NordenBladet – Poliisi muistuttaa, ettei kenenkään tule jäädä henkisesti tiukassa tilanteessa tai olotilassa yksin. Kenenkään ei kannata jäädä yksin myöskään itseä tai muita uhkaavien ajatusten kanssa, vaan ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä esimerkiksi seuraaviin tahoihin:

– Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00, lisätiedot https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-keskusteluapua-numerossa-09-2525-0111)
– Sekasin chat eli valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille: https://sekasin247.fi (päivystys maanantaista perjantaihin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15–24)
– Päihdeneuvonta (Ehyt ry), puh. 0800 900 45. Ilmainen Päihdeneuvontapuhelin vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Ammattiauttajat ovat tukena päihteisiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä. Heidän kanssaan voi keskustella omasta, läheisen tai asiakkaan päihteiden käytöstä. Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.
– Kouluikäisten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattoriin, opetusohjaajaan (opo), koulun henkilökuntaan tai vaikka terveysaseman lääkäriin, joka ottaa vastaan myös oppilaita.
– Julkisiin tai yksityisiin terveyspalveluihin.

Eri laeissa on määritelty viranomaisille ja muille toimijoille oikeus ilmoittaa poliisille, jos tietoon tulee epäilys jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan uhriksi.

Huolta aiheuttava henkilö, kenelle ilmoitan?

Mikäli omassa elämänpiirissä herää huoli jonkun henkilön suhteen, on asiasta hyvä ilmoittaa eteenpäin esimerkiksi oppilaitoksen vastuuhenkilöille, työpaikan esimiehelle tai suoraan poliisille, jotka osaavat arvioida asian mahdollisesti vaatimia toimia. Uhkaustilanteessa otetaan ja tuleekin ottaa aina yhteys myös poliisiin. Netissä ilmenneistä uhkatapauksista voi ilmoittaa poliisille nettivinkin kautta: https://www.poliisi.fi/nettivinkki.

Akuuteista uhkatapauksista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen soittamalla numeroon 112.

– On tärkeää, että huolta aiheuttavasta henkilöstä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tieto viranomaisille, jotta hänet pystytään tarvittaessa ohjaamaan hänen tarvitsemansa avun piiriin, toteaa poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.

Poliisi muistuttaa, että huolta aiheuttavasta henkilöstä ilmoittaminen ei tarkoita sitä, että hänestä tehtäisiin automaattisesti rikosilmoitus ja hän päätyisi rikostutkinnan kohteeksi.

– Monesti rikostutkinnan aloittaminen on uhkatapauksissa vasta viimeisin keino, mutta joskus esitutkinta on välttämätön. Iso osa tapauksista pystytään hoitamaan viranomaisyhteistyönä ja henkilö pystytään ohjaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvan avun piiriin, Savolainen painottaa.

Poliisin keskeinen laissa säädetty tehtävä on rikosten estäminen ja kansalaisten turvallisuuden ylläpitäminen. Poliisi puuttuu uhkaaviin tilanteisiin ja huolta aiheuttaviin henkilöihin ja käyttää tarvittaessa niitä toimivaltuuksia, jotka poliisille on laissa säädetty tehtävien hoitamiseksi. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten estäminen on olennainen osa turvallisuustyötä. Poliisi ei puutu toimenpiteillään enempää kenenkään oikeuksiin eikä kenellekään aiheuteta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin mitä on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

Suurin osa uhkista kohdistuu yksityishenkilöihin

Keskusrikospoliisi tuki tilastojen mukaan viime vuonna paikallispoliisilaitoksia 341 erilaisen uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä. Todellisuudessa uhkausten ja huolta aiheuttavien henkilöiden määrä on kuitenkin valtakunnallisesti huomattavasti suurempi, sillä vain vakavimmat tapaukset tulevat Keskusrikospoliisin tietoon.

– Noin kuutisenkymmentä Keskusrikospoliisin viime vuonna tietoon tulleista tapauksista kohdistui kouluihin. Muut uhkatapaukset kohdistuivat pääsääntöisesti yksittäisiin henkilöihin, virkamiehiin ja poliitikkoihin, tai ne liittyivät esimerkiksi perheväkivaltaan tai joukkosurman ihannointiin, kertoo rikostarkastaja Arto Tuomela Keskusrikospoliisista.

– Selvä enemmistö viime vuoden uhkatapauksista kohdistui yksityishenkilöihin, Tuomela jatkaa.

Iso määrä uhkauksista on myös tehty ajattelemattomuuttaan tai ilkivaltaisesti. Nämä tekijät ovat nousseet esiin esimerkiksi koulu-uhkauksiin liittyvissä tapauksissa.

– Uhkaaja ei välttämättä ole ymmärtänyt, että uhkauksella on usein kauaskantoiset seuraukset. Uhkauksella voi olla usein rikosoikeudellisia seurauksia tai se voi johtaa lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, Tuomela toteaa.

Jotkut alaikäisten oireiluun liittyvät tapaukset ovat lähteneet purkautumaan niin, että huoltaja on ottanut yhteyttä kouluun ja kertonut lapsen oireilusta.

– Tehtiinpä ilmoitus sitten koululle, rehtorille, terveydenhuoltoon tai jollekin viranomaiselle, on tärkeää, että ilmoitus tehdään. Näin tukitoimet on päästy ja päästään jatkossakin aloittamaan viranomaisyhteistyönä koulujen ja viranomaisten kanssa, Tuomela painottaa.

Viranomaisten tiedonvaihdossa ja lainsäädännössä vielä kehitettävää

Poliisihallituksesta korostetaan, että uhkaavien tapausten kitkemisessä ja ennalta estämisessä kyse on koko yhteiskunnan voimin ratkaistavasta asiasta – yksittäiset viranomaiset eivät pysty ongelmaa ratkaisemaan.

Poliisi on esimerkiksi tehnyt jo esityksiä siitä, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin hyödyntää ja kehittää, jotta uhkatilanteisiin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti viranomaisyhteistyönä.

– Lainsäädännössä olisi tärkeää, että eri viranomaiset esimerkiksi velvoitetaan ilman tulkinnanvaraa ilmoittamaan eteenpäin uhkaavista tai huolta aiheuttavista henkilöistä. Tämä ei edelleenkään tarkoittaisi sitä, että huolta aiheuttava henkilö päätyisi automaattisesti rikostutkinnan kohteeksi vaan hänet pystyttäisiin ohjaamaan tehokkaammin hänen tarvitsemansa avun piiriin, Savolainen painottaa.

Poliisin näkökulmasta olennaista on myös se, että viranomaisten välinen tiedonvaihto olisi vieläkin joustavampaa.

– Lainsäädäntö jättää tällä hetkellä tulkinnanvaraa ja eri viranomaiset tulkitsevat lakia eri tavalla esimerkiksi tiedonvaihtoon liittyen. Lainsäädännössä olisi näiltä osin vielä kehitettävää: poliisin tiedonsaantioikeuksia kannattaisi selventää, kun kyseessä on väkivallan uhkasta. Tällä hetkellä lain tulkintoja tekevät yksittäiset lakimiehet eri viranomaisissa ja tulkinnat ovat eriäviä. Tieto väkivallan uhkasta ei siis tule välillä ollenkaan poliisille asti, Savolainen sanoo.

Myös tietosuojalainsäädännön tiukka tulkitseminen aiheuttaa ongelmia välttämättömälle tiedonkululle.

– Jos opettaja ei saa kertoa huolta aiheuttavasta oppilaasta esimerkiksi oppilashuoltoryhmälle, vaikeutuu näiden henkilöiden avunsaanti merkittävästi. Ja aina he, jotka apua eniten ehkä tarvitsevat, eivät itse ehkä sitä tunnista tai vastustavat aktiivisesti tarjottua apua. Tietosuoja ei saa luoda ”suojapaikkaa”, jossa ongelmat saavat rauhassa kasvaa ilman että niihin päästään käsiksi tai että niiden hoitaminen voidaan estää asianosaisten toimesta, Savolainen mainitsee.

– Poliisihallituksen näkemyksen mukaan olisi erinomaista, mikäli yliopistojen opettajankoulutuksen tutkintokokonaisuuteen saataisiin sisällytettyä turvallisuuden ja varautumisen opinto-jakso. Tarvittaessa tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yliopistojen ja keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistyönä, Savolainen jatkaa.

Uhkatapausten ratkaisu on koko yhteiskunnan asia

Uhkatapaukset myös lisääntyvät silloin, kun niistä puhutaan julkisuudessa. Esimerkiksi viimeviikkoisen Kuopion väkivallanteon jälkeen tilannekuvassa tietoon tulleet, mm. internetalustoilla tapahtuvat koulu- ja muut väkivaltauhkaukset, ovat lisääntyneet huomattavissa määrin.

Pahimmassa tapauksessa ilkivaltaisesti tehty uhkaus sitoo poliisin ja muiden viranomaisten resurssit väärään paikkaan, jolloin ajattelemattomuuttaan tehty uhkaus voi olla jollekin toiselle ihmiselle hengenvaarallinen ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Savolainen toteaa, että jatkossa selvitetään myös mahdollisuutta esimerkiksi selvästi ilkivaltaisen uhkauksen aiheuttamien kulujen laskuttamisesta.

– Vahingonkorvausvelvollisuushan alkaa jo ennen kuin henkilö on rikosoikeudellisessa vastuussa eli tämä koskee myös alaikäisiä, Savolainen toteaa.

Savolainen painottaa myös, että uhkatapausten ratkaiseminen on koko yhteiskuntaa koskettava asia, johon tulee pureutua yhdessä viranomaisten ja eri tahojen kanssa.

– Eri tahojen tulee pystyä vaihtamaan tehokkaammin tietoa keskenään, tunnistaa huolta aiheuttavia henkilöitä, puuttua varhaisessa vaiheessa ja ylipäänsä miettiä yhteinen tavoite ongelmien ratkaisemiseksi. Toisaalta eri tahojen tulisi pystyä pureutumaan myös syrjäytymisen ja kiusaamisen estämiseen. Kyse on siis koko yhteiskuntaa koskevasta erittäin monitahoisesta asiasta, Savolainen päättää.

Kuva: Pexels