Skjærtorsdags-ralli eli PÄIVÄ, jolloin ruotsalainen Strömstadin kaupunki täyttyy norjalaisista

Skjærtorsdags-ralli eli PÄIVÄ, jolloin ruotsalainen Strömstadin kaupunki täyttyy norjalaisista

NordenBladetJoka vuosi pääsiäisen aikaan Skandinaviassa toistuu sama näky: tuhannet norjalaiset nousevat autoihinsa ja suuntaavat rajan yli Ruotsiin, tarkemmin sanottuna Strömstadin kaupunkiin (norjaksi Strømstad).

Kyse ei ole vain satunnaisesta ostosmatkasta, vaan vuosikymmeniä vanhasta perinteestä, jolla on sekä taloudellisia että kulttuurisia syitä.
Kiirastorstai eli skjærtorsdag.

Syy on pääasiassa lainsäädännöllinen ja uskonnollinen. Norjassa kiirastorstai (skjærtorsdag) on pyhäpäivä. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki kaupat (mukaan lukien ruokakaupat ja alkoholiliikkeet) ovat suljettuina ja elämä maassa käytännössä pysähtyy.

Ruotsissa kiirastorstai ei sen sijaan ole pyhäpäivä. Kaupat ovat auki, ostoskeskukset käyvät täydellä teholla ja odottavat naapureita kylään. Koska monilla norjalaisilla on työstä vapaapäivä, mutta kotimaassa ei voi ostaa mitään, on syntynyt tapa lähteä Ruotsiin.
Onko tämä jokavuotinen perinne?

Kyllä, kyseessä on vakiintunut perinne. Sitä kutsutaan usein nimellä skjærtorsdags-ralli tai yksinkertaisesti rajakauppa (grensehandel).

  • Juhla pyörillä: Strömstadin kadut täyttyvät usein viritetyistä autoista, kovasta musiikista ja juhlatunnelmaisista nuorista. Tästä on tullut eräänlainen kansanjuhla, joka on paikallisviranomaisille ja poliisille joka vuosi vakava haaste.
  • Ostosreissu eli “Harry-tur”: Norjassa käytetään ilmaisua Harry-tur halventavana mutta leikillisenä terminä, kun puhutaan halpojen tuotteiden perässä käymisestä. Erityisesti ostetaan lihaa, makeisia, tupakkaa ja alkoholia, jotka ovat Ruotsissa huomattavasti halvempia kuin Norjassa.

Tänä vuonna odotetaan ennätysmäärää kävijöitä

Vaikka perinne on vanha, tämän vuoden olosuhteet antavat sille lisää vauhtia. Ruotsin hallitus on korkean inflaation ja elinkustannusten nousun lievittämiseksi alentanut elintarvikkeiden ja polttoaineen valmisteveroja ja muita veroja.

  • Merkittävä ero: Vaikka Ruotsi on Norjalle tavallisesti muutenkin “halpamaa”, nykyinen veropolitiikka tekee hintaerosta entistäkin jyrkemmän. Norjalainen, joka tankkaa säiliön täyteen ja täyttää ostoskärrynsä Ruotsissa, säästää tänä vuonna huomattavan summan verrattuna kotimaan hintoihin.

Avauskuva on kuvituskuva. (NordenBladet)

Norjan keskuspankki puolustaa koronnostoja kasvavan kritiikin keskellä

Norjan keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache (NordenBladet)

NordenBladetNorjan keskuspankki (Norges Bank) on joutunut poikkeuksellisen terävän julkisen keskustelun keskiöön sen jälkeen, kun pääjohtaja Ida Wolden Bache ilmoitti uusien mahdollisten koronnostojen olevan edessä. Vastustus keskuspankin politiikkaa kohtaan on synnyttänyt maassa selkeän erimielisyyden taloustieteilijöiden ja asiantuntijoiden välillä, kertoo nrk.no.

Keskustelun osapuolet ja pääargumentit

Keskustelu keskittyy kysymykseen siitä, miten 2 prosentin inflaatiotavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti:

Nopeampien koronnostojen kannattajat:
Talousprofessorit Kjetil Storesletten ja Torfinn Harding katsovat, että keskuspankki on ollut liian varovainen. Heidän mukaansa korkojen tulisi olla selvästi korkeammat Norjan kruunun vahvistamiseksi ja inflaation hillitsemiseksi, sillä hintojen nousu sai vauhtia jo pandemian aikana.

Kriitikot ja skeptikot:
Tilastokeskuksen (SSB) ekonomisti Olav Slettebø, ammattiliitot ja useat yhteiskunnalliset vaikuttajat väittävät, että nykyinen inflaatio on “tuotua” eli seurausta ulkomailla kohonneista energia- ja raaka-ainehinnoista. Heidän arvionsa mukaan kotimaiset koronnostot eivät kykene vaikuttamaan ulkoisiin tekijöihin, vaan aiheuttavat kuluttajille ainoastaan tarpeetonta haittaa.

Keskuspankin vastaus: korko on silti tarpeellinen lääke

Norges Bankin analyysijohtaja Øistein Røisland myöntää, ettei korkotasolla voida muuttaa inflaation ulkoisia syitä, mutta torjuu väitteen, jonka mukaan puuttuminen tilanteeseen olisi hyödytöntä.

“Meillä on tästä hieman toisenlainen käsitys. Rahapolitiikan tehtävänä on estää ulkopuolelta tulevien kustannusten leviäminen muihin kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin”, Røisland selitti.

Keskuspankki korostaa, että vaikka taloustieteessä ei ole sataprosenttisia takuita, kansainvälinen kokemus ja empiirinen aineisto vahvistavat, että korkeampi korkotaso on paras keino hillitä hintojen nousua pitkällä aikavälillä.

Pääkuva: Norjan keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache (NordenBladet)

Humalainen SAS:n työntekijä otettiin kiinni – jo toinen tapaus kuukauden sisällä

Humalainen SAS:n työntekijä otettiin kiinni – jo toinen tapaus kuukauden sisällä

NordenBladetViime viikolla Tanskassa otettiin lennon aikana kiinni lentoyhtiö SAS:n lentoemäntä, joka oli käyttänyt alkoholia. Kyseessä on jo toinen vastaava lentoyhtiön henkilökuntaan liittyvä tapaus viimeisen kuukauden aikana.

Helmikuun lopussa sattui samankaltainen tapaus Tukholman Arlandan lentoasemalla, jossa lentoemäntä antoi positiivisen alkoholipuhalluskokeen. Viimeisin tapaus sattui viime viikolla Tanskassa tapahtuneen lennon aikana, minkä jälkeen poliisi puuttui tilanteeseen.

Lentoyhtiö SAS on vahvistanut olevansa tietoinen tapahtuneesta, mutta ei halua kommentoida yksityiskohtia henkilöstöä koskevien menettelyjen vuoksi. Asiaa tutkii edelleen poliisi.

”SAS:ssa työaikana on voimassa täydellinen nollatoleranssi alkoholin ja huumausaineiden suhteen. Suhtaudumme tapahtuneeseen erittäin vakavasti”, SAS:n viestintäpäällikkö Alexandra Lindgren Kaoukji sanoi sähköpostitse Aftonbladetille.

Ilmailusääntöjen mukaan humalassa työskentely on vakava rikkomus, joka vaarantaa lentoturvallisuuden ja johtaa välittömään työtehtävistä poistamiseen sekä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin.

Yleiskatsaus lentoyhtiö SAS:iin

SAS (Scandinavian Airlines) on Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen kansallinen lentoyhtiö, joka perustettiin vuonna 1946. Se on yksi Skandinavian suurimmista ja tunnetuimmista lentoyhtiöistä, ja sen tärkeimmät lentoasemat sijaitsevat Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Oslossa.

Verkosto: Tarjoaa laajan reittiverkoston Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Allianssi: SAS oli yksi Star Alliancen perustajajäsenistä, mutta siirtyi vuonna 2024 SkyTeam-allianssiin.

Painopiste: Yhtiö tunnetaan täsmällisyydestään ja korkeatasoisesta palvelustaan, mutta se on viime vuosina käynyt läpi laajoja taloudellisia rakennejärjestelyjä parantaakseen kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla.

Pääkuva: Humalainen SAS:n työntekijä otettiin kiinni – jo toinen tapaus kuukauden sisällä. Karikatyyri (NordenBladet)

Multimiljonääri Bjørn Hanevik sai määräyksen poistaa laittomat satamalaiturit ja autotallin kiinteistöltään idyllimäisessä Bergenin Åsanessa

NordenBladet – Vaikutusvaltainen norjalainen sijoittaja ja liikemies Bjørn Hanevik, joka toimii kiinteistöjen, hotellien, ravintoloiden ja rahoitustoiminnan parissa omistuksessaan 100-prosenttisesti olevan yrityksensä Bergen Harbour group kautta, on Bergenin kunnan kanssa tukkanuottasilla, NordenBladet.ee kertoo.

Bergenin kunnan suunnittelu- ja rakentamisvirasto aloitti Hanevikin osalta viime vuonna tutkimuksen. Uutisesta kertoi ensimmäisenä Bergens Tidende (BT).

Kunta antoi määräyksen palauttaa porrasrakennelma, pienentää autotallia ja purkaa kaksi aallonmurtajaa, pinta-alaltaan 110 ja 170 neliömetriä.

Hanevik, jolla on tällä Norjan kalleimpiin kuuluvalla rantakaistalla hyvät asemat, vastustaa vaatimuksia ja väittää, ettei mitään ole rakennettu laittomasti.

”Kysymys on siitä, että se kaikki on rakennettu vuosina 1981 ja 1982. Tuolloisen omistajan kanssa oli rakennusjutussa kirjeenvaihtoa, jota kunta ei ole tässä prosessissa ottanut huomioon. Olemme omasta puolestamme säilyttäneet vain sen, mikä on ollut olemassa haltuun ottamisesta alkaen”, Hanevik sanoi Børsenille.

Hanevik toteaa, että kunnan määräystä vastaan kamppailu on kahtena viime vuotena vienyt paljon aikaa ja koko vaatimus tuli hänelle sokkina.

BT:n tietojen mukaan vaatimukset ovat johtaneet siihen, että tapaus siirtyy nyt poliittiseen harkintaan. Myös Settebyordin neuvonantaja Ruth Grung (Ap) katsoo, että aallonmurtaja pitäisi poistaa. Hän perustelee sitä ranta-alueen suojelulla ja kiinnittää huomiota siihen, että aallonmurtajalla ei ole maaston ja kiinteistön kanssa luonnollista yhteyttä.

Hanevik vakuuttaa Børsenille, että hän ei tyydy tilanteeseen ja haluaa kumota kaikki hänelle esitetyt vaatimukset.

”Meidän tulee saavuttaa täydellinen vaikutus. Suuri kysymys on siinä, mitä tapahtui vuosina 1982 ja 1983”, hän sanoi.

Veroluettelojen mukaan Hanevik ansaitsi vuonna 2021 2,9 miljoonaan Norjan kruunua ja hänen omaisuutensa oli 280 miljoonaa Norjan kruunua.




VALITUS: Åsanessa Våganesetin lopussa sijaitseva luksuskiinteistö on varustettu kahdella satamalaiturilla, hiekkarannalla ja portailla. Paljonko siitä jää jäljelle, ei ole tiedossa. Valokuvat: Google Earthin kuvaruutunäkymä

Tavallinen kotitalous menettää tänä vuonna vähintään 17 400 Norjan kruunua

NordenBladet – Korotetut palkat eivät riitä kattamaan ennätyskorkeaa hinnankorotusta. Tavallinen kotitalous menettää tänä vuonna vähintään 17 400 Norjan kruunua.

Norjan tilastokeskuksen mukaan normaalin kotitalouden kokonaistulot verojen jälkeen olivat vuonna 2020 544 600 Norjan kruunua.

Viime vuoden hintojen nousu on 6,9 prosenttia.

Jotta keskivertotalous voisi käsitellä saman summan, tulojen verojen jälkeen olisi täytynyt kasvaa 37 500 Norjan kruunua, kirjoittaa FriFagbevegelse.

Norja: Tullipäällikkö Øystein Børmer haluaa kuusi vuotta lisää tehtävässä

NordenBladet – Nykyinen tullijohtaja Øystein Børmer (54) on yksi kahdesta uudeksi tullijohtajaksi hakeneesta, valtiovarainministeriö tiedottaa.

Børmer on ollut tehtävässä vuodesta 2017.

Kuningas nimittää tullijohtajan ministerineuvostossa vuosittain kuuden vuoden toimikaudeksi. Ehto tarkoittaa, että se on määräaikainen sopimus.

Norja: 175 uutta turvapaikkahakemusta Ukrainan kansalaisilta

NordenBladet – Ukrainasta Norjaan rekisteröitiin torstaina 175 uutta turvapaikanhakijaa. Viime viikolla rekisteröitiin yhteensä 829 uutta turvapaikanhakijaa.

Keskiviikkona rekisteröitiin 141 ja tiistaina 116 uutta turvapaikkahakemusta Ukrainan kansalaisilta.

UDI aloitti yleiskatsauksen ukrainalaisista turvapaikanhakijoista Norjaan 25. helmikuuta. Sen jälkeen hakemuksia on tullut 23 461.

Norjan asevoimat ovat vastaanottaneet kolme uutta F-35-lentokonetta

NordenBladet – Keskiviikko-iltana Norja vastaanotti vuoden kolme ensimmäistä F-35-toimitusta Lockeed Martinin tehtaalta Yhdysvalloista. Norjan puolustusvoimat kertovat asiasta verkkosivuillaan.

Norja saa kuusi tällaista lentokonetta vuosittain. Suunnitelman mukaan Norja saa vielä kolme uutta F-35:tä tänä vuonna, jolloin kokonaismäärä nousee 40:een. Kymmenen koneista on sijoitettu Yhdysvaltoihin kouluttamaan ja kouluttamaan uusia F-35-lentäjiä.

Norja: 45 miljoonaa Norjan kruunua terveyspalvelujen eriarvoisuuden vähentämiseen

NordenBladet – Useat haavoittuvat potilasryhmät ovat liian vähän mukana kliinisissä tutkimuksissa, joissa arvioidaan hoidon tehoa, diagnostiikkaa ja kuntoutusta.

Nyt 45 miljoonaa kruunua on osoitettu terveysalan eriarvoisuuksien vähentämiseen, kirjoittaa tutkimustoimikunta (Forskningsrådet) tiedotteessa.

Neljässä eri hankkeessa tutkijat tarkastelevat autistisia lapsia, dementiasta kärsiviä, yksin Norjaan paenneiden vähemmistöjen nuorten mielenterveyttä sekä kroonista munuaissairautta sairastavia lapsia ja nuoria.

”Tarvitaan lisää tutkimusta, jolla voidaan kehittää terveyspalveluita ja edistää hyvää ja tarkkaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta”, sanoo tutkimustoimikunnan toimitusjohtaja Mari Sundli Tveit.

Lähde: NordenBladet.ee

Norja: Koronakuolemaa Norjassa on lähes 4000

NordenBladet – Norjassa on nyt lähes 4 000 koronakuolemaa. Viimeisen puolen vuoden aikana koronaan on kuollut Norjassa lähes yhtä monta ihmistä kuin pandemian kahtena ensimmäisenä vuonna yhteensä.

”Kasvu johtuu siitä, että vuonna 2022 tartuntoja on ollut paljon enemmän kuin aiemmin pandemian aikana,” sanoo terveysalan apulaisjohtaja Espen Nakstad P4:lle.

16. maaliskuuta Norjassa kuoli 2 000 koronakuolemaa. Kaksi viikkoa sitten luku oli Kansanterveyslaitoksen lukujen mukaan 3 890.

”Vaikka rokotteet suojaavat hyvin vakavalta sairastumiselta, on selvää, että useiden miljoonien ihmisten tartunnan saaessa osa myös kuolee, ja varsinkin kaikkein vanhimmat,” Nakstad sanoo.

Suurin osa kuolleista on yli 80-vuotiaita, ja 60 prosenttia asuu hoitokodeissa.