NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee tänään maanantaina 18. tammikuuta Vaasassa ja Seinäjoella.
Vierailun aikana tavataan kaupunkien ja paikallisten yritysten edustajia ja keskustellaan erityisesti alueen ajankohtaisista asioista. Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet – En pysty ymmärtämään, miten ihmiset valittavat ikävyyttä. Minulla kaikki päivät ovat todellakin niin täynnä tapahtumia, että kaikesta siitä kertominen muuttuu hankalaksi. Päivät ovat pitkiä ja täynnä erilaista toimintaa ja kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi kirjoittaa blogiin. Pitäisin todella siitä, että voisin ikuistaa suurimman osan päivittäisistä toimistani, ajatuksistani ja ideoistani, mutta tällä hetkellä se tuntuu olevan täysin mahdotonta. Aika vain ryntää eteenpäin ja en ole niin taitava, että saisin kaiken ikuistetuksi. Päivittäinen blogin pitäminen tuntuu erittäin hankalalta, sillä erilaisia velvollisuuksia on kasoittain.
Leikkasin otsatukan! No siinäpä vasta suuri uutinen… haha… niin teen ehdottomasti joka kerta, kun olen antanut aiemmin leikatun otsatukan kasvaa jonkin aikaa. Minulla on myös tapana leikkiä hiusvärillä – ruskea, tummanruskea, punainen, musta… pidän niistä sävyistä todella ja leikin niillä jatkuvasti. Tällä hetkellä olen punertavaan päähäni hyvin tyytyväinen. Kahden viime päivän aikana ainakin viisi ihmistä on sanonut minulle, että muistutan Osmanien historian Turkin sulttaani Suleimanin ensimmäistä suosikkinaista ja myöhemmin laillista puolisoa Hürrem Sultanaa. No, oikeammin syntyperältään saksalais-turkkilaista näyttelijätärtä Meryem Sahra Uzerlia, joka näytteli TV-sarjassa Vuosisadan rakkaus Suleiman I:n suosikkivaimoa Hürremiä. Mnjahhh… ei ole minun uskoni eikä idolini, mutta mitäpä siitä. Erittäin kaunis, huomiota herättävän kunnianhimoinen ja fiksu nainen, siksi otan sanotun suurena kohteliaisuutena. TV-sarjankin olen nähnyt ja uskon, että se on yksi kiinnostavimmista ja ovelimmin suunnitelluista ja harkituista filmeistä, joita yleensäkään tiedän.
Minun toiveeni on tehdä samaa ”promotyötä” Pohjoismaille… esitellä Skandinavian / Pohjoismaiden kulttuuria perinteitä, kertoa Pohjoismaiden tarina artikkelien, kansantarinoiden, radiolähetysten ja videoklippien (ehkä joskus myös pitempien filmien) avulla – positiivisesti, kiinnostavasti ja vauhdikkaasti. Se on yksi minun missioni NordenBladetissa! Haluan sydämestäni, että pohjoismainen mystiikka ja kulttuuri säilyisivät ja Pohjolan ihmiset pitäisivät yhtä ja meidän perinteemme eivät kuolisi! Meidän kulttuuriperintömme on niin mahtava! Sitä ei pidä edes kaunistella, vahvistaa rakkaustarinoilla tai kyllästää rikkauksilla — se on luonnostaan niin vahva, häkellyttävän voimakas ja ainutlaatuinen!
Mitä pidätte uudesta hiusväristä?? 🙂
(blogi jatkuu kuvien jälkeen)
Voitin jokin aika sitten tuurilla Viron kansallismuseon hankkeen ”Oma näyttely 2020” (suuret kiitokset siitä teille, rakkaat lukijat ja minua äänestäneet! Lue siitä lähemmin TÄSSÄ ja TÄSSÄ), ja tietysti, kuten minulle tyypillistä, asetin heti lähes monta kertaa kykyni ylittävät tavoitteet. Julistin ElishevaShoshana.com -blogissa suureen ääneen, että aion kirjoittaa lastenkirjan ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”, jonka itse kuvitan, ja esittelen sekä maalauksia että kirjan jo samassa voittonäyttelyssä ”Meidän kodin noitakeittiö”. Puuuuh.. Mitäpä siitä osaisin sanoa. Olen aivan hullu! Aika lentää, määräajat lähestyvät ja tulos on ”odottamassa”!!!
Yksityiselämässäni on hankala aika (ehkä kerron siitä jollain toisella kertaa pidemmästi, tai sitten en). Pää on sekaisin ja samoin tunteet, on aika vaikeaa keskittyä mihinkään kunnolla. Olen aloittanut maalausten tekemisen ja tuloksiin hyvin tyytyväinen, mutta samalla olen itselleni asettamastani aikataulusta hyvin, hyvin paljon myöhässä. Katastrofaalisesti myöhässä! Tänään kuitenkin tunsin, että TÄNÄÄN alan taas muuttaa asioita! Aloitan sen tänään ja heti. Otin kirjahyllystä kaksi hyvää lastenkirjaa: Grimmin veljesten (Wilhelm Grimmin ja Jacob Grimmin) Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli. Luin ne saman tien läpi. Lindgrenin Leijonamieltä – Kaarle Leijonasta ja Joonatan Leijonasta – lukiessani hukuin kyyneliin. Sitten selasin myös Tove Janssoni Muumit ja päädyin siihen, että kaikkein pienimmille, kuten alkuun olin suunnitellut, en joko osaa tai halua kirjoittaa. Haluan kirjoittaa vähän värikkäämmin. Näiden saksalaisten ja pohjoismaisten kirjailijoiden luomistyön uudelleen lukemisen jälkeen olin niin täynnä poweria, että aloin heti kirjoittaa… oikeastaan 4-5 tuntia ”aloin kirjoittaa” ennen kuin kynä alkoi juosta. Ja sitten se lopulta alkoikin! Ehkä julkistan teille jonkun kappaleen jo ennen ilmestymistä, saa nähdä! Nyt pitelen peukkuja, että huomisesta tulee yhtä luova ja upea päivä kuin tänään oli!
(blogi jatkuu lastenkirjojen kuvien… ja minun kuvitusteni jälkeen)
Katso lisää: Helena-Reet: ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen” alkaa muotoutua + KUVAGALLERIA!”
Tänään ehdin touhuta monta tuntia keittiössäkin! Tein makaroneja jauheliha-blognese-kastikkeessa ja suolaisia lehtitaikinapiirakoita fetajuuston ja peston kera. Oh, miten hyvä kokki olenkaan! 😛 Yritä sitten säilyttää linjasi, kun aina teet niin hyviä ruokia…
…mutta tähän päätteeksi kaksi vanhan kansan sanontaa:
Joka syöpi, se jaksaa!
Kenestä syöjäksi ei ole, siitä ei ole tekijäksikään!
Rakastan teitä, nyt nukkumaan, hyvää yötä!
Lue myös minun aiemmat blogipostitukseni (kaikki postitukset voi lukea neljällä kielellä – viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi!)
NordenBladet — Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Tanska vetoavat yhteisesti laaditussa kirjeessään EU:n komissioon BioNTech/Pfizerin rokotevalmistuksen tehostamiseksi ja rokote-erien toimitusten nopeuttamiseksi. Terveyskomissaari Stella Kyriakidesille osoitetun kirjeen on Suomen puolesta allekirjoittanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Ministerit vetoavat EU:n komissioon, jotta se tekee kaikkensa BioNTech/Pfizerin koronavirusrokotteiden tuotannon lisäämiseksi ja rokote-erien jakelun varmistamiseksi komission ostosopimusten ja maiden tekemien ennakko- ja lisätilausten mukaisesti.
Ministerit ilmaisivat kirjeessä vakavan huolensa sen johdosta, että Pfizer on yllättäen 14. tammikuuta ilmoittanut jäsenmaille tammi-helmikuussa toimitettavien rokote-erien vähenemisestä alun perin luvatusta. Ministerit korostavat, että toteutuessaan muutos tarkoittaa viivettä ihmisten rokotuksiin. “Rokotteiden toimitusaikataulut ja niihin liittyvät viivästykset olivat esillä 13.1. pidetyssä EU-terveysministerien epävirallisessa ministerikokouksessa. Siellä Suomi yhdessä muiden maiden kanssa vaati EU:lta toimia rokotetoimitusten aikataulujen varmistamiseksi. Korostin samaa viestiä ollessani viime viikolla kirjeitse yhteydessä terveyskomissaari Stella Kyriakidesiin. Komission on tehtävä kaikki, jotta sovitusta toimitusaikataulusta voidaan pitää kiinni“, korostaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
EU-komissio on kutsunut koolle jäsenmaiden kokouksen BioNTech/Pfizerin edustajien kanssa tänään iltapäivällä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa kuntia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä 15. tammikuuta antamassaan ohjauskirjeessä, että näiden on annettava covid-19-rokotteet välittömästi, kun ne ovat käytettävissä. Lisäksi tiedot annetuista covid-19 -rokotuksista on tallennettava sähköiseen potilastietojärjestelmään.
Kuntiin saapuvat rokotuserät on annettava viipymättäSuomeen saapuu covid-19-rokotteita sitä mukaa kun rokotevalmistajat pystyvät myyntiluvan saaneita rokotteita valmistamaan ja toimittamaan. THL:n lääketukkukauppa antaa rokote-erien toimitusta, säilytystä ja kuljetusta koskevia ohjeita sairaanhoitopiirien lääkejakelukeskuksille. Kuntien on järjestettävä covid-19-rokotukset mahdollisimman nopeasti, kattavasti ja joustavasti siten, että rokotteet annetaan välittömästi niiden alueelle saapumisen jälkeen.
Tarvittaessa rokotuksia voidaan antaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sairaanhoitopiirit ja THL voivat tarvittaessa antaa asiantuntijatukea kunnille covid-19-rokotusten järjestämisessä.
Rokotustiedot tallennettava rokotusten järjestäjästä riippumattaRokotustietojen tallennus perustuu valtioneuvoston asetukseen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja. Rokotetulle on tarvittaessa annettava todistus annetusta rokotuksesta. Jos rokotusten antamisesta on sovittu muiden kuntien, kuntayhtymien tai yksityisten toimijoiden kanssa, on järjestämisvastuulla olevan kunnan ennen rokottamisesta sopimista varmistuttava siitä, että rokottava taho siirtää rokotustiedot valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.
Rokotustiedot tallennetaan sähköiseen potilastietojärjestelmään rakenteisesti kansallisen tietosisältömäärittelyn mukaisesti, jolloin tiedot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja hyödynnettävissä valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa. Rokotusten toimeenpanoa seurataan ajantasaisesti
Rokotusten toimeenpanoa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että sähköisiin potilastietojärjestelmiin kirjatut tiedot annetuista covid-19-rokotusta välitetään rokotusrekisteriin ajantasaisesti. Covid-19 -rokotustietojen tallentaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään on tärkeää henkilön yksilöllisen rokotussuojan varmistamiseksi, väestön rokotuskattavuuden seuraamiseksi sekä rokotteen tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Kantaa kehitetään vastaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansalaisten tarpeita. Vuonna 2021 painotuksissa korostuvat muun muassa koronavirusrokotteet, asiakastietolaki ja Omakannan kehittäminen.Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos ovat julkaisseet Kanta-palvelujen painopisteet vuodelle 2021. Kanta-palvelujen kehittäminen on osa laajempaa sote-alan digitalisaation ja tiedonhallinnan tiekarttaa.
Koronarokotusten tiedot on tallennettava KantaanKoronaepidemia vaikuttaa vuoden 2021 Kanta-kehittämiseen. Koronarokotusten tiedot tulee kirjata terveydenhuollossa oikein, jotta ne ovat sekä hyödynnettävissä kansallisessa seurannassa että näkyvissä kansalaiselle Omakannassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon on varmistettava, että käytössä on riittävä järjestelmäversio rokotustietojen yhdenmukaiseen kirjaamiseen ja tallentamiseen. Kela tukee sote-toimijoita järjestelmien käyttöönotossa ja testauksessa.
Asiakastietolaki määrittää etenemistäSosiaali- ja terveydenhuollon uusi asiakastietolaki on uudistumassa. Eduskunta jatkaa asiakastietolain käsittelyä kevätistuntokaudella 2021. Lain tuomat muutokset ovat laajoja ja vaikuttavat kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin.
Lain myötä Kanta-palveluihin tallennettaisiin tulevaisuudessa potilastietojen lisäksi sosiaalihuollon asiakastietoja sekä hyvinvointitietoja. Tietojen luovuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa muuttuisi siten, että asiakkaan laaja suostumus poistuisi.
Asiakastietolaki velvoittaisi kaikki yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat liittymään Kantaan. Liittymistä tuetaan kansallisesti. Omakantaa kehitetään kansalaisen tarpeisiinOmakantaa ja sen toiminnallisuuksia uudistetaan jatkuvasti. Vuoden 2021 alkupuolelta lähtien Omakannassa voi asioida toisen aikuisen puolesta suomi.fi-valtuutuksella. Yli 10-vuotiaan lapsen tietojen näyttäminen huoltajalle on jo mahdollista Omakannassa, ja sote-toimijat ottavat tätä toiminnallisuutta vaiheittain käyttöön.
Tulevaisuudessa Omakanta näyttää esimerkiksi diagnoosi- ja rokotustiedot kootusti omien otsikoidensa alla, jolloin tiedot on helpompi löytää. Näiden niin sanottujen terveystietojen koosteiden käyttöönotto on yksi vuoden 2021 painopisteistä.
Lääkityslistan kehittäminen jatkuu
Kansallinen lääkityslista helpottaa ajantasaisen lääkityksen seuraamista kansalaisten ja ammattilaisten näkökulmasta. Listalla näkyisivät kaikki henkilön käytössä olevat lääkkeet. Lääkityksen tiedonhallintaa kehitetään kansallisten toimijoiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä.Käyttöönottojen painotukset määritetään kansallisestiTerveydenhuollon käyttöönotoissa priorisoidaan vuonna 2021 lapsen puolesta asioinnin ja terveystietojen koosteiden lisäksi kuva-aineistojen arkiston käyttöönotot (radiologia, EKG) sekä Todistusten ja lausuntojen välittäminen terveydenhuollosta Kelaan ja Traficomille.
Sosiaalihuollossa tuetaan uusia käyttöönottoja sekä laajennetaan toiminnallisuuksia muun muassa lapsen puolesta asioinnissa. Lisäksi priorisoidaan rekisterinkäyttöoikeuden käyttöönotot.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea, kun euroryhmä kokoontuu maanantaina 18. tammikuuta ja EU-maiden valtiovarainministerit tiistaina 19. tammikuuta. Molemmat kokoukset ovat videoneuvotteluita.
EU vauhdittaa elpymisvälineellä talouden uudelleen käynnistämistä ja toipumista koronaviruksen seurauksista. Elpymisväline koostuu useasta eri EU:n rahoitusvälineestä ja ohjelmasta, joista suurin on elpymis- ja palautumistukiväline. Suomi toimittaa oman elpymis- ja palautumissuunnitelmansa komissiolle huhtikuun loppuun mennessä.
Aihe nousee esille kolmessa asiakohdassa:
Tuore puheenjohtajamaa Portugali esittelee valtiovarainministereille kautensa työohjelman talous- ja rahoitusasioissa. Portugalin painopisteenä on talouden elpyminen.
Valtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet sopuun muutoksista asetusehdotukseen, mutta molempien pitää vielä hyväksyä asetus lopullisesti.
Euroryhmä keskustelee tulevien elpymis- ja palautumissuunnitelmien painopisteistä.Lisäksi valtiovarainministerit keskustelevat muun muassa toimintasuunnitelmasta järjestämättömien lainojen kasvun hillitsemiseksi.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 840 000 euroa 8 kunnan ja 9 maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun.
Kuntien hankkeissa laaditaan yleiskaavoja joko tietyn tuulivoimahankkeen tai koko kunnan alueelle sekä toteutetaan tuulivoimaan liittyviä selvityksiä. Maakuntien liittojen hankkeissa laaditaan maakuntakaavoituksen tueksi tarvittavia selvityksiä, ja yhdessä hankkeessa tarkistetaan tuulivoimamaakuntakaavan ajantasaisuus. Liittojen hankkeissa nousevat esiin alueiden erityispiirteet kuten maantieteellinen sijainti, topografia sekä kasvi- ja eläinlajisto.
Hankkeita perusteltiin erityisesti uusilla tuulivoimalle sopivilla alueilla ja olemassa olevien selvitysten vanhentumisella. Monissa hakemuksissa painotetaan kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeeseen, mikä edistää tuulivoimaloiden sijoittumista sopivimmille alueille ja lisää niiden hyväksyttävyyttä. Hakemuksissa näkyi kiinnostus lisätä tuulivoiman tuotantoa merialueella, mikä johtuu osittain siitä, että loppuvuonna 2020 valmistuneessa Suomen merialuesuunnitelmassa tunnistetaan merituulivoimalle potentiaalisia uusia alueita.
Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Tuulivoimalle on aiempaa enemmän sopivia paikkoja muun muassa tuulivoimateknologian nopean kehityksen ja tuulivoimaloiden korkeuden kasvun myötä. Tuulivoimalle on siten myös tarve kaavoittaa lisää alueita.Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 18 avustushakemusta, joilla haettiin yhteensä noin 956 000 euroa. Hakemuksia saapui kattavasti ympäri Suomen; sekä alueilta, joilla on jo runsaasti tuulivoimaloita että alueilta, joilla niitä ei vielä ole.
Avustusmäärärahaa oli haettavissa yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö järjestää uuden avustushaun vuoden 2021 alkupuolella.Kaikki avustetut hankkeet päättyvät vuoden 2022 loppuun mennessä.
Avustetut hankkeet:
Haapajärven kaupunki: Multakaarronnevan tuulivoimahankkeen esiselvitys, 14 000 euroa
Haapaveden kaupunki: Puutionsaaren tuulivoimapuiston yleiskaava, 2 076 euroa
Haapaveden kaupunki: Piipsannevan tuulivoimapuiston yleiskaava, 3 727 euroa
Helsingin kaupunki: Tuulivoiman edellytysten päivitys Helsingissä, 59 000 euroa
Hyrynsalmen kunta: Hyrynsalmen tuulivoimayleiskaava, 91 000 euroa
Parkanon kaupunki: Parkanon tuulivoimahankkeet, 105 000 euroa
Pedersören kunta: Pedersören kunnan tuulivoimastrategia, 80 000 euroa
Rovaniemen kaupunki: Rovaniemen kaupungin tuulivoimarakentamisselvitys, 30 000 euroa
Utajärven kunta: Salpatuuli Utajärvi, 20 000 euroa
Etelä-Karjalan liitto: Tuuli 2040 – Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavan tuulivoimaselvitys, 35 000 euroa
Etelä-Pohjanmaan liitto: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan tuulivoimaselvitysten päivitys, 105 000 euroa
Kainuun liitto: Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistaminen, 123 595 euroa
Keski-Suomen liitto: Tuulivoiman maisemavaikutusten selvittäminen Keski-Suomessa, 38 500 euroa
Pirkanmaan liitto: Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla, 70 000 euroa
Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon tuulivoimapotentiaalin selvitys maakuntakaavaa varten, 30 000 euroa
Satakunnan liitto: SataTuuli-hanke, 35 000 euroa
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan vuodella 31.12.2023 saakka. Osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta. Tämän lisäksi huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevia säännöksiä täsmennetään. Tasavallan presidentti hyväksyi lakimuutokset tänään 15.1.2021. Lait tulevat voimaan 1.2.2021.
Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu otettiin käyttöön keväällä 2020. Sen kautta ennen vuotta 2019 perustettu asunto-osakeyhtiö on voinut siirtää osakeluettelon pidon Maanmittauslaitokselle ja liittyä osakehuoneistorekisteriin. Tarkoituksena on ollut, että isännöinnin piiriin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt siirtäisivät osakeluettelonsa pääosin isännöintijärjestelmiin rakennettavan rajapinnan kautta. Rajapinnan avaaminen kuitenkin viivästyi ja osakeluetteloiden siirto sen kautta tulee mahdolliseksi aikaisintaan tammi-helmikuussa 2021.
Määräaikaa asunto-osakeyhtiön osakeluettelon ylläpidon siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatkettiin vuoden 2023 loppuun, koska muuten yhtiöille olisi jäänyt alkuperäisiin tavoitteisiin nähden vain puolitoista vuotta aikaa toteuttaa osakeluettelon siirto määräajassa. Osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta, kun taas myöhemmin siitä peritään maksu.
Osakeluettelon siirto on tärkeä vaihe asunto-osakeyhtiöiden paperisista osakekirjoista luovuttaessa, ja siirron sujuvuuden varmistamiseksi siihen on syytä valmistautua. Ennen osakeluettelon siirtoa taloyhtiön on hyvä tarkistaa, että kaupparekisterissä on ajantasainen tieto isännöitsijästä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta. He saavat asiointioikeuden siirtopalveluun kaupparekisteritietojen perusteella. Omat yritysroolit voi tarkistaa suomi.fi:n kaupparekisteritiedoista. Jos rooleja ei löydy, tiedot on päivitettävä kaupparekisteriin.
Ennen vuotta 2019 perustetuille keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille osakeluettelon ylläpidon siirtäminen ja osakehuoneistorekisteriin liittyminen on vapaaehtoista. Huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevaa säännöstä täsmennetään, jotta olisi täysin selvää, ettei huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulolla ole vaikutusta sellaisiin vanhoihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jotka eivät halua liittyä osakehuoneistorekisteriin.
Lisäksi uusien keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi asunto-osakeyhtiölakia on tarpeen selventää siten, että siinä rajoitetaan osakeyhtiölain valitsemista sovellettavaksi laiksi asunto-osakeyhtiölain osakehuoneistorekisteriä koskevien lainkohtien sijaan.Katso myös: osakehuoneistorekisteri.fi -sivusto
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kolmivaiheisen tiekartan toimet koskevat etenkin tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tiekartasta eli periaatepäätöksestä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 19. helmikuuta 2021 mennessä.
Hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 1,5 miljoonaa tonnia. Ne vähenevät jo päätetyin toimin arviolta noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta.
– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Syksyllä hallitus arvioi, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Tiekartta on laadittu fossiilittoman liikenteen työryhmän suositusten sekä VTT:n, Aalto-yliopiston ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vaikutusarviointien pohjalta.Ensimmäinen vaihe – tuet ja kannusteet
Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa ja jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää kohti fossiilitonta liikennettä. Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin. Päätökset tuista ja kannusteista tehtäisiin alkuvuodesta 2021. Toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,6 megatonnia.
Ensimmäisen vaiheen keinot olisivat:Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen
1) Sisällytetään biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen ja nostetaan biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34 prosenttiin
2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille
3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille
4) Huoltoasemien latauspisteet
5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming
6) SähkötiepilotitAutokannan uudistaminen
7) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen
8) Täyssähköautojen hankintatuki
9) Pakettiautojen hankintatuki
10) Raskaan kaluston hankintatuki
11) Romutuspalkkiokampanjat
12) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille
13) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat
14) Puhtaiden ajoneuvojen tutkimusLiikennejärjestelmän tehostaminen
15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma
16) Joukkoliikennetuet
17) Liikkumisen ohjauksen tuki
18) Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen
19) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa
Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nostoToisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut, joita kotitaloudet tai yritykset voivat ottaa käyttöönsä ja joihin liittyy merkittävä potentiaali vähentää päästöjä. Vaikutusarviointeja tehtäisiin keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat viimeistään syksyllä 2021. Lisäksi selvitettäisiin, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista ja onko kestävästi tuotettuja raaka-aineita riittävästi saatavilla.
Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös muista toimistaViimeinen vaihe on ehdollinen. Syksyllä 2021 hallitus arvioisi sitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Mitä seuraavaksi?
Lausuntokierros jatkuu 19. helmikuuta 2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä.Hallitus asettaisi periaatepäätöksen toteuttamiseksi ohjausryhmän, johon kuuluisivat liikenne- ja viestintäministerin, työ- ja elinkeinoministerin, valtiovarainministerin sekä ympäristöministerin valtiosihteerit.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
