NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut valtakunnallinen seurantakatsaus. Katsaus osoittaa, että MAL-kaupunkiseudut ovat onnistuneet sopimusten avulla vahvistamaan elinvoimaansa ja kehittymään kestävään suuntaan.MAL-kaupunkiseudut ovat vetovoimaisia ja kasvavia kaupunkiseutuja, joilla asuu yli puolet suomalaisista. Asukkaiden arki on sujuvampaa, kun palvelut ja työpaikat ovat lähellä ja liikkuminen paikasta toiseen helppoa.”MAL-sopimukset ovat osoittaneet toimivuutensa Suomen suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion yhteistyön alustana. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on keskeinen vaikutus koko maan elinvoiman, sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamisessa. Seurantakatsaus osoittaa, että sopimuksilla on ollut vaikutusta kaupunkiseutujen kehitykseen. Tiedot pidemmän aikavälin kehityksestä rohkaisevat jatkamaan työtä hyvän arjen ja kasvun edellytysten eteen seuduilla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”MAL-sopimuksilla on edistetty juuri sitä, mitä pitääkin: sujuvaa arkea, järkevää liikkumista ja elinvoimaa ympäri Suomea. Seurantakatsaus osoittaa, että yhteistyötä kannattaa tehdä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Omahyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa ja jatkossa panoksille on saatava entistä enemmän vastinetta. Suomi tarvitsee vaikuttavia investointeja, jotka vahvistavat taloutta ja tervettä kasvua. Jatketaan siis yhdessä urakointia Suomen eteen”, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.Seurantakatsauksessa kuvataan, miten sopimuksille asetetut tavoitteet toteutuvat pidemmällä aikavälillä  vuodesta 2017 lähtien ja millaista kehitys on seurantaindikaattoreiden ja -mittareiden valossa. Indikaattoreiden perusteella voidaan seurata MAL-seutujen kehitystä yhteismitallisesti ja keskinäisesti vertaillen. Seurantakatsaus tehdään joka toinen vuosi.Asuntoja hyvien kulkuyhteyksien varrelle, joukkoliikenteen käyttö hyvällä tasollaAsuntoja on edelleen rakennettu kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta hyviin sijainteihin eli paikkoihin, joissa mahdollisuudet kestävien liikkumismuotojen käyttöön ovat hyvät ja arjen kannalta tärkeät palvelut löytyvät läheltä. Toisaalta on myös havaittavissa, että asuntoja on rakennettu 2020-luvulla myös haja-asutusalueille hieman aiempaa enemmän. Asuinrakentaminen väheni kokonaisuudessaan vuonna 2024.Kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla luontoa löytyy edelleen läheltä asutusta. Yli 90 prosentilla seutujen asukkaista on lähiluontoa 300 metrin säteellä kotoa. On kuitenkin huomioitava, että kaupunkiseutujen sisällä saattaa olla merkittäviä eroja erityyppisten viheralueiden saavutettavuudessa, vaikka saavutettavuus koko seudulla olisi suositusten mukaisella tasolla.Kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö on MAL-kaupunkiseuduilla melko korkealla tasolla, mutta seutujen välillä on paljon eroja. Näiden kulkutapojen osuutta on sovittu kasvatettavan edelleen. Joukkoliikenteen osalta koronapandemian vaikutuksista on toivuttu ja matkustajamäärät ovat pääosin palautuneet koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, osassa kaupunkiseutuja jopa sen yli. Henkilövahinko-onnettomuudet tieliikenteessä ovat vähentyneet kaikilla MAL-seuduilla.Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyy edelleen haasteita. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, mutta kehitys on ollut hidasta. Kansalliseen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen on edelleen matkaa. Asuinalueiden eriytyminen siten, että erilaiset sosioekonomiset, väestölliset ja etniset ryhmät keskittyvät tietyille alueille, on lisääntynyt viime vuosina MAL-kaupunkiseuduilla. Yksinelävien asunnottomien määrä on kääntynyt kasvuun, mutta perheellisten asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on pääsääntöisesti vähentynyt edelleen.MAL-sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen kehityksen, kasvun ja elinvoiman edellytyksiäMaankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio on solminut Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. Sopimusten tarkoituksena on edistää kaupunkiseutujen kehityksen, kasvun ja elinvoiman edellytyksiä. MAL-sopimuksilla edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja asuntotuotantoa.Valtakunnallisesta seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Seurantatiedon kokoamisesta ja raportoinnista vastaavat Suomen ympäristökeskus sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaindikaattorit on valittu yhteistyössä MAL-kaupunkiseutujen kanssa ja katsaus sisältää myös MAL-kaupunkiseutujen oman pohdinnan tuloksista. Liikkumisen raportoinnissa on hyödynnetty valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoja, kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisilta saatavia tietoja, Syken tuottamia alueellisia tietoja liikkumisen hiilidioksidipäästöistä sekä liikenneonnettomuusrekisterejä.Yhdyskuntarakenteen osalta on hyödynnetty eritoten valtakunnallista yhdyskuntarakenteen seurannan ruutuaineistoa (YKR) sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR).Seurantatiedot on koottu vuodesta 2017 lähtien, mikäli tiedot ovat saatavilla. Indikaattoreiden aikasarjat ulottuvat uusimpaan mahdolliseen saatavissa olevaan, valtakunnallisesti vertailukelpoiseen tietoon.Valtakunnallinen MAL-kupunkiseutujen seurantakatsaus 2025 | Valtioneuvoston julkaisuarkisto ValtoLisätietojaSuvi Anttila
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 029 5250 208
[email protected]Ruusa Degerman
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 004
[email protected]Edgar Pyhälä
erityisasiantuntija
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 211
[email protected]Maria Torttila
liikenneneuvos
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 237
[email protected]Maija Tiitu
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 695
[email protected]Maija Stenvall
erityisasiantuntija
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
p. 0295 346 033
[email protected]

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut valtakunnallinen seurantakatsaus. Katsaus osoittaa, että MAL-kaupunkiseudut ovat onnistuneet sopimusten avulla vahvistamaan elinvoimaansa ja kehittymään kestävään suuntaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta (INC 5.2) päättyivät perjantaina 15. elokuuta Genevessä, Sveitsissä. Yhteisymmärrystä muovisopimuksesta ei löydetty ja neuvottelut siirtyvät toistamiseen jatkoajalle.

YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta (INC 5.2) päättyivät perjantaina 15. elokuuta Genevessä, Sveitsissä. Yhteisymmärrystä muovisopimuksesta ei löydetty ja neuvottelut siirtyvät toistamiseen jatkoajalle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Ryhti-hanke on vuodesta 2020 alkaen osoittautunut tärkeäksi yhteistyön luojaksi ja rakennetun ympäristön tiedon digimuutoksen vauhdittajaksi. Ohjelmasta on tehty loppuarviointi, joka kannustaa jatkamaan työtä rakennetun ympäristön digitalisaation parissa vielä hankkeen loppumisen jälkeenkin.Ryhti-hankkeen tehtävänä on ollut vuosina 2020–2025 luoda perusta koko maan alueidenkäyttö- ja rakennustiedon digitaaliselle hyödyntämiselle. Rakennetun ympäristön digimuutoksen tavoitteena on tehdä tiedonhallinta mahdollisimman sujuvaksi ja yhdenmukaistaa tiedon käsittelyä valtakunnallisesti. Owal Group Oy:n tekemä loppuarviointi tarkastelee hankkeen toteutumista, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta sekä laatii suositukset hankkeen jälkeisille toimenpiteille.Loppuarvioinnin mukaan hankkeen eri osa-alueet ovat pääsääntöisesti onnistuneet. Viestintä on ollut selkeää ja ymmärrettävää sekä keskeisiä sidosryhmiä on tunnistettu laajasti eri yhteyksissä. Organisointia pidettiin erityisen onnistuneena suhteessa laajoihin, ja haastaviin tavoitteisiin sekä tiukkaan aikatauluun. Tietojärjestelmän kehittämisen ja lainvalmistelun välinen tiedonvaihto ja yhteistyö on pääsääntöisesti onnistunutta. Haastetta tuo hankkeen aikana kuntia kohtaan tarkentuneet vaatimukset.Hankkeen toteutusta tukee erityisesti tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä ja osaava henkilöstö.”Yhteistyö ympäristöministeriön ja Syken välillä on ollut Ryhti-hankkeen ytimessä alusta asti. On ollut hienoa nähdä, miten yhteinen tavoite rakennetun ympäristön tiedon parantamisesta on yhdistänyt osaamisemme ja vauhdittanut kehitystä”, kertoo hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen.”Tietopohjan ja tiedon saatavuuden paranemisen ohella merkittävä hyöty isosta valtakunnallisesta hankkeesta on ollut uusien yhteistyökanavien syntyminen ja alan toimijoiden entistä laajempi ja kiinteämpi verkottuminen. Näiden ansiosta rakennettuun ympäristöön liittyvää tietopohjaa on helpompi jatkossakin huoltaa ja kehittää”, kertoo hankepäällikkö Päivi Malmi.Ryhti-hankkeen jo valmistuneita tuloksiaRyhti-järjestelmän tekninen toteutus on valmis ja tietojärjestelmään voi jo toimittaa tietoja. Varsinaiset hyödyt ovat nähtävissä vasta sitten, kun järjestelmän tietosisältö on kattavampi.Tiivis yhteistyö alan toimijoiden kanssa on edistänyt hankkeen toteutumista. Toteutetut lainsäädännön muutokset ovat edellytys hankkeen toteutukselle.Hankkeessa on otettu merkittäviä edistysaskelia rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuudessa. Päällekkäinen tieto ja ristiriidat vähenevät. Haasteita ilmenee vielä voimassa olevien kaavatietojen muuttamisessa yhteentoimivaksi.Kumppanitestaushankkeet ovat olleet tärkeä tukimuoto kunnille ja edellytys sille, että kunnat voivat saavuttaa lainsäädännön edellyttämät valmiudet. Monilla kunnilla on kehittyneitä käytäntöjä ja järjestelmiä, joiden oppeja on tärkeää hyödyntää uuden, yhteisen toimintamallin ja valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisessa.Suosituksia rakennetun ympäristön tiedon digitalisaatiotyön vauhdittamiseksiArviointi esittää myös suosituksia hankkeen jälkeiselle työlle. Hankekauden jälkeen tulevaisuuden työtä voisi ohjata uusi visio, jonka pohjalta toimenpiteet ja resurssit voidaan suunnitella. Kunnat tarvitsevat jatkossakin tukea ja rahoitusta järjestelmän käyttöönottoa varten. Osana Ryhti-hanketta ja sen jälkeistä työtä tulisi pyrkiä varmistamaan, että EU-sääntely tukee Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa ja vauhdittaa digimuutosta. Suomi on ollut Euroopan ensimmäisiä maita, jotka ovat laajamittaisesti lähteneet edistämään rakennetun ympäristön digitalisaatiota.Arvioinnissa hyödynnettiin hankkeen suunnittelun ja seurannan dokumentaation lisäksi asiantuntijahaastatteluja ja -paneelia sekä osallistavia työpajoja, kuten kyselyä, joissa kuultiin keskeisiä sidosryhmiä.Ryhti-hankeRyhti-hankkeessa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa. Tätä varten luodaan laajassa yhteistyössä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.Ryhti-hanke kytkeytyy useisiin muihin, alan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa ovat mukana kunnat ja maakuntien liitot, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, järjestöt, tietojärjestelmätoimittajat, aluehallinto sekä keskeiset ministeriöt ja virastot.LisätietojaJuhana Rautiainen
ohjelmapäällikkö
[email protected]
puh. 029 525 0075Päivi Malmi
hankepäällikkö
Suomen ympäristökeskus (Syke)
[email protected]
puh. 029 525 1831Jenna Siltala
Owal Group Oy
[email protected]
puh. 044 098 0139

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Ryhti-hanke on vuodesta 2020 alkaen osoittautunut tärkeäksi yhteistyön luojaksi ja rakennetun ympäristön tiedon digimuutoksen vauhdittajaksi. Ohjelmasta on tehty loppuarviointi, joka kannustaa jatkamaan työtä rakennetun ympäristön digitalisaation parissa vielä hankkeen loppumisen jälkeenkin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 495 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2026. Summa on 240,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Valtaosa lisäyksestä (174,9 miljoonaa euroa) aiheutuu siitä, että Valtion asuntorahaston toiminta lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota.Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 21 prosenttia, ympäristön ja luonnonsuojelun 34 prosenttia sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 45 prosenttia.Säästöjä hallinnonalan toimintamenoihinTuottavuustoimenpiteitä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuvat muun muassa toimintamenoihin ja ympäristöhallinnon ohjaukseen sekä resursseihin. Uusia, kehysriihessä linjattuja tuottavuustoimia, joita ympäristöministeriön hallinnonalalle kohdennettiin 2,7 miljoonaa euroa, ei ole vielä sisällytetty vuoden 2026 budjettiesitykseen.Metso- ja Helmi-ohjelmiin, latausinfraan ja tutkimukseen esitetään lisäpanostuksiaYmpäristöministeriö ehdottaa lisäpanostuksia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sekä Helmi-elinympäristöohjelmaan. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojeluun esitetään 12 miljoonan euron lisäystä, mikä nostaisi METSO-ohjelmaan käytettävän rahoituksen 30,5 miljoonaan euroon vuonna 2026. Helmin toteuttamiseen esitetään 15,5 miljoonan lisäystä, yhteensä 44 miljoonaa euroa vuodelle 2026.Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteereistä maaliskuussa. Kaikista arvokkaimmat vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan maanomistajien tarjouksiin perustuen. Kiinnostus vapaaehtoiseen suojeluun on ollut suurta, ja kriteerien tultua voimaan myös suojelun tarjonta kasvaa.Helmi-ohjelman avustuksia ennallistamis- ja luonnonhoitohankkeisiin on tarkoitus laajentaa kuntien ja järjestöjen lisäksi myös yksityisiin maanomistajiin. Yksityismailla tehtäviä hankkeita tukemalla edistetään myös osaltaan ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.  Ennallistamisasetuksen toimeenpanoa tukevaan tutkimukseen esitetään miljoonaa euroa, luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon uusien menetelmien kehittämiseen miljoonaa euroa ja puhtaan siirtymän hankkeeseen miljoonaa euroa. Työkoneiden ja jakeluinfran vähäpäästöisyyden edistämiseen esitetään neljän miljoonan euron lisäpanosta, ympäristökriisien hallinnan, resilienssin ja huoltovarmuuden kehittämiseen kolmen miljoonan euron panostusta sekä ulkomerialueiden tutkimustiedon hyödyntämiseen viittä miljoonaa euroa.Asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin avustuksiin esitetään kymmentä miljoonaa euroa. Päivitetty EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että asuinrakennuksien latauspisteitä lisätään. Ympäristöministeriö on lähettämässä tätä koskevan asetusluonnoksen lausunnoille syksyn aikana. Direktiivi on pantava toimeen kansallisesti toukokuuhun 2026 mennessä.Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 1.–2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 22. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.Tiedote koskee ympäristöministeriön omaa talousarvioehdotusta. Kyseessä ei ole lopullinen päätös.Ympäristöministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotusValtiovarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi) LisätietojaTuula Pietilä
Talouspäällikkö
p. 0295 250 107
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 495 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2026. Summa on 240,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Valtaosa lisäyksestä (174,9 miljoonaa euroa) aiheutuu siitä, että Valtion asuntorahaston toiminta lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden edustajat neuvottelevat kansainvälisestä muovisopimuksesta Sveitsin Genevessä 5.–14.8. Neuvottelutilanne on hyvin haastava ja samalla poliittiset paineet sopimuksen aikaansaamiselle kasvavat. Myös haastava ulkopoliittinen tilanne on vaikeuttanut muovisopimusneuvotteluita.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelemiseksi. Neuvottelukomitean tulee laatia oikeudellisesti sitova sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä. Tavoitteena on lopettaa muovin aiheuttama ympäristön saastuminen.Genevessä pyritään löytämään yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Sopimus on tarkoitus hyväksyä diplomaattisessa konferenssissa loppuvuodesta 2025.Haastavimpina neuvottelukysymyksinä muovin tuotannon rajoittaminen ja sopimuksen toimeenpanon rahoitus Muovisopimuksen neuvottelut siirtyivät jatkoajalle loppuvuodesta 2024, kun Etelä-Korean Busanissa järjestetyissä neuvotteluissa ei saavutettu sopua. Genevessä neuvotteluja jatketaan neuvottelukomitean puheenjohtajan ehdotuksen pohjalta. Ehdotus kattaa muovin koko elinkaaren muovin tuotannosta ja tuotesuunnittelusta sen kulutukseen, kierrätykseen ja asianmukaiseen jätehuoltoon saakka. Ehdotus sisältää myös kaikille maille yhteisiä, sitovia velvoitteita.Muovisopimuksen neuvottelut osa globaalin kolmoiskriisin ratkaisupyrkimystäMuovisopimuksen neuvottelut ovat osa globaalin kolmoiskriisin – ilmastonmuutoksen, luotokadon ja saastumisen – ratkaisupyrkimystä.  Syynä muovisopimusneuvottelujen käynnistämiselle olivat muoviroskan maailman meriekosysteemeille aiheuttamat merkittävät ekologiset haitat. LisätietojaEemil Nuuttila
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 0443328332
[email protected]

YK-maiden edustajat neuvottelevat kansainvälisestä muovisopimuksesta Sveitsin Genevessä 5.–14.8. Neuvottelutilanne on hyvin haastava ja samalla poliittiset paineet sopimuksen aikaansaamiselle kasvavat. Myös haastava ulkopoliittinen tilanne on vaikeuttanut muovisopimusneuvotteluita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 26 hakijaa. Virka täytetään 1.1.2026 lukien tai sopimuksen mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.Vuoden 2026 alusta toimintansa aloittava Lupa- ja valvontavirasto on uusi, monialainen valtion virasto. Osastopäällikkö vastaa pääjohtajalle johtamansa osaston toiminnan tuloksellisuudesta, tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastojen ja toimintayksikön välisen yhteistyön edistämisestä osana viraston tuloksellisuutta.Ympäristöosasto hoitaa ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun, rakentamisen ja vesien- ja merenhoidon lupa-, ohjaus-, suunnittelu- ja valvontatehtäviä, vesitalousasioiden lupa- ja valvontatehtäviä, alueidenkäytön tukemis- ja valvontatehtäviä sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä tehtäviä ja muita ympäristön käyttämistä ja suojelua koskevia tehtäviä.Virkaa hakivatDuldin Frans  
Juhola Katariina                        
Kallio Tero       
Kanerva Juho 
Karjalainen Heli                        
Kauppinen Mikael                    
Korpi Juho       
Kuronen Matti                            
Laakkonen-Pöntys Karoliina                            
Lehikoinen Teemu                   
Liimatta Jonas                           
Liljeström Erik                            
Lipponen Harri
Marks Peter    
Muilu Tommi  
Murto Matti    
Oraluoma Mika                         
Poutiainen Ulla                          
Pulkkinen Tomi                          
Rajala Mari     
Rakemaa Anna                          
Ruuth Janne   
Saarenpää Heidi Tuulikki     
Savea Tarja     
Siikamäki Pirkko                       
Vuorinen NikoLisätietojaJuhani Damski
ympäristöministeriön kansliapäällikkö
029 525 0445
[email protected]

Uuden lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä 26 hakijaa. Virka täytetään 1.1.2026 lukien tai sopimuksen mukaan määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokous kokoontuu 14.–23. heinäkuuta New Yorkissa. Kokouksessa arvioidaan vuosittain, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kuva: Cia Pak / UN PhotoPääministeri Petteri Orpo johtaa Suomen valtuuskuntaa kestävän kehityksen seurantakokouksessa (High-Level Political Forum on Sustainable Development, HLPF). Pääministeri Orpo esittelee 22. heinäkuuta Suomen kolmannen kansallisen maaraportin, jossa arvioidaan Suomen edistymistä vuonna 2015 sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamisessa.”Suomi on vankkumattomasti sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Olen ylpeä siitä, että Suomi on tänäkin vuonna, viidettä peräkkäistä kertaa, ykkössijalla SDG-indeksissä, joka arvioi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden suoriutumista kestävän kehityksen tavoitteissa. Tämä työ rakentuu pitkälle ylivaalikautiselle perinteelle koko yhteiskunnan osallistamisesta ja laajasta yhteistyöstä”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.Suomen maaraportin mukaan keskeisiä menestystekijöitämme ovat sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon panostaminen. Suomi on raportin mukaan monilta osin oikealla tiellä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mutta toimien jatkuva seuranta ja työn tehostaminen on tärkeää.Suomen maaraporttiin sisältyy jälleen sidosryhmien itsenäisesti laatima arvio Suomen kestävän kehityksen työn onnistumisista ja haasteista. Tällä kertaa riippumattoman sidosryhmäarvion laatimisessa ovat olleet kansalaisjärjestöjen lisäksi keskeisesti mukana yritysmaailman toimijat ja nuoret.Suomen valtuuskuntaan kuuluvat pääministerin lisäksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, ympäristöministerin poliittinen valtiosihteeri Mika Nykänen sekä edustajia julkisesta hallinnosta, yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä.Suomen kansallisen maaraportin esittelevät yhdessä pääministeri Orpon kanssa Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst ja Nuorten Agenda2030 -ryhmän edustaja Jenni Palukka. Raportin esittelyä voi seurata suorana lähetyksenä UN Web TV:ssä tiistaina 22. heinäkuuta.HLPF on Suomelle tärkeä tilaisuus osoittaa sitoutumisemme yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Samalla kokous tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita, käydä dialogia ja tuoda esille suomalaisia ratkaisuja.Vain murto-osa kestävän kehityksen tavoitteista etenee aikataulussa – Suomi korostaa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoutumistaYK:n pääsihteerin vuoden 2025 arvion mukaan vain 20 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista etenee aikataulussa. Lisäksi 15 prosenttia tavoitteista etenee maltillisesti oikeaan suuntaan. Noin puolessa kehitys on riittämätöntä, ja yli kolmasosa on pysähtynyt tai taantumassa.Vuoden 2025 HLPF:n teemana on kestävien, osallistavien, tieteeseen ja näyttöön perustuvien ratkaisujen edistäminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi siten, ettei ketään jätetä jälkeen. Kokouksessa tarkastellaan tänä vuonna erityisesti tavoitteita, jotka koskevat terveyttä ja hyvinvointia (SDG 3), sukupuolten tasa-arvoa (SDG 5), ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG 8), vedenalaista elämää (SDG 14) ja yhteistyötä ja kumppanuuksia (SDG 17).Suomi järjestää kokouksen aikana virallisen sivutapahtuman, joka keskittyy kestävään talouskasvuun ja sukupuolten tasa-arvoon. Suomi allekirjoittaa kokouksessa myös aiesopimuksen, jonka avulla edistetään kestävän kehityksen ratkaisuja paikallisesti (Partnership Platform on Localizing the SDGs). Kyseessä on Suomen, Italian ja UN-Habitatin yhteinen aloite, joka tukee valtioita ja kuntia konkreettisissa kestävän kehityksen toimissa ja yhteistyössä.LisätietojaJenny Haukka, tiiminvetäjä, yksikönpäällikön sijainen, YK:n kehityskysymysten yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 295 350 585Pääministerin ohjelma (20.-22.7.): Marja Koskela, pääministerin diplomaattiavustaja, VNK, puh. +358 295 160 978Sosiaaliturvaministerin ohjelma (14.-16.7.): Outi Kuivasniemi, kansainvälisten asiain neuvos, STM, puh. +358 2951 63117Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin ohjelma (17.-22.7.): Annika Lyytikäinen, erityisavustaja, OKM, puh. +358 295 330 073Ympäristöministerin poliittinen valtiosihteeri (21.-23.7): Annika Lindblom, kansainvälisten asiain neuvos, YM, puh. +358 295 250163Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(a)gov.fi
 Progress towards shared wellbeing of people and planet: Voluntary National Review 2025 FINLAND, Report on the Implementation of the 2030 Agenda for Sustainable DevelopmentSustainable Development Report 2025Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteetNuorten Agenda 2030

YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokous kokoontuu 14.–23. heinäkuuta New Yorkissa. Kokouksessa arvioidaan vuosittain, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen Eemil Nuuttilan. Nuuttila sijaistaa erityisavustaja Emma-Stina Vehmasta hänen perhevapaansa ajan 11. heinäkuuta alkaen.Nuuttilan vastuulla on ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolle kuuluvat asiat sekä kiertotaloutta koskevat kysymykset. Lisäksi Nuuttila vastaa ministerin viestinnästä ja mediasuhteista. Nuuttila tulee tehtävään Helsingin kaupungilta, jossa hän on työskennellyt pormestari Daniel Sazanovin erityisavustajana. Lisäksi hän on kuluvalla hallituskaudella toiminut muun muassa ulkoministeri Elina Valtosen sekä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliassa talouspoliittisena asiantuntijana.LisätietojaEemil Nuuttila
Erityisavustaja
[email protected]
p. 044 332 8332

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen Eemil Nuuttilan. Nuuttila sijaistaa erityisavustaja Emma-Stina Vehmasta hänen perhevapaansa ajan 11. heinäkuuta alkaen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lakiesitys rakentamislain muuttamisesta keräsi lausuntokierroksella yhteensä 318 lausuntoa. Lakiesitys koskee asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimista laissa sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanoa.Lyhytvuokrauksen vuorokausirajoja pidettiin ongelmallisina eri näkökulmistaEhdotuksen mukaan oman kodin lyhytvuokraus olisi sallittua rajoituksetta, jolloin sitä voisi vuokrata esimerkiksi lomamatkan ajaksi. Sijoitusasunnon tai niin sanotun ”kakkosasunnon” lyhytvuokraaminen olisi sallittua 90 päivää, eli noin kolme kuukautta vuodessa. Tällaisen asunnon lyhytvuokraaminen olisi siis rajatumpaa kuin oman vakituisen asunnon. Lyhytvuokraukseksi katsottaisiin asunnon vuokraaminen alle neljän viikon jaksoissa. Kunta voisi kuitenkin rakennusjärjestyksessään sallia lyhytvuokrauksen 180 päivänä kalenterivuodessa. Ehdotettuihin vuorokausirajoihin on haettu mallia muista pohjoismaista.Asunnon lyhytvuokrausta koskevista ehdotuksista saatiin varsin runsaasti lausuntoja. Lausunnoissa vuorokausirajoitusta pidettiin ongelmallisena eri näkökulmista. Suurin osa lausunnonantajista katsoi myös, ettei säännösten tulisi koskea vapaa-ajan asuntoja. Esityksen vaikutusten arviointia sekä perustuslakiarviointia pidettiin lausunnoissa puutteellisena. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanoa koskevia ehdotuksia pidettiin kannatettavinaUudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanemiseksi rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen määritelmä sekä muutettaisiin direktiivin mukaisiksi rakentamislain säännökset rakennusten energiatehokkuuden olennaisesta teknisestä vaatimuksesta ja lähes nollaenergiarakennuksesta. Rakentamislakiin muutettaisiin myös uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuuden määrä.Lausunnonantajat pitivät ehdotettuja muutoksia pääosin kannatettavina ja katsoivat, että rakennusten energiatehokkuuden edistäminen on kannatettavaa. Rakennusten omistajia ja asukkaita edustavat tahot korostivat lausunnoissaan, että direktiivi tulisi toimeenpanna kansallisesti niin, että vaatimuksista tulisi mahdollisimman vähän kustannuksia. Lausunnoissa todettiin, että vaikutuksia on vaikea arvioida ilman toimeenpanoon liittyviä asetusluonnoksia, jotka täsmentävät kyseisiä lainkohtia. Luvanvaraisuuden poisto rakennushankkeiden energiatehokkuuteen vaikuttavissa korjauksissa sai sekä vastustusta että kannatusta. Esitystä muokataan lausuntopalautteen perusteella. Esitys on tarkoitus antaa syksyn 2025 aikana. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyvät asetusluonnokset rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista, päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä olivat lausunnoilla keväällä. Syksyllä lausuttavaksi tulevat esitysluonnokset liittyen rakennusten energiatodistuksiin, rakennuksissa oleviin sähköautojen latauspisteisiin ja rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen.Lausuntoyhteenveto luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisestaLisätietojaLiisa Meritähti-Lustig
lainsäädäntöneuvos 
p. 029 525 0408  
[email protected]

Lakiesitys rakentamislain muuttamisesta keräsi lausuntokierroksella yhteensä 318 lausuntoa. Lakiesitys koskee asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimista laissa sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö toivottavat tervetulleeksi Euroopan komission 7.7.2025 julkaiseman tiedonannon tiekartasta luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Tiekartan (Nature Credits Roadmap to reward nature-positive action and boost private finance) tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, luoda uusia ansaintamahdollisuuksia maanomistajille ja ohjata yksityisiä investointeja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jossa maanomistaja parantaa toimenpiteillään luonnon tilaa tai sen toimintaa, kuten pölytystä, veden imeytystä tai vastaavaa ja myy tuottamiansa luonnonarvoja ostajille markkinoilla. Komission tiedonannossa korostetaan vahvan tieteellisen pohjan ja ympäristövastuullisuuden merkitystä markkinoiden kehittämisessä. Toimien tulee olla mitattavia, todennettavia ja vaikuttavia, ja markkinoille tarvitaan selkeät standardit ja riippumaton valvonta. Tiedonannon mukaan kehitystyö tehdään laajassa yhteistyössä. Kehitystyöhön osallistetaan jäsenvaltiot, maanomistajat, tutkijat, yritykset ja kansalaisyhteiskunta. Lisäksi tiekartassa huomioidaan luonnon paikkasidonnaisuus, mikä erottaa luonnonarvomarkkinat hiilimarkkinoista. Luonnon monimuotoisuus on paikallista, joten markkinoiden tulee myös kehittyä paikallisesti.”Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen osa ilmasto- ja ympäristötavoitteitamme. Julkinen rahoitus ei yksin riitä – tarvitaan yksityisiä investointeja luonnon ennallistamiseen. On tärkeää, että otamme käyttöön innovatiivisia välineitä, joilla luonnonhoitoon kannustetaan myös taloudellisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.”Luonnonarvomarkkinat voivat tarjota uuden tulonlähteen viljelijöille ja metsänomistajille, kunhan järjestelmä rakennetaan oikeudenmukaisesti ja käytännönläheisesti”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.Suomi on jo ottanut käyttöön vapaaehtoisen ekologisen kompensaation järjestelmän ja pyrkii edistämään myös laajemmin luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä. Komission tiekartta tarjoaa mahdollisuuden tuoda kansalliset kokemukset osaksi EU:n yhteistä kehitystyötä. Ministeriöt korostavat, että järjestelmän tulee olla selkeä, läpinäkyvä ja perustua tieteellisesti todennettaviin tuloksiin. Komissio käynnistää asiantuntijaryhmän työn vuoden 2025 aikana ja kutsuu myös jäsenvaltiot mukaan jakamaan parhaita käytäntöjä. Suomi osallistuu aktiivisesti komission käynnistämään asiantuntijatyöhön ja tuo siihen mukaan kansalliset kokemukset vapaaehtoisen ekologisen kompensaation kehittämisestä.LisätietojaYmpäristöministeriö
Emma Terämä
johtaja, luonnon monimuotoisuus ja luonnonarvorahoitus -yksikkö
p. 0295 250 255
[email protected]Maa- ja metsätalousministeriö
Jaana Kaipainen
neuvotteleva virkamies
p. 0295 162 166
[email protected]

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö toivottavat tervetulleeksi Euroopan komission 7.7.2025 julkaiseman tiedonannon tiekartasta luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Tiekartan (Nature Credits Roadmap to reward nature-positive action and boost private finance) tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, luoda uusia ansaintamahdollisuuksia maanomistajille ja ohjata yksityisiä investointeja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.

Lähde: ym.fi