NordenBladet — Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa tuloverotukseen.Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 2,5 prosentin nousuun. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on ensi vuonna 3 630 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 840 euroa. Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2021.

Täyssähköautojen verotusarvo alenee Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2021–2025 verotuksessa. Tuki koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuoden 2019 jälkeen.

Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta Työnantaja voi tarjota sähköauton latausedun verottomasti vuosina 2021–2025. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja.

Työsuhdematkalipun verovapautta korotetaan, liikkumispalvelupaketit mukaanTyösuhdematkalippu on verovapaata tuloa 3 400 euroon saakka vuodessa. Joukkoliikenteen osuus liikkumispalvelupaketista katsotaan työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen, kun työnantaja tarjoaa paketin työsuhde-etuna.

Työsuhdepolkupyöräetu verovapaaksiTyösuhdepolkupyöräetu muuttuu verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. Verovapaa polkupyöräetu voi olla myös osana liikkumispalvelupakettia. Urheilijarahastoon parannuksiaUrheilijarahastoon siirrettävän summan vuotuista enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin. Rahastoon siirretyt varat voi tulouttaa enintään 15 vuoden aikana nykyisen 10 vuoden sijaan.  Erityisen työntekemispaikan määräaikaan väliaikainen pidennys

Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään normaalin kolmen vuoden sijaan enintään kolmen ja puolen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos normaali kolmen vuoden määräaika päättyy vuoden 2021 aikana.

Asuntovelan koron vähennysoikeus pieneneeAsuntovelan koron vähennysoikeus pienenee siten, että vuonna 2021 koroista on vähennyskelpoista 10 prosenttia nykyisen 15 prosentin sijaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 30.12. asetuksen ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen maksullisista suoritteista vuodelle 2021. Asetuksessa määritetään, mitkä suoritteet ovat maksullisia sekä se, mistä suoritteista maksu peritään omakustannusarvon tai sitä alemman arvon perusteella ja mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein.

Asetus vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa vuosille 2019–2020 annettua maksuasetusta. Asetukseen lisättiin rakennusperinnön suojelemisesta annettuun lakiin tehdyn ja 1.1.2021 voimaan tulevan muutoksen perusteella yksi uusi maksullistettava suorite. Mainitun lain 10 a §:n mukaan ELY-keskus voi rakennuksen tai kiinteistön omistajan tai haltijan hakemuksesta ja asettamillaan ehdoilla myöntää luvan poiketa suojelupäätöksestä. Sekä myönteinen että kielteinen poikkeamista koskevasta päätös on maksullinen.Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin käyttöön perustetaan 1.1.2021 alkaen operatiivinen eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko. Pysyvä joukko tukee EU:n jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttamisessa. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset 30.12. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

Frontex lähettää pysyvän joukon jäseniä rajaturvallisuusryhmien, muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien ja palautusryhmien jäseninä yhteisoperaatioihin, nopeisiin rajainterventioihin, palautusinterventioihin tai muihin asiaan liittyviin operatiivisiin toimiin jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa.

Pysyvä joukon rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja siihen kuuluu vuoden 2027 lopulla yhteensä 10 000 henkilöä. Suomen osuus pysyvästä joukosta on vuonna 2021 kahdeksan pitkäaikaisesti (2 vuotta) lähetettyä virkamiestä, 72 lyhytaikaisesti (4 kk) lähetettyä virkamiestä ja 30 nopean toiminnan reserviin varattua virkamiestä.

Pysyvän joukon jäsenet apuna hakemusten vastaanottamisessa ja rekisteröinnissäJatkossa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon jäsen voi tarvittaessa avustaa Suomessa poliisia ja rajatarkastusviranomaisia turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä.

Ulkomaalaislakiin on myös lisätty säännökset, jotka koskevat yhdenvertaisuusvaltuutetun osallistumista valvojana myös muiden Euroopan jäsenvaltioiden viranomaisten tekemiin turvapaikanhakijoiden pakkotoimin tapahtuviin palautuksiin. Valvojia voidaan myös tarvittaessa pyytää Frontexilta Suomeen.

Uutta on myös, että palauttamiseen ja vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä henkilötietoja voidaan jatkossa luovuttaa Frontexille.

Jatkossa myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset kuuluvat eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoonEuroopan unioni antoi joulukuussa 2019 eurooppalaista raja- ja merivartiostostoa koskevan asetuksen, joka edellytti myös Suomelta päivityksiä lainsäädäntöön. Asetuksella vahvistetaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintakykyä, tuetaan palautustoimintaa perusoikeuksia kunnioittaen sekä integroidaan Euroopan rajavalvontajärjestelmä (EUROSUR) osaksi eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.

Jatkossa eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon kuuluvat Frontexin ja rajaturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten lisäksi myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 30.12. asetuksen alueellisesta kuljetustuesta vuosille 2020–2022. Kuljetustuen sisältö pysyy pääosin ennallaan aikaisempaan, vuosille 2018 ja 2019, annettuun kuljetustukiasetukseen verrattuna.  Kuljetustuen tavoitteena on alentaa harvaan asutuilla alueilla toimivien yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä näillä alueilla.Kuljetustukea voidaan myöntää Suomessa tapahtuvista tavarankuljetuksista, kun tuote on valmistettu Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon tai Etelä-Savon maakunnan taikka Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella.Kuljetustuen tukitasot säilyvät ennallaanKuljetustuen suuruus on kuljetusmatkan pituudesta riippuen 9‒20 prosenttia maantie- tai rautatiekuljetuksen kuljetusmaksusta. Lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 266 km. Jos kuljetuksesta myönnetään myös satamatoimintojen tukea, lyhin tukeen oikeuttava kuljetusmatka on 101 km. Satamatoimintojen tuki puolestaan määräytyy lähetyksen painon perusteella, ja sen suuruus on sataman sijainnista riippuen 2 euroa tai 1 euro tonnilta.Kuljetustuki on harkinnanvarainen valtionavustus. Tuki voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa kyseessä ei katsota olevan varsinainen jalostettu tuote tai jalostusasteen ei katsota olevan riittävä, taikka jos tuen myöntämisellä katsottaisiin olevan muita kuin vähäistä suurempia kilpailua vääristäviä vaikutuksia.Kuljetustuki on valtiontukeaKuljetustuki on valtiontukea, jonka myöntämisessä on noudatettava Euroopan unionin valtiontukisääntöjä.Vuoden 2020 talousarviossa alueelliselle kuljetustuelle on myönnetty kuuden miljoonan euron määräraha. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä hallitus on esittänyt määrärahaksi niin ikään kuutta miljoonaa euroa.Tukea saavia yrityksiä arvioidaan olevan yhteensä noin 240 kappaletta. Kuljetustukitukipäätösten tekeminen on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen.Asetus astuu voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 30.12.2020 antamallaan asetuksella jatkanut aiemmin syksyllä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettuun valtioneuvoston asetukseen tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa. Mainittu asetus koskee ELY-keskusten myöntämää yrityksen kehittämisavustusta. Väliaikaiset muutokset mahdollistavat yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena sekä avustuksen myöntämisen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020.Asetusmuutosten taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista, ryhmäpoikkeusasetus sekä Suomen puitetukiohjelma. Puitetukiohjelmassa on kyse tilapäisestä koronaepidemiasta johtuvasta valtiontukisääntöjen kevennyksestä. Tukiohjelman tavoitteena on muun muassa auttaa yrityksiä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa sekä aloittamaan investointisuunnitelmia kriisin aikana ja sen jälkeen. Tavoitteena on myös ylläpitää työllisyyttä. Väliaikaisten muutosten oli alun perin tarkoitus olla voimassa 19.10.–31.12.2020.Komissio on 30.11.2020 antamallaan päätöksellä jatkanut Suomen puitetukiohjelman voimassaoloa 30.6.2021 asti. Puitetukiohjelman voimassaolon jatkuessa ja koronaepidemian sekä sen aiheuttaman vaikean taloustilanteen pitkittyessä on arvioitu tarpeelliseksi jatkaa myös väliaikaisten asetusmuutosten voimassaoloaikaa 30.6.2021 saakka.Kehittämisavustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena jatkuuELY-keskukset ovat 19.10.2020 lähtien voineet myöntää yrityksen kehittämisavustusta väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin. Väliaikaisena valtiontukena myönnettyjen tukien yhteenlaskettu enimmäismäärä on 800 000 euroa yritystä kohti.Yrityksen kehittämisavustus voidaan edelleen myöntää myös de minimis-tukena. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.Kehittämisavustuksen myöntäminen ennen 1.1.2020 vaikeuksissa olleille pienille yrityksille jatkuuVäliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisen myötä kehittämisavustusta voidaan 30.6.2021 asti myöntää Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttää lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.Yrityksen kehittämisavustuksella tuetaan pk-yritysten liiketoiminnan uudistumistaYrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten ympäri vuoden myöntämä avustus. ELY-keskukset myöntävät yrityksen kehittämisavustusta pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Kyseessä voi olla aloittava, kasvuhakuinen tai uudistumaan pyrkivä yritys. Erityisenä painopisteenä on kansainvälistyminen.Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Yritys rahoittaa kehittämishankkeesta aina merkittävän osan itse.Yrityksen kehittämisavustus osarahoitetaan Suomen rakennerahasto -ohjelmasta. Tämän johdosta yrityksen kehittämisavustuksella tuettavien hankkeiden tulee täyttää rakennerahasto-ohjelman tavoitteet ja kriteerit. Hakea voi milloin tahansa, mutta ennen hankkeen aloittamista.Kesäkuun 2021 loppuun asti voimassa olevat muutokset yrityksen kehittämisavustukseen koskevat kehittämisavustuksen myöntämistä väliaikaisena valtiontukena sekä mahdollisuutta myöntää avustusta pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020. Asetusmuutoksella ei siten ole säädetty uudesta tukimuodosta.Tarkemmat tiedot yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta ja myöntämisestä ELY-keskuksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 30.12.2020 asetuksen yrityksille myönnettävästä avustuksesta kiertotalouden ja vihreän kasvun edistämiseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.Kiertotalouden keskeinen tavoite on säilyttää tuotteet, materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Tehokkuus paranee ja arvo lisääntyy, kun materiaalit ja tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan pitkäikäisiksi ja uudelleen käytettäviksi ja niihin voidaan liittää palveluita. Kiertotalouden tarkoituksena on muuttaa perinteisiä toiminta- sekä tuotantotapoja, ja tarjota mahdollisuuksia muutokseen soputuville ja uuteen toimintatapaan panostaville yrityksille.Vihreä kasvu muodostuu esimerkiksi kokonaan uudenlaisesta liiketoiminnasta ja se voi synnyttää uusia yrityksiä. Vihreän kasvun mahdollisuuksia on myös perinteisessä energia- ja resurssi-intensiivisessä teollisuudessamme. Kasvun avainasemassa ovat yritykset, mutta tuotannon ohella vihreän kasvun toteutuminen vaatii muutoksia myös kulutuksessa. Valtion-, alue- ja kuntahallinto toimii mahdollistajana luoden edellytyksiä vihreälle kasvulle.Avustusta voidaan myöntää sellaisiin yritysten investointihankkeisiin, jotka ylittävät Euroopan unionin normit ympäristön suojelussa tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen EU-normien puuttuessa. Lisäksi asetuksen mukaisia avustuksia voidaan myöntää jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.Avustettavien hankkeiden tulee liittyä digitaalisten ratkaisujen rakentamista koskeviin investointihankkeisiin, teolliseen rakentamiseen liittyviin investointeihin tai liiketoimintaekosysteemien edellyttämiin investointihankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle yritykselle Manner-Suomen alueella. Avustukset myöntää Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.Kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen on valtion talousarviossa budjetoitu 18 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja 17 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Varat on osoitettu momentille 32.20.43 (Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Laki konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta parantaa hankintaketjujen läpinäkyvyyttä. Sen myötä Suomen konfliktimineraaleja koskeva järjestelmä saatetaan EU:n säännösten mukaiseksi. Hallitus lähetti asiaa koskevan lain 30.12.2020 Tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Laki tulee voimaan vuoden vaihteessa.Konfliktimineraaleja ovat konflikti- ja korkean riskin alueilta peräisin oleva tina, tantaali ja volframi, niiden malmit sekä kulta. Näitä mineraaleja käytetään laajasti muun muassa puhelimissa, tietokoneissa, kameroissa, lentokoneissa, lääkinnällisissä laitteissa sekä koruissa.Konfliktimineraaleihin ja niiden tuotantoon liittyy paljon kehitysmahdollisuuksia, mutta myös ongelmia. On alueita, joissa näistä mineraaleista saatavia tuloja käytetään esimerkiksi väkivaltaisiin konflikteihin tai ihmisoikeusrikkomuksiin.Yhtenä keinona ongelmien vähentämiseksi Euroopan unioniin on perustettu toimitusketjun due diligence -järjestelmä, jolla asetetaan velvoitteet sellaisille tuojille, jotka tuovat konfliktimineraaleja. Tämä järjestelmä asettaa mineraaleja tuoville yrityksille uusia velvoitteita. Vastuullisen yritystoiminnan kautta voidaan tukea luonnonvarojen kanavoitumista kyseisten alueiden kehittämiseen.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on Suomessa asiasta vastaava viranomainen. Lisäksi Tullille annetaan lain täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Tukesin olisi myös huolehdittava julkisuutta koskevien säädösten rajoissa mahdollisimman laajasta julkisuudesta ja selvitettävä mahdollisuus julkaista tiedot rekisterimuodossa verkkosivuillaan.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan sotilasilmailun, meripuolustuksen sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmäalan elinkaaren tukipalveluita Combitech Oy:ltä, Patria Aviation Oy:ltä ja Insta Group Oy:ltä.Combitechin ja Puolustusvoimien tuki- ja ylläpitosopimus kattaa Puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin, meripuolustuksen järjestelmiin, tiedustelu-, valvonta- johtamisjärjestelmiin sekä koulutus- ja tietoturvajärjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluja. Toimitukset tehdään pääasiallisesti vuonna 2021. Combitechiltä tehtävien hankintojen arvioitu arvo on noin 7,9 miljoonaa euroa, alv 0%. Hankinnan kotimainen työllistävä vaikutus on noin 40 henkilötyövuotta.Patria Aviation Oy:ltä tehtävät hankinnat ovat Patrian ja Puolustusvoimien strategisen kumppanuussopimuksen mukaisia ja hankinnalla mahdollistetaan osaltaan Puolustusvoimien tulostavoitteiden toteutuminen kumppanuussopimusten alaisten järjestelmien ylläpidossa. Järjestelmien normaaliolojen korkea käyttövarmuus ja riittävä teollinen kapasiteetti mahdollistavat järjestelmien käyttöasteen kaikissa valmiustiloissa. Palvelujen hankinta jakaantuu vuosille 2021 – 2025. Palveluiden kokonaisarvo on noin 59,4 miljoonaa euroa, alv 0%. Hankinnan kotimainen työllistävä vaikutus on noin 500 henkilötyövuotta.Insta Group Oy on myös Puolustusvoimien strateginen kumppani. Kumppanuussopimus kattaa Puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin, meripuolustuksen järjestelmiin, tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja maalittamisjärjestelmiin sekä koulutus- ja tietoturvajärjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluja. Hankintojen arvo on noin 25,3 miljoonaa euroa, alv 0%. Hankinnan työllistämisvaikutus kotimaassa on noin 50 henkilötyövuotta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi hakee Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tukea Finnairin lokakuussa ilmoittamien irtisanomisten takia. Suomi jätti hakemuksen Euroopan komissiolle 30.12.2020. Hakemus koskee yhteensä noin 500 Finnairilta irtisanottua tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä. Rahoitusta haetaan uudelleentyöllistymistä edistäviin palveluihin. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa, josta kansallisesti rahoitettava osuus on 40 prosenttia. Toimialueena on Uusimaa.– Olemme halunneet reagoida tähän lentoalan tilanteeseen myös Euroopan globalisaatiorahastosta haettavan tuen avulla, sillä Finnairilta irtisanottujen monipuolinen osaaminen on saatava pikaisesti Suomen työmarkkinoiden käyttöön. EGR-tuki mahdollistaa räätälöidyn palvelutarjonnan myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty ensimmäisten joukossa, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Irtisanottujen tukitoimenpiteet täydessä vauhdissa jo lokakuusta astiEGR:n toimintamalliin kuuluu se, että vaikka hakemuksen valmisteluun ja käsittelyyn kuluu varsin pitkä aika, tukitoimenpiteet aloitetaan mahdollisimman pian irtisanomisilmoituksen jälkeen. Finnairilta irtisanottaville tarjottavat palvelut on käynnistetty välittömästi irtisanomisten alkaessa lokakuussa 2020. Uudenmaan TE-toimistoon on palkattu yli 30 uutta asiantuntijaa ilmailualan klusterin henkilöasiakkaita hoitavaan tiimiin. Irtisanotuille tarjotut koulutus- ja muut palvelut on suunniteltu tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä Finnairin kanssa.Aikaisemmat EGR-hankkeet SuomessaSuomessa on vuosina 2007–2019 toteutettu yhteensä kymmenen Euroopan globalisaatiorahastosta tuettua hanketta. Hankkeista seitsemän on ollut ICT-sektorilta. Aikaisempien EGR-hankkeiden arvo on yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Edunsaajia on tähän asti ollut noin 12 000 ja päättyneissä hankkeissa työllisyysaste on ollut noin 80 prosenttia.EGR-tukimallissa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia. Rahastosta voidaan myöntää suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.OikeusministeriöCorinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 181
