NordenBladet — Suomalaiset metsänomistajat suojelivat METSO-ohjelmassa viime vuonna pysyvästi noin 4 800 hehtaaria metsää. Määräaikaisesti 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 300 hehtaaria. METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2021 loppuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu 88 prosenttia eli 84 000 hehtaaria. Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta päästiin erinomaiseen runsaan 4 500 hehtaarin vuositulokseen, mikä tarkoittaa että 82 000 hehtaarin tavoitteesta on saavutettu 68 prosenttia eli 56 000 hehtaaria. Tältä osin tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin ohjelman loppukaudella selvää rahoitustason nostoa.”Luontokato Suomen metsäluonnossa jatkuu ja vapaaehtoisen suojelun METSO-ohjelma on tärkeä väline sen pysäyttämisessä. Olen iloinen, että niin moni metsänomistaja on aloitteellinen ja halukas turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja päätynyt suojelemaan omistamiaan metsiä suojeluohjelman avulla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Myös kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia solmittiin ennätyksellisen paljon. Niiden avulla turvattiin metsäelinympäristöjä noin 4 400 hehtaaria. Luonnonhoitotöitä tehtiin yksityismetsissä 125 hehtaarilla.”On hienoa huomata, että metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat ottaneet METSO-ohjelman omakseen. Ympäristötukisopimusten määrän kasvu osoittaa, että moni metsänomistaja näkee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhtenä tärkeänä tavoitteena. Metsäkeskus on tehnyt hyvää työtä sopimusten valmistelussa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.​​​​​​​ METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2021.Sadat metsänomistajat suojelivat metsiään pysyvästiSekä ELY-keskukset että Suomen metsäkeskus ylittivät viime vuoden tavoitteensa METSO-ohjelmassa. Kaikkiaan päätöksiä pysyvästä suojelusta tehtiin yli 450 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että sadat metsänomistajat ovat päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on vajaa 11 hehtaaria. Suojelupinta-ala kasvoi eniten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla. Pysyvän suojelun keskimääräinen korvaus oli viime vuonna vajaa 6 800 euroa hehtaarilta.Vuonna 2021 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 33 miljoonaa kohdistui pysyvään suojeluun ja 10 milj.  määräaikaisiin ympäristötukisopimukseen ja luonnonhoitohankkeisiin.Ympäristötukisopimusten pinta-alan kasvu jatkuiKymmenvuotisten ympäristötukisopimusten pinta-alan kasvu jatkui edelleen. Ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2021 lähes 25 prosenttia suuremmalle pinta-alalle kuin edellisenä vuonna. Kasvun takana on parantunut rahoitustilanne ja se, että metsänomistajat ovat tarjonneet aiempaa enemmän kohteita. Metsäkeskus on lisääntyneen rahoituksen turvin lisännyt ympäristötukineuvontaa ja useampi metsäalan toimija on tarjonnut apua ympäristötukihakemusten valmisteluun. Vuonna 2021 ympäristötukihakemuksia valmisteli 53 organisaatiota noin 750 sopimushehtaarille.Ympäristötukisopimusten pinta-ala kasvoi eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pirkanmaalla. Kaikkiaan kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia tehtiin viime vuonna yli 1 600 kappaletta. Ympäristötukikohteiden keskikoko on vajaa kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 100 euroa hehtaarilta.Tämän vuoden tavoitteena suojella vähintään 4 000 hehtaariaMETSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 4 000 hehtaaria vuonna 2022. Tänä vuonna ja seuraavina vuosina suojelun rahoitus laskee jonkin verran, mutta hieman alhaisemmallakin rahoitustasolla METSO-ohjelman suojelutavoite tullaan saavuttamaan