Nordenbladet – ”Sähkökorvauksen pitäisi tulla sähköyhtiöiltä”, sanoo Nordlandin maaherra Tomas Norvall, ja lisää, että on epäreilua, että ihmiset maksavat veroillaan itselleen annettavan sähkökorvauksen, samaan aikaan kun sähköyhtiöt ansaitsevat kaikkien aikojen suurimmat voittonsa.
Sähkön hintaerot ovat tällä hetkellä Norjassa erittäin suuria. Samaan aikaan kun Pohjois-Norjassa on suuria vaikeuksia, Etelä-Norjan yritykset purjehtivat valtavien voittolaineiden harjalla, tiedottaa nrk.no.
Pohjois-Norjan sähköyhtiöt ovat hankalassa tilanteessa. Aiemmin Nordkraftin toimitusjohtaja Eirik Frantzen sanoi, että hänellä on yrityksen suurten voittojen vuoksi kiusallinen olo, niin nyt hän ilmoitti, että vuosi on ollut hyvin vaikea ja ei ole tiedossa, pystyykö yritys maksamaan paikalliselle kunnalle osinkoja. Koska sähkö maksaa siellä vain muutaman äyrin (n. 0,5 eurosenttiä) kilowattitunnilta, se merkitsee, että yritys toimii lähes tappiolla.
Nordkraft maksoi edelliseltä vuodelta Narvikin kunnalle vain 27,5 miljoonaa Norjan kruunua (n. 2,9 miljoonaa euroa) osinkoa. ”Suunnittelimme sijoittavamme lastentarhoihin, kouluihin ja hoitokoteihin. Jos sähköyhtiöstä ei saada lisärahaa, nämä hankkeet voivat jäädä kesken”, murehtii Narvikin kaupunginjohtaja Rune Edvardsen.
Etelä-Norjassa sijaitsevassa öljyteollisuuden keskuksessa Stavangerissa sähkö maksaa nyt 530 äyriä/kWh (n. 0,55 euroa/kWh). Paikallinen sähköyhtiö Lyse ansaitsee siten jättimäisiä summia. Lyse maksoi paikallisille kunnille tämän vuoden alussa 650 miljoonaa Norjan kruunua (n. 67 miljoonaa euroa), mutta ansaitsi samaan aikaan 2,1 miljardia Norjan kruunua (n. 221 miljoonaa eurot) voittoa.
NordenBladet – Koe Norjan luonnonihmeet kaikessa ylävyydessään ja rauhallisuudessaan. Nauti vuonoista, hengitä raikasta vuoristoilmaa ja ihastele revontulia. Norja on luonnonihmeiden maa, jonka vuonoissa vuoret ja meri kohtaavat kauniimmin kuin missään muualla maailmassa. Norjan maisemien kauneutta on mahdoton pukea sanoiksi: se on koettava. Luonnon lisäksi Norjassa kannattaa käydä tutustumassa viikinkien perintöön ja maagisen kauniisiin puukirkkoihin.
UNESCOn maailmanperintökohteena vuonot ovat perinteisen Norjan kauneuden symboleja. Vuonoalueiden villit maisemat ovat helposti saavutettavissa ja tutkittavissa – joko omin päin tai oppaan johdolla.
Pääkaupungissa Oslossa kaupunkielämä ja näyttävä arkkitehtuuri kulkevat käsi kädessä luontoelämysten kanssa. Ei sovi unohtaa muita urbaaneja kaupunkeja, kuten Bergen ja sen kuuluisa hansalaituri Bryggen sekä Trondheim, Stavanger, Tromssa ja Kristiansand.
Norjan kaikessa hiljaisuudessa läpikäymä kulinaarinen vallankumous on elvyttänyt norjalaisen ruokaperinteen ja synnyttänyt täysin uusia ruoka-aineita. Ravintolat ja festivaalit tarjoavat muun muassa paikallista luomuruokaa.
Kesällä päivät ovat pitkiä ja yöt valoisia koko maassa. Napapiirin pohjoispuolella keskiyön aurinko ei laske lainkaan. Talvikuukausien aikana saatat nähdä revontulia tai voit nauttia luonnosta norjalaiseen tapaan, eli hiihtäen.
Tutustu Norjaan matkakohteena esitteiden ja videoiden kautta osoitteessa Visitnorway.com
Norja on unelmien matkakohde kaikille, jotka pitävät jylhistä maisemista ja villistä luonnosta. Lofooteilla odottavat terävien vuorten ympäröimät vuonot ja valassafarit, Finnmarkissa taas patikoidaan tuulen tuivertamilla tuntureilla ja kalastetaan kanjoneissaan kohisevilla koskilla. Reissun kruunaa pulahdus hyiseen Jäämereen. 5 x Norja (Pexels/Tobias Bjørkli)
NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.
Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).
Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).
Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.
Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).
Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.
Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.
NordenBladet – Tänään avattiin Frankfurtissa viisi päivää kestävät kirjamessut (16.-20. lokakuuta 2019). Vuosittain lokakuussa Frankfurt am Mainin messukeskuksessa järjestettävä näyttely on maailman suurin ja tärkein. Kirjamessuille osallistuvat kustantajat, välittäjät, kirjailijat ja muut kirjamarkkinoiden avainhenkilöt enemmästä kuin sadasta maasta.
Messuilla käy yhteensä noin neljännesmiljoona henkeä ja tilaisuuteen on akkreditoitu kymmenentuhatta toimittajaa. Frankfurtin messukeskuksen lisäksi järjestetään useita kirjallisuustapahtumia kaikille kiinnostuneille ja liiketapaamisia koko kaupungissa, sekä julkisissa tiloissa että hotelleissa.
Kirjamessujen perustajana vuonna 1949 oli Börsenverein des Deutschen Buchhandels (Saksan kirjakaupan börssiyhtiö). Vuodesta 1988 lähtien näyttelyssä esitellään yksi valittu päävieras. Messuilla annetaan useita palkintoja, muun muassa Saksan kirjakaupan rauhanpalkinto ja Saksan nuorten kirjallisuuspalkinto.
Tämän vuoden päävieras on Norja, joka on tämän vuoksi tuonut paikalle suuremman määrän kirjailijoitaan ja tarjoaa myös yleisemmin maata esittelevää ohjelmaa. Virosta on messuilla jo perinteisesti kustantajien liiton yhteinen näyttelyosasto.
Kirjailijoista messuilla esiintyvät Jojo Moyes, Jo Nesbø, Margaret Atwood, Ken Follett, Elif Shafak, Karl Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen ja lukuisat muut.
NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen työssä, jossa ehkäistään yhteiskunnan huono-osaisten ryhmien syrjäytymistä. Työn lähtökohtana on sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön strategiaselvitys ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Pohjolasta halutaan tehdä maailman integroitunein alue, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaalisilla investoinneilla ja ennaltaehkäisyllä.
– Kenenkään pohjoismaalaisen ei pitäisi kokea itseään syrjäytyneeksi. Meillä on näin ollen velvollisuus huolehtia siitä, että sosiaalialalla on parhaat mahdolliset rakenteet ja käytännöt, joilla tuetaan muun muassa huono-osaisia nuoria, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Syrjäytymisen ehkäisemistä koskevan alkuperäisen ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä viime syksynä, ja neuvoston hyvinvointivaliokunta päätti nyt lähteä edistämään asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Reykjavikissa. Käytännössä Pohjoismaiden ministerineuvoston halutaan vahvistavan malleja ja kannustimia, jotka poikivat sosiaalisia investointeja ja ennalta ehkäisevää työtä syrjäytymisen torjumiseksi.
Nuoret ja muut syrjäytyneiden ryhmät
Syrjäytyminen kattaa käsitteenä ihmiset, jotka eivät koe yhteiskunnallista osallisuutta ja joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on siksi uhattuna. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajat, psyykkisesti sairastuneet, vammaiset ja päihdeongelmaiset henkilöt tai sosiaalisesti kuormittuneista ympäristöistä tulevat nuoret. Näille hyvin erilaisille ihmisille on yhteistä se, että he elävät yhteiskunnassa, joka ei aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi syrjäytyneille nuorille on usein tunnusomaista se, että he ovat keskeyttäneet koulun ja ovat ulkona järjestöelämästä. Heillä on usein myös heikkoresurssiset vanhemmat ja kytevä epäluottamus omaan tulevaisuuteen ja paikkaan yhteiskunnassa. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsen Anna Falkenberg suhtautuu myönteisesti syrjäytymisen ehkäisytyön tavoitteisiin ja toteaa näin:
– On tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin nuorisoryhmiin. Mitä aikaisemmin toimia toteutetaan, sitä parempia ovat tulokset yksittäisten nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta.
Sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta perustaa työnsä strategiaselvitykseen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Selvitys sisältää 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Hyvinvointivaliokunnan syrjäytymistyön keskiössä on erityisesti kaksi ehdotusta, jotka koskevat sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalisilla investoinneilla pyritään luomaan järjestelmiä, jotka tarjoavat uusia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan näy viivan alla lyhyellä aikavälillä, ja ratkaisuja voi myös olla vaikea konkretisoida esimerkiksi kansalaisille. Ennaltaehkäisyssä on yksinkertaisesti kyse siitä, että toimitaan ennen vahingon sattumista. Tätäkin työtä on kuitenkin vaikea konkretisoida, koska miten voidaan mitata tarkasti sellaista, mitä ei ole tapahtunut?
Jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat
Haasteita siis riittää. Juuri tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston edistävän järjestelmiä ja panostuksia, jotka johtavat sosiaalisiin innovaatioihin ja ennaltaehkäisyyn syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä tulisi sen jälkeen jakaa strategiaselvityksen moton mukaisesti: jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat. Tämä hyödyttäisi yksilöitä ja toisi myös yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Esimerkiksi norjalaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen toisen asteen koulutuksen suorittava oppilas tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoona kruunua.
Tukea YK:n kestävyystavoitteille
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue. Syrjäytymisen ehkäisy auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja tukee samalla YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti se tukee tavoitetta 10: Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.
NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.
Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.
Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.
Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.
Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.
– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.
NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.
NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.
Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.
– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.
Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.
– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.
Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.
Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.
Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.
NordenBladet –Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon teemana ovat kestävää kulutusta ja tuotantoa edistävät aloitteet, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin. Ehdokasasetteluun voi osallistua kuka tahansa. Palkinnonsaaja julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Tukholmassa 29. lokakuuta 2019.
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinto kohdistaa valokeilan pohjoismaisiin aloitteisiin, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin eli pienennetään materiaalijalanjälkeä sosiaalisten, teknisten tai muiden innovaatioiden avulla.
Suurkuluttajia Teema heijastelee ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 12: ”Varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.”
– Pohjoismaat ovat kansainvälisesti tavaroiden ja palveluiden suurkuluttajia ja hyvin materiaali-intensiivisiä maita. Tällainen läpivirtaustalous on sekä haaskaava että lyhytnäköinen. Nyt etsimmekin kaikkein älykkäimpiä ja tehokkaimpia pohjoismaisia aloitteita, jotka viitoittavat tietä kohti kestävää tulevaisuutta, toteaa ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Ethel Forsberg.
Määräaika 15. toukokuuta Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 15. toukokuuta 2019.
Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai henkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Ehdokkaan kehittämässä aloitteessa tulee lisäksi olla pohjoismainen näkökulma.
Tietoa palkinnosta ja palkintojenjakotilaisuudesta Jo 25. kerran myönnettävän ympäristöpalkinnon ehdokkaat julkistetaan syyskuussa, ja palkinto luovutetaan Tukholmassa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa 29. lokakuuta 2019.
Voittaja saa 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa).
Aikaisemmat palkinnonsaajat
2018 Attun luonnonvaraneuvosto (Grönlanti) – paikallisten kalastajien työ, jossa seurataan meriympäristöä ja ehdotetaan parannuksia hoitotoimenpiteisiin
2017 RePack (Suomi) – verkkokaupan kierrätettävä kuljetuspakkaus
2016 Too Good To Go (Tanska) – kestävää elämäntapaa tukeva digitaalinen innovointi
2015 Energiayhtiö SEV (Färsaaret) – vihreään sähköön siirtyminen
2014 Reykjavikin kunta (Islanti) – laaja-alainen ja määrätietoinen ympäristöpanostus
2013 Selina Juul (Tanska) – ruokahävikin vastustamine