– 1. Landskapslag om tillämpning på Åland av polislagen 2. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om Ålands polismyndighet 3. Landskapslag om ändring av 3 § förvaltningslagen för landskapet Åland 4. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om behandling av berusade 5. Landskapslag om ändring av 10 och 25 § landskapslagen om ordningsvakter 6. Landskapslag om ändring av 5 g § landskapslagen om lotterier 7. Landskapslag om ändring av 90 § räddningslagen för landskapet Åland 8. Landskapslag om ändring av 15 § landskapslagen om produktionsstöd för el 9. Landskapslag om ändring av 5 § landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av riksförfattningar om konsumentsäkerhet 10. Landskapslag om ändring av 11 och 46 § körkortslagen för Åland 11. Landskapslag om ändring av barnomsorg och grundskolaSofia Aspelund, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 554
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 234/2020 vp; EV 212/2020 vp)SisäministeriöJohanna Hakala, hallitusneuvos p. 0295 488 452
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi poliisilain muuttamisesta (HE 166/2020 vp; EV 202/2020 vp)Jaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 141/2020 vp; EV 172/2020 vp)ValtiovarainministeriöJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta (HE 136/2020 vp; EV 217/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 142/2020 vp; EV 198/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä ja laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n muuttamisesta (HE 185/2020 vp; EV 207/2020 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 ja 55 §:n muuttamisesta (HE 148/2020 vp; EV 219/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 173/2020 vp; EV 218/2020 vp)Antti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi koulumatkatukilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 236/2020 vp; EV 210/2020 vp)Kirsi Lamberg, hallitussihteeri p. 0295 330 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 218/2020 vp; EV 209/2020 vp)Maa- ja metsätalousministeriöKatri Aho, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 235
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rehulaiksi sekä laeiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. (HE 200/2020 vp; EV 201/2020 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöLaura Vilkkonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 391
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 98/2020vp, EV 189/2020 vp)Risto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 202/2020 vp; EV 191/2020 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen raideliikennelain ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 113/2020 vp, EV 161/2020 vp)Kaisa Kuukasjärvi, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 030
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp; EV 195/2020 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöTuula Manelius, hallitusneuvos p. 0295 064 909
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta (HE 203/2020 vp; EV 188/2020 vp)Mika Björklund, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 586
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 238/2020 vp; EV 211/2020 vp)Meri Pensamo, hallitussihteeri p. 0295 047 257
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2020 vp) täydentämisestä (HE 87/2020 vp, HE 114/2020 vp; EV 216/2020 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöJaska Siikavirta, johtaja p. 0295 163 394
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain 3 §:n ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta (HE 129/2020 vp; EV 197/2020 vp)Outi Äyräs-Blumberg, hallitussihteeri p. 0295 163 260
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 225/2020 vp; EV 206/2020 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi