NordenBladet — Esitys mahdollistaa ympäristöasioiden ”yhden luukun palvelun” ja sujuvammat lupamenettelyt Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uudistus edistää hallitusohjelman tavoitetta lisätä investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta sekä vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Samalla vahvistetaan viranomaisen roolia ohjata ja neuvoa asiakasta jo ennakkoon, jotta ympäristöasioiden käsittely olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja laadukasta.”Sujuvat lupamenettelyt ovat edellytys sille, että Suomeen investoidaan ja vihreä siirtymä etenee. Lupien edellytyksiä ei muuteta, vaan hankkeiden lupamenettelyitä sujuvoitetaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Yhden luukun lainsäädäntöhanke ja lupamenettelyjen sujuvoittaminen kytkeytyy tiiviisti valtion aluehallinnon uudistukseen, jota koskevat lait hyväksyttiin eduskunnassa tänään. Muutos on merkittävä valtion ympäristöhallinnon ja asiakkaiden kannalta. Lupa- ja valvontavirasto vastaa ympäristöasioiden lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista sekä lupien valvonnasta. Nykyisten aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminta lakkaa.”Eduskunnan päätöksellä valtion hajanainen ympäristöhallinto kootaan yhteen viranomaiseen, mikä turvaa asiakkaille yhtenäisemmät lupa- ja valvontakäytännöt ja henkilöstön asiantuntemuksen tehokkaamman hyödyntämisen. Ympäristöhallinnollekin uudistus on merkittävä, kun uusi palvelumalli ja digitaaliset ratkaisut tulevat osaksi toimintaa”, kansliapäällikkö Juhani Damski kertoo.Asiakas asioi ”yhden luukun” kauttaYksi luukku tarkoittaa sitä, että luvan hakija asioi jatkossa pääsääntöisesti yhden valtion viranomaisen eli Lupa- ja valvontaviraston kanssa. Ympäristöön vaikuttavat lupamenettelyt voidaan nykyistä useammin käsitellä yhdessä ja samanaikaisesti. Uudistus vahvistaa viranomaisen asiantuntemusta, parantaa päätösten laatua ja lisää ennakoitavuutta. Muutoksilla luodaan myös valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja ja vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä sekä käsittelyn digitaalisuutta.Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisältyvän uuden lain eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Lisäksi esityksellä jatketaan ja samalla laajennetaan vihreän siirtymän etusijamenettelyä lupakäsittelyssä ja muutoksenhakumenettelyissä, tiivistetään YVA-menettelyn ja lupahakemusten välistä suhdetta ja vahvistetaan eri lakien mukaisten lupien yhteiskäsittelyä monien muiden muutosten ohella. Lisätiedot: Johanna Korpi lainsäädäntöjohtaja p. 0295 250 278 [email protected]Pasi Kallio lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 251 [email protected]
Esitys mahdollistaa ympäristöasioiden ”yhden luukun palvelun” ja sujuvammat lupamenettelyt Lupa- ja valvontavirastossa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uudistus edistää hallitusohjelman tavoitetta lisätä investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta sekä vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Samalla vahvistetaan viranomaisen roolia ohjata ja neuvoa asiakasta jo ennakkoon, jotta ympäristöasioiden käsittely olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja laadukasta.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaaman raportin mukaan häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös vuokra-asuminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastotiedot häätöjen taustoista voisivat auttaa ennaltaehkäisemään häätöjä, mutta tietoja on ollut niukasti saatavilla.”Häätöjen selkeä kasvu vuodesta 2022 alkaen on huolestuttavaa ja on arvokasta, että raportin myötä meillä on nyt tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustatekijöistä. Olennainen tieto on, että häädöt valtion tukemista vuokra-asunnoista ovat yleisempiä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Toivon, että valtion tukeman vuokra-asumisen toimijat yleishyödyllisinä ja yhteiskunnan tukea saavina organisaatioina tarttuisivat kunnianhimoisesti häätöjen vähentämiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Tuoreessa raportissa tarkastellaan häätöjen kokonaistilannetta valtakunnallisesti ja yhdeksää suurinta kaupunkia. Tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustalla vaikuttavista olosuhteista ja tekijöistä sekä tarjota tietoa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn tueksi. Häätöjen vuosittainen lukumäärä pysyi jokseenkin tasaisena vuodet 2015–2021. Vuodesta 2022 alkaen häätömäärät ovat kuitenkin olleet selkeässä kasvussa. Vuonna 2024 häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Toteutuneiden häätöjen määrä kasvoi tarkastelulla ajanjaksolla Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia, ja Lahdessa 54 prosenttia. Ainoastaan Oulussa häätöjen määrä laski, ja oli 31 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015. Kasvuprosenttien lisäksi tarkasteltujen kaupunkien välillä oli huomattavia eroja siinä, mikä oli häädettyjen vuosittainen osuus kaikista vuokra-asujista. Esimerkiksi Helsingissä, jossa kasvu oli kaikkein nopeinta, häädettyjen osuus oli vuonna 2024 edelleen kolmanneksi alhaisin, ja noin puolet Vantaan häätöprosentista. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häätö saatiin kaikkina vuosina suhteessa useammin kuin markkinavuokra-asunnoista. Raportin mukaan häädetty on yleensä nuori ja matalasti kouluttautunut Suomessa syntynyt mies. Viimeisen vuosikymmenen aikana 68 prosenttia häädön saaneista oli miehiä, ja lähes puolet alle 35-vuotiaita. Häädöt keskittyvät voimakkaasti nuoriin miehiin, joiden korkein suoritettu tutkinto oli perusasteelta tai ammattikoulusta. Häädetyistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa. Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen. He ovat keskimäärin vaihtaneet asuinpaikkaa joka toinen vuosi. Iäkkäämmät häädetyt ovat keskimäärin asuneet häätöasunnossaan muita pidempään. Ympäristöministeriö teki selvityksestä toimeksiannon Datahuoneelle – aktiivisesti mukana myös Ulosottolaitos ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Datahuone on yhdistänyt raportissa Ulosottolaitoksen häätötietoja muihin rekisteriaineistoihin. Lisätietoja Vilja Kamppila Hankekoordinaattori Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus p. 0295 250 576 [email protected]Matleena Haapala lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 332 [email protected]Niilo Luotonen VATT Datahuone erikoistutkija [email protected] p. +358 295 519 421
Ympäristöministeriön tilaaman raportin mukaan häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös vuokra-asuminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastotiedot häätöjen taustoista voisivat auttaa ennaltaehkäisemään häätöjä, mutta tietoja on ollut niukasti saatavilla.
NordenBladet — Pirkanmaan ja Uudenmaan liitot, yritykset Afry ja nollaE sekä Utajärven kunta ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on ilahtunut uusista sitoutujista ja kannustaa yrityksiä, kuntia ja muita organisaatioita lähtemään mukaan edistämään kiertotaloutta: ”Kiertotalous ei ole vain ympäristökysymys vaan myös talous- ja turvallisuuskysymys. Sen avulla voimme muun muassa vähentää riippuvuuttamme strategisesti tärkeistä materiaaleista ja teknologioista, pitkistä toimitusketjuista ja uusista luonnonvaroista. Lisäksi kiertotalouden periaatteet, kuten korjattavuus ja kierrätettävyys, tukevat huoltovarmuutta.”Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. ”Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Kiertotalouteen siirtyminen säästää luonnonvaroja ja on keino hillitä ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa”, ministeri Multala sanoo.Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. EU on myös ehdottanut tiedonannossa Puhtaan teollisuuspolitiikan ohjelmaksi, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutettavista materiaaleista 24 prosenttia tulisi olla kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 3,3 prosenttia vuonna 2023. Sitoutujissa kaksi suurinta maakuntaa: Uusimaa ja PirkanmaaUudenmaan liiton tavoitteena on, että kaikki alueen 26 kuntaa tekevät omat sitoumuksensa. Kehitteillä on myös maakunnille tarkoitettu kiertotaloustyötä tukeva osaamiskeskus, jonka hyödyntäjiksi tavoitellaan 12 muuta maakuntaa. Ruokajärjestelmän osalta tavoitteena on kasvattaa kehitettyjen ruokainnovaatioiden määrää sekä puolittaa ruokahävikki alueen kunnissa vuoteen 2035 mennessä. Rakentamisessa tavoitteena on lisätä kaivumaiden hyötykäyttöastetta nykyisestä noin 20:stä 50 prosenttiin, lanseerata alueellinen massakoordinaation yhteistyöfoorumi sekä kehittää rakennusosapankki edistämään rakennusosien uudelleenkäyttöä. Pirkanmaan liiton kattositoumuksen tavoitteena on tukea alueen kuntien ja toimijoiden kiertotalouden strategista edistämistä. Tavoitteena on, että kaikki alueen 12 kaupunkia sekä viisi muuta toimijaa laatisivat omat sitoumuksensa. Rakentamisen osalta tavoitteena on sitouttaa alueen kaupungit alueelliseen maamassakoordinaatioon, jolla halutaan vähentää rakentamisen maamassojen hallinnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. Energiajärjestelmän osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian energiayhteisöjen määrää nykyisestä 41:stä 120:een vuonna 2035.Konsultointi- ja suunnitteluyritys Afryn sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä ottaa käyttöön kaikissa soveltuvissa asiakasprojekteissa (lähtötaso noin 9 prosenttia) betonin kiertotalouden periaatteet: hyödyntää vanha betoni sellaisenaan, minimoida betonin käyttö rakentamisen koko elinkaaren aikana sekä kierrättää betonin raaka-aineet. Tavoitteena on vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja parantaa betonin kiertotaloutta rakennetun ympäristön sekä teollisuus- ja energiasektoreiden hankkeissa, joita yritys toteuttaa Suomessa tuhansia vuosittain. Lisäksi Afry sitoutuu toteuttamaan kymmenen betonin kiertotaloutta edistävää pilottihanketta yhteistyössä arvoverkon eri toimijoiden kanssa. Kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen nollaE:n sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kaikissa hankkeissa laaja materiaalikartoitus uudelleenkäyttöön kelpaavien ilmanvaihtokoneiden osien kartoittamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa osien uudelleenkäyttöä niin, että 80 prosentissa yrityksen projekteista käytettäisiin uudelleenkäytettyjä osia nykyisen 20 prosentin sijaan. Lisäksi nollaE:n kaavailee digitaalisen markkinapaikan luomista uudelleenkäyttöön kelpaaville ilmanvaihtokoneiden osille yhteistyössä verkoston, laitetoimittajien ja kierrätystoimijoiden kanssa. Utajärven kunta sitoutuu ottamaan huomioon tuotteiden ja palveluiden elinkaariset ympäristövaikutukset vähintään puolessa rakennushankkeidensa kilpailutuksista vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunta pyrkii lisäämään kierrätysmateriaalien prosenttiosuutta tie- ja maarakentamisessa käytetyistä materiaaleista nykyisestä 5:stä 30 prosenttiin. Utajärvi sitoutuu myös lisäämään polttoon perustumattoman uusiutuvan sähkön tuotantomäärää nykyisestä 40 MW:sta 800 MW:iin sekä liittämään kunnan kiinteistöt joustavaan sähköverkkojärjestelmään.Kiertotalouden green -sitoumuksia tehty 23Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, Orthex, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että perustettavilta ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.Lisätiedot:Taina Nikula ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 202 [email protected]Heikki Sorasahi ympäristöministeriö p. 0295 250 080 [email protected]Sari Tasa erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö p. 029 504 8242 [email protected]
Pirkanmaan ja Uudenmaan liitot, yritykset Afry ja nollaE sekä Utajärven kunta ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on ilahtunut uusista sitoutujista ja kannustaa yrityksiä, kuntia ja muita organisaatioita lähtemään mukaan edistämään kiertotaloutta: ”Kiertotalous ei ole vain ympäristökysymys vaan myös talous- ja turvallisuuskysymys. Sen avulla voimme muun muassa vähentää riippuvuuttamme strategisesti tärkeistä materiaaleista ja teknologioista, pitkistä toimitusketjuista ja uusista luonnonvaroista. Lisäksi kiertotalouden periaatteet, kuten korjattavuus ja kierrätettävyys, tukevat huoltovarmuutta.”
NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa ministerit vaihtavat näkemyksiä valmistautumisesta YK:n ilmastokokoukseen (COP30), joka järjestetään Brasilian Belémissä. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.COP30 on merkittävä virstanpylväs juuri Pariisin ilmastosopimuksen 10-vuotispäivän edellä. Maiden on määrä päivittää kansalliset päästövähennystavoitteensa ennen Brasilian kokousta. Suomi on korostanut, että EU:n tulisi sopia hyvissä ajoin omasta vuotta 2040 koskevasta ilmastotavoitteestaan.”Olisi tärkeää, että komissio antaisi esityksen EU:n ilmastolain muuttamisesta lähiviikkojen aikana, jotta siitä voitaisiin päästä sopuun syksyllä. EU voi kirittää muiden maiden päästövähennyssitoumuksia vain, jos meillä on oma panoksemme sovittuna”, ministeri Multala sanoo.Belémissä keskeinen neuvotteluteema on ilmastonmuutokseen sopeutumisen maailmanlaajuiset indikaattorit. Neuvotteluja edistetään virkamiestasolla Saksan Bonnissa 16.-26. kesäkuuta.Ajoneuvojen kiertotalousasetus kannatettava, ehdotus edennyt Suomen kannalta hyvään suuntaanKomissio antoi ehdotuksen asetukseksi ajoneuvojen suunnittelua koskevista kiertotalousvaatimuksista ja romuajoneuvojen jätehuollosta heinäkuussa 2023. Kesäkuun neuvostossa pyritään saavuttamaan ehdotuksesta jäsenmaiden yhteinen kanta puheenjohtajan kompromissiehdotuksen pohjalta. Neuvottelujen seuraavassa vaiheessa komissio, parlamentti ja neuvosto sovittavat kantojaan yhteen.Asetus muun muassa edistäisi ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden mukaisesti, lisäisi romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä ja parantaisi romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua. Asetus myös toisi tuottajavastuun ja romuajoneuvojen jätehuoltovaatimusten piiriin henkilöautojen ja pakettiautojen lisäksi uusia ajoneuvoluokkia, kuten linja-autot, kuorma-autot, perävaunut ja moottoripyörät.Suomi tukee asetuksen tavoitteita ja neuvotteluissa ehdotukseen on tehty Suomen näkökulmasta kannatettavia muutoksia, joten puheenjohtajan viimeisin kompromissiesitys on Suomen hyväksyttävissä. Esimerkiksi vanhoihin kulttuurisesti tai historiallisesti kiinnostaviin ajoneuvoihin liittyvä harrastustoiminta olisi jatkossakin mahdollista, mihin Suomi on aktiivisesti ja tuloksekkaasti vaikuttanut. Suomi on myös pitänyt tärkeänä tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämistä ja kansallista liikkumavaraa tuottajavastuun järjestämisessä.Ympäristöneuvoston yhteydessä ministeri Multala tapaa kahdenvälisesti tulevan EU-puheenjohtajamaan Tanskan ilmastoministeriä Lars Aagardia, Saksan uutta ympäristöministeriä Carsten Schneideriä sekä Ranskan ekologisen siirtymän ministeriä Agnés Pannier-Runacheria ja keskustelee EU:n 2040-ilmastotavoitteesta.LisätietojaMarjo Nummelin (YK:n ilmastokokous) Ympäristöneuvos p. 0295 250 227 [email protected]Eini Lemmelä (ajoneuvojen kiertotalousasetus) Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö p. 0295 250 032 [email protected]
EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa ministerit vaihtavat näkemyksiä valmistautumisesta YK:n ilmastokokoukseen (COP30), joka järjestetään Brasilian Belémissä. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Kansainväliset merialueet ja syvänmerenpohjan kaivostoiminta olivat keskeisiä puheenaiheita YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa, joka päättyi tänään Nizzassa Ranskassa. Nizzassa onnistuttiin saamaan uusia ratifiointeja YK:n uudelle aavan meren sopimukselle, mutta ei riittävästi sopimuksen välittömän voimaantulon kannalta. Lisäksi esillä oli syvänmerenpohjan kaivostoiminnan sääntely ja rajoittaminen. Suomi tukee Ranskan aloitteesta laadittua kannanottoa, jossa vaaditaan syvänmerenpohjan kaivostoiminnan lykkäämistä. YK:n valtamerikonferenssin 9.-13.6. tarkoituksena oli edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joka koskee merien ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala johti Suomen valtuuskuntaa ja osallistui konferenssiin 9.-10.6.”Konferenssissa käydyt keskustelut ja puheenvuorot osoittivat, miten Suomi ja suomalaiset toimijat ovat edelläkävijöitä vesi- ja merikysymyksissä. Maailman merten ja vesistöjen tila tuo kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja yritystemme ratkaisuille. Suomalaisella sinisellä taloudella on valtava potentiaali maailmalla ja toivon, että siihen tartutaan entistä kovemmin”, ministeri Sari Multala sanoo.Konferenssin kunnianhimoisin tavoite oli nostaa YK:n uuden aavan meren sopimuksen ratifioineiden valtioiden määrä kuuteenkymmeneen, jotta sopimus astuisi voimaan mahdollisimman nopeasti. Viikon aikana saatiin kasaan noin 20 lisäratifiointia, mitä voidaan pitää Ranskalta suurena onnistumisena, mutta lopullisesta tavoitteesta jäi uupumaan muutaman valtion ratifiointi. Viikon aikana lukuisat valtiot kuitenkin antoivat sitoumuksen ratifiointinsa saattamisesta päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä herätti toiveita sopimuksen astumisesta voimaan lähitulevaisuudessa. Suomi ratifioi sopimuksen toukokuussa 2025. YK:n alaisuudessa toimiva Kansainvälinen merenpohjajärjestö (ISA) on jo usean vuoden ajan laatinut sääntöjä kansainvälisillä alueilla sijaitsevan syvänmerenpohjan taloudellisesta hyödyntämisestä. Suomi on peräänkuuluttanut sitä, että tiukan ympäristösääntelyn ohella merenpohjan ekosysteemeistä ja toiminnan mahdollisista vaikutuksista tarvitaan merkittävästi lisää tieteellistä tietoa. Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut se, että Trumpin hallinto on huhtikuussa 2025 ilmoittanut myöntävänsä lupia syvänmerenpohjan kaivostoiminnalle ohi koko kansainvälisen järjestelmän.”Suomi tukee varovaisuusperiaatteeseen perustuvaa kieltoa syvänmeren kaivostoiminnassa ja kannustaa muitakin tekemään samoin. Meidän on oltava äärimmäisen varovaisia tutkiessamme meren uusia mahdollisia hyödyntämistapoja, erityisesti syvänmeren mineraalien hyödyntämistä”, ministeri Multala sanoo. Syvänmeren pohja kattaa lähes 54 prosenttia valtamerestä, mutta vain viisi prosenttia näistä ympäristöistä on tutkittu. Syvänmeren ekosysteemit ovat koti tuhansille tuntemattomille lajeille, joista monet eivät esiinny missään muualla. Syvänmeren ekosysteemit ovat hauraita, sillä elinympäristöt uusiutuvat erittäin hitaasti. Lisäksi syvänmeren alueella on keskeinen rooli hiilen varastoijana ja ilmaston säätelyssä maailmanlaajuisesti. Suomelta sitoumus meren ja vesien tilan parantamiseksiKonferenssissa annettiin myös sitoumuksia. Suomi sitoutui parantamaan vesien ja rannikkovesien tilaa kansallisella Ahti-ohjelmalla. Toimet ovat muun muassa maaparannusaineiden, erityisesti kipsin, käyttöä pellolta vesiin huuhtoutuvien ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi, ravinteiden kierrätystä ja uudelleensijoittamista, valuma-aluesuunnitelmien laatimista ja vesistöjen kunnostus- ja hoitohankkeita, yritysyhteistyötä vesiensuojelussa sekä koulutusta maatalouden vesiensuojelussa.Lisäksi Suomi sitoutui toimiin, jotta Saaristomeren valuma-alueen maatalouden aiheuttama kuormitus voidaan poistaa Itämeren pahimpien saastuttajien listalta ja kuormitukseen liittyvää mallinnusta saadaan parannettua. Suomalaiset toimijat jättivät sitoumuksia myös merentutkimuksen ja suomalaisen merentutkimusinfrastruktuurin sekä merensuojelualueiden parantamiseen liittyen.Suomi korosti maalta tulevan kuormituksen merkitystä sivutapahtumassaanSuomi järjesti yhdessä Namibian, Panaman, Ruotsin, Viron, YK:n Euroopan talouskomission (UNECE), YK:n ympäristöjärjestön (UNEP) ja maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa rajat ylittävää yhteistyötä ja maalta merelle päätyvää kuormitusta koskevan sivutapahtuman. Tapahtumassa kuultiin esimerkkejä rajat ylittävästä yhteistyöstä Itämereltä, Namibiasta, Italiasta ja Panamasta vesivarojen hallinnassa, kuormituksen hillitsemisessä ja meren ja sisävesien välillä vaeltavien lajien suojelussa. Keskustelua käytiin myös rahoituksen tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Tapahtuma oli onnistunut, ja Suomi osoitti sitoutuneisuutensa kansainväliseen vesi- ja meriyhteistyöhön.Lisäksi konferenssi hyväksyi yksimielisesti hallitustenvälisen julistuksen. Julistuksessa todetaan, että meri on elintärkeä ilmaston säätelylle, ravinnontuotannolle, kulttuurisille yhteyksille ja taloudelle. Valtiot vahvistivat sitoutumisensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, joka koskee merten ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Julistus käsittelee muun muassa ilmastonmuutosta ja biodiversiteettiä, merten suojelua ja saastumisen torjuntaa, syvänmeren suojelua, kestävää meritaloutta sekä tiedettä, tutkimusta ja yhteistyötä sekä rahoitusta. Ministeri Multalan puheet konferenssin paneeleissa ja Suomen kansallinen puheenvuoro sekä kansliapäällikkö Juhani Damskin puheenvuoro ovat tiedotteen liitteenä englanniksi.
Kansainväliset merialueet ja syvänmerenpohjan kaivostoiminta olivat keskeisiä puheenaiheita YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa, joka päättyi tänään Nizzassa Ranskassa. Nizzassa onnistuttiin saamaan uusia ratifiointeja YK:n uudelle aavan meren sopimukselle, mutta ei riittävästi sopimuksen välittömän voimaantulon kannalta. Lisäksi esillä oli syvänmerenpohjan kaivostoiminnan sääntely ja rajoittaminen. Suomi tukee Ranskan aloitteesta laadittua kannanottoa, jossa vaaditaan syvänmerenpohjan kaivostoiminnan lykkäämistä. 
NordenBladet — Hulevesiä koskevien säännösten toimivuudesta on valmistunut arviointiselvitys. Arviointi koski aluekäyttölakia (ent. maankäyttö- ja rakennuslakia) ja vesihuoltolakia. Nykyiset säännökset arvioitiin kattaviksi ja niiden sanoitukset, tarkkuustaso ja yhteensovitukset asiallisiksi. Kehitettävää löytyi erityisesti vastuisiin ja maksuihin liittyen.Arviointi tuotti tietoa nykyisen lainsäädännön soveltamisesta, soveltamiseen liittyvistä ongelmista sekä lainsäädännön muutos- ja kehittämistarpeista. Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin rajapintoja muuhun hulevesiin liittyvään lainsäädäntöön.Työssä hyödynnettiin aiheeseen liittyvää kirjallista aineistoa sekä kaikille avointa verkkokyselyä, johon saatiin 444 vastausta. Lisäksi työssä toteutettiin asiantuntijahaastatteluja ja -työpajoja.Selvityksen laativat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Ramboll Finland Oy ja Owal Group Oy.Vastuisiin ja maksuihin toivottiin selkeyttäKyselyyn vastanneista noin 75 prosenttia osasi ottaa kantaa lakien toimivuuteen. Heistä yli 70 prosenttia piti nykyisiä säännöksiä kattavina ja niiden sanoituksia, tarkkuustasoa ja yhteensovitusta asiallisina.Toimivuusarvioinnissa korostuvia kehityskohteita olivat määritelmien täsmentäminen sekä vastuiden ja velvollisuuksien täsmällisempi sanoittaminen kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen kesken. Toiminnallisesti korostuivat riittämättömät tilavaraukset uusilla ja vanhoilla alueilla, hulevesien laadunhallinta sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Hulevesimaksuja toivottiin kehitettävän yksinkertaisemmiksi.Työssä selvitettiin myös vaihtoehtoa, jossa vain kunta voisi periä hulevesimaksua. Monet muut esiin nousseet kehittämistarpeet ovat ohjeistuksiin ja käytäntöihin liittyviä toiveita.Hulevesisäännöksiä päivitetäänAlueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Hulevesiä koskevan lainsäädännön arviointi ja päivittäminen on osa kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon säädösten uudistusta. Hallituksen esitys kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2026 aikana. Vesihuoltolain uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Vesihuoltolaissa olevat hulevesiä koskevat pykälät on jätetty tämän uudistuksen ulkopuolelle, ja ne tullaan päivittämään erillisenä hankkeena.Maankäyttö- ja rakennuslain ja vesihuoltolain hulevesisäännösten toimivuusarviointi | Valtioneuvoston julkaisuarkisto ValtoLisätietojaTaru Sihvonen erityisasiantuntija ympäristöministeriö 029 525 0335 [email protected]Reetta Kuronen neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö 029 516 2220 [email protected]
Hulevesiä koskevien säännösten toimivuudesta on valmistunut arviointiselvitys. Arviointi koski aluekäyttölakia (ent. maankäyttö- ja rakennuslakia) ja vesihuoltolakia. Nykyiset säännökset arvioitiin kattaviksi ja niiden sanoitukset, tarkkuustaso ja yhteensovitukset asiallisiksi. Kehitettävää löytyi erityisesti vastuisiin ja maksuihin liittyen.
NordenBladet — YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 16.–26.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Brasilian Belémissä pidettävän ilmastokokouksen (COP30) päätöksiä muun muassa indikaattoreista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti. Bonnin virkamieskokous luo pohjaa poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.”Suunniteltu neuvotteluagenda ei ole Belémissä erityisen painava. Huomio kiinnittyykin maiden uusiin päästövähennyssitoumuksiin, joita odotetaan ennen Belémin kokousta”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.Maiden on ilmoitettava päivitetyt päästövähennyssitoumuksensa ”hyvissä ajoin” ennen Belémin ilmastokokousta – käytännössä sitoumuksia toivotaan ennen YK:n yleiskokouksen ilmastoviikkoa syyskuussa. Toistaiseksi uuden päästövähennyssitoumuksen on antanut vain kourallinen maita. Nykyisillä, vuoteen 2030 asti ulottuvilla tavoitteilla ollaan arvioiden mukaan noin 2,5–3 asteen lämpenemisen polulla.”Mahdollisuudet rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen ovat käymässä erittäin vähiin. Erityisesti suurten talouksien tavoitteilla ja toimilla on suuri merkitys – katse kiinnittyy erityisesti Kiinaan, jonka päästöt ovat noin kolmannes globaaleista päästöistä. Myös EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta tulisi saada sopu syyskuussa”, Nummelin painottaa. Suomi ja EU pitävät tärkeänä, että myös osapuolten päästövähennyssitoumukset ja niiden riittävyys näkyvät riittävällä tavalla Belémin kokouksen neuvotteluagendalla. Bonnissa neuvotellaan myös mm. ilmastosopimuksen alaisen sukupuolten tasa-arvon työohjelman uudistamisesta ja oikeudenmukaisen siirtymän työohjelmasta. Kesällä ja syksyllä käydään neuvotteluja eri foorumeillaBonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi Brasilian ilmastokokousta valmistellaan useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan mukaan. EU:ssa ympäristö- ja ilmastoministerit keskustelevat EU:n tavoitteista ja roolista COP30-kokouksessa 17.6. ympäristöneuvostossa sekä epävirallisessa ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa 11.–12.7. Tanskassa. Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla syyskuussa. Brasiliassa järjestetään COP30-kokousta valmisteleva ministerikokous 13.–14.10.2025. EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Belémin ilmastokokoukseen 17.10.2025 ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. Bonnin ilmastokokous: June Climate Meetings (SB 62) | UNFCCCLisätietojaMarjo Nummelin Suomen pääneuvottelija p. 040 523 3710 [email protected]Outi Honkatukia Ilmasto- ja kemikaaliyksikön johtaja p. 050 341 1758 [email protected]
YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 16.–26.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Brasilian Belémissä pidettävän ilmastokokouksen (COP30) päätöksiä muun muassa indikaattoreista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti. Bonnin virkamieskokous luo pohjaa poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.
NordenBladet — Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.Vesihuoltoalalle on julkaistu suunnitelma, jonka tavoitteena on edistää ja ohjata vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Suomessa. Se asettaa askelmerkit päästövähennystavoitteen saavuttamiselle erilaisten päästövähennystoimenpiteiden avulla ja tarjoaa vesihuoltolaitoksille konkreettisia esimerkkejä eri laitoksilla toteutetuista toimenpiteistä. “Tämä on kunnianhimoinen, mutta mielestämme realistinen suunnitelma päästöjen vähentämiselle”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.Keskeisiä päästöjen vähentämisen keinoja ovat muun muassa jätevedenkäsittelyn suorien typpioksiduulipäästöjen vähentäminen prosessin optimoinnin ja tulevan typpikuorman pienentämisen avulla. Lisäksi energian ja kemikaalien käytön optimointi sekä korvaaminen vähäpäästöisillä ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla vähentävät merkittävästi päästöjä. Vesilaitosyhdistyksen strategiassa on asetettu tavoitteellinen päämäärä vesihuollon vähähiilisyyden edistämiselle. Myös maa- ja metsätalousministeriön vesitalousstrategiassa on asetettu tavoite vesihuollon ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Parhaillaan täytäntöönpantava yhdyskuntajätevesidirektiivi edistää vesihuollon vähähiilisyyttä energianeutraalisuusvaatimuksilla. “Vesihuollon vähähiilisyystiekartta toimeenpanee näitäkin valtakunnallisia strategisia tavoitteita”, Vesilaitosyhdistyksen kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko kertoo. Tiekartan jalkautuksen tueksi on koottu Vesihuolto- ja ilmastonmuutos -teemasivu, josta löytyy tiekartan lisäksi tukimateriaaleja vesihuoltolaitosten käytännön työn edistämiseksi.Vesihuollon vähähiilisyyshankkeen ohjauksesta vastasivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto. Tiekartan on toteuttanut Suomen ympäristökeskus, ja sen työstössä on ollut tiiviisti mukana joukko vesihuoltolaitoksia ja muita alan keskeisiä sidosryhmiä.Hankkeen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Kymen Vesi Oy, Tampereen Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy.LisätietojaJohanna Kallio, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162011, [email protected] Riikka Malila, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö, p. 0295 250 160, [email protected] Vuokko Laukka, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 047, [email protected] Saijariina Toivikko, kehittämispäällikkö, Vesilaitosyhdistys, p. 040 849 7434, [email protected] Pauliina Jalonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 501 8602, [email protected]
Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.
NordenBladet — Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ilmastoturvallisuuskonferenssin Espoon Hanasaaressa 11. kesäkuuta. Kyseessä on yksi Etyj-puheenjohtajuuskauden päätapahtumista. Tilaisuudessa asiantuntijat keskustelevat laaja-alaisesti ilmaston, rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä. Agendalla ovat konfliktien ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastoturvallisuuden vahvistamisessa.Ilmastoturvallisuuskonferenssin tavoitteena on edistää kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ajattelua, jossa turvallisuutta rakennetaan yhteistyössä monien eri alojen toimijoiden kesken ja koko yhteiskunnan voimin. Tilaisuus tuo saman pöydän ääreen muun muassa asiantuntijoita, ihmisoikeuspuolustajia sekä kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisten järjestöjen ja yritysten edustajia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin osallistujavaltioista ja kumppanimaista.Kokouksessa käsitellään konfliktien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Keskustelua käydään erityisesti Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta, joka on aiheuttanut mittavaa ympäristötuhoa. Sodan suorat sekä epäsuorat vaikutukset uhkaavat ympäristöä, terveyttä, toimeentuloa ja turvallisuutta koko Etyj-alueella. Agendalla on myös yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastoturvallisuuden vahvistamisessa. Keskustelut tarjoavat syötteitä myöhemmin tänä vuonna julkaistavaan ilmastoturvallisuustutkimukseen, jonka tavoitteena on selkeyttää Etyjin roolia kansainvälisten ilmastotoimijoiden joukossa. Konferenssi järjestetään Espoon Hanasaaressa 11. kesäkuuta vastuullisia kokouskäytäntöjä noudattaen, joita edistämällä pyritään minimoimaan tapahtumien haitalliset vaikutukset ja vahvistamaan niiden myönteistä vaikutusta ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Etyj on maailman suurin YK:n peruskirjan mukainen alueellinen turvallisuusjärjestö ja sen laaja turvallisuuskäsitys kattaa poliittissotilaallisen turvallisuuden lisäksi ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset sekä talous- ja ympäristöulottuvuuden. Etyjin puheenjohtajana Suomi pyrkii lisäämään osallistujavaltioiden kriisinkestokykyä ja vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuushaasteisiin. Konferenssi on osa Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa, ja sitä voi seurata myös etänä. Linkki tapahtuman suoratoistoon löytyy Hanasaaren verkkosivuilta.LisätietojaJohanna Ketola erityisasiantuntija Etyj-puheenjohtajuussihteeristö, ulkoministeriö [email protected] p. 029 535 06 92Kerstin Stendahl kansainvälisten asiain neuvos, Etyjin puheenjohtajan ilmastoturvallisuuserityisedustaja, ympäristöministeriö [email protected] p. 0295 250 023
Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ilmastoturvallisuuskonferenssin Espoon Hanasaaressa 11. kesäkuuta. Kyseessä on yksi Etyj-puheenjohtajuuskauden päätapahtumista. Tilaisuudessa asiantuntijat keskustelevat laaja-alaisesti ilmaston, rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä. Agendalla ovat konfliktien ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastoturvallisuuden vahvistamisessa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö kartoittaa Manner-Suomessa asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrää tänä vuonna. Lähes kolmannes kunnista on jo vastannut kyselyyn. Tietoja lopuista kunnista toivotaan loppuvuoden aikana, jotta suojeltujen rakennusten kokonaismäärä tarkentuu.Suomessa on Euroopan tasolla verrattain nuori rakennuskanta ja kansainvälisesti verrattain vähän suojeltuja rakennuksia. Suojelutietoa tarvitaan monenlaisissa alueidenkäytön hankkeissa ja päätöksenteossa, ja tiedot ovat usein hajallaan eri rekistereissä. Suojelutietoa käytetään myös lainsäädäntöhankkeisiin, kuten rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallisessa toimeenpanossa. Jo saatujen tietojen perusteella suojeltujen rakennusten kokonaismäärän voidaan arvioida olevan noin 35 000. Luku sisältää sekä asemakaavalla että erityislaeilla suojellut kohteet. Kaavalla suojeltujen rakennusten määrän toivotaan tarkentuvan vielä kuntien vastausten avulla. Tilannekuvaa on voitu tarkentaa myös alueellisten vastuumuseoiden aineiston perusteella.DigiFinland käynnisti kartoituksen keväällä 2025 kunnille lähetetyllä kyselyllä. Vastauksia on toistaiseksi tullut etenkin kaupunkimaisista ja taajaan asutuista, mutta myös maaseutumaisista kunnista. Alhaisen vastausprosentin takia koko maan suojeltujen rakennusten määrää ei voida arvioida luotettavasti.Aineistosta voi kuitenkin päätellä suojeltujen rakennusten määrän kasvavan kunnan asukasluvun, rakennusten kokonaismäärän tai asemakaavoitetun pinta-alan kasvaessa. Kyselyn perusteella valtaosa Manner-Suomen suojelluista rakennuksista sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa, mikä on odotettua kaavarakenteen ja rakennushistorian vuoksi. Asemakaavojen lisäksi rakennuksia suojellaan erityislainsäädännölläKohteita on voitu suojella rakennusperintölailla, kirkkolailla ja ortodoksisesta kirkosta annetulla lailla sekä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella. Viranomaisten rekisterien perusteella näitä rakennuksia on noin 3 200 kappaletta.Rakennusperintölain nojalla suojeltuja kohteita 403 kpl ja rakennuksia noin 1 914 kplKirkkolailla suojellut kirkolliset rakennukset: 685 kplSuomen ortodoksisesta kirkosta annetulla lailla suojellut kirkot: 26 kplValtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla suojeltuja kohteita 181 kpl ja rakennuksia noin 561 kpl LisätietojaKunnat, jotka eivät ole vielä vastanneet kyselyyn, voivat ladata kyselylomakkeen DigiFinlandin keväällä lähettämistä viesteistä tai ympäristöministeriön Nextcloudista ja lähettää tiedot sähköpostitse osoitteella [email protected]. Mainitse asianumero VN-31144-2024.Lataa kyselylomake | NextcloudReko Korhonen erityisasiantuntija p. 0295250018 [email protected]Annukka Lyra erityisasiantuntija p. 0295250326 [email protected]
Ympäristöministeriö kartoittaa Manner-Suomessa asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrää tänä vuonna. Lähes kolmannes kunnista on jo vastannut kyselyyn. Tietoja lopuista kunnista toivotaan loppuvuoden aikana, jotta suojeltujen rakennusten kokonaismäärä tarkentuu.
