NordenBladet – Norjan keskuspankki (Norges Bank) on joutunut poikkeuksellisen terävän julkisen keskustelun keskiöön sen jälkeen, kun pääjohtaja Ida Wolden Bache ilmoitti uusien mahdollisten koronnostojen olevan edessä. Vastustus keskuspankin politiikkaa kohtaan on synnyttänyt maassa selkeän erimielisyyden taloustieteilijöiden ja asiantuntijoiden välillä, kertoo nrk.no.
Keskustelun osapuolet ja pääargumentit
Keskustelu keskittyy kysymykseen siitä, miten 2 prosentin inflaatiotavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti:
Nopeampien koronnostojen kannattajat:
Talousprofessorit Kjetil Storesletten ja Torfinn Harding katsovat, että keskuspankki on ollut liian varovainen. Heidän mukaansa korkojen tulisi olla selvästi korkeammat Norjan kruunun vahvistamiseksi ja inflaation hillitsemiseksi, sillä hintojen nousu sai vauhtia jo pandemian aikana.
Kriitikot ja skeptikot:
Tilastokeskuksen (SSB) ekonomisti Olav Slettebø, ammattiliitot ja useat yhteiskunnalliset vaikuttajat väittävät, että nykyinen inflaatio on “tuotua” eli seurausta ulkomailla kohonneista energia- ja raaka-ainehinnoista. Heidän arvionsa mukaan kotimaiset koronnostot eivät kykene vaikuttamaan ulkoisiin tekijöihin, vaan aiheuttavat kuluttajille ainoastaan tarpeetonta haittaa.
Keskuspankin vastaus: korko on silti tarpeellinen lääke
Norges Bankin analyysijohtaja Øistein Røisland myöntää, ettei korkotasolla voida muuttaa inflaation ulkoisia syitä, mutta torjuu väitteen, jonka mukaan puuttuminen tilanteeseen olisi hyödytöntä.
“Meillä on tästä hieman toisenlainen käsitys. Rahapolitiikan tehtävänä on estää ulkopuolelta tulevien kustannusten leviäminen muihin kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin”, Røisland selitti.
Keskuspankki korostaa, että vaikka taloustieteessä ei ole sataprosenttisia takuita, kansainvälinen kokemus ja empiirinen aineisto vahvistavat, että korkeampi korkotaso on paras keino hillitä hintojen nousua pitkällä aikavälillä.
Pääkuva: Norjan keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache (NordenBladet)