NordenBladet — Valtaosa suomalaisyrityksistä on sitoutunut yleisellä tasolla kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Vain neljännes yrityksistä kuitenkin arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tulos noudattaa kansainvälistä keskiarvoa.

Löydökset käyvät ilmi SIHTI-hankkeen selvityksestä, joka julkaistiin 18.tammikuuta. SIHTI-hankkeessa tutkittiin, miten suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuut toteutuvat suhteessa odotuksiin, jotka on annettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa. Tutkimuksen toteuttivat vuoden 2020 aikana Hanken Svenska handelshögskolan, FIANT Consulting Oy, 3bility Consulting ja Ihmisoikeuskeskus. Hankkeen tuottama tieto tukee pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausten toimeenpanoa vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Vain harva suomalaisyritys raportoi julkisesti vastuidensa toteutumisestaSelvityksestä kävi ilmi, että sitoutuminen ihmisoikeuksiin yleisellä tasolla on vain neljäsosalla yrityksistä johtanut ihmisoikeuksiin liittyvien vastuiden järjestelmälliseen toteuttamiseen ja seuraamiseen. Suomalaisyritykset myös julkaisevat niukasti tietoa siitä, miten niiden vastuut toteutuvat.

Keskustelu yritysten ihmisoikeusvastuusta keskittyy voimakkaasti ja perustellusti maihin, joissa riskit ovat korkeat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Tutkimuksen tekijöiden mukaan olisi tärkeää nostaa esiin, millaisia riskejä Suomessa ja muissa niin sanotuissa matalan riskin maissa voi olla.Suomalaisia tutkimustuloksia voi verrata Corporate Human Rights Benchmark -arviointiin, jossa tutkitaan maailman 200 suurimman pörssiyrityksen ihmisoikeussuoriutumista.

”Tilanteessa on selvästi parantamisen varaa, mutta suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisen tila on jokseenkin samalla tasolla Corporate Human Rights Benchmark -arvioinnin globaalien arviointien tulosten kanssa. Nyt tehdyn selvityksen tulokset viittaavat siihen, että jatkuvalla seurannalla on merkittävää vaikutusta vastuiden toteutumiseen käytännössä. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla”, toteaa SIHTI-hankkeen vastuullinen johtaja, Nikodemus Solitander Hankenilta.

Selvitys kohdistui 78 suomalaisyritykseenSelvitys kohdistui yhteensä 78 suomalaisyritykseen. Niistä 29 yritystä arvioitiin Corporate Human Rights Benchmark -arvioinnin (CHRB) toimialakohtaisen metodologian avulla ja 49 yritystä keskeisten YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) mittareiden avulla.Yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista arvioitiin julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta, kuten CHRB-metodologiaan kuuluu. Lisäksi hankkeen aikana haastateltiin 20 yritysten edustajaa haasteista, joita ihmisoikeusvastuuseen liittyvän tiedon viestimiseen liittyy.SIHTI -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on uudistanut ja asettanut Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin asiakasneuvottelukunnan toimikaudelle 1.1.2021–31.12.2024. Neuvottelukunnan sihteeristö on asetettu ajalle 1.1.2021–31.12.2022. Sihteeristö on uusi toimielin.Asiakasneuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä ja seurata Valtorin toiminnan ja palvelujen kehittämistä sekä palvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä.

Asiakasneuvottelukunnan kokoonpanoa on uudistettu: jäseninä on nyt huomattavasti aiempaa laajemmin eri asiakasvirastojen edustajia. Muutoksen tavoitteena on lisätä asiakasohjauksen vaikuttavuutta. Kaikkien hallinnonalojen edustuksen lisäksi asiakasneuvottelukuntaan on nimetty Valtorin kymmenen suurimman asiakkaan edustajat tuomaan suoraa asiakasnäkökulmaa ohjauksen tueksi.

Täysin uutena neuvottelukunnalle asetettiin viiden hengen sihteeristö, jonka tehtävänä on tuottaa konkreettista näkemystä asiakkaiden tarpeista ja palveluiden ajankohtaisesta laadusta. Sihteeristön jäsenet ovat asiakasvirastojen edustajia, joilla on käytännön osaamista palveluiden kehittämisestä ja ostamisesta Valtorilta. Sihteeristön toimintaa koordinoimaan nimitetään vielä myöhemmin pääsihteeri.Myös neuvottelukunnan tehtäviä tarkennettiin samalla. Tavoitteena on, että asiakasvirastot saavat aiempaa paremmin tarpeitaan vastaavia Valtorin palveluita. Lisäksi tavoitteena on parantaa Valtorin talouden ja investointien suunnittelua. Asiakasneuvottelukunnan tarkennetut tehtävät antavat tukea Valtorille sekä valtiovarainministeriön tulosohjaukselle.Valtiovarainministeriö lähti vuonna 2019 selvittämään Valtorin ohjausta. Selvityksessä havaittiin uudistamistarvetta. Ensimmäinen askel oli lakkauttaa Valtorin hallitus keväällä 2020. Lakkauttamisen yhteydessä hallintovaliokunta totesi mietinnössään tarpeen asiakasohjauksen kehittämiseksi. Nyt toteutettu asiakasneuvottelukunnan uudistaminen on jatkoa Valtorin ohjauksen ja erityisesti sen asiakasohjauksen kehittämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksista on hyväksytty joulukuussa 2020. Asiakasmaksulain (1052/2020) muutokset tulevat voimaan 1.8.2021.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan korottamalla maksujen perusteena olevia tulorajoja 31 prosenttia. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennetaan siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 40 prosenttia (nykyisen 50:n sijaan) nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.

Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu 1.8.2021
Maksuprosentit ja tulorajat ovat:Uudistuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja lisätä varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Varhaiskasvatuksen maksut alenevat erityisesti pieni- ja keskituloisilta perheiltä. Myös kaikki perheet, joilla on varhaiskasvatuksen piirissä enemmän kuin yksi lapsi hyötyvät sisarusalennuksen muutoksesta. Uudistuksen myötä noin 20 000 perhettä siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana STM:n lääkeasioiden uudistusta toteutettiin vuonna 2020 lääketietovarannon selvitys.

Lääketietoon liittyvällä yhteistyöllä edistetään osaltaan rationaalisen lääkehoidon toteutumista ja lääkehoitoon liittyvien toimintojen nykyistä tavoitteellisempaa kehittämistä, johtamista, valvontaa ja ohjausta. Fimean toteuttamassa selvityksessä kuvataan kansallisen, keskitetyn lääketietovarannon tavoitteita, sisältöä ja toiminnallisuuksia sekä tulevaisuuden kehityspolkua. Selvitystyötä tehtiin yhteistyössä eri virastojen ja sidosryhmien kanssa. Lääketietovarannon selvitys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Merenpohjan kivi- ja mineraalivarojen kestävästä hyödyntämisestä on julkaistu raportti. Merihiekkaa on toistaiseksi käytetty vähän Suomessa, mutta hyödyntämisen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan etenkin suurten kasvukeskusten läheisyydessä.

Merenpohjan fyysisten muutosten vähentäminen on tärkeää meren hyvän tilan kannalta. Merenpohjan hiekka- ja sora- sekä mineraalivarojen hyödyntäminen vaikuttaa merenpohjan rakenteeseen ja siten meriekosysteemin toimintaan.Hiekkapohjat ovat monien lajien tärkeitä elinympäristöjä. Vedenalaiset niityt, joita muodostavat muun muassa mukulanäkinparta, merisykeröparta ja meriajokas, ovat tärkeitä elinympäristöjä runsaalle joukolle selkärangattomia eliöitä ja kaloja. Etenkin kampeloille hiekkapohjat ovat tärkeitä sekä saalistuksen että lisääntymisen kannalta.

Raportissa esitetään työryhmän laatimia suosituksia hyvistä käytännöistä merenpohjan hiekka -ja mineraalivarantojen kestävän käytön edistämiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haittojen hallitsemiseksi. Raportissa on esitetty myös aiheeseen liittyviä tutkimus- ja selvitystarpeita. Kestävän käytön kehittäminen edellyttää muun muassa ottotoiminnan ympäristövaikutusten selvittämistä ja huomioimista meriluonnon suojelemiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan rekrytointitukikokeilusta, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten rekrytointikynnystä. Tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja edistää työllisyyttä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Aalto-yliopisto ovat työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatineet ehdotuksen yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun koesuunnitelmaksi.

Työministeri Tuula Haatainen on pitänyt tärkeänä, että hallituksen päättämä kokeilu tehdään tutkimuksellisesti laadukkaasti, jotta saadaan luotettavaa tietoa siitä madaltaako rahallinen panos yksinyrittäjän työllistämiskynnystä.

– Olen todella tyytyväinen, että koko hallitus on sitoutunut siihen, että kokeiluasetelma ja hallituksen esitys valmistellaan niin, että se ensisijaisesti palvelee vaikuttavuuden arviointia. Kokeilun jälkeen meillä on päätöksenteon tukena tutkittua tietoa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteista, ministeri Haatainen painottaa.

Raportissa esitetään suunnitelma kokeilusta, jolla voidaan luotettavasti arvioida ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen maksettavan tuen vaikutuksia kohdeyritysten toimintaan. Kohdeyrityksiä olisivat elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja yhtiömuodossa toimivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista työvoimaa kokeilua edeltävän 12 kuukauden aikana. Rekrytointituen tavoitteena on saada käyntiin positiivisen kasvun kierre, joka kasvattaa yrityksen liiketoimintaa ja mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Kyseessä olisi uusi tukimuoto.

Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi reunaehdot, joiden tulisi toteutua, jotta koeasetelma tuottaa luotettavia tuloksia. Jatkovalmistelussa muutokset kokeiluun ovat mahdollisia, mutta muutosten vaikutukset kokeilun luotettavuuteen tulisi tarkistuttaa raportin laatineelta työryhmältä.

Kaksi koeryhmää, joista toisessa tarjottaisiin rahallista tukea ja toisessa valmennusta
Kokeilussa ehdotetaan testattavaksi rahallisen kannusteen lisäksi yrityksille suunnatun valmennuspalvelun vaikuttavuutta.

Kokeilussa kohderyhmään kuuluvien yritysten joukosta poimittaisiin satunnaisesti arviolta noin 13 000 yritystä, joille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen ja arviolta noin 14 700 yritystä, joille tarjottaisiin valmennusta. Koska yritysten rekrytointialttiuteen liittyy epävarmuutta, ehdotetaan kokeilua toteutettavaksi vaiheistaen.Raportissa ehdotetaan rekrytointitukea maksettavaksi työntekijän palkkaavalle yritykselle 50 prosentin osuutena yrityksen toteutuneesta kokonaispalkkasummasta 10 000 euron tukikattoon asti. Tuen käyttöjaksoksi työryhmä ehdottaa yhtä vuotta.

Kokeilun toiselle koeryhmälle tarjottaisiin valmennusta tai neuvontaa työntekijän palkkaamiseen liittyen. Valmennus voisi olla esimerkiksi oikeudellista neuvontaa työsuhteiden muodostamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Raportin mukaan valmennuksen tulisi olla henkilökohtaista.

Keskeisimpiä mitattavia vastemuuttujia kokeilussa olisivat työnantajaksi ryhtyminen, liikevaihto ja palkattujen työntekijöiden palkkakustannukset.

Raportissa on kuvattu myös vaihtoehtoisten kokeilubudjettien vaikutusta sekä mahdollisia lisäarviointeja koskien tuen suuruutta sekä tuen ja valmennuksen yhteisvaikutusta.

Rekrytointitukikokeilun valmistelun eteneminenKokeilun käytännön toteuttamista ja kokeilulakia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Alustavan aikataulun mukaan kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2022 alusta ja jatkuisi todennäköisesti seuraavan vaalikauden puolelle. Kokeilua koskevat yksityiskohdat ja ehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.

Raportissa esitettyä koeasetelman konseptia on mahdollista käyttää lähtökohtana ja esimerkkinä myös muiden elinkeino- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneissa. Raportissa todetaan, että edellytykset koesuunnittelulle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja laajojen rekisteriaineistojen olemassaolo mahdollistaa satunnaistettujen kokeiden täsmällisen suunnittelun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisee pian tarjouspyynnön, jossa haetaan tekijää uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelylle. Määrittelyssä kuvataan tietojärjestelmältä vaadittavat toiminnallisuudet, mitä tietoa sen kautta on saatavilla, ja miten tuo tieto liikkuu eri järjestelmien välillä.

SYKE on liittynyt tämän vuoden alusta ympäristöministeriön vetämän Ryhti-hankkeen tiimiin ja toimii rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vastuuviranomaisena. Tietojärjestelmä rakennetaan osaksi SYKE:n organisaatiota, ja SYKE vastaa järjestelmän määrittelyyn ja toteutukseen liittyvästä hankinnasta.  EU-kynnysarvon ylittävä määrittelytyön tarjouspyyntö avataan tammikuun 2021 aikana.

Ympäristöministeriö ja SYKE ohjaavat yhdessä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelytyötä. Keskeisessä roolissa ovat hankkeen kumppaniorganisaatiot ja tiedon hyödyntäjät. Määrittelyn avulla Ryhti-hanke rakentaa keskeisiä käyttäjätarpeita palvelevan ratkaisun tietojen hallintaan. Tietojärjestelmä luo perustan rakennetun ympäristön tulevaisuuden digitalisaatiolle ja sen mahdollistamille uusille palveluille niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen lakimuutoksista, joilla osa TE-toimistojen tehtävistä voitaisiin keskittää. Keskitettävät tehtävät liittyisivät työttömyysturvaan ja työllistymistä edistävien palveluiden keskeyttämiseen. Tavoitteena on edistää yhdenmukaista ratkaisukäytäntöä sekä tasata TE-toimistojen työmäärää.

Nykyisin kukin TE-toimisto ratkaisee toimialueellaan, onko työnhakijalla oikeus työttömyysturvaan, ja antaa siitä työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle tai työttömyyskassalle. Lisäksi kukin TE-toimisto päättää toimialueellaan työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämisestä.

Keskittäminen ei muuttaisi työnhakijan asiointia TE-toimiston asiakaspalvelussa. Työnhakijat voisivat siis jatkossakin asioida oman TE-toimistonsa kanssa.Vaativat työttömyysturvatehtävät keskitettäisiin Uudenmaan TE-toimistoonTyö- ja elinkeinoministeriö esittää, että tehtävät keskitettäisiin Uudenmaan TE-toimistoon.Keskitettävä yksikkö toimisi alueellisesti monipaikkaisesti, eli sen henkilöstö voisi jatkaa työskentelyä nykyisten TE-toimistojen sijaintipaikkakunnilla.

Lausuntokierros jatkuu 26.2.2021 asti
Esitys TE-toimistojen tehtävien keskittämistä on lausuntokierroksella 18.1.–26.2.2021. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle maaliskuussa 2021 ja että muutos tulisi voimaan 1.9.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lasten ja nuorten tilanteisiin ja tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisiin vastaamisessa ja sen jälkihoidossa, toteaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa pohtinut työryhmä toisessa raportissaan. Työryhmä on huolissaan siitä, että pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia. Siksi kriisin seurauksia on seurattava pitkäjänteisesti. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen on varmistettava riittävät voimavarat. 

”Koronakriisillä on huomattavat sukupolvivaikutukset. Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. On panostettava arjen peruspalveluihin, mutta samalla oltava herkkyyttä havaita ja reagoida esiin tuleviin ongelmiin,” toteaa työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2020 lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Työryhmän ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuun 2020 lopulla ja toinen raportti 18.1.2021. Raportit muodostavat kokonaisuuden, ja niitä on tarkoitus lukea yhdessä. Koronatyöryhmän työtä ovat tukeneet monet asiantuntijat, yhdistykset ja muut toimijat.

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, työministeri Tuula Haatainen, opetusministeri Jussi Saramo ja työmarkkinajohto kokoontuvat tiistaina 19.1. keskustelemaan samapalkkaisuudesta. Tapaamisessa keskitytään siihen, miten vuodenvaihteessa hyväksytty yhteinen samapalkkaisuusohjelma toteutetaan. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa entistä nopeammin.

Tapaamiseen osallistuvat ministereiden lisäksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kirkkoneuvos Anna Kaarina Piepponen.

Kokouksen koollekutsuja, ministeri Thomas Blomqvist odottaa tapaamiselta yhteistä suuntaa ja sitoutumista palkkatasa-arvon toteuttamiseen. ”Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä on työelämän tasa-arvon ydin, jonka toteutuminen vaatii vielä paljon työtä. Asiassa on mahdollista päästä eteenpäin, sillä hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelmalle on yhteinen tuki ja ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisiin palkkaeroihin puuttumiseksi.”  Edellisen samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen ansiotason ero kaventui 17 prosentista 16 prosenttiin. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisessä ohjelmassa on sitouduttu tavoitteeseen, että ero kapenee entistä nopeammin. Tapaamisessa keskustellaan muun muassa siitä, miten tavoitteeseen päästään. Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023 kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaista, palkkatasa-arvoa edistävää kokonaisuutta. Kokonaisuuteen kuuluu samapalkkaisuusohjelman lisäksi lainsäädäntöhankkeita, tutkimushanke palkkatasa-arvon lisäämiseksi samanarvoisissa töissä sekä tutkimushanke työ- ja virkaehtosopimusten sukupuoli- ja samapalkkaisuusvaikutuksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi