä työskennelleitä henkilöitä, arkkitehtuuria ja taidetta. Kyseessä on kaksipäiväinen kaikille avoin tapahtuma.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kaikille avoimen kyselyn, jossa kerätään näkemyksiä aluekehittämisen tulevaisuustyöhön. Kysymykset koskevat laajasti näkemyksiä asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvoinnin kehittymisestä tulevina vuosikymmeninä.Vastauksia hyödynnetään aluekehittämisen suuntaviivojen 2040 laadinnassa. Tarkoituksena on nostaa esille aluekehittämisen keskeisiä haasteita erilaisten alueiden kannalta ja luoda yhteinen näkemys aluekehittämisen tulevaisuuden tärkeistä näkökulmista. Aluekehittämisen suuntaviivat 2040 -työtä hyödynnetään päätöksenteon pohjana tulevia aluekehittämiseen kytkeytyviä valmisteluja, strategioita ja ohjelmia tehtäessä. Työn on tarkoitus valmistua syksyllä 2022.”Toivomme, että saamme runsaasti vastauksia eri puolelta Suomea, erilaisilta aluekehittämisen toimijoilta kunnista, maakuntien liitoista, korkeakouluista ja oppilaitoksista, mutta myös kolmannen sektorin ja yritysten toimijoilta sekä asukkailta. On tärkeää saada mahdollisimman laaja näkemys alueiden tulevaisuuden näkymistä, jotta muutostrendien moninaiset vaikutukset tulevat huomioiduksi,” työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Härkönen sanoo.Kyselyyn voi vastata 20.2.2022 asti. Kyselyn sulkeuduttua työ- ja elinkeinoministeriö laatii saamistaan vastauksista yhteenvedon, joka julkaistaan Otakantaa.fi -palvelussa.
NordenBladet —Suomi pyrkii lisäämään merkittävästi osaajien maahanmuuttoa. Jotta tavoitteessa onnistutaan, uusi valtiosihteeriryhmä aloittaa työnsä. Ryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartassa esitetyn laajan toimenpideohjelman edistymistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hallitus pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä niin, että kestävyystiekartan edellyttämä 50 000 töihin tulevan maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on myös, että vuoden 2030 jälkeen työperäisiä maahanmuuttajia on vuosittain vähintään 10 000 enemmän kuin nyt. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000 opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Tarkoitus on, että heistä 75 prosenttia myös jäisi Suomeen ja työllistyisi täällä valmistumisensa jälkeen. Tiekartan toimeenpaneminen vaatii paljon yhteistyötäSaavuttaakseen nämä tavoitteet hallitus on laatinut Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan, jonka toimet parantavat Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta osaajien ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Samalla tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen vahvistaa julkista taloutta kestävyystiekartan mukaisesti.Tiekartan toimeenpano vaatii paljon määrätietoista työtä ja laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Jotta tämä onnistuisi, toimeenpanoa tukemaan perustetaan Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton valtiosihteeriryhmä. ”Osaajista käydään maailmalla kovaa kisaa. Jotta Suomi onnistuu työvoiman maahanmuuttoa koskevissa tavoitteissaan, lukuisten toimijoiden täytyy tehdä saumatonta yhteistyötä. Valtiosihteeriryhmä edistää tiekartan toteutumista ja varmistaa, että kaikilla on sama tilannekuva”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Työryhmässä on edustus useista eri ministeriöistäValtiosihteeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Ville Kopra työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmän muita jäseniä ovat nimetyt valtiosihteerit ja erityisavustajat eri ministeriöistä. Lisäksi mukana on asiantuntijoina virkamiehiä. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton valtiosihteeriryhmän toimikausi on 4.2.2022−31.3.2023. Ryhmässä on työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi edustus opetus- ja kulttuuri-, sisä-, oikeus-, ulko- ja valtiovarainministeriöstä. Ryhmän työtä tukevat Business Finlandin, Digi- ja väestötietoviraston, Keha-keskuksen, Maahanmuuttoviraston ja TE-toimistojen asiantuntijat.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat ajankohtaisista EU-asioista Helsingissä torstaina 3. helmikuuta. Puheenjohtaja von der Leyen tapasi Suomen vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Pääministeri Marinin ja puheenjohtaja von der Leyenin keskusteluissa oli keskeisesti esillä Euroopan turvallisuustilanne. Euroopan unioni tukee Ukrainan suvereniteettia ja sen rajojen koskemattomuutta. Kaikilla uusilla Ukrainaan kohdistuvilla sotilaallisilla toimilla olisi massiiviset seuraukset ja kova hinta. Keskustelussa komission puheenjohtajan kanssa esillä olivat toimet, joilla unioni voi Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti valmistautua vastaamaan eri kehityskulkuihin. Suomi tukee EU:n yhtenäistä viestiä ja yhteistä toimintaa. ”Nyt tarvitaan vuoropuhelua ja diplomatiaa ja ennen kaikkea Venäjältä toimia sotilaallisen jännityksen vähentämiseksi”, pääministeri Sanna Marin totesi tapaamisen jälkeen. Pääministeri Marin ja puheenjohtaja von der Leyen keskustelivat myös Eurooppa-neuvoston seuraavissa kokouksissa esille nousevista asioista sekä mm. metsiin ja metsätalouteen liittyvistä aloitteista, taksonomiasta ja talvimerenkulun huomioimisesta esillä olevissa lainsäädäntöesityksissä.
NordenBladet —Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 3.2.2022 päättänyt olla ottamatta tutkittavaksi kahta valitusta, jotka koskivat oikeudenkäynnin pituutta rikosasiaan liittyvässä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä.Valittajat olivat asianomistajia WinCapita -rikosoikeudenkäynnissä. He esittivät vahingonkorvausvaatimuksensa jo esitutkinnan yhteydessä, mutta nimesivät henkilöt, joihin vaatimukset kohdistuvat sekä vaatimusten perusteet vasta erillisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin alussa.Käräjäoikeus vahvisti asiassa sovintoratkaisun, jossa yksi valittajien nimeämistä henkilöistä määrättiin maksamaan korvauksia valittajille. Valittajat vaativat käräjäoikeudessa korvausta pitkittyneestä oikeudenkäynnistä. Käräjäoikeus katsoi, että juttu on poikkeuksellisen laajakantoinen ja monimutkainen, eikä valittajilla ollut mahdollisuutta kiirehtiä sitä. Valittajien vahingonkorvausvaatimukset eivät kuitenkaan määrältään olleet erityisen suuria. Laskien oikeudenkäyntiin kuluneen ajan siitä, kun valittajat olivat esittäneet käräjäoikeudelle vahingonkorvausvaatimuksensa, käräjäoikeus ei pitänyt noin kolmen vuoden aikaa liian pitkänä ja hylkäsi valittajien vaatimukset.Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun. Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.EIT katsoi, että oikeudenkäyntiin kuluneen ajan laskeminen on aloitettava siitä, kun valittajat nimesivät henkilöt, joilta he vaativat korvauksia. Tavallisesti myös tuomion täytäntöönpanoon kuluva aika lasketaan oikeudenkäynnin pituuteen kuuluvaksi. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun valittajat eivät olleet hakeneet täytäntöönpanoa normaalin ulosottomenettelyn kautta, vaan oikeusrekisterikeskukselta, tuota aikaa ei voitu laskea oikeudenkäynnin kestoon. EIT ei pitänyt näin laskettuja hieman yli kolmen vuoden kestoja kohtuuttomina tapauksen olosuhteet huomioon ottaen. EIT piti valituksia selvästi perusteettomina eikä ottanut niitä tutkittavaksi.Ratkaisut ovat luettavissa EIT:n verkkosivuilla:Valitus 56825/15Valitus 59481/15
NordenBladet —Valtioneuvoston nimitti tänään 3. helmikuuta tasa-arvovaltuutetun virkaan varatuomari Jukka Maarianvaaran toiseksi viisivuotiskaudeksi 18. huhtikuuta alkaen.Jukka Maarianvaara on toiminut tasa-arvovaltuutettuna vuodesta 2017 ja on laajasti perehtynyt viran tehtäväalaan. Aiemmin Maarianvaara työskenteli terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehy ry:n edunvalvontatoimialan johtajana, järjestön neuvottelupäällikkönä ja lakimiehenä. Tasa-arvovaltuutetun verkkosivut
NordenBladet —Hallitus ehdottaa, että Kuntien takauskeskus voi myöntää takauksia kuntia rahoittavan Kuntarahoitus Oyj:n sellaiselle varainhankinnalle, jota voi käyttää hyvinvointialueille myönnettäviin lainoihin. Jatkossa Kuntarahoitus voisi siis tarjota rahoituspalvelujaan kuntien ohella myös hyvinvointialueille. Hallitus antoi esityksen Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamisesta 3. helmikuuta 2022.Muutoksen myötä Kuntarahoitus Oyj voisi myöntää rahoitusta hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä liikelaitoksille samalla tavoin kuin se voi tällä hetkellä myöntää rahoitusta kunnille, kuntayhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä liikelaitoksille. Tämä olisi perusteltua sen vuoksi, että hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille siirtyy kunnilla ja kuntayhtymillä tällä hetkellä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu.
Kuntarahoitus Oyj on keskeinen kuntasektoria rahoittava luottolaitos. Lakimuutos ei pakota Kuntarahoitusta laajentamaan antolainaustaan hyvinvointialueille vaan ainoastaan mahdollistaa sen. Varsinaisen päätöksen Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän rahoituksen ulottamisesta hyvinvointialueiden toimintaan tekevät aina Kuntien takauskeskus ja Kuntarahoitus Oyj.
”Kuntarahoituksella ja Kuntien takauskeskuksella on ollut jo pitkään merkittävä asema kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien investointien rahoittamisessa. Siksi on luontevaa, että niiden rooli säilyy myös näiden palvelukokonaisuuksien siirtyessä hyvinvointialueille”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero. ”Esitykseen liittyvä Finanssivalvonnan linjaus hyvinvointialueiden lainojen sijoittumisesta nollariskiluokkaan ja Kuntarahoituksen rahoituksen ulottaminen hyvinvointialueille turvaavat hyvinvointialueen mahdollisuudet saada rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa. Tämä myös pienentää hyvinvointialueiden ja viime kädessä valtion maksettavaksi tulevia lainanhoitomenojen kustannuksia” ministeri jatkaa.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022.
NordenBladet —Valtioneuvosto toimitti torstaina 3.2.2022 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta direktiivistä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta parantaa alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja ja sosiaalisia oikeuksia. Ehdotuksilla tuettaisiin EU:ssa toimivien työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävän kasvun edellytyksiä.Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä. Euroopan komissio esittää sääntelyä alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman määrittämisestä ja alustatyötä tekevien henkilöiden uusista oikeuksista suhteessa alustan käyttämään algoritmijohtamiseen. Lisäksi viranomaisille annettaisiin uusia tiedonsaantimahdollisuuksia jäsenvaltion alueella tehtävästä alustatyöstä. Komission antoi direktiiviehdotuksen 9.12.2021.”Olen tyytyväinen, että alustatyön pelisääntöihin, joka on rajat ylittävä ilmiö, etsitään ratkaisuja EU-tasolla. Suhtaudumme lähtökohtaisesti positiivisesti direktiiviehdotuksen yleisiin tavoitteisiin”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Ehdotuksen käsittely on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu käsittelyn etenemisen myötä. Alustavan tarkastelun mukaan Suomen lainsäädäntö täyttäisi direktiiviehdotuksen vaatimukset joidenkin yksityiskohtien osalta, mutta monelta osin ehdotus edellyttäisi myös uutta sääntelyä. ”Työntekijöille kuuluvien työ- ja sosiaalilainsäädännöstä johtuvien oikeuksien on oltava samat riippumatta siitä, millä tavalla työn tekeminen on järjestetty. Tärkeää on myös turvata yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn liittyvien velvollisuuksien toteuttamisessa”, jatkaa ministeri Haatainen. Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhönDirektiiviehdotuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevien henkilöiden ammattiasema on määritetty oikein ja he pääsevät osaksi heille kuuluvia työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalietuuksia. Jos työtä välittävällä digitaalisella alustalla olisi määräysvaltaa työn tekemiseen, alustatyöntekijän oletettaisiin olevan työsuhteessa alustaan (työsuhdeolettama). Alustalla katsottaisiin olevan määräysvaltaa työn tekemiseen, jos kaksi viidestä ehdotuksessa esitetystä kriteeristä täyttyy. Sekä alustayritysten että työn tekijöiden olisi mahdollista kumota olettama oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä vedoten kansallisessa laissa määriteltyyn työsuhteen käsitteeseen. Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. Suomi pyrkii neuvotteluissa selkeyttämän direktiiviehdotukseen sisältyvät työsuhdeolettaman suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön sekä vaikutuksia työsuhteen olemassaoloa arvioivien viranomaisten toimintaan. Alustatyötä tekevät saisivat uusia oikeuksia algoritmijohtamisen allaLisäksi komissio esittää uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi annettava alustatyötä tekeville henkilöille tietoa automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä. Direktiivillä varmistettaisiin myös, että sovittujen työehtojen ja -olojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset.Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti alustatyötä tekevien henkilöiden uusiin oikeuksiin suhteessa algoritmijohtamiseen ja siihen, että ehdotuksella varmistetaan alustatyöntekijöiden henkilötietojen suoja.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan.
