NordenBladet — Rovaniemen Saarenkylän sotilasräjähteet on saatu raivattua puolustusvoimien asiantuntijoiden toimesta.Alueen eristys on purettu ja alueella on taas turvallista liikkua. Poliisi muistuttaa, että sotien aikaisia räjähteitä löytyy jatkuvasti. Aika ei ole tehnyt näitä vaarattomiksi, vaan ne ovat useimmiten täysin toimintakuntoisia ja siten myös vaarallisia. Mikäli löydät jotakin sellaista, jota on syytä epäillä räjähteeksi, vältä koskemasta siihen. Eristä alue ja ilmoita asiasta hätänumeroon. Poliisi ottaa asian hoitoonsa ja pyytää tarvittaessa Puolustusvoimilta apua räjähteen raivaamiseksi.
Rovaniemen Saarenkylän sotilasräjähteet on saatu raivattua puolustusvoimien asiantuntijoiden toimesta.
Alueen eristys on purettu ja alueella on taas turvallista liikkua.
Poliisi muistuttaa, että sotien aikaisia räjähteitä löytyy jatkuvasti. Aika ei ole tehnyt näitä vaarattomiksi, vaan ne ovat useimmiten täysin toimintakuntoisia ja siten myös vaarallisia. Mikäli löydät jotakin sellaista, jota on syytä epäillä räjähteeksi, vältä koskemasta siihen. Eristä alue ja ilmoita asiasta hätänumeroon. Poliisi ottaa asian hoitoonsa ja pyytää tarvittaessa Puolustusvoimilta apua räjähteen raivaamiseksi.
NordenBladet – Yhä enemmän on niitä, jotka väittävät, että rokotteet lähinnä pilaavat terveyttä. Aivan siten asia ei ole. Lääkäreiden mukaan aikuisella henkilöllä voisi olla saatuina kaikki immunisointisuunnitelman eli ns. lapsuusiän rokotteet. Jos niitä ei ole saanut, on suositeltavaa aloittaa juuri niistä.
Joka kymmenen vuoden kuluttua tulisi uusia kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotus. Vanhemmat henkilöt voisivat olla rokotetut pneumokokkia vastaan. Pneumokokki on yleinen keuhkotulehduksen ja myös vakavampien infektioiden aiheuttaja. Myös flunssarokotetta ja COVID-19 vastaan rokottamista pidetään ainakin riskiryhmien osalta erittäin oleellisina.
Lapsena vain yhden annoksen tuhkarokkorokotetta saaneille henkilöille suositellaan toista rokotusta, ja niiden, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–1992, tulisi samoin rokottautua uudelleen. Ne, joilla on kesämökki tai jotka liikkuvat paljon luonnossa, on järkevää ottaa rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan ja uusinta-annos 3-5 vuoden välein. Tämä sairaus voi kulkea vakavammin juuri iän kasvaessa.
Jos vesirokkoa ei ole sairastanut, tulisi ottaa rokote myös sitä vastaan. Vanhemmalle sukupolvelle suositellaan rokotusta myös vyöruusua vastaan, jonka sairastamisesta voi jäädä pitkäksi aikaa voimakas kipusyndrooma, joka heikentää merkittävästi elämänlaatua.
Usein matkustava henkilö tarvitsee lisärokotteita ja rokotustarve riippuu huomattavasti matkan kohteesta, ajasta ja tyylistä. Aktiivinen matkailija voisi yleensä olla suojattuna keltatautia eli A-hepatiittia vastaan (yhteensä kaksi annosta). Joskus kannattaa lisäksi ottaa lavantautirokote – sen suoja kestää kolme vuotta. Joissakin maissa vaaditaan rokotetta keltakuumetta vastaan. Se antaa elinikäisen suojan. Matkustajat eivät saisi rokotteiden ohella unohtaa myöskään malarian ehkäisemistä, sillä sekin voi olla tappava sairaus.
Aina kannattaa kysyä neuvoa omalta lääkäriltä tai tarvittaessa infektiotautien erikoislääkäriltä.
NordenBladet – Muinaismuistovirastossa on alkanut määräaikainen hakemuskierros, jossa voi 30. syyskuuta saakka esittää hakemuksia muistomerkkien kunnostamiseen vuonna 2023.
Muistomerkkien ja muinaismuistojen suojelualueella sijaitsevien rakennelmien restaurointiin, konservointiin tai huoltamiseen voi tukea hakea muistomerkin omistaja tai haltija. Vähimmäistukisumma on 200 euroa ja enimmäissumma rakennelmien osalta 100.000 euroa, muiden muistomerkkien osalta enintään 20.000 euroa. Tuen enimmäisosuus töiden kokonaishinnasta (ja avustuskelpoisista kustannuksista) saa olla hakijasta riippuen 50-90 %.
Hakemuksia voi esittää kulttuurimuistomerkkirekisterin (https://register.muinas.ee/) kautta ja hakemukseen tulee olla liitettynä vähintään kaksi voimassa ja verrattavissa olevaa hintatarjousta.
NordenBladet – Euroalueella on nautittu negatiivisesta euriborista jo viimeiset seitsemän vuotta. Ensimmäistä kertaa kuuden kuukauden euribor muuttui negatiiviseksi 5. marraskuuta vuonna 2015 ja se ei ole välillä olleena aikana erityisen lähelle nollaa noussutkaan. Tänä kesänä tilanne on muuttunut ja kasvavat korkomäärät merkitsevät lainan ottajalle korkokustannusten kasvua.
Kuuden kuukauden euribor oli tammikuussa 2022 alle -0,5 % tason. Sen jälkeen euribor on joka kuukausi noussut noin 0,1 % verran lähemmäs nollaa. Huhtikuun keskivaiheilla kuuden kuukauden euribor oli jo -0,3 %.
Vuoden 2015 lopusta lähtien miinuksella ollut euribor oli vielä tämän vuoden toukokuussa –0,2 prosenttia, mutta päätyi kesäkuussa nollaan. Heinäkuun 1. päivänä kuuden kuukauden euribor oli 0,2 prosenttia, ja 1. elokuuta mennessä se oli kohonnut 0,65 prosenttiin ja on 22. elokuuta 0,908 prosenttia.
Mikä euribor on?
Euribor eli EURIBOR (englanniksi Euro Interbank Offered Rate, euron yleiseurooppalainen pankkienvälinen korkomäärä) on korkomäärä, jolla korkean luokituksen omaava pankki suostuu lainaamaan rahaa euroissa toiselle korkean luokituksen omaavalle pankille ja joka lasketaan joka päivä pankkienvälisten talletusten osalta määräajalla enintään 12 kuukautta.
Euriborin korkomäärät julkistettiin ensimmäisen kerran 30. joulukuuta 1998 ja ne astuivat voimaan 4. tammikuuta 1999. Euriborin korkomäärät tulivat euroalueen kansallisten valuuttojen pankkienvälisten korkomäärien sijaan, koska vuoden 1999 alussa otettiin käyttöön Euroopan unionin yhteisvaluutta euro.
NordenBladet — Rovaniemen Saarenkylästä Pasinatieltä on löytynyt sodan aikaisia räjähtämättömiä ammuksia. Puolustusvoimien raivausyksikkö on parhaillaan raivaamassa räjähteitä.Kyse on alustavan tiedon mukaan kolmesta ilmatorjuntatykin ammuksesta.Paikalla on myös poliisi eristämässä aluetta. Kansalaisia pyydetään välttämään alueella liikkumista räjähteiden aiheuttaman mahdollisen vaaran vuoksi.
Rovaniemen Saarenkylästä Pasinatieltä on löytynyt sodan aikaisia räjähtämättömiä ammuksia. Puolustusvoimien raivausyksikkö on parhaillaan raivaamassa räjähteitä.
Kyse on alustavan tiedon mukaan kolmesta ilmatorjuntatykin ammuksesta.
Paikalla on myös poliisi eristämässä aluetta. Kansalaisia pyydetään välttämään alueella liikkumista räjähteiden aiheuttaman mahdollisen vaaran vuoksi.
NordenBladet — Helsingin poliisi teki esiselvityksen Helsingin kaupungin lastensuojelun toimista. Poliisi ei aloita esitutkintaa.Esiselvitys kohdistui nimenomaan lastensuojeluun, eli poliisi ei tarkastellut kaupungin muiden viranomaisten toimintaa. Poliisi päätti esiselvityksen aloittamisesta omatoimisesti muun muassa tapauksen vakavuuden takia.– Emme pysty avaamaan tarkemmin esiselvityksen sisältöä. Jouduimme myös salaamaan esiselvityksen päätöksen kokonaan. Kyse on salassa pidettävistä, yksityiselämän piiriin kuuluvista asioista, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Teemu Jokinen.Poliisi hankki esiselvityksessä suuren määrän asiakirja-aineistoa ja muita tietoja, joiden perusteella asiassa ei ole syytä epäillä mitään rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä.Latokartanon epäilty perhesurma tapahtui 25. maaliskuuta 2022. Nainen ja kouluikäinen lapsi menehtyivät. Tapausta tutkitaan murhana ja kuolemansyyntutkintana.
Helsingin poliisi teki esiselvityksen Helsingin kaupungin lastensuojelun toimista. Poliisi ei aloita esitutkintaa.
Esiselvitys kohdistui nimenomaan lastensuojeluun, eli poliisi ei tarkastellut kaupungin muiden viranomaisten toimintaa. Poliisi päätti esiselvityksen aloittamisesta omatoimisesti muun muassa tapauksen vakavuuden takia.
– Emme pysty avaamaan tarkemmin esiselvityksen sisältöä. Jouduimme myös salaamaan esiselvityksen päätöksen kokonaan. Kyse on salassa pidettävistä, yksityiselämän piiriin kuuluvista asioista, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Teemu Jokinen.
Poliisi hankki esiselvityksessä suuren määrän asiakirja-aineistoa ja muita tietoja, joiden perusteella asiassa ei ole syytä epäillä mitään rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä.
Latokartanon epäilty perhesurma tapahtui 25. maaliskuuta 2022. Nainen ja kouluikäinen lapsi menehtyivät. Tapausta tutkitaan murhana ja kuolemansyyntutkintana.
NordenBladet – Maalla Asumisen Päivän tarkoituksena on avata ovet puuhakkaille ja säteileville ihmisille ja auttaa heitä löytämään itselleen sopiva asuinpaikka maalla. Tänä vuonna kunnat odottavat teitä vierailulle ja esittelevät kävijöille lastentarhojaan, koulujaan, kyläntalojaan, terveys-, kulttuuri- ja urheilukeskuksiaan ja yrityksiään. Lisäksi tarjotaan tietoa vapaista asunnoista ja kerrotaan mahdollisuuksista luoda itse itselleen työpaikka.
Maalla Asumisen Päivän ohjelman luovat hankkeeseen osallistuvat kunnat yhdessä yhteisöjen kanssa kautta Viron. Ohjelmataulukko auttaa löytämään tietoa siitä, mitä voit löytää ja mistä. Ota perhe mukaan ja vakuutu siitä, että maalla todellakin eletään! Valintaa tehdessä voi tutustua niiden ihmisten tarinoihin, jotka ovat hiljattain muuttaneet kaupungista maalle. Juoksevia uutisia Maalla Asumisen Päivästä julkaisemme tässä. Jos kysyttävää on, ota yhteyttä Maalla Asumisen Päivän järjestäjiin.
Maalla Asumisen Päivän ohjelmaa järjestetään koko Virossa jo neljännen kerran. Toiminnot ja tapahtumat ovat pääosin keskittyneet paikkakuntien seurantaloihin ja kyläkeskuksiin, joihin odotetaan vierailijoita ja joissa ollaan valmiina tarjoamaan yhteistä toimintaa, makuelämyksiä ja inspiraatiota maalla asumiseen ja yrittäjyyteen.
Oman paikkakuntansa menestystarinoita vierailijoille esitellessä jokaisessa yhteisön jäsenessä kasvaa varmasti sellainen tunne, että maalla on hyvä asua ja kyseessä on oman paikkakunnan juhlapäivä!
NordenBladet — Varkaudessa henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen 12-vuotiaaseen tyttöön, joka loukkaantui lievästi. Autoilija poistui paikalta.Tiistaina 16.8. illalla klo 18 aikaan nuori tyttö oli ylittämässä ajorataa suojatietä pitkin Varkaudessa Taipaleentien ja Wredenkadun risteyksessä. Samaan aikaan risteykseen saapunut henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen tyttöön sillä seurauksella, että tyttö kaatui ja loukkasi lievästi kättään ja selkäänsä. Henkilöauton kuljettaja oli noussut autosta ja kysynyt tytön vointia, mutta oli sitten jatkanut matkaansa jättämättä yhteystietojaan. Poliisi pyytää henkilöauton kuljettajaa tai tapahtuman silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä Itä-Suomen poliisilaitokseen joko sähköpostilla: [email protected] tai vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232.
Varkaudessa henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen 12-vuotiaaseen tyttöön, joka loukkaantui lievästi. Autoilija poistui paikalta.
Tiistaina 16.8. illalla klo 18 aikaan nuori tyttö oli ylittämässä ajorataa suojatietä pitkin Varkaudessa Taipaleentien ja Wredenkadun risteyksessä. Samaan aikaan risteykseen saapunut henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen tyttöön sillä seurauksella, että tyttö kaatui ja loukkasi lievästi kättään ja selkäänsä. Henkilöauton kuljettaja oli noussut autosta ja kysynyt tytön vointia, mutta oli sitten jatkanut matkaansa jättämättä yhteystietojaan.
Poliisi pyytää henkilöauton kuljettajaa tai tapahtuman silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä Itä-Suomen poliisilaitokseen joko sähköpostilla: vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232.
NordenBladet — Lounais-Suomen poliisin esille nostama karu tilasto loppukesän liikennekuolemista sai monet hätkähtämään. Tilanne herätti myös poliisiin, ja aktiivisiin toimiin on ryhdytty. Liikennevalvontaa lisäämällä poliisi pyrkii aiempaa tehokkaammin kitkemään riskikäyttäytymistä pois liikenteestä.Loppukesän liikennekuolemat Lounais-Suomessa nostivat esille yleisen huolen. Samalla tilanne herätti poliisin tehostamaan liikennevalvontaa. – Oli tehtävä ns. rytminmuutos. Suomeksi sanottuna olemme lisänneet liikennevalvontaa vakavien liikenneonnettomuuksien ennaltaestämiseksi, kertoo liikennepoliisisektorin johtaja, ylikomisario Mika Peltola Lounais-Suomen poliisilaitokselta. Riskikäyttäytymistä laajastiValvontaa lisäämällä poliisi pyrkii – niin taajamissa kuin maaseudulla – aiempaa tehokkaammin havaitsemaan ja puuttumaan riskikäyttäytymiseen, kuten ylinopeuksiin ja rattijuopumuksiin.– Olemme havainneet, että riskipitoista ja -hakuista liikennekäyttäytymistä löytyy kaikista tienkäyttäjäryhmistä. Yleistyessään tällainen käytös lisää onnettomuuksien todennäköisyyttä merkittävästi ihan jokaisen liikkumisessa, Peltola huomauttaa.Poliisin näkyvällä valvonnalla vaikutetaan suureen tienkäyttäjien joukkoon, mutta haastaviakin kohderyhmiä on: liikenneturvallisuudesta piittaamattomat sekä henkilöt, joiden ajoterveys on heikentynyt.– Näkyvällä valvonnalla on vaikea vaikuttaa heihin, mutta he ovat kuitenkin usein osapuolina onnettomuuksissa, Peltola sanoo.”Jokainen tekee oman osansa”Suomen tieliikenteessä on vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana kuollut jo 75 henkilöä. Näistä keskimäärin lähes joka kahdeksas tapaus on ollut Lounais-Suomessa. Viime vuonna tammi-kesäkuussa kuolonuhreja koko maassa oli 86. Siinä missä kehitys vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden osalta näytti myönteiseltä, erityisesti Lounais-Suomessa heinäkuu toi tullessaan murheellisen liikennekuolemien suman.Tilastopiikki nosti Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden kuolonuhrien määrän 18:aan. Esimerkiksi 2020 koko vuoden kokonaismäärä oli 17.– 18 liikennekuolemaa seitsemän kuukauden sisällä on hälyttävää. Jokaisen tapauksen osalta tulisi miettiä, mitä kukin meistä omassa liikennekäyttäytymisessään voisi tehdä toisin, jotta vakavia onnettomuuksia ei tapahtuisi, Peltola pohtii.12 kuukauden seurantajakso niin ikään vahvistaa lounaissuomalaisittain surullista tilannetta: liikennekuolemat heinäkuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisellä tarkasteluvälillä aiempaan 12 kuukauden jaksoon verrattuna kasvoivat 30 prosentilla.Poliisin ohjeistus on selkeä: ei ylinopeutta, ei tarkkaamattomuutta, ei päihteitä, ei väsyneenä liikenteeseen, ei ajoterveyden laiminlyöntejä.– Kun jokainen meistä tekee oman osansa, liikenteestä tulee kaikille turvallisempaa, Peltola summaa.Loppuvuonna liikennerikokset nousuunLiikennerikkeitä ja -rikoksia paljastuu pääasiassa vain poliisin oman valvonnan ja toiminnan seurauksena. Toisin sanottuna mitä enemmän poliisi valvoo, sitä enemmän rikoksia paljastuu. Liikennevalvontaa poliisissa tekevät niin liikennepoliisin partiot kuin myös hälytys- ja valvontatehtävistä vastaavat kenttäpartiot. – Kuluneen, toiminnallisesti poikkeuksellinen vuoden aikana liikennepoliisia on käytetty muun muassa koronapoistumien vuoksi kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen, rikostorjunnan tehtäviin sekä Ukrainan sodan vuoksi ulkomaalaispoliisin työruuhkan purkuun. Nyt resurssia keskistetään perustehtävän mukaisesti liikennevalvontatyöhön, Peltola selventää.Tänä vuonna törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat Lounais-Suomessa vähentyneet.– Valvonnan tehostuessa niin lievien kuin vakavien liikennerikoksien määrät tulevat todennäköisesti loppuvuodesta nousemaan, Peltola ennakoi.
Lounais-Suomen poliisin esille nostama karu tilasto loppukesän liikennekuolemista sai monet hätkähtämään. Tilanne herätti myös poliisiin, ja aktiivisiin toimiin on ryhdytty. Liikennevalvontaa lisäämällä poliisi pyrkii aiempaa tehokkaammin kitkemään riskikäyttäytymistä pois liikenteestä.
Loppukesän liikennekuolemat Lounais-Suomessa nostivat esille yleisen huolen. Samalla tilanne herätti poliisin tehostamaan liikennevalvontaa.
– Oli tehtävä ns. rytminmuutos. Suomeksi sanottuna olemme lisänneet liikennevalvontaa vakavien liikenneonnettomuuksien ennaltaestämiseksi, kertoo liikennepoliisisektorin johtaja, ylikomisario Mika Peltola Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Riskikäyttäytymistä laajasti
Valvontaa lisäämällä poliisi pyrkii – niin taajamissa kuin maaseudulla – aiempaa tehokkaammin havaitsemaan ja puuttumaan riskikäyttäytymiseen, kuten ylinopeuksiin ja rattijuopumuksiin.
– Olemme havainneet, että riskipitoista ja -hakuista liikennekäyttäytymistä löytyy kaikista tienkäyttäjäryhmistä. Yleistyessään tällainen käytös lisää onnettomuuksien todennäköisyyttä merkittävästi ihan jokaisen liikkumisessa, Peltola huomauttaa.
Poliisin näkyvällä valvonnalla vaikutetaan suureen tienkäyttäjien joukkoon, mutta haastaviakin kohderyhmiä on: liikenneturvallisuudesta piittaamattomat sekä henkilöt, joiden ajoterveys on heikentynyt.
– Näkyvällä valvonnalla on vaikea vaikuttaa heihin, mutta he ovat kuitenkin usein osapuolina onnettomuuksissa, Peltola sanoo.
”Jokainen tekee oman osansa”
Suomen tieliikenteessä on vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana kuollut jo 75 henkilöä. Näistä keskimäärin lähes joka kahdeksas tapaus on ollut Lounais-Suomessa. Viime vuonna tammi-kesäkuussa kuolonuhreja koko maassa oli 86.
Siinä missä kehitys vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden osalta näytti myönteiseltä, erityisesti Lounais-Suomessa heinäkuu toi tullessaan murheellisen liikennekuolemien suman.
Tilastopiikki nosti Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden kuolonuhrien määrän 18:aan. Esimerkiksi 2020 koko vuoden kokonaismäärä oli 17.
– 18 liikennekuolemaa seitsemän kuukauden sisällä on hälyttävää. Jokaisen tapauksen osalta tulisi miettiä, mitä kukin meistä omassa liikennekäyttäytymisessään voisi tehdä toisin, jotta vakavia onnettomuuksia ei tapahtuisi, Peltola pohtii.
12 kuukauden seurantajakso niin ikään vahvistaa lounaissuomalaisittain surullista tilannetta: liikennekuolemat heinäkuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisellä tarkasteluvälillä aiempaan 12 kuukauden jaksoon verrattuna kasvoivat 30 prosentilla.
Poliisin ohjeistus on selkeä: ei ylinopeutta, ei tarkkaamattomuutta, ei päihteitä, ei väsyneenä liikenteeseen, ei ajoterveyden laiminlyöntejä.
– Kun jokainen meistä tekee oman osansa, liikenteestä tulee kaikille turvallisempaa, Peltola summaa.
Loppuvuonna liikennerikokset nousuun
Liikennerikkeitä ja -rikoksia paljastuu pääasiassa vain poliisin oman valvonnan ja toiminnan seurauksena. Toisin sanottuna mitä enemmän poliisi valvoo, sitä enemmän rikoksia paljastuu.
Liikennevalvontaa poliisissa tekevät niin liikennepoliisin partiot kuin myös hälytys- ja valvontatehtävistä vastaavat kenttäpartiot.
– Kuluneen, toiminnallisesti poikkeuksellinen vuoden aikana liikennepoliisia on käytetty muun muassa koronapoistumien vuoksi kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen, rikostorjunnan tehtäviin sekä Ukrainan sodan vuoksi ulkomaalaispoliisin työruuhkan purkuun. Nyt resurssia keskistetään perustehtävän mukaisesti liikennevalvontatyöhön, Peltola selventää.
Tänä vuonna törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat Lounais-Suomessa vähentyneet.
– Valvonnan tehostuessa niin lievien kuin vakavien liikennerikoksien määrät tulevat todennäköisesti loppuvuodesta nousemaan, Peltola ennakoi.
NordenBladet – Miksi jotkut ihmiset ovat rikkaampia kuin toiset? Siihen on useita syitä, mutta eräs syy liittyy tuttavapiiriisi. Kasvaminen piireissä, joissa sekä matalamman että korkeamman sosiaalitaloudellisen tason ihmiset ovat keskenään tekemisissä, voi parantaa lasten mahdollisuuksia parantaa tulevaa taloudellista hyvinvointiaan.
Yhdysvaltalaiset tiedemiehet tutkivat 70 miljoonan henkilön ystävyyssuhteita sosiaalisen median kanavalla Facebook. Tutkittujen henkilöiden ikä oli välillä 25-44 vuotta. Tutkijat totesivat käyttäjien asuinpaikkatietojen, koulun, mediaanitulojen ja käytetyn puhelinmallin perusteella millainen henkilön sosiaalitaloudellinen elämäntilanne on.
Tutkimus todisti, että kun köyhemmät henkilöt ovat tekemisissä varakkaampien kanssa, hekin liikkuvat omaisuusluokassa ylöspäin. Eli siten, jos matalan sosiaalitaloudellisen aseman lapset kasvaisivat alueilla, joilla ihmiset ovat taloudellisesta asemastaan riippumatta tekemisissä keskenään, heidän tulonsa olisivat aikuisiässä viidenneksen suuremmat.