vuonna 2025. Suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta arvokkaita metsäkohteita suojellaan koko maassa. Samanaikaisesti ympäristöministeriö edistää pohjoisten vanhojen metsien suojelua omalla erillismäärärahalla, joka on vielä tänä vuonna käytettävissä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella.Ympäristötuen tavoitteen saavuttaminen edellyttää rahoituksen nostamistaYmpäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä tänä vuonna 3 400 hehtaarille ja luonnonhoitoa 250 hehtaarille. Luonnonhoitohankkeilla edistetään vesiensuojelua, elinympäristöjen tilan parantumista sekä palo- ja kuloelinympäristöjen syntymistä. Metsäkeskus tarjoaa hankkeita toimijoiden toteutettavaksi avoimissa hankehauissa. Varoja näihin on käytettävissä yhteensä noin 9 miljoonaa euroa.Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta METSO-ohjelman tavoitteen saavuttaminen edellyttää selvää rahoitustason nostoa seuraaviksi vuosiksi. Metsänomistajien kiinnostus vapaaehtoista suojelua kohtaan on suurta, joten lisärahoitus edistäisi metsiensuojelua tehokkaasti koko maan alueella.METSO-ohjelma jatkaa vapaaehtoista metsiensuojelua vuoteen 2030 astiElinympäristöjen ennallistamista ja hoitoa edistävän Helmi-ohjelman periaatepäätös hyväksyttiin valtioneuvostossa toukokuussa 2021. Päätökseen sisältyi METSO-ohjelman jatkuminen nykyisen ohjelmakauden jälkeen vuosina 2026–2030. METSOn jatkokauden tavoitteet tullaan määrittämään laajapohjaisessa työryhmässä. Metsien monimuotoisuuden turvaamisessa METSO-ohjelma ja Helmi-elinympäristöohjelma tekevät yhteistyötä esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle arvokkaiden lehtometsäkohteiden suojelussa ja hoidossa. Helmi-ohjelma täydentää METSOa myös valtion talousmetsien ennallistamisen ja luonnonhoidon tavoitteiden osalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 6.–8. helmikuuta epäviralliseen neuvoston kokoukseen Strasbourgiin. Ministerit keskustelivat hiiliviljelyn mahdollisuuksista ja hyvistä käytänteistä. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalousministerien kokouksen aiheena oli ”Ilmastoystävällisten maatalouden ja metsätalouden mallien vahvistaminen: hiiliviljely”. Keskustelu liittyi komission 15.12.2021 antamaan tiedonantoon kestävistä hiilen kiertokuluista.Puheenjohtajavaltio Ranska esitti keskustelun pohjaksi kysymyksiä, jotka koskivat hiiliviljelyn hyviä konkreettisia toimia, rahoitusmekanismeja ja sertifiointijärjestelmiä sekä sitä, millaiset tekijät motivoisivat viljelijöitä käyttämään niitä laajasti.Ministerit toivat esiin erilaisia hyviä käytäntöjä päästöjen vähentämiseksi ja hiilen varastoimiseksi. Keskustelussa todettiin, että jäsenvaltioiden toimintaympäristö ja olosuhteet vaihtelevat, joten myös tehokkaimmat toimenpiteet ovat eri alueilla erilaisia. Monet jäsenmaat toivat esille sen, että järjestelmän pitää olla luotettava, hiilen sidonnan selkeästi todennettavissa ja järjestelmän viljelijöille yksinkertainen.Julkinen rahoitus nähtiin tärkeänä. Sen merkitys korostuu erityisesti alkuvaiheessa ennen kuin toimivat yksityiset hiilimarkkinat syntyvät. Myös kestävän metsätalouden, metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsittämisen merkitys tuotiin esille hiilensidonnan lisäämisessä.Ministeri Leppä toi keskustelussa esiin, että Suomessa on käynnistetty uusia hallitusohjelman mukaisia hiilensidonnan sekä hiilivarastojen kasvattamisen ja ylläpitämisen toimenpiteitä. Hallituksen mittavan Hiilestä kiinni -hankkeen tavoitteena on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava ilmastovaikutus.Ministeri Leppä totesi myös, että hallitus tavoittelee CAP-suunnitelmaan liittyvillä ja sen ulkopuolisilla toimilla kasvihuonekaasupäästöille yhteensä 29 %:n vähennystä vuoteen 2035 mennessä. Lepän mukaan viljelijät ja metsänomistajat ovat avainasemassa hiilensidonnan toteuttamisessa. Heidän kannaltaan olisi tärkeää, että järjestelmä olisi yksinkertainen, läpinäkyvä ja luotettava. Käyttöön pitäisi saada laaja valikoima toimenpiteitä, jotka ovat taloudellisesti kannattavia eivätkä uhkaa ruokaturvaa.Puheenjohtajamaa Ranska laatii aiheesta neuvoston päätelmät maaliskuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee syksyllä eduskunnalle annettavaa huoltovarmuusselontekoa. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työpajoista haetaan evästystä selonteon valmisteluun ja käsitellään selonteossa määriteltäviä painopisteitä. 8.2.2022 järjestettyyn työpajaan oli kutsuttu huoltovarmuusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet.”Parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenillä on tärkeä rooli tuoda selonteon valmisteluun mukaan eduskunnan näkökulma. Tämä on alusta asti ollut tahtotilani ja vaatimukseni. Näen tärkeänä, että näin laajan yhteiskunnallisen kysymyksen pohdinnassa otetaan huomioon parlamentaarinen ulottuvuus”, totesi työministeri Tuula Haatainen työpajan avauksessa.”Huoltovarmuuden kokonaisuudesta vastaavana ministerinä olen pitänyt tärkeänä, että huoltovarmuuttamme arvioidaan myös uudenlaisten ilmiöiden ja uhkien, kuten pandemioiden, ilmastonmuutoksen, digitalisaatiokehityksen ja energiakriisien valossa”, Haatainen painotti. Huoltovarmuusselonteko täydentää osaltaan puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliitiikan sekä sisäisen turvallisuuden selontekojen kokonaisuutta, samoin kuin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Huoltovarmuusselonteolla on silti myös oma tärkeä itsenäinen roolinsa huoltovarmuustoiminnan kehittämisen suuntaviivoja määritettäessä. Selonteon tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä sekä turvata entistä kokonaisvaltaisempi varautuminen uusiin uhkiin. Lähtökohdat tähän ovat kunnossa, sillä Suomen vahva huoltovarmuusjärjestelmä on toimiva ja ainutlaatuinen maailmassa sekä perustaltaan aikaansaava ja joustava. Ministeri muistutti, että hyviä vahvuuksia ja lähtökohtia järjestelmän toimivuudelle ovat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuva verkostomalli ja huoltovarmuusorganisaation kyky toimia ketterästi myös kriisitilanteessa. Lisäksi huoltovarmuusrahasto mahdollistaa huoltovarmuustoimien rahoituksen tarvittaessa nopeallakin aikataululla.”Oma tahtotilani on, että onnistuisimme selonteossa kirkastamaan laajojen poikkihallinnollisten ilmiöiden huomioon ottamista huoltovarmuuden kehittämisessä, huoltovarmuuskokonaisuuden hallintaa ja strategisuutta sekä eurooppalaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön huomiointia sekä yhteistyön syventämistä”, ministeri Haatainen määritteli.Huoltovarmuusselonteon luonnoksesta järjestetään loppukeväästä 2022 laaja lausuntokierros. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle syyskuussa. Eduskuntakäsittelyn jälkeen talvella 2023 järjestetään vielä laaja huoltovarmuusseminaari keskeisille sidosryhmille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat saaneet valmiiksi ehdotuksen rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista ja rahoitustasosta. Uuden rahoitusmallin mukainen toiminta on tarkoitus käynnistyä 1. tammikuuta 2024 alkaen.Saavutetusta sovusta ja ehdotuksen pääpiirteistä tiedotettiin perjantaina 4. helmikuuta, ja ehdotus julkistettiin kokonaisuudessaan tiistaina 8. helmikuuta.Uuden rahoitusmallin tavoitteena on turvata rahapelien tuotolla toimineille avustuksensaajille ennustettava, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus.Mallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Rahapelihaittojen ehkäisy pysyy edelleen arpajaislain tarkoituksena. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua.Parlamentaarinen seurantaryhmä on yhdessä hankeryhmän kanssa päässyt sopuun myös vuosien 2024–2026 rahoitustasosta. Vuoden 2024 rahoitustaso määriteltiin Veikkauksen pitkän aikavälin tuottokehityksen keskiarvon avulla olevan 990 miljoonaa euroa. Rahoitustaso alenee vuoteen 2026 veteraanien kuntoutusmäärärahojen aleneman myötä 974,9 miljoonaan euroon.Hallitus sopi kehysriihessä 2021 hankkeen asettamisesta, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta vuoden 2024 alusta lukien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2022 valtionavustushaku avattiin 4. helmikuuta. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea kuntien toiminnan, tehtävien tai sisäisten prosessien digitalisointiin ja uudistamiseen siten, että hankkeen toteutuksessa korostetaan joko tietoaineistojen laadun kuvaamista, arviointia ja kehittämistä osana kuntien tiedonhallintaa tai osaamisen kehittämistä ja varmistamista.Avustusta voi hakea kuntien yhteisiin hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja sen edellyttämää toiminnan muutosta ja juurtumista pysyviksi ja entistä paremmiksi käytännöiksi. Hakemuksista arvioidaan erityisesti sitä, millaisen parannuksen hanke saa aikaan ja miten hanke muuttaa kunnan toimintatapoja ja prosesseja. Avustusta ei voi hakea sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimialansa kehittämistä erikseen. Yksinomaan aineiston digitointihankkeisiin ei myöskään myönnetä avustusta. Hakuaika päättyy 25.4.2022 kello 16.15. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen koronaministerityöryhmä jatkoi tiistaina 8. helmikuuta hallituksen neuvottelussa viime viikolla linjattujen asioiden valmistelua ja toimeenpanoa. Ministerityöryhmä puolsi myös etätyösuosituksen päättymistä helmikuun lopussa. Ravintolarajoitusten lieventämistä ja nykymuotoisen koronapassin jäädyttämisen jatkoa koskevia asetuksia valmistellaan. Periaatepäätös hybridistrategian päivittämisestä annetaan valtioneuvoston istunnossa torstaina.Ministeriöt esittävät etätyösuosituksen päättymistä helmikuun lopussaMinisterityöryhmä puolsi valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön esitystä, että etätyösuositus päättyisi 28. helmikuuta. Vaikka valtakunnallinen etätyösuositus päättyisi, niin alueellisesti se voitaisiin pitää voimassa leviämisalueilla. Koronaministeriryhmä piti hyvänä joustavaa vaiheittaista siirtymistä etä- ja läsnätyön yhdistämiseen.Työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten viestintää, sillä alueiden tilanteissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia. Työnantaja vastaa riskien arvioinnista työpaikalla. Jotta terveysturvallinen työskentely on mahdollista, tulee työpaikoilla edelleen noudattaa hygienia- ja suojautumistoimia sekä edistää muilla tavoin järjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä.Ravintolarajoituksiin lievennyksiä 14. helmikuutaHallitus linjasi viime viikolla, että ravintolarajoituksia lievennettäisiin leviämisalueilla 14. helmikuuta alkaen niin, että anniskelu päättyisi kello 23 ja aukiolo kello 24. Lievennykset koskisivat sekä ruoka- että anniskeluravintoloita. Istumapaikkavaatimus ja asiakasmääriä koskevat rajoitukset pysyisivät nykyisellään. Ravintola-asetuksen muutos on tarkoitus antaa torstaina 10. helmikuuta valtioneuvoston istunnossa.Lisäksi hallitus on aiemmin todennut, että mikäli tautitilanteen kehitys jatkuu suotuisana ja terveydenhuollon kantokyky ei ole uhattuna, ravintolarajoituksista luovuttaisiin kokonaan 1. maaliskuuta alkaen kaikkien ravitsemisliikkeiden osalta.Koronapassin jäädytyksen jatkoa valmistellaanMinisterityöryhmä esittää, että nykymuotoisen koronapassin jäädyttämistä jatketaan 28. helmikuuta saakka. Lisäksi koronatodistuksen käytön laajentamista koskevan esityksen valmistelua jatketaan tulevaisuuden varalle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana.Alueille ohjeita tilaisuuksien rajoituksia koskienHallitus suositteli viime viikolla, että kaikki kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yleisötilaisuuksia sekä harrastustoimintaa koskevat kokoontumismäärä- ja asiakaspaikkarajoitukset purettaisiin kokonaan 14. helmikuuta alkaen.Suosituksista lähtee sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje alueellisille viranomaisille mahdollisimman pian. Kunkin alueen toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätökset voimassa olevista rajoituksista.Hybridistrategian päivityksestä periaatepäätösMinisterityöryhmässä viimeisteltiin koronanhoidon hybridistrategian päivitystä. Uudesta hybridistrategiasta on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös tämän viikon torstain yleisistunnossa. Samalla kumotaan periaatepäätös hätäjarrumekanismin käyttöönotosta.Hybridistrategian tavoite vuonna 2022 on yhteiskunnan vakauttaminen mahdollisimman avoimeksi, jälkihoidon ja jälleenrakennuksen tukeminen sekä tarkoituksenmukainen varautuminen globaalin pandemian jatkumiseen. Ihmisten omaehtoista koronaterveyden edistämistä tuetaan rokotusten, kotitestauksen edistämisen ja kansalaisviestinnän keinoin. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Tilanteen niin vaatiessa epidemiatilanteen äkilliseen heikkenemiseen on pystyttävä vastaamaan tarkoituksenmukaisin keinoin.Epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen, tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin ja vain välttämättömiltä ja rajatuilta osin tilapäiseen sääntelyyn, mukaan lukien EU:n koronatodistuksen kansallinen käyttö. Koronaturvallisessa arkielämässä korostuvat kattavat rokotukset, kotitestauksen edistäminen ja selkeä kansalaisviestintä kunkin alueen tilanteesta ja toimista.Testaus- ja jäljitysstrategian päivitystyö eteneeMinisterityöryhmä sai myös katsauksen sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta testaus- ja jäljitysstrategian päivityksestä. Tavoitteena on ottaa uudistettu strategia käyttöön mahdollisimman pian.Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että testaus- ja jäljitysstrategia päivitettäisiin nykyisen epidemiatilanteen vaatimusten mukaiseksi niin, että käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa.Strategiassa tarkennettaisiin periaatteita, joilla nykyisessä epidemiatilanteessa kohdennetaan testausta ja jäljitystä erityisesti riskiryhmien suojelemiseen ja sote-henkilöstöön. Lisäksi jatkossa epidemian hallinnassa korostuvat sairastuneiden ja altistuneiden omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät kyberkoulutuspaketin kaikkiin EU-maihin. Suomen saama hankeraha EU:n elpymisvälineestä on kolmivuotinen ja arvoltaan viisi miljoonaa euroa.Kyberturvallisuuden kansalaistaidot ovat yhä tärkeämmässä roolissa digitalisoituvissa yhteiskunnissa. Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat laajan hankkeen, jossa luodaan EU-jäsenmaihin yhteinen kyberturvallisuuden kansalaistaitojen koulutuspaketti. Kolmivuotisen hankkeen sopimus on allekirjoitettu.”Tietoturvan ymmärtäminen ja perustaidot ovat yhä tärkeämpiä ja on kansalaistaito jokaiselle digitaalisissa yhteiskunnissa”, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja hankkeen johtaja Jarno Limnéll sanoo.”Aalto-yliopistolla on pitkäaikainen kokemus kyberturvallisuuden asioiden tutkimuksesta, opetuksesta, verkko-opetusalustojen luomisesta sekä koulutusmateriaalien tekemisestä. Meillä on erinomaiset lähtökohdat viedä osaamistamme Euroopan laajuisesti ja samalla vahvistaa Suomen jo entisestään hyvää mainetta kyberturvallisuudessa”, Limnéll jatkaa.”Kansalaisten tahto ja taito käyttää digitaalisia palveluita ratkaisee sen, miten digitalisaatio yhteiskunnassa etenee. Olennaista on, että voimme luottaa digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin. Luottamus syntyy, kun turvallisuus on sisäänrakennettu ja käyttäjä ymmärtää sen merkityksen”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.”Kyse on sekä nykyhetken että tulevaisuuden kansalaistaidoista, joiden merkitys kasvaa vuosi vuodelta digitalisaation kehittyessä. Asian tärkeyttä kuvaa se, että hankkeen rahoitus on osa EU:n elpymisvälinettä. Näiden taitojen opettamiseen ja kouluttamiseen kannattaa panostaa ja samalla hyödyntää uudenlaisiakin oppimisen keinoja”, valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen toteaa.Kybertaitoja opettava peli innostamaan kaikkia kohderyhmiäAalto-yliopiston tutkijaryhmä Limnéllin johdolla aloittaa työnsä heti. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on jo itsessään hyvin laaja. Tavoitteena on tutkimuksen keinoin selvittää kyberkansalaistaitojen opettamisen tapojen ja materiaalien nykytila Euroopan unionin jäsenmaissa. Tuloksena syntyy kattava raportti kyberkansalaistaitojen opettamisen nykytilasta koko Euroopan unionin alueella.Aalto-yliopistolla ja sen kyberturvallisuuden tutkijoilla on pitkä kokemus EU-hankkeista ja niiden onnistumisen edellytyksistä sekä vahva poikkitieteellinen yhteistyö yliopiston sisällä. Projektissa hyödynnetään Aallon monialaista osaamista ja kehitetään kyberturvaopetukseen uusia keinoja esimerkiksi pelillistämisen avulla. Pelin sisältö ja visuaalisuus ovat tärkeitä keinoja oppimiseen innostamisessa.Projektin suurin tuotos on kyberkansalaistaitoja opettavan, kaikille avoimen verkkosivun avaaminen. Verkkosivun sisältö on saatavissa kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Verkkosivuilla oleva koulutusmateriaali tulee olemaan käyttäjille mahdollisimman helppokäyttöinen ja käytännönläheinen, ja se huomioi kaikki ikäryhmät. Mahdollisimman aikaisin tehtyjen käyttäjäkokemuksien hyödyntäminen toteutuu niin verkkosivujen opetusmateriaalin kuin pelin toteuttamisessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on päättänyt lähettää asiantuntijan Madagaskarille, jossa trooppinen sykloni Batsirai on aiheuttanut laajoja tuhoja runsaiden sateiden, voimakkaan tuulen ja myrskytulvien vuoksi. Pelastusopisto toimii lähetettävän asiantuntijan työnantajana.Pelastusopisto lähettää sisäministeriön päätöksellä asiantuntijan Madagaskarille osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Madagaskar on pyytänyt kansainvälistä apua. Pelastuspalvelumekanismin kautta lähetetyn asiantuntijaryhmän tarkoituksena on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Suomen lähettämän asiantuntijan tehtävänä on kerätä tietoa ja ylläpitää tilannekuvaa. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa.Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjäKansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.Lisätietoja:Pelastusopiston koulutuspäällikkö Jari Korpela, p. 029 545 3480 
(tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla tuetaan joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistä paikallistasoilla. Esi- ja perusopetuksen järjestäjillä on mahdollisuus hakea valtion erityisavustusta vuosina 2022–2023 toteutettaviin pilottihankkeisiin. Hakemus ei koske kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa mukana olevia kuntia.Valtionavustuksilla tuetaan hankkeita, joiden avulla vahvistetaan oppimista esi- ja alkuopetuksessa. Avustettavien pilottien tavoitteena on löytää toiminnallisia ja pedagogisia ratkaisuja lasten kehitystä ja oppimista tukevien jatkumoiden sekä esi- ja perusopetuksen välisten siirtymäkäytänteiden kehittämiseen.Valtionavustus on tarkoitettu muun muassa kunnille ja esi- ja perusopetuksen järjestäjille yhdysluokkaopetusta, vuosiluokkiin sitomatonta opetusta sekä yhteisopettajuutta ja tiimiopettajuutta tukevien pilottien toteuttamiseen. Pilottihankkeissa kehitetään paikallisista tarpeista lähteviä toimintamalleja yhtenäisen esi- ja alkuopetuksen toteuttamiseksi lainsäädännön sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.Osana pilotointia toteutetaan selvitys joustavan esi- ja alkuopetuksen opetusjärjestelyistä ja niiden vaikuttavuudesta osana kehittämistä.Hakuaika päättyy 15.3.2022. Avustusta on haettavissa vuosille 2022-2023 yhteensä 10 miljoonaa euroa.Joustavan esi- ja alkuopetuksen erityisavustuksen hakuilmoitus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Posiva Oy:n valtioneuvostolle toimittamasta käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta. Kapselointilaitos sijaitsee maan pinnalla ja loppusijoituslaitoksen loppusijoitustilat noin 400–430 metrin syvyydessä peruskalliossa Eurajoen Olkiluodossa.Posiva Oy jätti työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvostolle osoitetun käyttölupahakemuksensa 30.12.2021. Se hakee käyttölupaa laitokselle vuoden 2024 maaliskuusta vuoden 2070 loppuun saakka. Sinä aikana valtaosa Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten käytetystä ydinpolttoaineesta sijoitettaisiin loppusijoituslaitokseen. Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitosta on suunniteltu käytettävän noin 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki omistajien ydinvoimalaitosten ennakoitu käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu.TEM pyytää kuulemisessa lausuntoja useilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja vaikutusalueen kunnilta sekä varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon käyttölupahakemuksen käsittelyssä. Ministeriö varautuu järjestämään myös viranomaisseminaarin lupahakemuksen käsittelyn aikana. Lisäksi ministeriö pyytää lausunnon Säteilyturvakeskukselta (STUK) kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvallisuudesta. TEM käsittelee käyttölupahakemuksen ydinenergialain mukaisesti. Käyttöluvan myöntämisestä päättää myöhemmin valtioneuvosto.Valtioneuvosto myönsi Posivalle rakentamisluvan marraskuussa 2015. Posivan rakentamisluvan mukainen rakentaminen alkoi joulukuussa 2016. Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn rakentamisen Posiva aloitti kesäkuussa 2004 valtioneuvoston periaatepäätöksen nojalla ja Säteilyturvakeskuksen valvonnassa. Se on merkittävä osa loppusijoituslaitoksen kokonaisuutta.Lausuntoja voi antaa monella eri tavalla 15. syyskuuta saakkaIlmoitus Posivan käyttölupahakemuksen käsittelyn aloittamisesta on julkaistu 8.2.2022 Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Hufvudstadsbladetissa, Länsi-Suomi -lehdessä, Loviisan Sanomissa ja Östnylandissa sekä julkaistaan Raumalaisessa ja Nya Östis -lehdessä 9.2.2022. Lisäksi hanketta koskeva lausuntopyyntö on verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa ja kuulutus työ- ja elinkeinoministeriön ministeriön verkkosivuilla osoitteessa: https://tem.fi/posivan-kayttolupaLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 15.9.2022. Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tällöin tarvitse lähettää erikseen ministeriöön. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi käyttöohjeista. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla ministeriön kirjaamoon: kirjaamo.tem(at)gov.fi tai kirjeitse osoitteella Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto. Kirjaamon käyntiosoite on Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki. Lausunnoissa pyydetään viittaamaan asian diaarinumeroon VN/34352/2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi