NordenBladet — HEINOLA:
22-vuotias mies ajoi tie 5:llä Lusissa henkilöautolla poliisin tutkaan 155 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
HARTOLA:
36-vuotias nainen ajoi henkilöautolla Yhdystieltä stop-liikennemerkin takaa Valtatie 4:lle toisen henkilöauton eteen. Nainen puhalsi seulonta-alkometriin lukeman 0.42 mg/l. Autot vaurioituivat pahoin,mutta henkilövahingoilta onneksi vältyttiin.Naista epäillään rattijuopumuksesta,sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
HÄMEENLINNA:
Partio pysäytti Latokartanonkujalla henkilöauton,jota kuljetti 25-vuotias mies. Autossa tuoksui vahvasti kannabis. Mies puhalsi alkometriin 0 promillen lukeman,mutta huumausainepikatesti oli positiivinen kannabikselle. Miestä epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.
Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevassa ravintolassa 22-vuotias mies alkoi käyttäytymään aggressiivisesti ja järjestyksenvalvoja poisti hänet ravintolasta. Mies jatkoi aggressiivista käytöstään ja uhitteli ulkopuolella oleville ihmisille. Järjestyksenvalvoja meni rauhoittamaan miestä,jolloin tämä kävi järjestyksenvalvojan päälle. Järjestyksenvalvoja sai miehen kaadettua maahan ja raudoitti tämän. Mies puri järjestyksenvalvojaa sormeen,johon tuli verta vuotava haava. Poliisi toimitti miehen säilöön ja häntä epäillään pahoinpitelystä,sekä järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
ORIMATTILA:
Orimattilan keskustan ravintolassa kolmen miehen välille oli syntynyt suusanallista riitaa. Riidan päätteeksi kaksi miestä löi 29-vuotiasta kolmatta miestä nyrkillä kasvoihin. Lyöjät pakenivat paikalta ennen poliisin paikalle tuloa. Lyöntien seurauksena uhrin kasvoissa oli turvotusta ja verisiä nirhaumia.
NordenBladet — Poliisipartio pysäytti perjantaina kello 21.30 aikoihin Korkalovaarassa tarkastusta varten henkilöauton, jota kuljetti noin 30-vuotias mies. Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin 1,61 promillen lukemat. Lisäksi ilmeni, että hänellä ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta. Miestä käytettiin tarkkuusalkometrikokeesssa, jonka jälkeen hänet toimitettiin kiinniotettuna poliisivankilaan.
Poliisi sai hätäkeskukselta lauantaina kello 00.30 aikoihin tehtävän, jonka mukaan keskustassa sijaitsevalla huoltoasemalla on menossa pahoinpitely, jossa yksi osallinen huitoo kepillä. Poliisin saapuessa paikalle, sivulliset olivat saaneet taltutettua kepin kanssa heiluneen miehen. Ilmeni, että kepillä heilunut mies oli tavannut omistamastaan autosta sinne murtautuneen miehen. Tästä hermostuneena auton reilu nelikymppinen omistaja oli pahoinpidellyt autoon murtautuneen kolmekymppisen miehen. Molemmat osalliset otettiin poliisin toimesta kiinni, ja asiaa tutkitaan mm. pahoinpitelynä ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauden yrityksenä.
Poliisi pysäytti lauantaina kello 01.30 aikoihin Ounasrinteellä liikennekäytöstä poistetun henkilöauton. Auton parikymppinen mieskuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin 1,36 promillen lukemat. Miestä käytettiin tarkkuusalkometrikokeessa, ja hänet määrättiin väliakaiseen ajokieltoon. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.
19.10.2019 klo 11.12Itä-Uusimaa
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päivittäistiedote 19.10.2019
Eläimen vartioimatta jättäminen
Järvenpää, Kilta, 18.10.2019, klo 16.30
Järvenpäässä nainen oli metsässä ulkoiluttamassa villakoiraansa, kun häntä vastaan tuli mies, joka sanoi naiselle, että hänellä taistelukoira, menkää pois täältä. Mies päästi irti ison taistelukoiran ja antoi sille jonkinlaisen käskyn. Koira hyökkäsi naisen kytkettynä olleen villakoiran kimppuun ja alkoi retuuttaa ja puremaan sitä. Mies antoi taistelukoiralla käskyn ja koira lopetti retuuttamisen ja palasi miehen luo. Paikalta poistuneen miehen tuntomerkit; hoikka, pituus noin 180 cm, tumma tukka ja yllään tumma tuulipuku. Loukkaantunut villakoira käytettiin eläinlääkärissä.
19.10.2019 klo 12.49Itä-Suomi
Savonlinnassa lauantaina klo 04 aikaan Savonlinnantiellä tavattiin noin 40 -vuotias paikkakuntalainen mies mutkitellen ajamassa henkilöautollaan. Hänen epäillään olleen huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, huumepikatesti oli positiivinen tulokseltaan, alkometripuhallus oli 0.00 o/oo. Mies käytettiin verikokeissa. Miestä epäillään rattijuopumuksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta.
Mikkelissä Pirttiniemenkadulta Lyseon koululta anastettiin 18.10. klo 10 aikaan SKY Team Monkey 50 -merkkinen mopo, väriltään musta-vihreä, tunnus 77-KHG.
NordenBladet — Perjantaina alkuillasta poliisipartio pysäytti Kuopion Männistössä henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettaneelle ajo-oikeudettomalle 33-vuotiaalle kuopiolaismiehelle suoritetun puhalluskokeen tulos oli 0,00 promillea mutta huumetesti oli positiivinen amfetamiinille. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Perjantai-iltana 46-vuotias siilinjärveläinen mies matkusti taksilla Vuorelasta Kuopion keskustaan ja matkan päätyttyä taksikuljettajan pyytäessä maksua matkasta, mies löi taksinkuljettajaa nyrkillä päähän. Lyönnin jälkeen matkustaja poistui taksista ja yritti poistua paikalta mutta taksinkuljettaja lähti miehen perään. Matkustaja oli vielä yrittänyt lyödä taksinkuljettajaa ja potkaisi tätä mutta lopulta taksinkuljettaja sai miehen kahden sivullisen avustuksella kiinni. Taksilla matkustanutta miestä epäillään alustavasti pahoinpitelystä sekä lievästä petoksesta.
Poliisi jatkaa tapausten selvittämistä, eikä poliisilla ole näihin tapauksiin liittyen tämän enempää kommentoitavaa tai tiedotettavaa.
OHMYGOSSIP – Ihmisen syntymähetki ja -paikka vaikuttavat koko hänen tulevaan elämäänsä, sillä planeetat ja numerot määräävät ja vahvistavat tai vähentävät monella tavoin meidän myöhempiä kykyjämme ja luonnettamme. Henkilökohtaisesta syntymäkartista voi saada tietoa omasta syntymäpotentiaalista tässä elämässä.
Mikä on astrologinen syntymäkartta?
Syntymäkartta heijastaa taivaankappaleiden sijaintia meidän syntymähetkellämme ja antaa aavistuksen synnynnäisistä edellytyksistä ja taipumuksista. Syntymäkartta on matemaattisesti täsmällinen astronominen taivaskaavio tietyn henkilön (samoin valtion, organisaation ja muun) syntymähetkellä. Sitä varten täytyy tietää tarkka syntymäpäivä, syntymävuosi, syntymän kellonaika ja syntymäpaikan maantieteelliset koordinaatit. Jokaisen henkilön osalta planeettojen sijoitus syntymäkartassa on täysin ainutkertainen.
Syntymäkartan tärkeimmät osoittajat ovat planeetat, jotka sijaitsevat aina jossain tietyssä merkissä ja talossa sekä näiden planeettojen keskinäiset aspektit. Tavallisesti ns. ”horoskoopilla” tarkoitetaan vain Auringon merkkejä. Auringon lisäksi syntymäkartassa on kuitenkin lisäksi Kuu, Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus ja Pluto. Ja vielä sellaiset pisteet kuten Kuun Pohjois- ja Eteläsolmu (paikat, joissa Kuun reitti taivaalla leikkaa ekliptikan kanssa) sekä Musta Kuu eli Lilith (Kuun apogeumpiste). Kaikki nämä planeetat ja pisteet sijaitsevat jokaisessa tietyssä syntymäkartassa eri horoskooppimerkeissä ja eri taloissa.
Millä nimillä syntymäkarttaa lisäksi kutsutaan?
Syntymäkartta, syntymähoroskooppi, radix, nataalikartta.
Miten syntymäkartta laaditaan?
Syntymäkartta laaditaan laskelmien perusteella käyttämällä efemeridejä (taulukko, joka esittää Auringon, Kuun, planeettojen tai muiden liikkuvien taivaankappaleiden näkyvät asennot taivaalla tiettynä ajanhetkenä maan tietyssä pisteessä) ja astrologisten talojen taulukoita. Nykyisin siihen käytetään tietokoneiden apua.
Paljonko totuutta astrologisten syntymäkarttojen vaikutuksella meidän persoonallisuuteemme? Valitsivatko meidän sielumme syntymiseen tietyn ajanhetken lähtien siitä, millainen planeettojen energetiikka sillä hetkellä on? Esimerkiksi, voiko joku jostain syystä päättää syntyä silloin, kun Aurinko on Leijonassa? Kyllä, astrologiset syntymäkartat vaikuttavat meidän persoonallisuuteemme. Energeettisesti kaikki on keskenään sidoksissa. On todistettu, että maailman yhdessä paikassa yhden atomin muuttuessa muuttuu välittömästi selkeän, energeettisen yhteyden kautta samankaltainen atomi myös maailman jossain muussa paikassa. Kerran liikkumaan työnnetty kuvio on taipuvainen jäämään samaan rytmiin, samaan kuvion luonnokseen. Luodun kuvion murtamiseen tarvitaan pientä tai iso ponnistusta ja sabluunaa, toimimaan jäämiseen täytyy luoda uusi kuvio.
Sielut valitsevat sekä syntymisen, syntymistavan että todellisuudessa myös kaiken muun elämään liittyvän. Sielu valitsee milloin ja miten se tulee hedelmöitetyksi. Se valitsee itselleen vanhemmat tai järjestelmän, joka tuo sen maailmaan. Se valitsee itselleen syntymätarinan. Kaikki sielut ottavat huomioon astrologisen tilanteen, johon ne syntyvät ja syntymähetkellä ihmiseen vaikuttaa häntä kaikki ympäröivä.
Mitä tietoa syntymäkartasta saa?
Syntymäkartan tulkinta on subjektiivinen astrologinen prosessi ja riippuu kyseisen astrologin kyvyistä ja taidoista. Syntymäkartan oikein ymmärtämiseksi tulee tulkinnassa ottaa huomioon horoskooppimerkin luonne, jossa kyseinen planeetta on, ja talo, jossa planeetta sijaitsee. Lisäksi tulee katsoa tämän planeetan aspekteja muiden planeettojen tai muiden tärkeimpien syntymäkartan pisteiden suhteen.
Henkilökohtaisesti laadittu syntymäkartta antaa meille paljon tietoa, sillä siitä voit lukea:
1 – omat luonteenpiirteesi, todellisen olemuksesi,
2 – mahdolliset erilaiset ratkaisut ongelmiisi,
3 – sinulle sopivat työ- ja opiskelualat,
4 – rahaan liittyvän (myös perinnönsaantimahdollisuuden)
5 – suhteet sekä oman kumppanin, ystävien että työtovereiden kanssa tai lemmikkieläimen kanssa
6 – kaiken, mikä liittyy terveyteen ja miten ratkaista terveysongelmia
7 – karman- ja elämäntehtävät
8 – Sopivat matkakohteet ja -mahdollisuudet
9 – kaiken kotiin & perheeseen ja sukulaisiin liittyvän
10 – erilaiset kykysi, harrastuksesi, luovuutesi
11 – tunne-elämäsi, ongelmat ja ratkaisut
12 – kaiken lapsiin liittyvän
13 – uramahdollisuudet
Yhteenvetona, kun tiedät oman syntymäkarttasi, tiedät myös potentiaalin ja mahdollisuudet, joita voit tässä elämässä hyvin menestyksellisesti käyttää. Astrologia auttaa sinua sopeutumaan omaan henkiseen minääsi, omaan karmaasi, omaan intuitioosi.
NordenBladet —Suuri valiokunta sai tänään työministeri Timo Harakan (sd.) selvityksen EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksesta, joka pidetään Luxemburgissa 24. lokakuuta.
Ministerit keskustelevat mm. syrjimättömyyden vahvistamisesta Euroopan unionissa sekä taidoista ja työmarkkinoiden osaamistarpeista muuttuvassa maailmassa. Tarkoituksena on myös hyväksyä hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät.
Hyvinvointitalous on lähestymistapa, jossa talouspolitiikan keskiöön nostetaan myös ihmisten kokema hyvinvointi. Ministeri Harakka kertoi Suomen saaneen paljon hyvää palautetta teeman edistämisestä puheenjohtajuutensa aikana.
Suuri valiokunta keskusteli päätelmistä, joissa painotetaan olemassa olevien rakenteiden ja toimintatapojen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä ja todetaan, ettei toimivaltamuutoksiin ole tarvetta.
Keskustelussa työmarkkinoiden muuttuvista osaamistarpeista huomio valiokunnassa kiinnittyi mm. siihen, miten ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaikuttavat osaamistarpeisiin ja miten tarvittavien uusien taitojen oppiminen varmistetaan.
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tasa-arvokomitean puheenjohtaja kansanedustaja Petra Bayr Itävallasta kävi torstaina ja perjantaina Suomessa opintomatkalla valmisteilla olevaa raporttiaan varten. Bayrin raportin aiheena on ilmainen ehkäisy, jonka erilaisiin käytäntöihin hän halusi Suomessa tutustua.
Bayr vieraili helsinkiläisessä neuvolassa sekä Helsingin kaupungin 10–29 –vuotiaille tarkoitetussa Tyttöjen Talossa sekä tapasi eduskunnassa kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.), Mirka Soinikosken (vihr.) sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta Tarja Filatovin (sd.) ja Minna Reijosen (ps.). Bayr sai raporttiaan varten tietoja myös muun muassa opiskelijaterveydenhuoltoa järjestävältä YTHS:ltä. Suomessa kunnat päättävät, tarjoavatko ne ilmaista ehkäisyä vai eivät. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite maksuttomasta ehkäisystä kaikill alle 25-vuotiaille.
Bayrin raportin työotsikko on ”Empowering women: promoting access to contraception in Europe”. Raporttia käsitellään aikanaan ensin yleiskokouksen tasa-arvo- ja syrjimättömyyskomiteassa ja sen jälkeen mahdollisesti yleiskokouksessa.
Yleiskokouksen kansanedustajien raportit toimivat pohjana yleiskokouksen päätöksenteolle. Parhaassa tapauksessa raportin toimenpide-ehdotukset päätyvät lopulta Euroopan neuvoston jäsenmaita koskeviksi suosituksiksi tai sitoviksi sopimuksiksi.
Parlamentaariseen yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 47 jäsenmaasta. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa neljä kertaa vuodessa. Täysistuntojen välissä töitä tehdään yleiskokouksen eri komiteoissa. Eduskunnan EN-valtuuskuntaan kuuluu viisi varsinaista ja viisi varajäsentä.
NordenBladet – Poliisi muistuttaa, ettei kenenkään tule jäädä henkisesti tiukassa tilanteessa tai olotilassa yksin. Kenenkään ei kannata jäädä yksin myöskään itseä tai muita uhkaavien ajatusten kanssa, vaan ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä esimerkiksi seuraaviin tahoihin:
– Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00, lisätiedot https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-keskusteluapua-numerossa-09-2525-0111)
– Sekasin chat eli valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille: https://sekasin247.fi (päivystys maanantaista perjantaihin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15–24)
– Päihdeneuvonta (Ehyt ry), puh. 0800 900 45. Ilmainen Päihdeneuvontapuhelin vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Ammattiauttajat ovat tukena päihteisiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä. Heidän kanssaan voi keskustella omasta, läheisen tai asiakkaan päihteiden käytöstä. Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.
– Kouluikäisten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattoriin, opetusohjaajaan (opo), koulun henkilökuntaan tai vaikka terveysaseman lääkäriin, joka ottaa vastaan myös oppilaita.
– Julkisiin tai yksityisiin terveyspalveluihin.
Eri laeissa on määritelty viranomaisille ja muille toimijoille oikeus ilmoittaa poliisille, jos tietoon tulee epäilys jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan uhriksi.
Huolta aiheuttava henkilö, kenelle ilmoitan?
Mikäli omassa elämänpiirissä herää huoli jonkun henkilön suhteen, on asiasta hyvä ilmoittaa eteenpäin esimerkiksi oppilaitoksen vastuuhenkilöille, työpaikan esimiehelle tai suoraan poliisille, jotka osaavat arvioida asian mahdollisesti vaatimia toimia. Uhkaustilanteessa otetaan ja tuleekin ottaa aina yhteys myös poliisiin. Netissä ilmenneistä uhkatapauksista voi ilmoittaa poliisille nettivinkin kautta: https://www.poliisi.fi/nettivinkki.
Akuuteista uhkatapauksista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen soittamalla numeroon 112.
– On tärkeää, että huolta aiheuttavasta henkilöstä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tieto viranomaisille, jotta hänet pystytään tarvittaessa ohjaamaan hänen tarvitsemansa avun piiriin, toteaa poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.
Poliisi muistuttaa, että huolta aiheuttavasta henkilöstä ilmoittaminen ei tarkoita sitä, että hänestä tehtäisiin automaattisesti rikosilmoitus ja hän päätyisi rikostutkinnan kohteeksi.
– Monesti rikostutkinnan aloittaminen on uhkatapauksissa vasta viimeisin keino, mutta joskus esitutkinta on välttämätön. Iso osa tapauksista pystytään hoitamaan viranomaisyhteistyönä ja henkilö pystytään ohjaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvan avun piiriin, Savolainen painottaa.
Poliisin keskeinen laissa säädetty tehtävä on rikosten estäminen ja kansalaisten turvallisuuden ylläpitäminen. Poliisi puuttuu uhkaaviin tilanteisiin ja huolta aiheuttaviin henkilöihin ja käyttää tarvittaessa niitä toimivaltuuksia, jotka poliisille on laissa säädetty tehtävien hoitamiseksi. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten estäminen on olennainen osa turvallisuustyötä. Poliisi ei puutu toimenpiteillään enempää kenenkään oikeuksiin eikä kenellekään aiheuteta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin mitä on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.
Suurin osa uhkista kohdistuu yksityishenkilöihin
Keskusrikospoliisi tuki tilastojen mukaan viime vuonna paikallispoliisilaitoksia 341 erilaisen uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä. Todellisuudessa uhkausten ja huolta aiheuttavien henkilöiden määrä on kuitenkin valtakunnallisesti huomattavasti suurempi, sillä vain vakavimmat tapaukset tulevat Keskusrikospoliisin tietoon.
– Noin kuutisenkymmentä Keskusrikospoliisin viime vuonna tietoon tulleista tapauksista kohdistui kouluihin. Muut uhkatapaukset kohdistuivat pääsääntöisesti yksittäisiin henkilöihin, virkamiehiin ja poliitikkoihin, tai ne liittyivät esimerkiksi perheväkivaltaan tai joukkosurman ihannointiin, kertoo rikostarkastaja Arto Tuomela Keskusrikospoliisista.
– Selvä enemmistö viime vuoden uhkatapauksista kohdistui yksityishenkilöihin, Tuomela jatkaa.
Iso määrä uhkauksista on myös tehty ajattelemattomuuttaan tai ilkivaltaisesti. Nämä tekijät ovat nousseet esiin esimerkiksi koulu-uhkauksiin liittyvissä tapauksissa.
– Uhkaaja ei välttämättä ole ymmärtänyt, että uhkauksella on usein kauaskantoiset seuraukset. Uhkauksella voi olla usein rikosoikeudellisia seurauksia tai se voi johtaa lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, Tuomela toteaa.
Jotkut alaikäisten oireiluun liittyvät tapaukset ovat lähteneet purkautumaan niin, että huoltaja on ottanut yhteyttä kouluun ja kertonut lapsen oireilusta.
– Tehtiinpä ilmoitus sitten koululle, rehtorille, terveydenhuoltoon tai jollekin viranomaiselle, on tärkeää, että ilmoitus tehdään. Näin tukitoimet on päästy ja päästään jatkossakin aloittamaan viranomaisyhteistyönä koulujen ja viranomaisten kanssa, Tuomela painottaa.
Viranomaisten tiedonvaihdossa ja lainsäädännössä vielä kehitettävää
Poliisihallituksesta korostetaan, että uhkaavien tapausten kitkemisessä ja ennalta estämisessä kyse on koko yhteiskunnan voimin ratkaistavasta asiasta – yksittäiset viranomaiset eivät pysty ongelmaa ratkaisemaan.
Poliisi on esimerkiksi tehnyt jo esityksiä siitä, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin hyödyntää ja kehittää, jotta uhkatilanteisiin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti viranomaisyhteistyönä.
– Lainsäädännössä olisi tärkeää, että eri viranomaiset esimerkiksi velvoitetaan ilman tulkinnanvaraa ilmoittamaan eteenpäin uhkaavista tai huolta aiheuttavista henkilöistä. Tämä ei edelleenkään tarkoittaisi sitä, että huolta aiheuttava henkilö päätyisi automaattisesti rikostutkinnan kohteeksi vaan hänet pystyttäisiin ohjaamaan tehokkaammin hänen tarvitsemansa avun piiriin, Savolainen painottaa.
Poliisin näkökulmasta olennaista on myös se, että viranomaisten välinen tiedonvaihto olisi vieläkin joustavampaa.
– Lainsäädäntö jättää tällä hetkellä tulkinnanvaraa ja eri viranomaiset tulkitsevat lakia eri tavalla esimerkiksi tiedonvaihtoon liittyen. Lainsäädännössä olisi näiltä osin vielä kehitettävää: poliisin tiedonsaantioikeuksia kannattaisi selventää, kun kyseessä on väkivallan uhkasta. Tällä hetkellä lain tulkintoja tekevät yksittäiset lakimiehet eri viranomaisissa ja tulkinnat ovat eriäviä. Tieto väkivallan uhkasta ei siis tule välillä ollenkaan poliisille asti, Savolainen sanoo.
Myös tietosuojalainsäädännön tiukka tulkitseminen aiheuttaa ongelmia välttämättömälle tiedonkululle.
– Jos opettaja ei saa kertoa huolta aiheuttavasta oppilaasta esimerkiksi oppilashuoltoryhmälle, vaikeutuu näiden henkilöiden avunsaanti merkittävästi. Ja aina he, jotka apua eniten ehkä tarvitsevat, eivät itse ehkä sitä tunnista tai vastustavat aktiivisesti tarjottua apua. Tietosuoja ei saa luoda ”suojapaikkaa”, jossa ongelmat saavat rauhassa kasvaa ilman että niihin päästään käsiksi tai että niiden hoitaminen voidaan estää asianosaisten toimesta, Savolainen mainitsee.
– Poliisihallituksen näkemyksen mukaan olisi erinomaista, mikäli yliopistojen opettajankoulutuksen tutkintokokonaisuuteen saataisiin sisällytettyä turvallisuuden ja varautumisen opinto-jakso. Tarvittaessa tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yliopistojen ja keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistyönä, Savolainen jatkaa.
Uhkatapausten ratkaisu on koko yhteiskunnan asia
Uhkatapaukset myös lisääntyvät silloin, kun niistä puhutaan julkisuudessa. Esimerkiksi viimeviikkoisen Kuopion väkivallanteon jälkeen tilannekuvassa tietoon tulleet, mm. internetalustoilla tapahtuvat koulu- ja muut väkivaltauhkaukset, ovat lisääntyneet huomattavissa määrin.
Pahimmassa tapauksessa ilkivaltaisesti tehty uhkaus sitoo poliisin ja muiden viranomaisten resurssit väärään paikkaan, jolloin ajattelemattomuuttaan tehty uhkaus voi olla jollekin toiselle ihmiselle hengenvaarallinen ja aiheuttaa isoja vahinkoja.
Savolainen toteaa, että jatkossa selvitetään myös mahdollisuutta esimerkiksi selvästi ilkivaltaisen uhkauksen aiheuttamien kulujen laskuttamisesta.
– Vahingonkorvausvelvollisuushan alkaa jo ennen kuin henkilö on rikosoikeudellisessa vastuussa eli tämä koskee myös alaikäisiä, Savolainen toteaa.
Savolainen painottaa myös, että uhkatapausten ratkaiseminen on koko yhteiskuntaa koskettava asia, johon tulee pureutua yhdessä viranomaisten ja eri tahojen kanssa.
– Eri tahojen tulee pystyä vaihtamaan tehokkaammin tietoa keskenään, tunnistaa huolta aiheuttavia henkilöitä, puuttua varhaisessa vaiheessa ja ylipäänsä miettiä yhteinen tavoite ongelmien ratkaisemiseksi. Toisaalta eri tahojen tulisi pystyä pureutumaan myös syrjäytymisen ja kiusaamisen estämiseen. Kyse on siis koko yhteiskuntaa koskevasta erittäin monitahoisesta asiasta, Savolainen päättää.
NordenBladet – Vuoden Poliisiksi 2019 on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta. Jauhiainen on työskennellyt erilaisissa kenttätehtävissä lähes 40 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Turun pääpoliisiasemalla kenttävalvontaryhmässä, jonka pääkohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat nuoret.
Vuoden Poliisin valinnan teemana tänä vuonna on poliisitoiminnan perusta, valvonta-ja hälytystoiminta. Valvonta- ja hälytystehtävissä toimivat virkapukuiset poliisit ovat ensimmäisenä paikalla, kun jotakin tapahtuu.
Valvonnan ja kenttätoiminnan haastavatkin hälytystehtävät ovat Jauhiaiselle arkipäivää. Hän on mukana myös Jouha-toiminnassa (joukkojenhallinta), toiminut voimankäyttökouluttajana, moottoripyöräpoliisina sekä radikalisoitumiseen pureutuvassa Rad-työryhmässä. Lisäksi Jauhiainen pyrkii säännöllisesti vierailemaan Turun alueen vastaanottokeskuksissa, erityisesti nuorten ryhmäkodeissa.
Jauhiainen on tehnyt vuosia työtä myös Turun Varissuon omana aluepoliisina erityisesti nuorten parissa yhteistyössä eri viranomaisten, alueen asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa.
Kasvollista poliisia kaivataan lähiöissä
Valinnan perusteluiden mukaan Jauhiainen on toiminut vuosia esimerkillisesti valvonnan ja kenttätoiminnan poliisimiehenä. Hän on nuoremille kollegoilleen erinomainen esimerkki henkilöstä, joka eläkeiän täyttymisen jälkeenkin ansiokkaasti, aktiivisesti ja joka päivä työhönsä innokkaasti suhtautuvana poliisimiehenä jatkaa työrunsaansa.
Valitsijoiden mukaan hän on juuri sellainen poliisimies, jota kaivataan kasvollisesti paikalle nykyaikaisessa haastavassa ja moniulotteisessa yhteiskunnassa.
– Jauhiainen on ansiokkaasti rakentanut demokraattista ja yhdenvertaista kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja osoittanut toiminnallaan mm. monille ulkomaalaistaustaisille asukkaille, että Suomessa poliisi on rehellinen ja luotettava ja siten osaltaan vaikuttanut siihen, miten poliisiin Turun lähiöissä suhtaudutaan, valinnan perusteluissa todetaan.
Laiska opiskelemaan
Alalle hakeutumiseen vaikuttivat työn kiinnostavuus ja lyhyehkö opiskeluaika.
– En ole koskaan ollut mikään lukumies. Ollessani armeijassa äitini kertoi minulle, että nyt olisi poliisikouluun haku. Hän sitten keräsi kaikki tarvittavat paperit kasaan, ja sain laitettua hakemuksen poliisikouluun, Jauhiainen kertoo.
Poliisin ammatista on tullut Jauhiaiselle kutsumusammatti. 62-vuotias Jauhiainen olisi päässyt eläkkeelle jo neljä vuotta sitten, mutta innostus kantaa edelleen jatkamaan työssä
– Tämä on erittäin palkitsevaa työtä, jossa näkee työn tuloksen. Tällä työllä tosiaan on merkitystä, Jauhiainen sanoo viitaten erityisesti lähipoliisityöhön.
Soutuvalmentajasta ja partiolippukunnan johtajasta nuorisopoliisi
Poliisikoulun jälkeen Jauhiainen oli ”rivipoliisina” Turussa nelisen vuotta. Tämän jälkeen hänet houkuteltiin nuorisopoliisiksi, koska soutuvalmentajana ja partiolippukunnan johtajana hän oli ollut paljon nuorten kanssa tekemisissä.
Organisaatiouudistuksen myötä nuorisopoliisi lakkautettiin vuonna 1994, jolloin hän siirtyi tekemään perinteisiä hälytystehtäviä. Tehtävät nuorten parissa jatkui edelleen muiden tehtävien ohella.
Varissuon asukkaat eivät halua luopua omasta poliisistaan
Kun Turun Varissuota alettiin rakentaa, Turun poliisilaitoksen johto päätti sijoittaa sinne kaksi korttelipoliisia 70-luvun lopulla. Parhaimmillaan heitä oli kolme.
Virat lakkautettiin 2005, jolloin Varissuolta tuli poliisitalolle vaikutusvaltainen seurue – toimintaa ei saa keskeyttää. Painostus auttoi ja poliisilaitos päätti nimetä lähiöön oman aluepoliisin.
Tehtävä lankesi nuorison kanssa hyvin toimeentulevalle Jauhiaiselle. Tämä työ jatkuu edelleen, vaikka toimintaa oltiin joitakin vuosia sitten keventämässä. Taas alueen aktiiviset asukkaat ryhtyivät toimeen, kutsuivat päällystövastaavan Yhdyskuntatyöryhmän kuultavaksi ja kevennystoimista luovuttiin.
Hän onkin ollut virkauransa alusta lähtien poliisin ennalta estävän toiminnan puolestapuhuja.
– Poliisityön ydinajatus Varissuolla on poliisin kasvollisuus. Poliisi on se sama henkilö, jonka nuori kohtaa elämänsä eri vaiheissa. Hän on tuttu ja turvallinen. Nuoret tietävät, että minä tiedän. Salassa eivät asiat juurikaan pysy. Läheiskontrolli säilyy, Jauhiainen sanoo.
Tällä hetkellä Turussa on kolme aluepoliisia. Varissuon lisäksi palvelua saavat Perno-Pansio sekä Halinen. Tehtävään on palkattu määräaikaisesti kaksi poliisia, jotka aktiivisuudellaan ovat tehneet itsensä huomatuksi alueilla.
Aluepoliisi tekee tiivistä yhteistyötä
Jauhiaisen mukaan aluepoliisi tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Varissuolla pohditaan alueen turvallisuuteen liittyviä asioita sekä luodaan kokonaiskuva huolta aiheuttavista nuorista ja lapsista säännöllisesti yhteisissä viranomaispalavereissa, joihin osallistuvat aluepoliisin lisäksi sosiaali-ja terveystoimi, nuorisotoimi, asumisneuvoja sekä Normaali- ja Varissuon koulun edustajat.
– Alueen isompi konklaavi on Varissuo-Lauste-Vaala -yhdyskuntatyöryhmän kokoukset, joissa ovat edustettuna edellisten lisäksi alueella toimivat yhdistykset, yritykset ja asukkaat, Jauhiainen kertoo.
Lisäksi Jauhiainen kiertelee alueen ostoskeskuksessa ja kouluissa jututtamassa nuoria. Myös opettajat ja nuorisotyöntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä Jauhiaiseen, jos heillä on huoli jonkun nuoren takia.
Varissuolla on noin 9 000 asukasta, joista noin puolet on ulkomaalaistaustaisia. Nuorissa ikäluokissa vieraskielisten osuus on 70 prosenttia. Tämä vaikuttaa Jauhiaisen työhön, koska varsinkin aikuisilla ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on hyvin erilaisia käsityksiä poliisista.
– Ulkomaalaistaustaiset nuoret arvostavat vanhempaa ihmistä, joten tässä työssä yli 60 vuoden iästä ja karusta ulkomuodosta on selvästi höytyä, Jauhiainen sanoo.
Erilaiset tilanteet haastavat poliisin ammattitaidon
Kenttätehtävissä toimiva poliisi joutuu yhä useammin haastaviin ja yllättäviin tilanteisiin. Väkivallan kohtaamisesta on tullut poliisilla arkipäivää.
– Poliisityössä ei saisi urautua. Tutusta asiakkaasta voi tulla turvallisuusriski, kun hänen mielensä on järkkynyt tai päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa psykoosin kaltaisen tilan. Tällöin henkilö saattaa poiketa selkeästi aikaisemmasta käyttäytymisestään. Poliisin täytyy olla sopivasti valpas ja taktiikan ja voimankäytön opit pitää olla selkeästi mielessä arkijärkeä unohtamatta. Vastaantulevien tilanteiden erilaisuus haastaa poliisimiehen ammattitaidon, Vuoden Poliisi sanoo.
44. Vuoden Poliisi
Vuoden Poliisi valittiin nyt 44. kerran. Valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin perjantaina 11.10.2019
Kuva: Suomen Poliisijärjestöjen Liiton/Katja Almgren
