NordenBladet – 18. joulukuuta saimme tietää, että Ivanka Shoshanan luokalla on kaksi oppilasta koronassa ja pyhät tulee viettää karanteenissa. Olimme odotetut moneen paikkaan vieraisille ja tuo uutinen valitettavasti sekoitti suunnitelmamme täysin. Mutta mitään ei ollut tehtävissä, ja oikeastaan pidänkin kotona olemisesta ja hiljakseen puuhastelusta ja kokkaamisesta.
Tein uunissa lihaa, verimakkaroita, paistettua kaalia luumujen kera ja oman reseptin mukaan pataruokaa tuorejuustokastikkeessa (kukkakaalia, paprikaa, sipulia ja perunaa), valkosipuli-juustosalaattia ja Caprese-salaattia (tomaatti, mozzarella, basilika, pesto). Jälkiruoaksi sitten vanhaa hyvää keksi-kermakakkua mantelien ja banaanin kera.
NordenBladet — Koronavirustartuntojen määrän kasvu Suomessa on hidastunut, mutta uusia tartuntoja todetaan edelleen runsaasti eri puolilla maata.Monet alueet ovat viimeisten viikkojen aikana tehostaneet voimakkaasti epidemian torjuntatoimia. Suositukset ja rajoitukset ovat vaikuttaneet tartuntojen määrän kasvuun, mutta ilmaantuvuus ja sairaalahoidon tarve ovat edelleen niin korkeita, että rajoitustoimia on syytä jatkaa. Epidemiatilannetta ja sairaalahoidon tarvetta seurataan tiiviisti myös joulun ja vuodenvaihteen aikana.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 50-51) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 5172 uutta tapausta, mikä on 965 tapausta vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 93 tapausta 100 000:ta asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla 111 tapausta 100 000:ta asukasta kohden. Tartuntoja edelleen huolestuttavasti myös vanhemmissa ikäryhmissäViikolla 51 kaikista tapauksista hieman yli 70 % todettiin alle 50-vuotialla ja hieman alle 40 % alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus oli yli 15 % ja yli 70-vuotiaiden osuus yli 8 %. Osuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä viikolla.Suomessa on 23.12. mennessä todettu yhteensä 34 084 tautitapausta ja tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 524. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 26 000, mikä on noin 75 % kaikista todetuista tartuntatapauksista.Sairaalahoidossa oli 23.12. yhteensä 258 potilasta, joista tehohoidossa 26. Erikoissairaanhoidossa potilaita oli 97 ja perusterveydenhuollossa osastohoidossa 135. Vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden määrä on samalla tasolla kuin viime viikolla. Teho-osastoilla potilaita on vähemmän kuin viime viikolla, mutta saman verran kuin kaksi viikkoa sitten.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 23. lokakuuta 2020 toistaiseksi voimassa olevan valtakunnallisen etätyösuosituksen. Ministeriöiden tuli arvioida suosituksen voimassaolon perusteita vuoden loppuun mennessä.Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat tehneet arvioinnin epidemiologisen tilanteen kehittymisen sekä etätyösuosituksen toimivuuden ja vaikutusten kannalta. Lokakuun puolivälistä alkaen epidemiatilanne on vaikeutunut olennaisesti sekä alueilla että valtakunnallisesti. Etätyösuositusta on noudatettu laajasti, ja sen arvioidaan vähentäneen lähikontakteja työssä ja joukkoliikenteessä.Tutkimuksissa on todettu pitkään jatkuneen etätyön lisäävän työn kuormittavuuden tunnetta, vaikka etätyön tekemiseen ollaan edelleen pääosin tyytyväisiä. Toisaalta on myös paljon työtehtäviä, joita ei voida tehdä etänä. Näiden osalta viranomaiset ovat korostaneet työnantajan vastuuta edistää työjärjestelyitä, joilla on vähennetty lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.Ministeriöt toteavat, että epidemiologinen tilanne on edelleen hyvin vakava, ja tartunnat leviävät väestössä koko maassa. Valtakunnallisella etätyösuosituksella voidaan tukea epidemian leviämisen hillintää. Etätyösuosituksella sinänsä ei ole havaittu olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia tilanteeseen. Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö arvioivat, että edelleen on olemassa vahvat perusteet jatkaa valtakunnallisen etäsuosituksen voimassaoloa nykysisältöisenä. Valtakunnallinen etätyösuosituksen voimassaolo jatkuu valtioneuvoston 23.10.2020 tekemän päätöksen perusteella toistaiseksi ja perusteita voimassaolon jatkamiseksi tarkastellaan uudelleen 30.6.2021 mennessä.Lisätietoaylijohtaja Juha Sarkio, [email protected] strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, [email protected] johtaja Jaska Siikavirta, [email protected]
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut valtioneuvoston vaikutusarvioinnin osaamisverkoston, jonka tavoitteena on vahvistaa ministeriöiden välistä yhteistyötä ja tukea säädösvalmistelijoita vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa.Keskeisenä tehtävänä on muodostaa yhteyshenkilöverkosto, jossa on jäsen ja varajäsen kustakin ministeriöstä. Näiden henkilöiden kautta valmistelija saa lisätietoa vaikutusarvioinnin tarpeisiin kyseisen ministeriön toimialaan liittyvissä kysymyksissä. – On tärkeää tietää, kehen ottaa yhteyttä myös poikkihallinnollisissa lainvalmistelun vaikutusarvioinneissa, osaamisverkoston puheenjohtaja, valtioneuvoston kanslian arviointineuvos Antti Moisio toteaa.
NordenBladet — Oikeuslaitoksen verkkopalvelu Oikeus.fi uudistuu. Uudistuksessa selkiytetään sivustoa sekä helpotetaan tiedon ja asiointipalvelujen löytymistä.Sisältöjen lisäksi sivuston visuaalinen ilme nykyaikaistetaan. Uudistuksessa parannetaan myös Oikeus.fin saavutettavuutta. Samalla otetaan käyttöön julkaisujärjestelmän uusin Sigma-versio. Uudistettu Oikeus.fi on tarkoitus julkaista 27.1.2021. Mikä muuttuu? Etusivu Etusivu uudistetaan kokonaisuudessaan. Etusivu rakennetaan siten, että se palvelee asiakkaita ja vastaa heidän tiedontarpeeseensa nykyistä paremmin.
Sisällöt ja rakenne Oikeus.fin kokonaisuudistuksessa päivitetään sisältöjä ja niitä ryhmitellään uusiksi, joten sivujen paikatkin vaihtuvat osittain. Vanhentuneita sivuja poistetaan ja uusia sivuja on suunnitteilla. Talous- ja velkaneuvonnan sivut uudistetaan kokonaan. Talous- ja velkaneuvonnasta tulee oma osionsa, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoin.
Myös tuomioistuinlaitoksen verkkosivut uudistuvat. Sisällöt siirtyvät vanhoilta sivuilta uudelleen järjestettynä ja sisältöjen uudistamista jatketaan ensi vuonna.Oikeus.fitä on uudistettu syksyn aikana yhteistyössä oikeus.fin toimituskunnan ja viestintätoimisto Ellun Kanojen kanssa. Toimituskunnassa on edustus hallinnonalan eri sektoreilta ja puheenjohtajana toimii Tanja Lahti oikeusministeriöstä.
NordenBladet — Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on Demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto. Vision valmisteli ministeriön kestävän kehityksen verkosto, ja sen hyväksyi kansliapäällikön johtama osastopäällikkökokous.Vision perustana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030), joita oikeusministeriö on sitoutunut noudattamaan. Oikeusministeriön kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät demokratiaan, tasa-arvoon, eriarvoistumisen vähentämiseen sekä rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja hyvään hallintoon.Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille.Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa.Suomi on yhdenvertainen.Oikeushallinto on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä. Visiota tukee kolme painopistealuetta, jotka tarkentavat sitä, miten visioon voidaan päästä. Kestävä kehitys on arjen työtä Oikeusministeriön kestävän kehityksen vision valmisteli ministeriön kestävän kehityksen verkosto. Verkosto koordinoi ministeriössä Agenda2030:n tavoitteiden toimeenpanoa ja tukee valtioneuvostotasoista kestävän kehityksen työtä. Ministeriön visiotyö alkoi vuoden 2019 lopussa.
– Valmistelun kuluessa kirkastui, että oikeusministeriön henkilöstö tekee töitä kestävän kehityksen eteen vuoden jokaisena päivänä. Osa tulevaa kestävän kehityksen työtä onkin vahvistaa sitä, että jokainen ministeriöläinen tunnistaa kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden merkityksen omassa työssään, sanoo kansliapäällikkö Pekka Timonen.
NordenBladet — Ulkoministeriö järjesti yhteistyössä Finnish Internet Forumin kanssa kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä torstaina 10.12.2020 keskustelutilaisuuden Vapaa, avoin ja turvallinen internet kaikille? Suomen Freedom Online Coalition puheenjohtajakauden 2021 avauksena.Freedom Online Coalition (FOC) on merkittävin hallitustenvälinen vapaata, avointa ja turvallista internetiä edistävä ihmisoikeusjärjestö. Suomi toimii puheenjohtajana järjestön 10-vuotisjuhlavuotena.Tilaisuudessa keskusteltiin yhdenvertaisesta pääsystä internetiin ja kuultiin Suomen FOC-puheenjohtajuuskauden painopisteistä.Tilaisuuden avasi valtiosihteeri Matti Anttonen. Valtiosihteeri nosti avauspuheenvuorossaan esille, kuinka digitaaliseen kehitykseen liittyy kasvavaa vastakkainasettelua demokraattisten sekä autoritaaristen hallintojen ja toimintatapojen välillä. ”Kansainvälisiin sopimuksiin perustuva monenkeskinen yhteistyö ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus tarvitsevat yhä enemmän ja yhä vankempia ja näkyvämpiä puolustajia.”Saavutettavuus digitaalisen yhdenvertaisuuden haasteenaKoronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiokehitystä. Se, että merkittävä osa julkisen tiedon jaosta tapahtuu vain digitaalisesti, koulut ovat siirtyneet etäopetukseen, ja viranomaiset ovat tavoitettavissa usein vain virtuaalisesti, vaatii huomion kiinnittämistä saavutettavuuteen, painotti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. ”On tärkeää, että internet on kaikkien saavutettavissa taloudellisesta asemasta riippumatta.”Internetyhteyksien kalleus on yksi haaste digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumiselle globaalisti. Myös lukutaidottomuus vaikuttaa ihmisten valmiuksiin käyttää verkkoon siirtyviä palveluita. Internetin käyttäjillä on lisäksi oltava tarvittavat taidot ja ymmärrys omista oikeuksistaan verkossa. Se, ketkä kehittävät digitaalisia palveluita ja keiden tarpeisiin palvelut vastaavat, vaikuttaa digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Käyttäjälähtöisen teknologian kehittämisessä on parannettavaa myös Suomessa, Stenman muistutti. Ihmisoikeuksia edistävää digitalisaatiopolitiikkaa varten tarvitaan myös riittävää tietoa digitaalisista kuiluista, digitaitojen tasosta ja internetiin pääsystä. Politiikkaa on haastavaa tehdä hyvin, jos riittävää tietoa ei ole saatavilla. Koronapandemia on heikentänyt digitalisaatioon liittyviä positiivisia ulottuvuuksia ja lisännyt eriarvoisuutta. Mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluita eroavat merkittävästi maiden välillä ja niiden sisällä. Pandemian myötä on nähty myös verkkojen alasajoa ja väärinkäytöksiä autoritaarisiin tarkoituksiin. Tämä kehitys kasvattaa edelleen FOC:n kaltaisten toimijoiden merkitystä ja työn kiireellisyyttä, totesi ulkoministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Silja Leinonen. Digitalisaation edistäminen kehittyvissä maissaMikäli digitaalisia kuiluja ei saada kavennettua, ihmisoikeudet eivät toteudu ja merkittävä määrä ihmisiä jää kehityksen ulkopuolelle, tiivisti Fingon vaikuttamistyön johtaja Annika Launiala. Pääsy internetiin on turvattava myös kehittyvissä maissa. Digitalisaatiolle asettaa haasteen kehittyvissä maissa väestön luottamuksen puute internetiä kohtaan, sillä sitä ajatellaan käytettävän viranomaisvalvontaan tai rikolliseen toimintaan. Olennaista on luottamuksen kasvattaminen näillä alueilla, mikä vaatii kansalaisyhteiskunnan todellista osallistamista. Suomen FOC-puheenjohtajuuskauden yhtenä painopisteenä onkin lisätä FOC:n yhteistyötä etenkin Afrikassa, kertoi ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari. FOC:n tavoitteita, kuten digitaalista yhdenvertaisuutta edistetään parhaiten eri tahoja osallistaen. Yritysvastuu- ja ihmisoikeusasiantuntija Laura Okkonen FOC:n asiantuntijaverkostosta toivoi FOC:n jatkavan läheistä dialogia verkoston kanssa ja sen asiantuntijuuden hyödyntämistä Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Asiantuntijaverkosto on internetalan yritysten ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajista sekä tutkijoista koostuva itsenäinen toimielin, joka tukee FOC:ia sen tavoitteissa ja aktiviteeteissa tarjoamalla asiantuntemustaan.Suomen painopisteet Freedom Online Coalition -puheenjohtajuuskaudella 2021 (pdf, 1 sivu, 550kb) Tilaisuus on nähtävillä Internetforum.fi-sivustolla.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt seitsemännessä lisätalousarviossa myönnetyn 100 miljoonan euron joukkoliikennetuen kohdentamisesta.Rahoituksella tuetaan joukkoliikenteen palvelutason turvaamista koronatilanteen pitkittyessä sekä pyritään varmistamaan nykyisten joukkoliikenteen kehittämishankkeiden jatkuvuus. Lisäksi rahoituksella voidaan edistää uusia kehittämistoimenpiteitä.Tuki kohdennetaan seuraavasti:– 73 miljoonaa euroa suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen– 8 miljoonaa euroa keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen– 19 miljoonaa euroa ELY-keskusten alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen– Tänä vuonna jaetaan yhteensä historiallinen 200 miljoonan tuki joukkoliikenteelle. Helsingin seutu on kokenut kovimman iskun, joten sinne kohdistuu tuesta yli puolet. Samaan aikaan aivan yhtä tärkeää on, että syrjäseudulla yhteydet säilyvät. Se on yhdenvertaisuuskysymys, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Ministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia kiinnittämään huomiota valtionavustusten jakamisessa siihen, että tukea saavat kaupunkien toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät pitämään palvelutason ja vuorotarjonnan ennallaan ja kesäaikataulujen osalta kesän 2020 tasolla.Tuen tarkoituksena on korvata erityisesti lipputulomenetyksiä, mistä johtuen tukea tulisi kohdentaa siihen, että lippujen hinnat eivät nouse koronan takia vuonna 2021 tai hintojen korotukset ovat maltillisia eli korkeintaan indeksikorotuksen suuruisia.Asiaa on käsitelty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta KUTHANEK:ssa. Traficom toimittaa ministeriölle esityksen ja aikataulun tuen käytöstä 15.1.2021 mennessä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt toimintasuunnitelman, jolla ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita koronavirusepidemian hillinnässä. Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, toimenpiteiden on oltava ennakollisia ja riittävän laaja-alaisia.Epidemiologinen tilannekuva on jatkossakin jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Niiden avulla arvioidaan jatkossa suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista.Kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perusteltuja jo perustasolla, mikäli valtakunnallinen ja lähialueiden epidemiologinen tilanne on huononeva. Leviämisvaiheen uhatessa kaikki tarpeelliset toimenpiteet ovat perusteltua ottaa käyttöön viipymättä. Lisäksi toimenpiteiden toteuttamisessa on tarpeen huomioida kansallinen epidemiatilanne ja sen mahdolliset vaikutukset alueen oman tilanteen ja toimenpidetarpeen arviointiin.Epidemiatilanteeseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivastiTartuntatautilaki velvoittaa viranomaisia toimimaan lain vaatimalla tavalla tavoitteeseen pääsemiseksi. Epidemiatilanteen heikentymiseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Alueellisilla, oikea-aikaisilla ja riittävän kattavilla toimilla sekä tehokkaalla testauksella ja tartunnanjäljityksellä voidaan hillitä epidemian leviämistä.Tavoitteena on hallituksen hybridistrategian mukaisesti edelleen estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Toimintasuunnitelma ohjaa viranomaisiaToimintasuunnitelma ohjaa tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä.Aiempi toimintasuunnitelma annettiin syyskuussa 2020 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Päivitetty toimintasuunnitelma on laadittu ajalle tammi-toukokuu 2021, ja sitä voidaan tarkistaa kevään aikana, jos epidemiatilanne edellyttää.
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä ovat asettaneet selvityshenkilön, joka arvioi tarvittavia toimenpiteitä ilmailualan selviytymiseksi koronatilanteesta. Tavoitteena on varmistaa, että alalla on edellytykset kestävään kasvuun tulevaisuudessa. Selvityshenkilö Kari Savolainen luovuttaa ehdotuksensa työ- ja elinkeinoministeriölle 15.3.2021 mennessä.– Suomen elinvoima on monilta osilta riippuvainen hyvistä lentoyhteyksistä, joita ei ole ilman kattavaa lentoasemaverkostoa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän ympärille on muodostunut ilmailualaan sitoutuneiden yritysten keskittymä, joka työllistää tuhansia työntekijöitä, elinkeinoministeri Lintilä muistuttaa.– Ilmailualan yritykset ja työntekijät ovat kohdanneet rajun taantuman. Nyt tarvitaan tapoja, joilla parannetaan työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä ja kehittää osaamistaan. Näin on jo toimittu Finnairin tapauksessa, jossa Uudenmaan TE-toimisto aloitti elokuussa välittömät toimet irtisanottujen tukemiseksi, työministeri Haatainen sanoo.Ministerit Haatainen ja Lintilä nimesivät Savolaisen selvityshenkilöksi 22.12.2020. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Finavian toimitusjohtajana. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tulee asettamaan erillisen seurantaryhmän tukemaan selvitystyötä ja arvioimaan toimenpide-ehdotuksia niiden valmistuttua. Seurantaryhmään kutsutaan edustajia ilmailualan yrityksistä, etujärjestöistä ja julkiselta sektorilta.Tavoitteena varmistaa ilmailualan kasvuedellytykset tulevaisuudessaSelvityshenkilö Savolainen kartoittaa keinoja, joilla suomalainen ilmailuala pääsee kiinni globaaliin kasvuun mahdollisimman nopeasti matkustamisen elvyttyä. Koronapandemia aiheuttaa pysyviä muutoksia ilmailu- ja matkailualan toimintaympäristöön sekä kuluttajien käyttäytymiseen. Selvityshenkilö tarkastelee, miten ala voi varautua muutoksiin ja toisaalta hyödyntää ne.Selvityshenkilöltä pyydetään myös ehdotuksia siitä, miten epävakaassa työtilanteessa olevien työntekijöiden osaaminen turvataan. Ratkaisuilla varmistetaan, että alalla riittää osaavaa työvoimaa matkailun elvyttyä.Selvitystyö kohdistuu erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä toimiviin yrityksiin. Selvityshenkilö kartoittaa mahdollisia toimenpiteitä, joilla houkutellaan Helsinki-Vantaalle lisää yrityksiä ja investointeja.
