NordenBladet — Hallitus päätti 29. huhtikuuta vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus päätti nostaa kehystasoa ja uudelleen kohdentaa menoja.Perusväylänpidon määrärahoihin hallitus tulee esittämään 50 miljoonan euron aikaistusta vuodelta 2022 vuodelle 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Liikenne 12 -ohjelman mukaisesti perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisessa priorisoidaan elinkeinoelämälle keskeisiä reittejä ja turvataan työssäkäynnin tarpeet koko verkolla.
Hallitus on sopinut kehysriihessä 370 miljoonan euron säästötoimista vuodesta 2023 eteenpäin julkisen talouden kehyksissä. Säästöt on jaettu ministeriöittäin ja liikenne- ja viestintäministeriön osuus on 110 miljoonaa euroa. Säästön lopullinen kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kohdennuksen huomioiden hallinnonalan kehittämistarpeet. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan määrärahataso on keskimäärin noin 3,3 miljardia euroa kehyskaudella 2022-2025.
– Tällä hallituskaudella olemme satsanneet valtavasti perusväylänpitoon sekä uusiin liikennehankkeisiin. Oikea-aikainen ja määrätietoinen elvytys on auttanut Suomea pandemian yli. Seuraavaksi on varauduttava kasvuvaiheen suhdannepolitiikkaan. Työ liikennejärjestelmän tehostamiseksi ja kehittämiseksi jatkuu ja olen iloinen, että Liikenne 12 -työssä olemme löytäneet yhteisen tahdon siihen, sanoo ministeri Timo Harakka.
Eduskunta käsittelee kevään aikana selonteon vuosien 2021-2032 valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka on valmisteltu parlamentaarisessa yhteistyössä.
Tietoturvaa ja tietosuojaa parannetaanHallituksen puoliväliarviointiin tehtiin kirjaus tietoturvan ja tietosuojan parantamisesta. Valtioneuvosto sitoutuu edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Myöhemmin keväällä 2021 hyväksytään kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla sekä kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaksi.
– On tärkeää, että hallituksena sitouduimme kehysriihessä edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista. Yhteiskunnan keskeiset palvelut, kuten sähkön ja juomaveden jakelu sekä terveydenhuollon palvelut, tarvitsevat turvattuja yhteyksiä ja tietojärjestelmiä toimiakseen. Yhteiskunnalle kyberturvallisuus on digiajan välttämättömyys, toteaa ministeri Harakka.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistumassaHallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun. Ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi.
– Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu on loppumetreillä. Keväällä valtioneuvoston on tarkoitus tehdä periaatepäätökset sekä kotimaan liikenteen, meri- ja sisävesiliikenteen että lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, toteaa ministeri Harakka.
Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu.
NordenBladet — Hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia. Kokonaisuudessaan kompensaatio rahapelitoiminnan edunsaajille vuonna 2022 on 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt arvion mukaan vuodesta 2019 yhteensä yli 400 miljoonalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatio on vuonna 2022 yhteensä noin 174 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 161 miljoonaa euroa. Kompensaatiosta huolimatta tämän vuoden talousarvioon verrattuna rahoitus taiteelle, liikunnalle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja noin 54 miljoonalla euroa vuonna 2023.
Jakosuhteiden mukaisesti vuonna 2022 tämä jakautuisi seuraavasti: taiteelle 17,5 miljoonaa, liikunnalle 11,4 miljoonaa, tieteelle 8 miljoonaa ja nuorisotyölle 4,1 miljoonaa euroa. Tarkemmasta kohdentamisesta päätetään myöhemmin.
Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi käynnistetään välittömästi. Työskentelyn pohjana on Erkki Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Uudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen ja päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.
Muita riihen yhteydessä tehtyjä päätöksiä
Osana palaamista valtiontalouden menokehykseen, hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin. Hallituksen linjauksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriötä koskeva sopeutustarve on 35 miljoonaa euroa. Hallituksen linjauksen mukaisesti sopeutus ei kohdistu koulutukseen eikä opintososiaalisiin etuuksiin. Sopeutuksen kohdentamisesta päätetään myöhemmin.
Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Hallitus linjaa mahdollisesta kannustimesta budjettiriihessä 2021. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys Suomen kestävän kasvun ohjelmasta toisi merkittävästi lisärahoitusta TKI-toimintaan.
Koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia taiteelle, liikunnalle ja nuorisotoimelle tasoitetaan hallituksen eilen 29. huhtikuuta eduskunnalle antamassa toisessa lisätalousarvioesityksessä. Kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle kohdistuva yhteensä noin 226 miljoonan euron tukipaketti.
NordenBladet — Hallituksen puoliväliriihen linjaukset tuovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia: turvealan huoleen vastattiin, tutkimukseen panostetaan, tulevalle eläintautirahastolle osoitettiin rahoitusta ja Veikkauksen alentuneita tuottoja kompensoidaan hevoskasvatukselle ja -urheilulle. Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt vuodesta 2023 alkaen kohdistetaan useisiin eri menokohtiin. Viljelijätukiin leikkaukset eivät vaikuta.
”Puoliväliriihen keskiössä oli ennen muuta talouden tasapainottaminen, kasvu ja työllisyys. Saimme lisäksi maa- ja metsätalouteen ja kalatalouteen tärkeitä kohdennuksia, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja riskiensietoa. Leikkauksia pidän valitettavina, mutta välttämättöminä kestävän talouden näkökulmasta. On myös maataloustuottajien ja metsänomistajien etu, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennustettavana”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä summaa kokonaisuutta.
Hallitus haluaa tukea kotimaista omistajuutta ja sitäkin kautta kasvua ja työllisyyttä. Suomessa perinteistä perhemetsätaloutta tuetaan jatkossa rajoittamalla metsärahastojen mahdollisuutta metsävähennyksen hyödyntämiseen vuodesta 2022 alkaen.
Turve säilyy huoltovarmuuspolttoaineena, korvaavia kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja selvitetään
Turvealan ennakoitua nopeampi murros on ajanut alan toimijat vaikeuksiin. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille päätettiin siksi valmistella erillinen luopumispaketti. Myös yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan.
”Turvetuotannossa on kyse myös energiatuotannon huoltovarmuudesta ja puhtaasta ruuasta, jota suomalaisissa puutarhoissa ja kasvihuoneissa tuotetaan”, korostaa ministeri Leppä. Turve säilyy jatkossakin huoltovarmuuspolttoaineena. Sitä tarvitaan lisäksi kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena.
Hallittua muutosta tuetaan nostamalla energialaitosten verottoman turpeen käytön alaraja 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin vuosiksi 2022–2026. Sen jälkeen raja laskee ensin 8 000 megawattituntiin ja vuodesta 2030 alkaen 5 000 megawattituntiin. Vaihtoehtoja turvetta korvaaviin kasvualusta-, kuivike- ja raaka-ainetarpeisiin kehitetään samanaikaisesti.
NOUSU- ja SOTKA-ohjelmat jatkuvat, Luontolahja Suomelle -kampanja käynnistyy uudelleenHallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävää NOUSU-ohjelmaa voidaan jatkaa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2022, samoin taantuvien riistalintukantojen elvyttämiseen tähtäävää Sotka-hanketta.
Hallitus päätti lisäksi käynnistää uudelleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna hienosti onnistuneen Luontolahjani Suomelle -kampanjan. Kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.
Talouden tasapainottaminen vaatii myös säästöjäHallituksen puoliväliriihessä sovitut leikkaukset pienentävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahatasoa vuodesta 2023 alkaen noin 35 miljoonalla eurolla. Leikkaukset tullaan kohdistamaan useisiin eri menokohtiin. Eri hallinnonalojen yhteiset säästöt vuodesta 2023 alkaen ovat 370 miljoonaa euroa vuodessa.
”Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan leikkaustarve vuodesta 2023 lähtien tullaan vielä käymään tarkasti läpi. Viljelijätukiin leikkauksia ei tulla kohdistamaan”, vakuuttaa ministeri Leppä.
Hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta käytiin 21.–29.4.2021. Puoliväliriihessä tarkasteltiin hallitusohjelman toteutumista ja päätettiin vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelma käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa 12.5.2021, minkä jälkeen se julkaistaan internetissä.
NordenBladet — Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.
Hallitus vastaa nopean teknologisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan koulutustarpeeseen panostamalla voimakkaasti jatkuvaan oppimiseen. Lisäämällä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan helpottaa työn kohtaanto-ongelmaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Jatkuvan oppimisen investointien työllistymisvaikutukseksi arvioidaan 10 000 -10 500 työllistä.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 30. huhtikuuta Suomen osallistumisesta Naton NMI-koulutusoperaatioon Irakissa.
Kokouksessa keskusteltiin myös puolustusselonteon valmistelusta.
Lisäksi TP-UTVA keskusteli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnasta tulevina vuosina eli strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin mukaan hallituksen puoliväliriiheessä tekemät päätökset vahvistavat sosiaali- ja terveyspalveluja, parantavat hoitoon pääsyä, turvaavat järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitusta ja toimintaa, edistävät osatyökykyisten työllistymistä sekä ennaltaehkäisevät työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja.
Koronavirusrokotteiden hankintaan lisää varojaHallitus on linjannut, että koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja ennaltaehkäistäänHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Osana työllisyystoimia, hallitus päätti riihessä, että se edistää työkykyä ja työhyvinvointia. Jotta työllisyystavoite saavutettaisiin, on keskeistä pystyä ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä merkittävää työllisyyden lisäystä ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhentämällä sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä, mikä tuottaa potentiaalisesti noin 2 500 hengen työllisyysvaikutukseen. Sekä palveluiden että etuuksien kokonaisuutta uudistetaan siten, että ne tukevat ensisijaisesti sujuvaa ja nopeaa työhön paluuta ja vähentävät eläköitymistä sekä sairaspoissaolojen pidentymistä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia kehitetään ja kuntoutusjärjestelmää sekä etuuksia uudistetaan.
Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmalla vaikutetaan työikäisten työuran ennenaikaiseen katkeamiseen. Ohjelmassa muun muassa kehitetään mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja edistetään hallituksen mielenterveysstrategiaa.
Hallitus jatkaa kuntoutuksen uudistamista kuntoutuskomitean ehdotuksien pohjalta. Uudistuksessa vahvistetaan työllisyyspalveluiden yhteyttä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolkuun. Uudistuksessa otetaan huomioon palveluiden ja etuuksien kokonaisuuden toimivuus siten, että se edistää työllisyyttä.
Työntekijöiden paluuta sairaslomalta työhön nopeutetaan, kun Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli laajennetaan valtakunnalliseksi. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa sekä kuntoutuksen kehittäminen jatkuvat suunnitelmien mukaisesti.Järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitus ja toiminta turvataanHallitus ehdottaa vuosiksi 2022 ja 2023 yhteensä 635 miljoonan euron kompensaatiota järjestöille, yhteisöille ja säätiöille niiden rahoituksen turvaamiseksi. Vuonna 2022 kompensaatio on 330 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se on 305 miljoonaa euroa. Tarve kompensaatiolle johtuu Veikkauksen tuottojen laskusta.
Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja. Lisäksi hallitus ehdottaa, että uutta pysyvää rahoitusmallia järjestöille, yhteisöille ja säätiöille ryhdytään valmistelemaan välittömästi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen varoja
Hallitus varaa kehyskaudelle 2022–2025 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon 400 miljoonaa euroa. Varoja kohdistetaan muun muassa uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ICT-muutoksiin.Lapsi- ja perhepalveluihin, lapsistrategiaan, päihteitä käyttävien äitien palveluihin sekä välitä viljelijästä toimintamallille rahoitustaTulevaisuusinvestointien toteutukseen varataan 29,5 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tulevaisuusinvestoinneissa jatketaan muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä sekä lapsistrategian valmistelua. Lisäksi turvataan päihteitä käyttävien äitien palveluja ja Välitä viljelijästä -toimintamallin jatkoa.
Lasten, nuorten ja perheiden toipumista koronatilanteesta tuetaanHallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden, jolla lievennetään lapsiin ja nuoriin kohdistuneita kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat aiheutuneet koronavirustilanteesta. Kielteisiä vaikutuksia on syntynyt koronavirusepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuista kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksista.
Rahoitusta kohdennetaan muun muassa oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan myös perheiden tuen tarpeet. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muun koronakriisistä toipumiseen tähtäävän valmistelun sekä kansallisen lapsistrategian toimeenpanon kanssa.
Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat koronatilanteen seurauksena kasvaneet, ja useat selvitykset osoittavat, että pitkittynyt kriisi vaikuttaa kaikkien, mutta erityisesti jo aiemmin heikommassa asemassa olleiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Koronakriisi on monin tavoin syventänyt eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Riskinä on, että korjaavien palveluiden tarve kasvaa pitkäaikaisesti, ellei tätä kehityskulkua päättäväisesti katkaista. Siksi ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä perustason palveluja on vahvistettava, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, syntyneeseen palveluvelkaan mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen saatavuudessa sekä niiden yhteistyön kehittämiseen.
Hoitotakuu nopeuttaa hoitoon pääsyäHallitus toteuttaa hallitusohjelmassa todetun perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennuksen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys kiireettömän hoidon määräaikojen tiukentamisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa annetaan eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 aikana. Säädösmuutokset on ajateltu astuvan voimaan vuonna 2023. Tätä ennen tuetaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevaa perusterveydenhuollon kehittämistyötä ja toimintaa kustannusvaikuttavasti siten, että hoitoon pääsy paranee. Myös covid-19-epidemian aiheuttama hoito- palvelu-, ja kuntoutusvelka on kurottava umpeen.Hoitoon pääsyn ja saatavuuden parantamiseksi tehdään kehittämistoimia osana Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman tuomilla lisäpanostuksilla. Väestön voimakas ikääntyminen edellyttää erityisesti toimintamalleja, jotka ylläpitävät ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa on vuonna 2020 myönnetty yhteensä 70 miljoonaa euroa valtionavustuksina tulevien hyvinvointialueiden hankkeille, joissa parannetaan erityisesti hoitoon pääsyä ja nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta sekä edistetään muita ohjelman mukaisia tavoitteita. Kehittämishankkeet ovat käynnissä kaikilla alueilla. Ohjelman täydennyshaku on tarkoitus avata keväällä 2021.
Valtionavustushankkeiden kansallista ohjausta vahvistetaan. Tämän avulla voidaan varmistaa se, että hankkeet toteuttavat konkreettisesti ja mitattavasti hoitoon pääsyn paranemista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja toteuttamista kustannusvaikuttavasti on tarkoitus tukea myös EU-rahoitteisella Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (Pilari 4). Suunnitelmana on toteuttaa loppuvuonna 2021 valtionavustushaku tulevien hyvinvointialueiden hankkeille.
Hyvinvointialueille avataan avustushaku
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille avataan syksyllä 2021 avustushaku, jossa voi hakea avustusta sote-uudistuksen ICT-kokonaisuuteen. Avustukset on tarkoitettu suunnitteluun ja valmisteluun, avainvalmistelijoiden palkkaamisen sekä hallinnon ja talouden kannalta välttämättömien palveluiden hankintaan. Ensimmäisen vaiheen avustusmäärä tarkentuu lisätalousarviovalmistelussa. Arvion mukaan se olisi enintään 50 miljoonaa euroa. Rahoitus on ehdollinen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiselle.
Kestävyystiekartta luo suuntaa kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestää yhteiskuntaa
Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Kestävyystiekartalla hallitus tekee näkyväksi hallitusohjelman tavoitteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Kestävyystiekartta tunnistaa myös ne keskeiset teemat ja aihealueet, joissa tarvitaan lähitulevaisuudessa sekä pidemmällä aikavälillä uusia poliittisia toimia ja avauksia.
Lisätietoa
erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Anders Portin, p. 0295 150 280 (yleiset kysymykset)
kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (yleiset kysymykset)
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (yleiset kysymykset)
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
osastopäällikkö Satu Koskela, p. 0295 163 380 (asiakkaan ja potilaan asema, palvelut)
osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
osastopäällikkö Kari Hakari, p. 0259 163 642 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
erityisasiantuntija Ville Hänninen, p. 0295 163 518 (työkyvyn tuki, TYÖOTE)
taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
erityisasiantuntija Satu Seikkula p. 0295 163 479 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
NordenBladet — Hallitus julkaisi puoliväliriihen yhteydessä työllisyyskokonaisuuden, joka sisältää uusia toimia työllisyyden kasvattamiseksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen.
Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan hallituksen jo aiemmin päättämien ja linjaamien työllisyyttä kasvattavien toimien on arvioitu vahvistavan työllisyyttä noin 31–33 000 työllisellä. Näiden työllisyystoimien arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 300 miljoonalla eurolla, kun huomioidaan myös työllisyystoimista aiheutuneet kustannukset.
Puoliväliriihen työllisyystoimista valtiovarainministeriö on laatinut itse työllisyysvaikutusarvion TE-palveluiden siirron rahoitusmallista. Muista puoliväliriihessä linjatuista toimista valtiovarainministeriö ei ole tehnyt omaa työllisyysvaikutusarviota, vaan se on perehtynyt muiden ministeriöiden tekemiin arvioihin ja hyödyntänyt niitä julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa soveltuvin osin.
Julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa työllisyyden arvioidaan kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä noin 11 000 työllisellä. Kun huomioidaan työllisyystoimien aiheuttamat kustannukset, vahvistaisivat arvioissa mukana olevat työllisyystoimet julkista taloutta pidemmällä aikavälillä nettomääräisesti noin 150 miljoonalla eurolla.
Hallitus asetti puoliväliriihessä uuden tavoitteen valmistella työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 110 miljoonalla eurolla. Tämän kokonaisuuden vaikutuksia arvioidaan valtiovarainministeriössä siinä vaiheessa, kun konkreettisista toimista on tarkempaa tietoa.
Nyt julkaistu arvio on alustava ja arviot toimenpiteiden vaikutuksista työllisyyteen ja julkiseen talouteen voivat muuttua valmistelun myötä. Lopulliset arviot uusien toimien työllisyysvaikutuksista annetaan valmistelun edetessä, esimerkiksi hallituksen esityksen yhteydessä.
NordenBladet — Päivitetyt laskelmat ovat saatavilla sote-uudistuksen verkkosivuilla. Kuntien rahoituslaskelmat julkaistaan, kun julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022–25 on julkaistu.
Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat on päivitetty teknisesti, eli siirtyvät kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. Päivitetyt laskelmat pohjautuvat kuntien talousarvioihin vuodelta 2021 ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2022. Rahoituksen määräytymistekijöiden painotukset eivät ole muuttuneet joulukuussa 2020 julkaistuun laskelmaan verrattuna. Väestörakennetiedot on päivitetty Tilastokeskuksen maaliskuun lopussa julkaistun tilaston perusteella vuoden 2020 tasolle.
Vuoden 2022 tasossa arvioituna siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat 20,16 miljardia euroa ja pelastustoimen kustannukset 470 miljoonaa euroa.
Laskelma on edelleen arvio tulevasta rahoituksesta. Laskelmat täsmentyvät myöhemmin, kun vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstiedot valmistuvat. Seuraava päivitys laskelmaan tehdään syksyllä 2021.
NordenBladet — Suomen uutena pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa aloittaa Marjo Nummelin 1.5.2021 alkaen.Pääneuvottelija vastaa Suomen valmistautumisesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin ja maan kantojen valmistelusta.
Pääneuvottelija osallistuu neuvotteluihin EU:ssa ja YK:ssa ja toimii ministeriöiden välisen ilmastoneuvotteluryhmän puheenjohtajana sekä YK:n ilmastosopimuksen kansallisena yhteystahona.
Marjo Nummelin on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien ympäristöministeriössä kansainvälisen ja EU-ympäristö- ja ilmastopolitiikan tehtävissä. Nummelin on työskennellyt myös Brysselissä Euroopan komissiossa ympäristöasioiden pääosastolla 2003-2007 sekä Suomen EU-edustustossa Brysselissä 2011-2016.
Nummelin seuraa tehtävässä Outi Honkatukiaa, joka valittiin vuodenvaihteessa ympäristöministeriön ilmastoyksikön päälliköksi. Honkatukia jatkaa mukana kansainvälisessä ilmastoneuvottelutiimissä ja yhtenä EU:n kolmesta pääneuvottelijasta.
NordenBladet — Hallitus on antanut 30.4. esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksellä jatkettaisiin tartuntatautilain määräaikaisten säännösten voimassaoloa 31.12.2021 saakka. Nyt nämä säännökset ovat voimassa 30.6. saakka. Säännökset koskevat covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä hygieniavelvoitteita, rajoitustoimenpiteitä sekä näiden valvontaa ravitsemisliikkeissä, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa.
Tavoitteena on varmistaa, että covid-19-epidemiatilanteen huonontuessa olisi myös kesäkuun jälkeen mahdollista ryhtyä oikea-aikaisesti nopeisiin, tehokkaisiin ja välttämättömiin toimiin epidemian uudelleen leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osaltaan myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky tilanteessa, jossa tautitapausten määrä lähtisi uudelleen nousuun.
Ainoa sisällöllinen muutos koskisi lähikontaktin määritelmää Tartuntatautilain pykälistä 58 a ja 58 b koskevat ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia, 58 c yleistä hygieniavelvoitetta, 58 e henkilöliikenteessä noudatettavia hygieniavelvoitteita, 58 f matkustajamäärän rajoittamista, 58 g tilojen väliaikaista sulkemista asiakkailta ja osallistujilta ja 58 h suunnitelmaa toimenpiteistä covid-19-leviämisen ehkäisemiseksi. Pykälät 59 a – 59 e koskevat tarkastuksia, määräyksiä ja pakkokeinoja, toimivaltaista viranomaista ja tiedonsaantioikeutta. Pykälä 91 koskee päätösten toimeenpanoa.
Näistä pykälät 58 a – c ja 58 e – h, pykälät 59 a-e sekä 91 §:n 1 momentti pysyisivät sisällöiltään muuttumattomina. Ainoastaan niiden voimassa oloa jatkettaisiin tämän vuoden loppuun asti. Ainoa sisällöllinen muutos tehtäisiin 58 d §:n 4 momenttiin (lähikontaktin määritelmä).
Lähikontaktin määritelmä koskisi jatkossa vain sisätiloja
Pykälä 58 d koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Sitä muutettaisiin siten, että lähikontaktin määritelmässä kahden metrin etäisyys koskisi jatkossa vain sisätiloja. Lähikontaktilla tarkoitettaisiin siten oleskelua kasvotusten tai samassa sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa.
Muutoksen myötä erilaisten ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien ja urheiluja liikuntapalvelujen järjestäminen olisi nykyistä helpompaa. Samalla helpottuisi järjestämistä koskevien velvoitteiden valvominen.
Tartuntatautilain muutoksesta järjestettiin laaja kuulemistilaisuus 27.4., jonka jälkeen lakiesitys viimeisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä.
