NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina 3.5. Kokouksen aiheena oli ilmastosuunnitelma vuoteen 2035. Keskustelussa korostuivat toimista erityisesti liikenteen sähköistyminen, öljylämmityksestä luopuminen sekä kannustimet maatalouden ilmastotoimiin.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että se vastaa osaltaan tähän tavoitteeseen. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista ns. taakanjakosektoria. Tähän kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt.

Kokouksessa keskipitkän aikavälin suunnitelmasta alusti työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä. Lisäksi keskustelun pohjaksi kuultiin tutkijapuheenvuorot Teaa Kortetmäeltä ruokajärjestelmästä, Heikki Liimataiselta liikenteestä sekä Terttu Vainiolta rakennusten energiankäytöstä.

Keskustelussa nousivat esiin erityisesti ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet, toimien kustannustehokkuus sekä Suomen politiikan linjaaminen koherentisti EU-tason politiikan kanssa. Kesäkuussa EU-komission odotetaan antavan ison lainsäädäntöpaketin, jolla toimeenpannaan EU:n tavoitetta vähentää päästäjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa käsiteltiin paitsi eri sektoreiden näkökulmasta myös eri sukupolvien näkökulmasta. Yleisesti keskustelussa todettiin, että ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus on jäänyt ilmastopoliittisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle, kun on keskitytty yksittäisten toimien reiluuteen.

Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että osallisuus ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Tärkeänä pidettiin sitä, että jokainen toimija näkisi oman roolinsa hiilineutraalin Suomen rakentamisessa ja ymmärtäisi, miten voi vähentää omia päästöjään. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että ilmastotoimien kytkennät muihin tavoitteisiin, kuten luontokadon pysäyttämiseen, tunnistetaan myös ilmastosuunnitelmassa.

Pyöreä pöytä kuuli ilmastotoimia puntaroineen kansalaisraadin viestejäIlmastopolitiikan pyöreä pöytä kuuli kokouksessaan ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta arvioineen kansalaisraadin viestejä. Turun yliopiston tutkijat järjestivät kansalaisraadin huhtikuussa 2021. Raati julkaisi työnsä päätteeksi julkilausuman.

Julkilausumassa raati korosti muun muassa, että päästövähennystoimien vaikutukset luontoon, ilmastoon ja ihmisten talouteen tulisi huomioida laajasti. Verovaroja julkishallinnossa ja kunnissa tulisi ohjata ilmastoystävälliseen asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Raati myös totesi, että asumisen ja toiminnan pitäisi olla mahdollista joka puolella Suomea vastedeskin.

Pyöreän pöydän jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että raati toteutettiin, ja sen tuloksia mielenkiintoisina. Tuloksia hyödynnetään ilmastosuunnitelman valmistelussa.

NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokouksessa 10.-17. kesäkuuta 2021 on tarkoitus päättää merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinosta. Uusi sääntely tulisi voimaan vuoden 2023 alusta.

IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa liikennesuoritteeseen eli parantaa hiili-intensiteettiä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen.

Parhaillaan neuvotellaan keinosta tavoitteen saavuttamiseksi. Olennaista on se, kuinka paljon hiili-intensiteettiä on vielä parannettava, jotta vuoteen 2030 asetettu tavoite saavutetaan. Suomi kannattaa kahdesta esillä olevasta vaihtoehdosta sitä, jolla asetettu päästövähennystavoite varmemmin saavutetaan. Suomen kannattaman vaihtoehdon mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetin tulisi laskea vielä noin 22 prosenttia vuosien 2019 ja 2030 välillä, jotta hiili-intensiteetti laskee vähintään 40 prosenttia vuosien 2008 ja 2030 välillä.

Suomi kannattaa sääntelyyn alustyyppikohtaisia vähennyskertoimia, jotta Suomelle tärkeän aikataulutetun säännöllisen lähimerenkulun tarpeet voitaisiin huomioida. Lisäksi Suomi on esittänyt, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin sääntelyn ulkopuolelle. Näin alusten hiili-intensiteetin sääntelystä ei aiheutuisi erillistä rasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulusta johtuen.

IMO:n uusimman kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Saman tutkimuksen mukaan kansainvälisen merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista kirjallisessa menettelyssä 30.4.-3.5.2021.

Mitä seuraavaksi?
Kansainvälisen merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja käsitellään meriympäristön suojelukomitean kokouksessa 10.-17. kesäkuuta 2021.EU:n yhteisiä kantoja meriympäristön suojelukomitean kokoukseen käsitellään EU:n neuvoston merenkulkutyöryhmässä toukokuussa. EU:ssa on jo aiemmin sovittu kannatettavan sellaisia lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja IMO:ssa, jotka vähentävät tehokkaasti päästöjä, ja toisaalta säilyttävät tasavertaiset kilpailuedellytykset kansainvälisellä merenkulkualalla. Suomi on pitänyt maailmanlaajuisia merenkulun päästövähennysratkaisuja ensisijaisina.

Suomi vaikuttaa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen niin IMO:ssa, EU:ssa kuin alueellisesti muun muassa Itämeren suojelukomissio Helcomissa. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.

NordenBladet — Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille (aikaisemmin Euroopan globalisaatiorahasto) jatkaa toimintaansa EU:n ohjelmakaudella 2021–2027. Jatkossa jäsenmaat voivat hakea rahastosta tukea irtisanomistilanteisiin joustavammin perustein. Lisäksi irtisanottavien määrää koskeva hakukynnys alenee.

Uusia hakukriteerejä koskeva EU-asetus astui voimaan 3.5.2021. Hakuehtoja koskevat kriteerit muuttuvat takautuvasti ja niitä sovelletaan 1.1.2021 lähtien. Irtisanottavien määrää koskeva ehto alenee 200 henkilöönEU:n jäsenmaa on voinut hakea tukea Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR), jos kyseisessä maassa oleva yritys on joutunut irtisanomaan työntekijöitä maailmankaupan muutoksista ja maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuvista syistä. Uuden asetuksen myötä hakukriteereiksi käyvät myös muut odottamattomat ja yllättävät tapahtumat, jotka vaikuttavat yritysten liiketoimintaan. Jatkossa EGR-tukea voi hakea Euroopan komissiolta tilanteessa, joissa yli 200 henkilöä irtisanotaan kerralla yhdestä yrityksestä tai samalta toimialalta, tai jos pienellä työmarkkina-alueella tapahtuvilla irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja talouteen. Aiemmin irtisanottujen raja oli 500 henkilöä.

Hakuehtojen lievennyksiä on pidetty tarpeellisina, sillä kaikki jäsenmaat eivät pystyneet hyödyntämään rahastoa tehokkaasti aiemmalla ohjelmakaudella. Näiden lisäksi rahastoon sovelletaan myös muita hakukriteerejä, kuten yritysten toimialaluokitukseen, irtisanomisajanjaksoon ja alueelliseen rajaukseen liittyviä kriteerejä. Nämä hakukriteerit pysyivät uudessa asetuksessa pääosin ennallaan.

Euroopan globalisaatiorahastolla tuetaan työvoimapoliittisia toimia irtisanomistilanteissaEuroopan globalisaatiorahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan. Rahaston varoilla ei voi tukea yritystoimintaa, vaan ainoastaan irtisanottujen työllistämiseen tähtääviä toimia.

Euroopan globalisaatiorahaston tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia.Työ- ja elinkeinoministeriö toimii EGR:n kansallisena hallintoviranomaisena. Ministeriö seuraa tiiviisti eri alueiden irtisanomistilanteita, selvittää ennakkoon Euroopan komission kanssa täyttyvätkö EGR-asetuksen mukaiset kriteerit, sekä valmistelee ja lähettää kansalliset hakemukset. Hakemusten toimeenpanovastuu on alueellisilla ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla.

Suomi on hyödyntänyt EGR-tukea laajasti Suomi on käyttänyt Euroopan globalisaatiorahastosta tuettuihin hankkeisiin rahaston kymmenvuotisen historian aikana yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, kun huomioidaan sekä kansallinen että EU:n rahoitusosuus. Suomi on hyödyntänyt rahastoa etenkin ICT-alan suurten irtisanomisten yhteydessä. Vuosina 2015–2016 Suomi haki rahastosta tukea enemmän kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio. Viimeisin hakemus, joka on jätetty globalisaatiorahastolle 30.12.2020, liittyy Finnairin ja siihen kytköksissä olevien yritysten irtisanomisiin.

NordenBladet — Lasten vuoroasuminen ja muut lasten kahden kodin tilanteet huomioidaan tällä hetkellä vaihtelevasti julkisissa palveluissa, hallinnossa ja sosiaaliturvassa. Keväällä 2021 työnsä käynnistävän työryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lasten vuoroasumista koskevien ehdotusten käsittelemiseksi. 

”Olemme sisällyttäneet hallitusohjelmaan useita tavoitteita lasten tilanteiden monimuotoisuuden huomioimiseksi lainvalmistelussa. Kun lasten elämäntilanteet ovat aiempaa monimuotoisempia, on myös yhteiskunnan tukimuotojen kyettävä elämään ajassa. Vuoroasuvien lasten arkea on tuettava lapsen edun mukaisesti ja lapsella on oltava aito mahdollisuus elää sujuvasti kahdessa kodissa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Tutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia eroperheiden lapsista vuoroasuu. Perheet kertovat kokevansa haasteita muun muassa asumisen hinnan, koulukuljetusten ja lasta koskevan tiedonsaannin vaikeuksien vuoksi. Tiedot käyvät ilmi vuonna 2020 valmistuneesta VN TEAS selvityksestä ”Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva: Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta”. Aihetta on aiemmin selvitetty myös oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä.

Uuden työryhmän tavoitteena on käsitellä tutkimuksessa ja aiemmissa työryhmissä esiin nostetut ehdotukset erityisesti sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi. Työryhmä voi esittää myös muuta lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. Osana suunnitelmaa selvitetään eri viranomaisten vastuut sen eteenpäinviemiseksi ja arvioidaan toimintasuunnitelman vaikutukset lapsiin sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Toteutettavaksi sovittujen ehdotusten työstäminen eteenpäin voi jatkua erillisissä työryhmissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman, poikkihallinnollisen työryhmän toimikausi on 15.4.-31.10.2021. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lue myös: Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissä Tutkimus: Perheiden etuudet ja palvelut eivät aina tue lasten vuoroasumista (VN Teas)Aiempien seminaarien materiaalit: Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat (Kela)Työryhmän asettamispäätös

NordenBladet — Suomi on hyväksytty yhdeksi syyskuussa 2021 YK:n yleiskokouksen aikana New Yorkissa järjestettävän korkean tason energiadialogin valmistelua edistäväksi Global Champions -valtioksi. Suomi osallistuu energiadialogin Innovaatio, teknologia ja data -teeman valmisteluun. Suomen edustajana ja kansainvälisen keskustelun kirittäjänä toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Haimme tähän rooliin Euroopan komission pyynnöstä, koska Suomi on tunnettu puhtaan energiasiirtymän ja vähähiilisyyden edelläkävijänä. Samoin meillä on paljon annettavaa keskusteluun innovaatioiden ja puhtaiden teknologioiden edistäjänä ja mahdollistajana, toteaa ministeri Lintilä.

Innovaatio, teknologia ja data -teeman muut kirittäjät ovat Mauritius, Marokko ja Venäjä. Korkean tason energiadialogin muut neljä teemaa ovat energian saatavuus, siirtymät, kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano ja rahoitus. Kaikkiaan teemoja valmistelemassa on yhteensä 30 kirittäjämaata eri puolelta maailmaa.

Champions-maan päätehtävä on johtaa kansainvälistä vaikuttamistyötä oman teemansa osalta, sekä toimia yhdessä teemansa muiden kirittäjämaiden kanssa ministerikokouksen isäntänä. – Tämä vuoropuhelu on erittäin ajankohtainen, koska energia-alalla on edessään kunnianhimoinen muutos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi työskentelemme yhdessä kohti YK:n kestävän kehityksen energiaa käsittelevän tavoitteen saavuttamista. YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 pyrkii varmistamaan edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energiansaannin kaikille, ministeri Lintilä painottaa.

– Uskon, että innovatiivisten ilmasto- ja energiateknologioiden kehittäminen on avain menestykseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ympäri maailmaa. Pitkäjänteinen päätöksenteko ja vakaa sääntely-ympäristö ovat tärkeitä kaikille sidosryhmille edistettäessä siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta. Energiasektorilla poliittiset toimenpiteet voivat ulottua vuosikymmenien päähän ja investointipäätöksiä tehdään pitkällä tähtäimellä, Lintilä muistutti.Innovaatio, teknologia ja data -teema keskittyy poikkileikkaavasti energian saatavuuden ja energiasiirtymien edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistamiseen tietoon, teknologiaan, innovaatioihin ja tutkimukseen liittyvien kehitystyön ja sovellusten avulla. Valmistelutyö tehdään teknisissä asiantuntijatyöryhmissä, jotka valmistelevat teeman sisältöä ja jättävät raporttinsa tehdystä työstä toukokuussa. Suomesta Innovaatio, teknologia ja data -ryhmän valmistelutyöhön osallistuu Teknologian tutkimuskeskus VTT.

NordenBladet — Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää koronapandemian aiheuttamaa taloudellista riskiä tapahtumien järjestäjille. Tapahtumatakuu on tarkoitettu tueksi tapahtumien järjestäjille, koska Covid-19 pandemiaan liittyvät kokoontumisrajoitukset vaikeuttavat tapahtumien järjestämistä ja rahoituksen tai vakuutusten saamista tapahtumien järjestämiseksi.

Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotusluonnoksen vaikutusarvio on suppea ja puutteellinen. Lakiehdotuksen keskeneräisyydestä johtuen kuvaukset ehdotetuista toimenpiteistä ja keskeisistä tavoitteista jäävät epätäsmällisiksi, mikä heikentää vaikutusarvioinnin edellytyksiä.

Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin tuen kohteena oleva yritysjoukko. Samalla tulisi kuvata myös niitä yrityksiä, joihin Covid-19 rajoitukset vaikuttavat mutta jotka jäisivät asetettujen tukikelpoisuuskriteerien vuoksi tapahtumatakuun ulkopuolelle. Esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia yrityksille tulisi arvioida tarkemmin kilpailunäkökulmasta.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksen rajaukset näyttävät sulkevan tuen piiristä pois uudet tai vasta viime vuosina kasvaneet yritykset. Esitysluonnoksessa olisi ollut paikallaan esittää kuvaus siitä, kuinka paljon tapahtuma-alalla on aikaisempina vuosina tapahtunut yritysten vaihtuvuutta.

Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä ehdotettavan tapahtumatakuun vaikutuksia alan työllisyyteen.Myös yleishyödyllisille järjestäjille suunnatun ehdotetun 12 miljoonan euron harkinnanvaraisen tuen osalta tulisi esittää vähintään lyhyesti tuen tavoite ja tarve, keskeiset hyödyt sekä arvio tukikelpoisista ja tuen ulkopuolelle jäävistä järjestäjistä.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

NordenBladet — Sisäministeriö on käynnistänyt turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) haun 3.5.2021. EU-rahoitusta on haettavissa yhteensä vähintään 8,1 miljoonaa euroa. Haku on avoinna 28.5.2021 saakka. Haussa myönnetään EU-rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät vastaanotto -ja turvapaikkajärjestelmien kehittämistä, paluujärjestelmän kehittämistä ja kotoutumisen osalta yhteiskunnan vastaanottavuutta.

Hakuun avataan seuraavat rahaston perusrahoituksen kansalliset tavoitteet sekä niille alustavasti varatut määrärahat:Kotoutumistoimien rahoituksesta tuettavilla hankkeilla on tarkoituksena mm. tehdä näkyväksi yhteiskunnan roolia kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa Suomeen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä.

Lisäksi hakuun avataan seuraavat rahaston erillismäärärahoja koskevat kansalliset tavoitteet ja niille alustavasti varatut määrärahat:
Tuettavien hankkeiden tulee edistää rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisen osalta haun tavoitteet on määritelty tarkemmin hakuilmoituksen liitteessä 2.Haku on EU:n rahoitusohjelmakauden 2014-2020 viimeinen AMIF-rahaston haku. Ohjelmakaudesta 2021-2027 ja uusista EU:n sisäasioiden rahastoista löytyy lisätietoa rahastojen verkkosivuilta.