NordenBladet — Asialistoihin saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston yleisistunto OikeusministeriöCorinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 181
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSofia Aspelund, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 554
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 234/2020 vp; EV 212/2020 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaSisäministeriöJohanna Hakala, hallitusneuvos p. 0295 488 452
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi poliisilain muuttamisesta (HE 166/2020 vp; EV 202/2020 vp)Jaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 141/2020 vp; EV 172/2020 vp)ValtiovarainministeriöJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 136/2020 vp; EV 217/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 142/2020 vp; EV 198/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä ja laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n muuttamisesta (HE 185/2020 vp; EV 207/2020 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 ja 55 §:n muuttamisesta (HE 148/2020 vp; EV 219/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 173/2020 vp; EV 218/2020 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi koulumatkatukilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 236/2020 vp; EV 210/2020 vp)Kirsi Lamberg, hallitussihteeri p. 0295 330 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 218/2020 vp; EV 209/2020 vp)Maa- ja metsätalousministeriöKatri Aho, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 235
– Valtioneuvoston asetus maatilojen neuvontajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rehulaiksi sekä laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. (HE 200/2020 vp; EV 201/2020 vp)Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Valtioneuvoston asetus kalatalousalan yrityksille taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöLaura Vilkkonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 391
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 98/2020vp, EV 189/2020 vp)Risto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen raideliikennelain ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 113/2020 vp, EV 161/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 202/2020 vp; EV 191/2020 vp)Kaisa Kuukasjärvi, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 030
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp; EV 195/2020 vp)Pirjo Karttunen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 605
– Valtion televisio- ja radiorahaston vuoden 2021 käyttösuunnitelman vahvistaminenTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988
– Työ- ja elinkeinoministeriön johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenTuula Manelius, hallitusneuvos p. 0295 064 909
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta (HE 203/2020 vp; EV 188/2020 vp)
– Valtioneuvoston asetus kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksestaMika Björklund, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 586
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 238/2020 vp; EV 211/2020 vp)Jyrki Orpana, neuvotteleva virkamies p. 0295 060 133
– Valtiontakuurahaston johtokunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiMeri Pensamo, hallitussihteeri p. 0295 047 257
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2020 vp) täydentämisestä (HE 87/2020 vp, HE 114/2020 vp; EV 216/2020 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216
– Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021
– Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2020-2022Sosiaali- ja terveysministeriöJaska Siikavirta, johtaja p. 0295 163 394
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 3 §:n ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta (HE 129/2020 vp; EV 197/2020 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatOuti Äyräs-Blumberg, hallitussihteeri p. 0295 163 260
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 225/2020 vp; EV 206/2020 vp)Emma Thomasén, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 163 676
– Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaValtioneuvoston yleisistunto (ylimääräinen)ValtiovarainministeriöMatti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444
– Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valtioneuvoston periaatepäätöksen 22.12.2020 mukaisesti päivittänyt hybridistrategian toimintasuunnitelman ja sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt asiasta ohjauskirjeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, kunnille, sairaanhoitopiireille ja muille kuntayhtymille sekä aluehallintovirastolle ja Valviralle.Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.9.2020 nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma 7.9.2020 (STM 2020:26) ohjaa tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. Koska globaali pandemia jatkuu ja epidemia on uudelleen kiihtynyt myös Suomessa, toimintasuunnitelma päivitetään vuoden 2021 tammi-toukokuuta varten. Toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti perusteltuja. Tässä tarkoituksessa toimintasuunnitelmassa kuvataan kolme epidemian vaihetta luonnehtivaa kuvausta, joiden avulla suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista arvioidaan ja joita käytetään päätöksenteon tukena alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vaihekuvausten joitakin yksityiskohtia on tarkennettu syksyn 2020 kokemusten perusteella. Toimintasuunnitelma sisältää kuvauksen toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvästä lakisääteisestä toimivallasta, viranomaisrooleista ja –päätöksenteosta sekä toimenpiteiden luonteesta ja sisällöstä. Liitteet Ohjauskirje 29.12.2020Valtioneuvoston periaatepäätös STM/2020/274Päivitetty toimintasuunnitelma: Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi–toukokuussa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö kuuli perusopetuksen oppilaiden kokemuksia kevään 2020 etäopetuksen järjestämisestä ja syksyn koulutyön alkamisesta valtakunnallisella verkkokuulemisella lokakuussa 2020.

Yli 58 000 oppilasta kertoi näkemyksensä opetuksen järjestämisestä ja koulutyöstä. Kuuleminen oli avoin kaikille perusopetuksen 1–9-vuosiluokkien oppilaille. Suomenkielisiä vastauksia tuli 53 646 ja ruotsinkielisiä 4 467.

Tilanne kouluissa näyttää oppilaiden antamien vastausten valossa positiiviselta. Arki koetaan pääsääntöisesti turvalliseksi koulussa sekä etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa. Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat liittyen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen toteuttamiseen mm. parhaiten toimivista yhteydenpitotavoista, opettajan avusta ja tuesta sekä tehtävien ja läksyjen määrästä.69 prosenttia lapsista puhuu koronasta kaverien, opettajien tai vanhempien kanssa. Kolmannes osallistujista sen sijaan kertoo, ettei juurikaan keskustele koronasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ensimmäiset koronarokotteet annettiin Suomessa ja useassa muussa EU-maassa sunnuntaina 27. joulukuuta. Muissa jäsenmaissa rokotukset alkoivat kahtena seuraavana päivänä.Euroopan komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta rokotteiden yhteishankintasopimuksia. Rokotukset aloitettiin EU:ssa BionNTech-Pfizerin covid-19-rokotteella.

Euroopan komissio antoi kyseiselle rokotteelle ehdollisen myyntiluvan 21. joulukuuta sen jälkeen, kun Euroopan lääkevirasto oli tehnyt rokotteelle tieteellisen arvioinnin. Euroopan komissio on tehnyt sopimuksia jo useiden muidenkin rokotevalmistajien kanssa. Käyttöön otettavilta koronrokotteilta edellytetään samat tiukat vaatimukset kuin kaikilta muiltakin rokotteilta.Covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt; henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia; muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.

Rokotusten järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden toimittamisesta ja asiantuntijatuesta kunnille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 Suomessa on tehty ennennäkemättömän kovasti töitä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Eri elinympäristöjen hoitoon on panostettu ympäri maata uudella Helmi-elinympäristöohjelmalla ja metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelmalla. Metsien vapaaehtoinen suojelu on ulotettu myös Pohjois-Suomeen. Lisäksi retkeilyrakenteita on kunnostettu niin kansallispuistoissa kuin kuntien lähivirkistysalueilla, ja suomalaiset ovat löytäneet luontokohteet uudella innolla.

”Tällä hallituskaudella olemme panostaneet merkittävästi luonnonsuojeluun. Lisäsimme rahoitusta 100 miljoonalla eurolla. Konkreettisia toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on tehty Helmi- ja METSO-ohjelmien piirissä. Isoja panostuksia on tehty myös retkeilyinfran parantamiseksi. Tämä on tullut tarpeeseen, kun suomalaiset ovat tänä vuonna löytäneet luontoon uudella innolla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Soita ja metsiä suojeltiin ja ennallistettiin, perinneympäristöjä kunnostettiinHelmi-elinympäristöohjelmalla on suojeltu jo noin 5000 hehtaaria soita. Leudosta talvesta huolimatta myös vuoden 2020 tavoite ennallistaa 1 800 hehtaaria soita ja useita lähteikköjä saavutettaneen. Perinnebiotooppeja ja arvokkaita lintukosteikkoja on kartoitettu ja kunnostuksia käynnistetty. Metsäisissä elinympäristöissä on mm. kunnostettu lehtoja, harjujen paahdeympäristöjä ja valkoselkätikkametsiä. Myös METSO-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan: ohjelman toteutustavoite 4500 hehtaaria saavutettaneen tänä vuonna. Lisäksi vapaaehtoinen suojelu on tänä vuonna ulotettu Etelä-Suomesta koko Suomen alueelle. Uudella rahoituselementillä tavoitellaan Pohjois-Suomessa olevien vanhojen metsien suojelua. Luonnonsuojelulain uudistustyö käynnistettiinLuonnonsuojelulain uudistuksen valmistelu käynnistyi alkuvuodesta 2020. Uudistuksessa pyritään vahvistamaan lain vaikuttavuutta ja keinoja turvata luontoa aiempaa paremmin. Erityistä huomiota on kiinnitetty lajien ja luontotyyppien suojelun monipuolistamiseen, luonnonsuojelutoimien kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja kannustavuuteen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen resursseja vahvistettiin
Eri puolilla Suomea on ollut aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa konkreettisia luonnonhoitotoimia, jotka parantavat luonnon monimuotoisuuden tilaa. ELY-keskuksiin ja Metsähallituksen Luontopalveluihin on palkattu yhteensä noin 100 htv työntekijöitä Helmi-ohjelmaa toteuttamaan. Myös kunnat ovat osallistuneet Helmi-ohjelmaan ympäristöministeriön myöntämien Kunta-Helmi-avustuksien mahdollistamana. Kunta-Helmissä jaettiin tänä vuonna yli 2,3 miljoonaa euroa kuntien omiin hankkeisiin, jotka keskittyvät luontokohteiden kunnostukseen ja hoitoon. Kunta-Helmi-hankkeita aloitettiin 45 yhteensä 36 kunnan alueilla. Tieteen ja politiikan vuoropuhelua tiivistettiinLuontopaneelin roolia riippumattomana tiedepaneelina on selkeytetty ja sen resursseja on vahvistettu. Suomen luontopaneeli on nyt uudella kaudella Suomen ilmastopaneelin kaltainen toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Luonnonsuojelulain uudistuksessa on käytetty uudella tavalla tieteellistä tukea. Ympäristöministeriö kokosi yhteistyössä SOFI-tiedeneuvonantohankkeen kanssa valmistelun tueksi monitieteisen tutkijaryhmän. Tieteellinen tukiryhmä pohti uudistuksen alustavien muutosehdotusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tukiryhmän työn tuloksena saatiin vahvempi ymmärrys luonnonsuojelulakiin kaavailtujen muutosten kokonaisvaikutussuunnista, suunniteltujen toimenpiteiden riittävyydestä suhteessa tavoitteisiin sekä rajapinnoista muuhun lainsäädäntöön.

Kotimaisia luontokohteita kunnostettiinKansallispuistojen ja monien muiden suosittujen valtion luonnonsuojelualueiden retkeilypalveluja on kunnostettu laajasti. Huonokuntoiseen retkeilyinfraan kertyneen korjausvelan lyhentämiseen on kohdennettu viime ja tämän vuoden aikana noin 20 miljoonan euron rahoitus. Valtion retkeilyalueiden retkeilyinfran lisäksi kuntien lähiluontopaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen on ollut tarjolla avustusta yhteensä 13 miljoonaa euroa: 10 miljoonaa kuntien lähiluontopaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen ja 3 miljoonaa kansallisten kaupunkipuistojen luonnonhoitotoimenpiteisiin, luontoa kulutukselta suojaavan infran rakentamiseen sekä lähiluonnossa liikkumisen mahdollisuuksien parantamiseen.

”Hyvät retkeilyrakenteet edesauttavat luontoon tutustumista, suojaavat herkkää luontoa ihmisten kulkua ohjaamalla sekä parantavat oleellisesti monen luontomatkailuyrityksen toimintaedellytyksiä. Hyvä retkeilyinfra on myös vastaus koronavuoden ulkoilubuumiin. Luonnon merkitys on korostunut koronavuoden aikana”, sanoo ministeri Mikkonen.

Luontosuhdebarometrin mukaan suurin osa suomalaisista lisäsi luonnossa liikkumista koronakevään aikana. Suomalaiset ovat viettäneet tänä vuonna enemmän aikaa luonnossa ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla. Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivatkin jopa 20 prosentilla, kun käyntimääriä verrataan viime vuoden ajanjaksoon 1.1.-31.7.

Vuosi 2021 on vahvojen kansainvälisten päätösten aikaEuroopan komissio julkaisi toukokuussa Euroopan luonnon monimuotoisuuden strategian 2030. Strategia on keskeinen osa eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa ja siirtymää kohti vihreää taloutta. EU:n luonnon monimuotoisuusstrategia 2030 asemoi Eurooppaa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen neuvotteluihin post-2020 luonnon monimuotoisuuden tavoitteista.

Tänä vuonna maailman maiden oli määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa Kunmingissa. Kokous ja sitä edeltävät neuvottelut ovat kuitenkin myöhästyneet koronapandemiasta johtuen. Alustava ajankohta osapuolikokoukselle on lokakuu 2021.

”Kansallisesti olemme saaneet aivan uuden vaihteen silmään elonkirjon turvaamisessa. Luontomme köyhtyy kuitenkin edelleen. Luonnon monimuotoisuus tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa: maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa, maa- ja metsätaloudessa, liikenteessä sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Yhteiskuntamme toipumista koronapandemiasta on tuettava tavalla, jolla etsitään samalla ratkaisuja kestävyyskriisiin. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous on näytön paikka. Luonnon köyhtyminen voidaan vielä pysäyttää, jos sitoudumme siihen vakavasti”, ministeri Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — HUSLABin ja Helsingin yliopiston virologian laboratoriot ovat yhteistyössä todenneet muuntuneen koronaviruksen aiheuttaman tartunnan kolmella Suomeen palanneella matkustajalla. Kahdella henkilöllä todettiin Britanniassa viime aikoina levinnyt uusi viruslinja ja yhdellä Etelä-Afrikasta löytynyt uusi viruslinja. Tartunnan saaneet henkilöt ovat hyväkuntoisia ja heidät on hoidettu eristyksessä.  Tartunnalle mahdollisesti altistuneet henkilöt on ohjattu näytteenottoon ja asetettu karanteeniin. Tartunnan saaneet henkilöt ovat Etelä-Suomessa useamman erityisvastuualueen alueella.  Erityisvastuualueet tai sairaanhoitopiirit eivät anna tapauksista enempää tietoa tartunnan saaneiden henkilöllisyyden suojaamiseksi. Positiivisia koronavirusnäytteitä on tutkittu HUSLABin ja Helsingin yliopiston virologian laboratorioissa. Lisätutkimuksiin lähetettyjä näytteitä oli 76 ja niistä noin 50 näytteen sekvensointi on tähän mennessä valmistunut.
 
Muuntuneen ja mahdollisesti aiempaa nopeammin leviävän koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia on todettu Iso-Britannian ja Etelä-Afrikan lisäksi useissa eri Euroopan maissa. Euroopan tautivirasto ECDC:n mukaan tietoa uuden Covid-19-muunnoksen (VUI 202012/01) ominaisuuksista on vielä vähän. On epäilty, että virusmuunnos voi mahdollisesti levitä aiempaa tehokkaammin. Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että virusmuunnos aiheuttaisi aiempaa vakavampia infektioita tai lisäisi tapauskuolleisuutta. Nykytiedon valossa käytössä olevat koronavirusrokotteet toimivat myös uusiin virusmuotoihin. Britanniassa ja Etelä-Afrikasta saapuneita ohjataan testiin ja karanteeniinLiikenne ja viestintävirasto Traficom keskeytti 20.12.2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen perusteella Isosta-Britanniasta Suomeen tulevan matkustajalentoliikenteen kahdeksi viikoksi. THL:n ohjeen mukaisesti kaikkia Isosta-Britanniasta 7.12.2020 tai sen jälkeen Suomeen tulleita on kehotettu hakeutumaan koronavirustesteihin, vaikka heillä ei olisi koronavirustautiin viittaavia oireita. Ohjetta on nyt laajennettu koskemaan myös Etelä-Afrikasta 7.12. tai sen jälkeen saapuneita.  Nyt todetut tautitapaukset on havaittu henkilöillä, jotka ovat saapuneet Suomeen 18. – 19.12.2020.
 
Henkilöitä, jotka matkustavat Suomeen Isosta-Britanniasta tai Etelä-Afrikasta, ohjataan rajanylityspaikoilla koronavirustestiin ja karanteeniin. ”THL, Vantaan tartuntatautiviranomaiset ja HUS ovat tehostaneet ulkomailta Suomeen saapuvien henkilöiden testausta. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset muuntuneet viruskannat ja estää niiden leviämistä ”, toteaa tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
 
Uusiin virusmuunnoksiin pätevät samat suojatoimet kuin muihinkin viruksen muotoihin: turvavälit, käsi- ja yskimishygienia ja kasvomaskin käyttö ovat edelleen tärkeitä. Oireiden ilmaantuessa on hakeuduttava nopeasti testiin.
 
Koronavirusmuunnos on aiheena  STM:n ja THL:n järjestämässä korona-tiedotustilaisuudessa, joka pidetään huomenna kello 12 alkaen.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta katsoo, että neuvoston tulee vielä vuoden 2020 aikana tehdä päätös EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien sopimusten allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta. Näin vältetään sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy 31.12.2020. EU-ministerivaliokunta teki linjauksensa maanantaina 28.12. kirjallisessa menettelyssä. EU-ministerivaliokunta totesi, että Euroopan komission ja Britannian neuvottelema kauppa- ja yhteistyösopimus sekä sitä täydentävät erilliset sopimukset tietoturvasta ja ydinenergia-alan yhteistyöstä ovat kokonaisuutena arvioituna EU:n ja Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisia. EU-ministerivaliokunta katsoo, että sopimukset voidaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa allekirjoittaa ja tehdä vain unionin puolesta, ilman kansallisia ratifiointeja. Väliaikainen soveltaminen jatkuisi enintään 28.2.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä, jonka jälkeen neuvosto tekee vielä erilliset päätökset sopimusten tekemisestä. Vasta tämän jälkeen sopimukset voivat tulla lopullisesti voimaan.  ”Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että uutta kauppa- ja yhteistyösopimusta voidaan alkaa soveltaa heti vuoden vaihteessa. Sopimus ei vastaa EU-jäsenyyttä, mutta on tässä tilanteessa sekä EU:n että Britannian etu ja paljon parempi vaihtoehto kuin sopimukseton tila.  Eduskunnan suuri valiokunta määrittelee eduskunnan kannan asiaan kokouksessaan tänään iltapäivällä”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Huhtikuusta 2020 alkaen ihmiset ovat kohdanneet toisensa koronakriisin keskellä järjestetyissä Poikkeusajan dialogeissa. DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, oikeusministeriön, Sitran ja valtiovarainministeriön koordinoimassa keskustelusarjassa järjestettiin 232 dialogia, yhdeksänä keskustelupäivänä eri puolilla Suomea ja maailmaa. Keskusteluihin osallistui yli 1600 ihmistä eri ikäryhmistä ja ammateista. Dialogeja oli järjestämässä lähes 100 toimijaa eri puolilta yhteiskuntaa: järjestöjä, kuntia, ministeriöitä, uskonnollisia yhteisöjä, yrityksiä ja yksittäisiä kansalaisia.Kyseessä on ollut ainutlaatuinen kansalaisten ja viranomaisten yhteisponnistus, joka on lisännyt ihmisten ymmärrystä ja rakentanut yhteiskunnallista luottamusta vaikeina aikoina. Esiin on piirtynyt koko koronan ajan päivittynyt kokonaiskuva yhteiskunnastamme.”Poikkeusaikojen dialogit ovat olleet meille valtiovarainministeriössä erittäin arvokkaita. Olemme niiden kautta saaneet tärkeää tietoa käytettäväksi muun muassa Covid-19 valmiustyössä, hallintopolitiikan ohjauksessa ja luottamusarvioinnissa, jonka OECD tekee Suomesta”, kommentoi finanssineuvos Katju Holkeri valtionvarainministeriöstä.Dialogien tavoitteena oli tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Dialogien yhteenvedoissa piirtyy kuva yhteiskunnan olotilasta poikkeusaikanaPoikkeusajan dialogit koottiin yhteenvedoiksi, joista muodostuu moniulotteinen kokonaiskuva yhteiskuntamme tämänhetkisestä olotilasta. Eri taustoista ja elämäntilanteista tulevien osallistujien kokemusten valossa hahmottuu, miten koronaepidemia on muovannut elämäämme. Dialogeissa ihmiset saivat mahdollisuuden pysähtyä kriisin keskellä, kuulla toisia ja samalla myös kuunnella itseään. ”Poikkeusajan dialogit ovat olleet erittäin tärkeitä. Tarve rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle on suuri tilanteessa, missä demokratiaa haastetaan. Aito dialogi lisää sekä ymmärrystä, että luottamusta ja niiden vahvistamisen eteen teemme työtä myös Sitrassa”, kommentoi Sitran yliasiamies Jyrki KatainenDialogit osoittavat, että jatkuva poikkeusaika on kansalaisille jännitteinen ja ristiriitainen kokemus. Ihmiset kertovat kriisin muovaamasta arjesta, etätyön ja etäopiskelun iloista ja haasteista, arvoherätyksestä ja sen hiipumisesta, auttamishalun vaihteluista, uuden yhteisöllisyyden syntymisestä ja toisaalta piirien pienentymisestä, sekä alati muuttuvista tulevaisuuskuvista. Laaja yhteenveto löytyy kokonaisuudessaan Poikkeusajan dialogien sivuilta. Yhteenvetoja on hyödynnetty ja tullaan jatkossa hyödyntämään lukuisissa yhteyksissä valtion ja kuntien päätöksenteossa ja hallinnossa. Poikkeusajan dialogit jatkuvat maaliskuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi