NordenBladet — Hallitus kannattaa uutta EU-tasoista valvontajärjestelmää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.Euroopan komissio antoi 20. heinäkuuta lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään uudistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä. Taustalla on viimevuotinen toimintasuunnitelma aiheesta.Komissio pyrkiilaatimaan EU:n yhteisen sääntelyn rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksiluomaan EU:n tasoisen valvontajärjestelmänperustamaan rahanpesun selvittelykeskusten koordinointi- ja tukimekanisminvahvistamaan EU:n toimintapolitiikan kansainvälistä ulottuvuutta.Sääntelyä kehitettäväHallitus tukee komission tavoitteita EU:n rahanpesusääntelyn yhdenmukaistamisesta ja kehittämisestä. Hallituksen mielestä on tärkeää varmistaa, että sääntely noudattaa EU:n tietosuojasääntelyä sekä kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia.EU:n tasoinen valvontajärjestelmä täydentäisi nykyistä järjestelmää, jossa kansalliset viranomaiset valvovat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvien velvoitteiden noudattamista. EU-viranomaisen tehtävänä olisi myös kehittää kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyötä. Lisäksi komissio ehdottaa korkeariskisiin kolmansiin maihin sovellettavien toimien kehittämistä.Hallitus kannattaa uutta EU-viranomaistaUuden EU-viranomaisen perustaminen saa hallituksen tuen. Viranomainen vastaisi EU-tasoisesta valvonnasta. Viranomaisella olisi suorat toimivaltuudet valvoa korkeariskisimpiä rajat ylittäviä rahoitussektorin toimijoita, minkä lisäksi se koordinoisi jäsenvaltioiden valvojien toimintaa. Lisäksi viranomaisen yhteyteen perustettaisiin rahanpesun selvittelykeskusten tuki- ja koordinaatiomekanismi.Hallitus lähetti asiasta eduskunnalle U-kirjelmän torstaina 9. syyskuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta.
NordenBladet — Hallitus kannattaa Euroopan komission aloitetta lainsäädännöllisen kehikon luomiseksi eurooppalaiselle digitaaliselle identiteetille ja digitaaliselle lompakkosovellukselle. Komission aloite on samansuuntainen Suomen kansallisen valmistelun kanssa.Euroopan komissio antoi 3.6.2021 ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä. Eurooppalainen digitaalinen identiteetti olisi EU:n kansalaisille, EU:ssa asuville henkilöille sekä yrityksille tarkoitettu väline tunnistautumista ja henkilöön liittyvien tietojen osoittamista varten. Sitä voitaisiin käyttää sekä julkisissa että yksityisissä sähköisissä ja muissa palveluissa. Jokainen kansalainen ja EU:n alueella asuva saisi käyttöönsä valtion takaamaan identiteettiin liittyvän henkilökohtaisen digitaalisen lompakon. Asetusehdotuksen tarkoituksena on uudistaa vuonna 2014 annettua eIDAS-asetusta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla. Ehdotuksessa pyritään edistämään rajat ylittävää sähköistä tunnistamista kahdella rinnakkaisella keinolla. Asetus loisi yhteisen lainsäädäntökehikon eurooppalaiselle digitaaliselle identiteetille ja siihen liittyvälle lompakkosovellukselle. EU:n jäsenvaltioilla olisi velvollisuus tarjota vähintään yksi asetuksen mukainen lompakkosovellus. Lompakkosovelluksen käyttö olisi kansalaisille ilmaista ja vapaaehtoista. Lisäksi ehdotuksessa tehtäisiin muutoksia nykyiseen eIDAS-asetuksen mukaiseen EU:n jäsenvaltioiden ilmoitusmenettelyyn koskien sähköisen tunnistamisen järjestelmiä. EU:n jäsenvaltioilla olisi jatkossa velvollisuus ilmoittaa Euroopan komissiolle vähintään yksi yhteensopiva tunnistamisen järjestelmä. Kansallisesti arvioidaan, kuinka edellä mainitut velvoitteet täytetään. Valtiovarainministeriö vastaa kansallisella tasolla asetusehdotuksen käsittelyyn ja vaikuttamiseen liittyvästä työstä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.Hallitus kannattaa yhteiseurooppalaista ratkaisua Hallitus kannattaa ehdotetun lainsäädännöllisen kehikon luomista eurooppalaiselle digitaaliselle identiteetille ja siihen liittyvälle lompakkosovellukselle. Kyseessä on kuitenkin uusi sääntelykokonaisuus, joka sisältää EU:n jäsenvaltioihin kohdistuvia periaatteellisesti merkittäviä velvoitteita, joten jatkovalmistelussa olisi erityisesti huomioitava jäsenvaltioiden vaihtelevat valmiudet tarjota lompakkosovellus ehdotuksen edellyttämille tahoille.Hallitus pitää perusteltuna, että tietyt yksityisen sektorin toimijat velvoitetaan hyväksymään lompakkosovellus palveluissaan. Jatkovalmistelussa tulisi huolehtia siitä, että ehdotukseen sisältyvä listaus toimialoista, joilla on velvollisuus hyväksyä lompakkosovellus tunnistautumiseen omissa palveluissaan, on tarkkarajainen ja tarkoituksenmukainen.Hallituksen mukaan tulee huomioida, että ehdotuksen lähtökohta sähköisen tunnistamisen kehittämiseksi ei aiheuta päällekkäisiä kustannuksia ja kehitystyötä jäsenvaltioissa. Lisäksi hallitus kiinnittää huomiota yksityiselle ja julkiselle sektorille kohdistuviin taloudellisiin vaikutuksiin, joita on toistaiseksi vielä vaikea arvioida.Suomessa digitaalista henkilöllisyystodistusta kehitetään valtiovarainministeriön johtamassa digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti. Hankkeessa mahdollistetaan suomalaisille sähköinen tunnistaminen muiden EU-jäsenvaltioiden palveluihin ja huomioidaan parhaillaan käynnissä oleva yhteiseurooppalainen kehitystyö.Hallitus lähetti asiasta eduskunnalle U-kirjelmän torstaina 9. syyskuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka mukaan laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021‒2028 tulee voimaan 1.11.2021. Lain mukaisia avustusohjelmia käytetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 sekä kansallisesti rahoitettaviin avustuksiin. Tasavallan presidentti vahvisti lain 13.8.2021 ja asetuksella säädetään ainoastaan lain voimaantulon ajankohdasta. Laki tulee voimaan samanaikaisesti, kun alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi 2021–2027 käynnistyy Suomessa.Kaksi avustusmuotoa: yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustusLaki koskee kahta ELY-keskusten yritystoiminnan kehittämiseksi myöntämää avustusta, joita ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus. Yrityksen kehittämisavustusta myönnetään innovatiivisiin kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin.Avustuksia tullaan rahoittamaan valtion talousarvion määrärahoista ja Euroopan unionin rahastoista, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, saatavilla varoilla. Avustusten myöntämisessä otetaan huomioon Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet sekä kilpailunäkökohdat. Keskeisiä painopisteitä ohjelmakaudella 2021‒2027 ovat hiilineutraaliuden, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä digitalisaation edistäminen.Muutoksia yrityksen kehittämisavustuksen toimialarajaukseen ja myöntämisen edellytyksiinSääntelyn päälinjat säilyvät nykyisen kaltaisina. Yrityksen kehittämisavustusta koskevaan toimialarajaukseen on tehty muutoksia niin, että vain kala-, maa- ja metsätalouden alkutuotanto rajataan pois kehittämisavustuksen piiristä. Esimerkiksi metsätaloutta palvelevia yrityksiä ei jatkossa rajata enää toimialan perusteella pois avustusten piiristä ja avustusta voitaisiin myöntää myös kalanjalostukseen.Yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksiin on lisätty ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioiminen. Avustuksen myöntämistä puoltavaksi tekijäksi voitaisiin katsoa esimerkiksi se, että hanke edistäisi alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tavoitteita, kuten vähähiilisyyttä tai energia- ja materiaalitehokkuutta tai hankkeella olisi muita ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia.
NordenBladet — Hallitus on antanut tänään 9.9.2021 eduskunnalle lakiesityksen, joka sisältää kolme maankäyttö- ja rakennuslakia muuttavaa säännöskokonaisuutta. Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa.Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Nyt esitettävät muutokset huomioitaisiin laajemmassa lakiuudistuksessa sellaisenaan.Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus koskisi sekä uusia että laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Käytännössä fossiilinen energia – yleensä öljy – ei esityksen mukaan voisi enää olla rakennuksen pääenergialähde. Omakotitaloissa laajamittaisen korjauksen kynnyksen ylittäviä remontteja tehdään hyvin harvoin ja ne perustuvat aina omistajan omaan päätökseen. Esimerkiksi vesikaton uusiminen tai vesivahingon korjaaminen ei velvoittaisi luopumaan fossiilisesta energiasta korjauksen yhteydessä.38 % on uusiutuvan energian edistämistä koskevan direktiivin (ns. RES-direktiivi) Suomelle asettama, sitova tavoite uusiutuvan energian kokonaisloppukulutukselle vuonna 2020. Lakiesityksellä myös toimeenpantaisiin uudelleenlaadittu uusiutuvan energian direktiivi (ns. REDII) rakennuslupakäsittelyn osalta.Lakiesityksessä laajennettaisiin ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien rakennusten rakennusluvan kuulemis-, lausunto- ja valitusoikeus koskemaan paikallisia, rekisteröityneitä yhteisöjä, joiden sääntöihin kuuluu luonnon, terveyden tai ympäristön suojelu. Laajennus koskee vain niitä rakennuslupia, joissa itse rakennuksen rakentamisen edellytyksenä on YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.Muutos koskisi vuosittain arviolta 30–50 hanketta. Lisäksi valtakunnan rajat ylittävien YVA-hankkeiden menettelyt päivitettäisiin vastaamaan jo aikaisemmin muutettua YVA-lainsäädäntöä. Muutoksilla täydennettäisiin YVA-direktiivin toimeenpanoa.Esityksen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimisi jatkossa rakennustuoteasetuksen 10 artiklassa tarkoitettuna rakennustuoteyhteyspisteenä, jonka tehtävänä on tarjota tietoa rakennustuotteita koskevista säännöksistä Suomessa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston markkinavalvontatoimintaa koskeva pykälä muutettaisiin vastaamaan menettelyiltään markkinavalvontalakia ja -asetusta. Muutoksella rakennustuotteiden kansallinen markkinavalvonta järjestettäisiin samoin kuin muiden valvonnan piirissä olevien tuotteiden osalta on jo tehty.Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutoksen rahoituksesta vuosille 2021–2026. Asetuksella säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen tietojenkäsittelyn, tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n muutoskustannuksiin maksettavien valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.Myönnettävää rahoitusta voi käyttää erityisesti yleishallinnon toiminnan kannalta välttämättömiin muutostöihin ja hankintoihin sekä muihin toimialariippumattomiin ICT-toimintoihin. Rahoitus on tarkoitettu myös välttämättömiin ja lainsäädännön edellyttämiin toimialakohtaisten tietojärjestelmien muutoksiin. ICT-valmistelurahoitusta on varattu vuosille 2021–2026 yhteensä noin 440 miljoonaa euroa, josta osa käytetään DigiFinland Oy:n tarjoamiin keskitettyihin palveluihin. Keskitettyjen palvelujen lopullinen kustannus riippuu alueiden halusta hyödyntää niitä. Rahoitus on valtionavustuslain mukaista erityistä valtionavustusta, joka myönnetään valtionavustuksen saajalle hankesuunnitelman perusteella. Avustusta voi hakea sosiaali- ja terveysministeriöstä. Avustushaku käynnistyy torstaina 16.9. ja päättyy 22.10.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö järjestävät hakijoille infotilaisuuden 16.9. kello 9.00–11.00. Tilaisuudessa kerrotaan haun yksityiskohdista, DigiFinland Oy:n tarjoamista keskitetyistä palveluista sekä vastataan kysymyksiin. Kutsu tilaisuuteen lähetetään suoraan kaikille asetuksen mukaisille avustuksen hakijoille.Avustus myönnetään valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena. Avustuksen saajalta ei siis edellytetä omavastuuosuutta.Asetus tulee voimaan 13.9.2021. Valtionavustuksella voi kattaa 1.7.2021 alkaen syntyneitä ICT-muutoskustannuksia.
NordenBladet — Hallitus esittää, että syyskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan marraskuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) marraskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia tavanomaisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiinTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.12.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin. Yrittäjien työmarkkinatukea jatkettaisiinYrittäjien työmarkkinatukea esitetään jatkettavaksi 30.11.2021 asti (tem.fi).
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Erilliset rajoitukset ravintoloiden asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin poistuvat Keski-Suomessa maakunnan ottaessa käyttöön perustason rajoitukset.Asetus tulee voimaan perjantaina 10.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 10.9. alkaen: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 10.9. alkaen: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Satakunta.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille Ahvenanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakunnissa 10.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet saada koronapandemian aikana työmarkkinatukea tavallista lievemmillä edellytyksillä. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi samoin edellytyksin 30.11.2021 asti.Nykyisin yrittäjät voivat saada syyskuun loppuun asti työmarkkinatukea koronapandemian vaikutusten takia. Hallitus antoi 9.9.2021 eduskunnalle esityksen väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkamisesta.– Hallituksen tavoitteena on avata yhteiskuntaa ja luopua valtakunnallisista rajoituksista. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin yritysten toimintaedellytykset palautuvat ennalleen. Jatkamalla yrittäjien väliaikaista oikeutta työmarkkinatukeen voimme turvata yrittäjien toimeentuloa epävarmassa tilanteessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Voimassaolon jatkaminen koskisi arviolta noin 21 500 yrittäjää kuukaudessa. Sen arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja arviolta noin 30 miljoonaa euroa.Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Päätoimisesti yrittäjänä työllistyneellä on oikeus työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti sen jälkeen, kun yritystoiminta on lopetettu kokonaan. Korona-aikana yrittäjät voivat saada työmarkkinatukea ilman, että yritystoiminnan lopettamista on edellytetty. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee kuitenkin johtua koronapandemiasta.Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä on, että koronapandemiasta johtuenyrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt taiyritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.Työmarkkinatuki koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa. Tukea voidaan myöntää kaikkien toimialojen yrittäjille.Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea?Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.Jos yrittäjä on ollut jo työnhakijana TE-toimistossa ja saa työmarkkinatukea lain jatkuessa, hän asioi jatkossa TE-toimiston kanssa sopimallaan tavalla.
NordenBladet — Suomi valmistautuu lahjoittamaan ennakkoon ostamiaan, käyttämättömäksi jääviä koronarokotteita EU-yhteistyön kautta. Syksyn aikana lahjoitetaan noin 3,6 miljoonaa koronarokotetta kehittyville maille. Rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa.Rokotteet jaetaan tasavertaista saatavuutta edistävän kansainvälisen COVAX AMC (Advanced Market Commitment) -rokoteyhteistyömekanismin kautta. Rokotteita tarjotaan matalan ja keskitulotason valtioille, joilla on ollut ongelmia niiden saatavuudessa.Valtioneuvosto päätti istunnossaan 9. syyskuuta lahjoittaa kolme miljoonaa Astra Zenecan ja 650 000 Johnson & Johnsonin rokoteannosta. Rokotteiden arvo on 10 miljoonaa euroa. Lahjoitus on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä sen osuudesta EU:n rokotehankintojen kokonaisuudessa. Lahjoitettavat rokotteet ohjataan suoraan kansainvälisiltä lääketehtailta kohdemaihin.
NordenBladet — Afganistanin pelastus-ja evakuointioperaatio oli monella tapaa ainutkertainen ja historiallinen. Suomi evakuoi kolmen viikon aikana yli 400 henkilöä turvaan. Tämän teki mahdolliseksi paitsi yhteistyö niin kotimaan kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa myös ulkoministeriön eri osastojen välillä. Kabulin kentällä toimiva avustusryhmä oli avainasemassa, mutta operaation toteuttamiseen tarvittiin kymmenien eri ihmisten työpanos niin ulkoministeriössä Helsingissä kuin monessa ulkomaan edustustossa. Kuva: ulkoministeriöSuunnittelusta suoraan operaatiovaiheeseenAsemamaasta palkatun henkilökunnan evakuointia alettiin suunnitella ulkoministeriössä alkukeväästä. Vaikka asiaa oli vuosien varrella mietitty, tilanne oli uusi. ”Suomi ei ole minun tietääkseni ainakaan lähihistoriassa ollut tilanteessa, jossa paikalta palkattu henkilökunta olisi evakuoitu”, Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo sanoo.Kysymykset alussa olivat perustavanlaatuisia ja vaikeita. Minkälainen uhka heihin kohdistuisi? Minkälaisia oikeudellisia keinoja olisi käytössä? Keitä evakuointi voisi koskea?Kesän aikana Afganistanin tilanne heikkeni kiihtyvällä vauhdilla. Valmistelu vietiin loppuun rinta rinnan operatiivisen suunnittelun kanssa. ”Samaan aikaan kun valtioneuvoston esitystä työstettiin, mietittiin logistiikkaa ja matkustusasiakirjoja, sekä tietysti seurattiin huolissaan Talibanin etenemistä”.Lentokenttäoperaation aikana Keppo vastasi paikalliskoordinoinnista. Hänen tiiminsä viesti asemamaasta palkattujen kanssa yrittäen saada heidät sisään Kabulin kentälle ja edelleen lentokoneilla Suomeen. Kuva: ulkoministeriöSuurlähetystön evakuointi – hallitusti aikaa vastaanAfganistanissa evakuointipäätöksen laukaisijana toimi ääriliike Talibanin nopea sotilaallinen eteneminen kohti Kabulia, minne se lopulta saapui ja julisti maahan islamilaisen emiraatin. Evakuointipäätöksen valmistuminen käynnisti suurlähetystön evakuointiprosessin, johon lukeutuu joukko ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä evakuointi- ja valmiussuunnitelman pohjalta.Kabulin kaltaisessa korkeauhkaisessa toimintaympäristössä mahdollisiin nopeasti muuttuviin tilanteisiin on varauduttu. Evakuoitumista nopeuttavia ja helpottavia järjestelyitä on tehty ennakkoon, ja edustuston lähetetty henkilöstö on ollut jatkuvassa valmiudessa reagoimaan erikoistilanteisiin.Käytännössä Kabulin edustustonkin evakuointiprosessissa toimittiin aikaa vastaan, mutta hallitusti. Normaalien evakuointitoimien ohella viimeiset päivät Kabulissa olivat erityisen tärkeitä Suomen evakuointilistalla olevien afganistanilaisten ja konsuliasiakkaiden evakuoinnin valmistelemiseksi. Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomeen evakuoitavia tavattiin sekä kasvotusten että puhelimitse, ja heidän evakuoimistaan valmisteltiin muun muassa tilapäisiä matkustusasiakirjoja tekemällä sekä evakuointilentoa ja logistiikkaa valmistelemalla.Monet asiat kuitenkin muuttuivat matkan varrella tilanteen eläessä. Alkuperäinen suunnitelma oli evakuoida suomalainen henkilökunta ja edustuston paikalta palkattu afganistanilainen henkilökunta samalla koneella Suomeen. Turvallisuustilanteen heiketessä paikalta palkattua henkilöstöä ei kuitenkaan aluksi ollut mahdollista saada mukaan lentokentälle. Lopulta Suomen alkuperäiset evakuointikoneet eivät päässeet laskeutumaan kentälle, sillä lentokentän sisäpuolen ja kiitoradan turvallisuutta ei kyetty turvaamaan. Tilanne oli sama kaikille länsimaille.Lentokenttä kuitenkin saatiin pian rauhoitettua siinä määrin, että Suomi pääsi onnistuneesti jatkamaan Suomen kansalaisten ja afganistanilaisten evakuointeja ulkoministeriön tiimin voimin sekä myöhemmin puolustusvoimien suojausjoukkojen tukemana.”Olisin halunnut palata Kabuliin avustamaan evakuoinneissa. Toisaalta paikallistuntemuksestani oli hyötyä myös Suomesta käsin toimivassa ulkoministeriön evakuointitiimissä, joka tuki operaation toteuttamista Kabulissa. Olin mukana ohjeistamassa ja kontaktoimassa evakuoitavia sekä koordinoin Kabulin kentälle pääsyä ja matkustusjärjestelyjä. Lisäksi myös evakuointiin liittyvät viestintätehtävät ovat työllistäneet ajoittain”, kertoo edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola.Ulkoministeriössä evakuointioperaatioon osallistuivat:Kabulin kenttätiimi (erityislähettiläs ja tiimi = 5 henkilöä)Amerikan ja Aasian osasto (koordinaatio, operaation johto ministeriössä)Konsuliasioiden osasto (yhteydenottoihin vastaaminen, konsuliavustettavat, lennot, perheenyhdistämisasiat)Päivystyskeskus (yhteydenottojen vastaanottaminen)Konsulikomennuskunta (avustaminen lentokentillä, matkustusasiakirjat)Edustustot maailmalla (lentojärjestelyissä avustaminen, evakuoitujen auttaminen kuljetusten välillä)Oikeuspalvelu & Poliittinen osasto (lainsäädännöllinen selvitystyö, eduskunnan/valtioneuvoston/tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja esittely)Viestintäosasto (mediatiedustelujen koordinointi ja niihin vastaaminen, tiedotustilaisuudet ja tilanteista viestiminen)Avustustiimi Kabulin kentän kaaoksessaKabulin lentokentälle lähettiin kaksi ulkoministeriön virkamiestä hoitamaan evakuointia sen jälkeen kun Taleban oli vallannut Kabulin. Kaoottinen tilanne lentokentällä selvisi pian ja ulkoministeriö pyysi suojausapua puolustusvoimilta. Myös ulkoministeriön avustustiimi Kabulissa sai kolme lisähenkilöä vahvistukseksi. Tasavallan presidentti päätti puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle 20. elokuuta.”Tilanne Kabulin lentoasemalla ja sen porteilla oli kaoottinen, mutta työn tavoite oli varsin selvä. Suojausosaston saapuminen paikalle oli ratkaisevaa, se antoi työllemme mahdollisuuden onnistumiseen. Olosuhteet muuttuivat jossain määrin koko ajan, ja työtä piti jatkuvasti yhdessä suunnitella ja toteuttaa, ja siinä onnistuimme olosuhteet huomioiden varsin hyvin. Selvää on, että ilman suojausosaston panostusta emme olisi pystyneet avustamaan lähellekään niin suurta joukkoa, kuin missä lopulta onnistuimme. Yhteistyö suomalaisten sotilaiden kanssa oli saumatonta, ja yhteinen tavoite – saada mahdollisimman moni Suomeen tuleva pelastettua – piti koneiston käynnissä ympäri vuorokauden”, kertoo edustuston päällikön sijainen Antti Putkonen, joka hyppäsi mukaan evakuointioperaatioon Wienin edustustosta. Hän lähti matkaan samana päivänä saatuaan puhelun ministeriöstä.Antti Putkonen toimi Kabulin lentoasemalla osana UM:n viisihenkistä ryhmää, ja vastasi yhdessä erityisedustaja Jussi Tannerin kanssa tehdyistä viranomaispäätöksistä. Erityisesti hän vastasi evakuoitavien asiakirjatarkistuksista ja tarvittaessa viranomaispäätöksestä, heidän tietojensa kirjaamisesta matkustajalistoille, matkustusasiakirjojen laadinnasta ja lentoihin liittyvästä koordinaatiosta. Yhteistyötä eri asioiden ja ratkaistavien ongelmien osalta tehtiin aina sen maan sotilasryhmän kanssa, jonka koettiin pystyvän edessä oleva asia parhaiten ratkaisemaan.Tanner ja Putkonen pyrkivät varmistumaan kaikkien maahantulo-oikeudesta Suomeen. Kuitenkin pelastustehtävä oli vahvasti ensisijainen ja sen myötä eteen tuli tilanteita, joissa jouduttiin humanitaarisin perustein tekemään nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Abbey Gaten kaaoksessa, monimetrisen ojan yli, oli hyvin vaikeaa pystyä etukäteen aukottomasti selvittämään avustettavien henkilöllisyys. Kuva: ulkoministeriö”Osa oli saattanut pyrkiä kentän puolelle turvaan useiden päivien ajan ihmismassojen keskellä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Monelle oli hyvin tunteikasta, kun lopulta he saivat katsekontaktin suomalaisiin virkamiehiin ja sotilaisiin, ja varmistuksen jälkeen sitten pääsivät Abbey Gaten kaaoksesta, jopa hengenvaarasta, kentän sisäpuolelle. Viimeinen vaihe itse pelastustyössä oli ihmisten ohjaaminen ja lopulta nostaminen porttialueen viemäriojasta ylös turvaan. Se oli monelle hyvin tunteikas hetki, ja siinä onnistuminen oli tärkeää myös meille vastaanottajille. Se osoitti konkreettisesti, että työmenetelmämme toimi ja saimme ohjattua ihmisiä turvaan.” Kuva: ulkoministeriöOperaatiota johdettiin Helsingistä käsinMinisteriössä Amerikan ja Aasian osastolla oli evakuointioperaation koordinaatiovastuu. Eteläisen Aasian yksikön päällikkö Veikko Kiljunen johti operaatiota Helsingistä käsin. Myöhään iltaisin Kiljusen vetämät tilannekatsauskokoukset kokosivat seitsemisenkymmentä virkamiestä eri ministeriöistä ja organisaatioista yhteen Skype-kokouksiin. Tilannekatsauksissa käytiin läpi päivän tapahtumat ja operaation seuraavat askeleet. Kabulin kenttätiimi oli mukana ja päivitti tilannetta kentältä.
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö
Kuva: ulkoministeriö