Sammalenkorjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmä: Rahkasammalen korjuu ohjattava ojitetuille soille
NordenBladet — Rahkasammalen korjuu tulee kohdistaa luonnontilailtaan jo muuttuneille alueille, linjaa Sammalen korjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmä. Lisäksi korjuumenetelmää on kehitettävä niin, että rahkasammalen uudistuminen turvataan korjuukohteilla. Tulevaisuuden mahdollisuutena ryhmä näkee rahkasammalen kasvatuksen harjoittamisen entisillä turvetuotantoalueilla.ympäristöministeriö ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusYmpäristöministeriö asetti Sammalenkorjuun ympäristövaikutukset -yhteistyöryhmän 29.1.2021. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli kuvata rahkasammalen korjuuseen liittyvä lainsäädäntö ja eri strategioiden linjaukset, selvittää vapaaehtoisen ja lakisääteisen ilmoitusmenettelyn ja luvanvaraisuuden käyttöönottoa sekä selvittää vapaaehtoisen Green deal -sopimuksen soveltuvuutta sammalen korjuuseen. Yhteistyöryhmän yksimielinen loppuraportti hyväksyttiin 28.1.2022.Sammalenkorjuun yhteistyöryhmä esittää mm. seuraavia jatkotoimenpiteitä:Rahkasammalen kestävässä korjuussa tulee ottaa huomioon loppuraportissa annetut suositukset. Korjuun lähtökohtana tulee olla, että korjuu kohdistuu luonnontilaltaan muuttuneille alueille ja korjuumenetelmää kehitetään niin, että rahkasammal uudistuu korjuualueelle.Tarvitaan lisää tutkimustietoa muun muassa rahkasammalen korjuun ilmastovaikutuksista, rahkasammalen uudistumiseen vaikuttavista seikoista ja koetoimintaa rahkasammalen kasvatukseen liittyen.Ympäristöministeriö selvittää vuoden 2022 aikana lainsäädännön ja muiden ohjauskeinojen kehittämistarpeita ja kokoaa yhteen rahkasammalen korjuun yhteistyöverkoston.Tuottajien aloitteesta voidaan käynnistää Green deal -neuvottelut, eli valtion ja elinkeinonharjoittajien välisen vapaaehtoisen sopimuksen valmistelu.Geologian tutkimuskeskus GTK sitoutuu keräämään julkisen vuosittain päivitettävän paikkatietoaineiston rahkasammalen korjuualueista.Yhteistyöryhmään osallistuivat ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Geologian tutkimuskeskus GTK, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Neova Oy, Biolan Oy, Itä-Suomen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja Luonnonvarakeskus.Yhteistyöryhmän ohella ympäristöministeriö rahoitti vuonna 2021 kahta rahkasammalen korjuuseen liittyvää hanketta. Suomen ympäristökeskus SYKE toteutti Pintarahkasammalen korjuun monimuotoisuus- ja ympäristövaikutukset -hankkeen, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteutti Rahkasammalen korjuun toimintaohjeet, menettelytavat ja seuranta Suomessa -hankkeen. Hankkeissa tuotettu tieto oli yhteistyöryhmän käytössä ja tietoa hyödynnettiin loppuraportissa.
Tieto rahkasammalen korjuusta ja korjuun ympäristövaikutuksista täydentyy tulevina vuosina, jolloin myös käsitys toiminnan ympäristövaikutuksista tarkentuu. Tutkimustietoa tarvitaan muun muassa rahkasammalen korjuun ilmastovaikutuksista, rahkasammalen ja muun suokasvillisuuden uudistumisesta ja korjuun vaikutuksesta suon vesitalouteen. Useita sammalen korjuuseen liittyviä tutkimushankkeita on käynnistymässä jo tänä vuonna. Esimerkiksi Biolan Oy:lle on myönnetty 3-vuotinen rahoitus Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymisvälineen kautta. Uudistuvan suobiomassan vastuullinen keruu ja kasvatus USVA -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suobiomassan keruun toimintatapojen vaikutuksesta rahkasammalen uusiutumiseen sekä selvittää rahkasammalen kasvatuksen mahdollisuuksia.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
