NordenBladet – Paljastan teille erään itse kehittämäni salaattireseptin. Erittäin helposti ja nopeasti valmistuva huippumaukas ja terveellinen salaatti koostuu vain viidestä ainesosasta, mutta maistuu kuin Michelinin tähden saanut ravintolaruoka.
Helena-Reetin reseptin mukaan terveellinen Merikaali-Tonnikalasalaatti tomaatin, raejuuston ja kurpitsansiementen kera
Ainesosat:
380 g raejuustoa (esimerkiksi Alma)
3-4 tuoretta tomaattia
2 rasiaa 185 g tonnikalaa. Sopii sekä tomaattikastikkeessa että suolavedessä oleva kala
1 pakkaus 500 g luonnollista Kapten Grant’in merikaalia
100 g puhdistettuja kurpitsansiemeniä
Valmistus: Pese ja paloittele tomaatti ja sekoita kaikki loput ainesosat suureen kulhoon.
Koristeluksi voit lisätä esimerkiksi tilliä, basilikaa ja tyrniä! Kesäaikaan mansikatkin ja kukkien kukinnot (esimerkiksi kevätesikot, kehäkukat, ruiskukka tai maitohorsma) sopivat loistavasti.
Kaikki maistavat lisää haluavat!
Hyvää ruokahalua!
NordenBladet – Kosteikkovahvero ja suppilovahvero ovat Pohjoismaissa (varsinkin Suomessa) erittäin suosittuja ruokasieniä, joiden suosio kantarellin ohella jatkaa kasvuaan Virossakin. Suppilovahveroa on suhteellisen vaikea huomata, sillä kellertävänruskean värinsä vuoksi sienikoloniat muistuttavat syksyllä pudonneita puunlehtiä ja sulautuvat siksi hyvin ympäristöönsä. Niitä voi poimia elokuusta marraskuuhun.
Jos löydät suppilovahveroita (Craterellus tubaeformis) havu- tai sekametsästä, niitä on erittäin mukavaa poimia, sillä sieni kasvaa ryppäinä ja koska ne eivät kerää matoja, niitä voi sujauttaa koriin valikoimatta. Niitä on myös hyvä kuljettaa, sillä sieni on hyvin sitkeä ja se ei hajoa helposti. Korin rikkoutuessa niitä voi tilapäisesti kantaa/säilyttää myös muovipussissa tai repussa.
Suppilovahveron lakin halkaisija on 2–6 cm, se on suppilomainen, nuorena reunoiltaan alas kaartunut ja harmaa tai tummanruskea. Lakin alapuoli on harmaa tai voimaisen keltainen ja muistuttaa helttoja. Laskokset ovat joko vaaleanharmaita tai sinertävänharmaita, jakautuvia ja jalalle laskeutuvia. Jalka on 3–5 cm korkea, 0,5–1 cm läpimittainen, sylinterimäinen, sisältä ontto, joustava ja sitkeä, väri kalpeankeltaisesta tai tummankeltaiseen.
Miten käytetään?
Ruoaksi suppilovahveroa ei ryöpätä eikä keitetä. Keittäminen tekee sienistä sitkeitä. Joko pestyt tai siveltimellä ja kostealla pyyhkeellä puhdistetut ja paloitellut tuoreet sienet on siksi järkevää hauduttaa ja/tai paistaa pannulla voissa. Sieniä voi panna pakastimeen myös suoraan raakana, mutta silloin ne muuttuvat sulaessaan ”puuroksi”. Sienten pohjaan palamisen välttämiseksi niitä tulee paistamisen aikana rauhallisesti sekoittaa. Ja sitten tee joko maistuva sienikastike, sienipiirakka tai anna jäähtyä ja nosta pakasterasioihin. Voissa paistetut sienet säilyvät pakastimessa noin kolme kuukautta, sianrasvassa paistettuina puolet pitempään (jopa puoli vuotta). Tuoreina pakastetut sienet säilyvät vieläkin kauemmin.
Samalla tavalla voi säilöä kaikkia miedon makuisia sieniä, joita ei pidä ryöpätä: kantarelleja, tatteja, suppilovahveroita, vaaleaorakkaita, kuusenleppärouskuja, männynleppärouskuja, herkkusieniä, ukonsieniä, koivunkantosienen lakkeja jne.
Luontolääkinnässä vahverolla ei ole hintaa, sillä hyödyllisiltä ja hyviltä ominaisuuksiltaan se ylittää kaikki muut sienet. Niillä on kasvainten vastaista vaikutusta, ne auttavat stimuloimaan immuniteettia, auttavat tulehduksellisten prosessien yhteydessä ja ovat luonnollisia antibiootteja.
Vahverot sisältävät paljon erilaisia vitamiineja – D- ja B-vitamiinia (pääasiassa B1, B3). Beetakaroteenia niissä on monta kertaa enemmän kuin porkkanassa, siksi vahverovalmistetta käytetään vanhan kansan lääkinnässä ja kotoisissa noitakeittiöissä parantamaan näkökykyä ja hämäränäköä. Vahveroiden upein ominaisuus on kuitenkin se, että ne sisältävät kinomannoosia, joka auttaa helmintoosien yhteydessä eli ne kamppailevat käytännössä kaikkia ihmiselimistön matoja vastaan. Tällaista ominaisuutta – ei vain karkottaa ja johtaa loisia pois elimistöstä, vaan ympäröidä loisten munia ja liuottaa niitä kalvolla – ei ole yhdelläkään muulla sienellä ja sitä ei ole todettu myöskään millään muulla kasvilla. Kun niitä käytetään vaihtoehtoiseen hoitoon, tulee muistaa, että sieniä pitää käyttää tuoreena, kuivattuna tai jauhemaisena (kuivataan enintään +40 asteessa!). Kuumentaminen hävittää sienen loistenvastaista vaikutusta.
Vanha kansa on käyttänyt vahveroa apukeinona seuraaviin ongelmiin:
– antihelminttinen vaikutus (lamblioosi, ascaridoosi jne.)
– maksasairaudet (hemangioomat, rasvamuodostumat, hepatiitti)
Vahverot ovat sienistä rasvaisimpia, ne sisältävät rasvoja jopa 0,4 prosenttia. Sulavat elimistössä hankalasti, mutta niissä on paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja mikroravinteita. Proteiineja on 2,5 prosenttia. Eniten on kuitenkin vettä, 91–93 prosenttia. Energiapitoisuus 100 g vahveroita on 30 kcal. Siten metsiemme tunnetuin ja rakastetuin sieni on suorastaan voimanlähde. Ihmisiä, jotka eivät tunne tai ole syöneet vahveroita, on vähän.
Miten tehdään hyödyllinen vahverotinktuura?
Kuivasta vahverojauheesta valmistamalla ota 5 kukkurallista ruokalusikallista sienijauhetta ja pane ilmatiiviiseen puolen litran lasipurkkiin. Kaada päälle miedompaa 40-prosenttista viinaa, täytä purkki kanteen saakka ja sulje. Pane purkki lämpimään ja pimeään paikkaan kahdeksi viikoksi. Ravista kerran päivässä kevyesti. Kun tinktuura on valmis, suodata paperisen kahvisuodattimen läpi ainakin kolme kertaa. Kaada suodatettu tinktuura puhtaaseen tummaan pulloon ja säilytä sitä pimeässä.
Käytä 1 rkl iltaisin lämpimän teen kanssa, vähintään kolmen viikon kuurina, lapsille 5. ikävuodesta alkaen 1 teelusikallinen.
Pane kuumaan teehen, anna seistä vähintään 5 minuuttia. Juo ennen nukkumaanmenoa, kun tee on juotavaksi sopivan lämmintä ja alkoholi on haihtunut pois. Kuuri on hyvä toistaa 1–2 kuukauden välein.
Tuoreista vahveroista tehtäessä puhdista ja pese sienet, valuta vesi pois ja leikkaa sormenpään kokoisiksi paloiksi ja pane lasiastiaan. Lado astia kevyesti täyteen ja kaada päälle 80-prosenttista viljapohjaista laadukasta alkoholia. Täytä astia kanteen asti, jotta ilmaa ei jäisi väliin. Sulje ilmatiiviisti, aseta kahdeksi viikoksi pimeään ja lämpimään paikkaan. Kun alkoholi laskee, täytä astia uudelleen kanteen asti.
Kaikki seuraavat toimenpiteet ovat samat kuin edellä kuvattu.
NordenBladet – Kotiruoka on maistuvaa ja pidän itse reseptien keksimisestä. Tavallisesti nämä reseptit muotoutuvat sen mukaan, mitä kullakin hetkellä jääkaapissa on. Hiiva-lehtitaikinasta valmistetut piirakat ovat tietysti klassisia ja niiden leipominen (varsinkin kun ostaa valmiin pakastetaikinan) on huippuhelppoa! Valmiiseen taikinaan voit kääriä kaikkea, mikä sinulle itsellesi maistuu – vaikkapa sieniä, kinkkua, juustoa, nakkeja, lihaa, porkkanoita, riisiä tai joitain muuta kiehtovaa! Esitän tässä yhden mukavan ja mausteisen kinkku-basilikapiirakan reseptin.
Tarvitaan:
500 g pakastettua hiiva-lehtitaikinaa
250-350 g kinkkua
200-300 g juustoa
100 g basilikaa tomaattikastikkeessa tai muuta vastaavaa yrttisekoitusta tomaattipastassa
hyppysellinen tilliä
Valmistaminen (15-20 min.):
Kaulitse edeltä käsin sulatettu taikina auki tai jos taikina on levyinä, niin isommaksi ja leikkaa kauniita neliskulmaisia kappaleita. Lisää kinkku, tilli, juusto ja basilikapasta ja kääri kokoon. Reunat voi painaa yhteen myös haarukalle, niin ne pysyvät paremmin koossa. Valmiiksi kuumassa uunissa piirakat kypsyvät nopeasti. Minä nostan piirakat välillä kerran ulos ja käännän ne paistamisen puolivälissä, jotta ne kypsyisivät mukavasti molemmalta puolelta.
PS! Parhaita tietysti lämpiminä!
Hyvää ruokahalua!
NordenBladet – Seljanka on venäläinen kansallisruoka, joka on hyvin suosittu myös Virossa. Minä valmistan seljankaa erilaisista naudanlihoista, mutta seljanka on hyvin maukas myös kanasta, kalasta tai vaikkapa sienistä valmistettuna. Kaikkein parhaan keiton kuitenkin saa, kun ei noudatakaan reseptiä tarkkaan, vaan tekee sen siitä, mitä jääkaappiin on edellisistä aterioista jäänyt jäljelle. Virolaisessa seljankassa on runsaasti sipulia, mutta ehdotonta sääntöä tässä ei ole. Se jolle maistuu, voi lisätä myös perunaa ja porkkanaa.
Tarvitaan:
400-500 g sipulia (n. 4-5 sipulia)
3 valkosipulin kynttä
4 rkl öljyä
2 rkl jauhoja
150 g tomaattipastatiivistettä
1-1.5 l kuuma naudanlihalientä (voi myös liuottaa kuumassa vedessä 2 liemikuutiota)
3 laakerinlehteä
10 kokonaista mustapippuria
4 suolakurkkua tai marinoitua kurkkua
300 g nakkeja
300 g savumakkaraa
50 g oliiveja
haluttaessa paistinjäänteitä/edellisen päivän saslikkia
Tarjoiluun:
20 % hapankermaa, vihreää sipulia, tilliä
Valmistaminen (40-50 min.):
Silppua sipulit ja pane kattilaan kuumennetussa öljyssä paistumaan ja sekoita jauhoon. Lisää kuumennettu vesi, hyppysellinen suolaa, laakerinlehdet, pippuri ja hauduta noin 15 minuuttia. Nyt lisää tomaattisose, silputtu valkosipuli ja puhdistetut oliivit, sekoita huolellisesti ja anna hautua pari minuuttia. Pane sitten kattilaan kurkut ja pilkottu liha (nakit, savumakkara, saslikki). Sekoita kaikki huolellisesti ja päästä kiehumaan. Laske sitten lämpöä ja jätä tuokioksi hautumaan.
NordenBladet – Yksi Viron kansallisruoista on ohrajauhosta valmistettu rieska. Se on helppo paistaa ja voi jopa sanoa, että kyseessä on laiskan ihmisen leipä. Virolainen rieska (viroksi karask) on kefiirillä, piimällä tai kirnupiimällä, rahkalla tai vaikkapa jogurtilla tehty ohra tai karkeasta vehnäjauhotaikinasta tehty paistos. Ohra sisältää B-ryhmän vitamiineja (ml. foolihappoa) ja E-vitamiinia, samoin ohra auttaa laskemaan kolesterolitasoa ja kylläisyyden tunne kestää kauan.
Minä teen rieskaa aina vähintään kolmen jauhon sekoituksesta ja kefiirin kera, soodaa, hiivaa tai muuta nostatusainetta en käytä – taikina nousee muutenkin hyvin. Rapeaksi paistettu uunilämmin rieska maistuu mahtavalta ja sitä on huomattavasti helpompaa valmistaa kuin leipää. Hapatetta ei tarvita eikä taikinan nousemista. Annan teille tänään yhden rieskaresepteistäni.
Tarvitaan (yhtä rieskaa kohti): 600-800 g 2,5 % kefiiriä, 300-400 g ohrajauhoa, 150-200 g kaurajauhoa (tai tattarijauhoa),150-200 g vehnäjauhoa (tai maissijauhoa), 2 munaa, 2-3 rkl vaahterasiirappia, 2-3 rkl pellavansiemenöljyä, 7-9 rkl kurpitsansiemeniä, 5-6 rkl auringonkukansiemeniä, 2 rkl seesaminsiemeniä, 2 rkl kuorittuja hampunsiemeniä, Himalajan ruususuolaa (lisätään rohkeasti).
Sekoitan kaikki nämä, mitään tiettyä järjestystä minulla ei ole, sekoitan kevyesti (niin, että muna sekoittunut jauhoon) ja panen joko leipävuokaan tai pieninä litteinä leipinä levylle. Joskus leipävuoassa tehdessä, kun paistos on vuoassa jo saavuttanut muodon, otan vuoasta pois, käännän leivoksen yläsalaisin ja paistan sen vatsapuolen myös. Mitä rapeampaa tulee, sen maistuvampaa. Kaikkein paremmin maistuu lämpimänä yrttivoin kera. Teen basilika-pinaattivoita (sekoita murskattu basilika, pinaatti ja voi. Erittäin hyvin yrttivoin joukkoon sopii myös raastettu valkosipuli ja karhunlaukka).
Mitä enemmän erilaisia siemeniä lisäät, sitä kaloripitoisemman paistoksen tietysti saat. Yhden rieskan kalorimäärä voi yltää 3.000-4.500 kaloriin (cm levyisessä siivussa noin 300-450 kcal, jonka vuoksi yhdestä-kahdesta siivusta saa kunnollisen vatsantäyden). Mitä aineita paistoksesta saat? Tämän reseptin mukaan rieska sisältää runsaasti hyödyllistä biotiinia, foolihappoa, fosforia, kalsiumia, natriumia sekä B1-, B6-, B12-, C-, D- ja E-vitamiinia.
NordenBladet – Tästä terveellisestä, raikastavasta, huippumaistuvasta ja makeasta mutta silti vähäkalorisesta vesimelonikakusta voi tehdä sekä vegan- että non-vegan -version. Lisään teille tähän molemmat. Kakku valmistuu nopeasti ja maistuu todella erittäin hyvältä! Sopii myös niille, joilla on gluteeniyliherkkyys tai eivät halua liikaa kaloreita. Kuvassa olevaan kakkuun on käytetty kreikkalaista jogurttia, mutta ei pähkinöitä.
TARVITAAN (non-vegan -versio):
Puoli vesimelonia
1 kreikkalainen jogurtti
1/2 limetti
1/2 appelsiini
1 ruokalusikallinen hunajaa
1 vaniljarahka
1 banaani
kourallinen mustaherukoita
kourallinen vadelmia
kourallinen punaherukoita
(halutessasi murskaa päälle myös pähkinää)
Valmistaminen:
Leikkaa vesimelonista kolme kiekkoa, poista siemenet ja pane noin tunniksi pakastimeen. Lisää kreikkalaiseen jogurttiin ruokalusikallinen hunajaa ja purista siihen appelsiininpuolikas (mehu) ja sekoita. Lisää alimpaan kerrokseen puolet vaniljarahkasta, banaaninsiivut ja hieman punaherukoita, keskikerrokseen valmiiksi sekoitettu kreikkalainen jogurtti ja vadelmat, ja päällimmäiseen kerrokseen toinen puoli vaniljarahkasta ja lisää marjoja ja halutessasi pähkinöitä.
TARVITAAN (vegan-versio):
Puoli vesimelonia
2 purkkia kookosmaitoa
1/2 teelusikallinen vaniljauutetta
1 ruokalusikallinen hunajaa
1/2 limettiä
1/2 appelsiini
1 banaani
kourallinen mustaherukoita
kourallinen vadelmia
kourallinen punaherukoita
(haluttaessa murskaa päälle myös pähkinää)
Valmistaminen:
Pane kookosmaito jo edellisenä päivänä jääkaappiin, jotta kookoskerma erottuu kookosmaidosta (se vie jääkaapissa aikaa n. 6-7 h). Leikkaa vesimelonista kolme kiekkoa, poista siemenet ja pane noin tunniksi pakastimeen. Nosta kookoskerma kookosmaitopurkista kulhoon, lisää vaniljauute ja ruokalusikallinen hunajaa, purista seokseen puoli limettiä ja puoli appelsiinia (mehu) ja vaahdota mikserillä. Lisää alimpaan kerrokseen 1/3 valmiiksi sekoitetusta kookoskermasta, banaaninsiivut ja hieman punaherukoita, keskikerrokseen 1/3 valmiiksi sekoitetusta kookoskermasta ja vadelmat, ja päällimmäiseen kerrokseen 1/3 valmiiksi sekoitetusta kookoskermasta ja lisää marjoja ja halutessasi pähkinöitä.
NordenBladet – Piirakat tuo mukavaa vaihtelua ihan arkiseenkin iltaan ja meillä niitä väsätään ainakin suhteellisen usein. Ei ne mitään laihduttajan unelmia ole, mutta ihan super maukkaita ja vaihtoehtoja täytteille on paljon. Väsäsin katkarapupiirakan mun omalla reseptillä minkä ajattelin jakaa nyt teidänkin makunystyröitä sulostuttamaan. Suosittelen kokeilemaan, meillä tästä tykkää niin aikuiset kuin lapsetkin ja viimesestä palasesta yleensä tapellaan kuka sen saa.
KATKARAPUPIIRAKKA
POHJA:
150g voita
3.5dl vehnäjauhoja
2rkl vettä
ripaus suolaa
Tee pohja ensin, painele piirakkavuokaan ja paista 200c noin 5-10,min riippuen uunisi tehokkuudesta. Niin että pohja hieman kypsyy.
Tee täyte, pilko paprika ja chili ja murskaa valkosipulinkynsi. Sekoita kaikki täyte aineet kulhossa keskenään, mutta jätä noin 1 dl verran juustoraastetta minkä ripottelet piirakan pinnalle ennen uuniin laittoa. Kaada täyte piirakkavuokaan ja paista 200c noin 10-15min, piirakka on valmis kun se on kivasti ruskettunut joka puolelta.
