NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaan Juhani Damskin ajalle 1.6.2025–31.5.2030. Kansliapäällikön virkaa haki määräajassa seitsemän henkilöä.Kansliapäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Lisäksi kansliapäällikön tehtävänä on yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa muiden ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen toiminnan kanssa.Tehtävään nimitetty Juhani Damski on koulutukseltaan filosofian tohtori. Damski on toiminut ympäristöministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2020 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana sekä liikenne- ja viestintäministeriössä yksikön johtajana, yksikön päällikkönä ja liikenneneuvoksena.LisätietojaIsmo Tiainen Ylijohtaja 0295 250 294 [email protected]
Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaan Juhani Damskin ajalle 1.6.2025–31.5.2030. Kansliapäällikön virkaa haki määräajassa seitsemän henkilöä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen uusiutuvan energian investointien edistämiseksi. Tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ehdottamalla niille sitovia määräaikoja ja nimeämällä erityisiä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, joilla uusiutuvan energian tuotannosta ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.Valtioneuvosto esittää muutoksia uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettuun lakiin.Uusiutuvan energian tuotantolaitoksien lupamenettelyjä koskevat sitovat määräajat laajennettaisiin koskemaan uusiutuvan energian voimalaitosten lisäksi myös muita uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia. Sellaisiksi katsottaisiin ne laitokset, jotka käyttävät lähteenään pelkkää uusiutuvaa energiaa lukuun ottamatta käynnistys- ja varapolttoaineita. Lisäksi nykyisiä määräaikojen pituuksia muutettaisiin, ja ne olisivat jatkossa joillain laitoksilla nykyistä lyhyempiä ja joillain laitoksilla nykyistä pidempiä. Kunta voi ehdottaa uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueitaTuleva valtion Lupa- ja valvontavirasto nimeäisi uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet kuntien esityksestä. Nopean kehittämisen alueita koskevien esitysten tekeminen olisi kunnille vapaaehtoista. Alueiden nimeämistä koskevat säännökset olisivat teknologianeutraaleja. Ensivaiheessa nopean kehittämisen alueita olisi kuitenkin tarkoitus nimetä aurinkoenergiaa varten. Nopean kehittämisen alueilla sovellettaisiin lyhyempiä lupamenettelyn määräaikoja. Lisäksi alueilla toteutettavien uusiutuvan energian hankkeet olisi mahdollista vapauttaa YVA-menettelystä ja Natura-arvioinnista. Lupa- ja valvontaviraston tulisi kuitenkin tarkastaa, että ympäristöarvioinneista vapautetut hankkeet eivät aiheuta erittäin todennäköisiä merkittäviä ennakoimattomia haittavaikutuksia. Alueen nimeäminen ei velvoittaisi maanomistajaa tai kunnan päätöksentekoa, ja alueille voitaisiin suunnitella ja sallia myös muuta toimintaa kuin uusiutuvan energian tuotantoa.Uusiutuvan energian yhteyspisteviranomaisen roolia lupamenettelyjen sujuvoittamisessa esitetään vahvistettavaksi. Hallituksen esitys onkin valmisteltu osana ympäristöministeriössä käynnissä olevaa yhden luukun palvelujen hanketta, jossa kehitetään tulevan Lupa- ja valvontaviraston roolia hankkeiden sujuvassa etenemisessä.Valmisteltujen muutosten taustalla on uusiutuvan energian direktiivin muutos, RED III -direktiivi, joka pyrkii sujuvoittamaan ja nopeuttamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä.
Valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen uusiutuvan energian investointien edistämiseksi. Tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ehdottamalla niille sitovia määräaikoja ja nimeämällä erityisiä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, joilla uusiutuvan energian tuotannosta ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle esityksen eräiden ympäristöasioiden käsittelyä Lupa- ja valvontavirastossa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksellä turvataan ”yhden luukun palvelu” ja sujuvammat lupamenettelyt tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa, mikä edistää vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Mittaluokaltaan huomattava esitys toteuttaa hallitusohjelman keskeistä tavoitetta vahvistaa investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta Suomen kilpailuetuna.”Hallituksen strateginen tavoite on vahvistaa Suomen houkuttelevuutta uusille investoinneille. Pitkään toivottu sujuvampi ja yhdenmukaisempi lupajärjestelmä on tässä yksi kilpailuvalttimme”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Lupamenettelyjen sujuvoittaminen kytkeytyy tiiviisti valtion aluehallinnon uudistukseen. Sitä koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 13.3.2025. Lupa- ja valvontavirasto käsittelisi valtion toimivaltaan liittyvät ympäristöön vaikuttavat luvat ja muut menettelyt sekä valvoisi niitä 1.1.2026 alkaen. Muutos nykytilaan on merkittävä, sillä nykyisten ympäristöasioissa toimivien neljän aluehallintoviraston ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta lakkaisi. Yksi luukku mahdollistaa yhdenmukaisemmat ja sujuvammat lupamenettelyt Hallituksen esitys sisältää useita toisiinsa kytkeytyviä uudistuksia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi. Keskeiset ympäristöön liittyvät menettelyt, kuten ympäristönsuojelulain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaiset lupa-asiat sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät, käsiteltäisiin ”yhdessä luukussa” Lupa- ja valvontavirastossa. Asiointi ja lupien haku tapahtuisi käyttäjälähtöisesti ja digitaalisesti yhden prosessin kautta. Lupamenettely johtaisi myös nykyistä useammin yhteen lupapäätökseen ja valitusmahdollisuuteen. Hallituksen esityksellä halutaan edistää valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja, vahvistaa päätöksenteon asiantuntemusta, yhdenmukaistaa menettelyitä sekä lisätä päätösten ennakoitavuutta erityisesti lupamenettelyissä. Luvan hakijalla olisi mahdollisuus jo etukäteen keskustella lupamenettelyihin liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista sujuvan menettelyn turvaamiseksi. “Hallitus ei tingi ympäristötavoitteista. Lupien edellytyksiä ei muuteta, vaan hankkeiden lupamenettelyitä sujuvoitetaan. Myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet turvataan”, ministeri Multala sanoo.Uusi laki eräiden ympäristöasioiden käsittelystäAluehallinnon uudistus ja siihen kytkeytyvä lupamenettelyn sujuvoittaminen muodostavat vaikuttavuudeltaan huomattavan kokonaisuuden, joka mahdollistaa aiempaa yhdenmukaisemman ja tehokkaamman lupamenettelyn.Esityksessä ehdotetaan uutta lakia eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Samalla kumottaisiin kaksi voimassa olevaa lakia, laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa sekä laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Uuteen lakiin sisällytettäisiin lupa-asioiden käsittelyn sujuvuutta edistäviä säännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi viranomaisten antamaa ennakko-ohjausta ja yhteistyötä, sähköistä asiointia, lupien yhteiskäsittelyä ja käsittelyaikojen arviointia. Tarkoituksena on painottaa etenkin hankkeiden alkuvaiheen merkitystä lupamenettelyiden sujuvoittamisen kannalta. Kun viranomaisella ja hanketoimijalla on oikea tilannekuva, voidaan lupamenettelyt ohjata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeille raiteille.Lisäksi ehdotuksilla jatkettaisiin ja osin laajennettaisiin vuodesta 2023 voimassa ollutta ja toimivaksi osoittautunutta vihreän siirtymän hankkeiden etusijamenettelyä lupa- ja muutoksenhakumenettelyissä. Etusijan piiriin lisättäisiin ydinvoimalaitokset sekä datakeskukset silloin, kun niiden tuottamasta hukkalämmöstä pääosa hyödynnetään. Lakiehdotuksilla laajennettaisiin myös eräiden ympäristöön liittyvien lupa-asioiden yhteiskäsittelyä, millä vahvistetaan lähtökohtaa yhdestä viranomaisesta, yhdestä päätöksestä ja yhdestä muutoksenhausta. Uuteen lakiin sisältyisivät myös säännökset eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta Lupa- ja valvontaviraston sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston välillä. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja lupamenettelyiden välistä suhdetta tiivistettäisiin, ja YVA-menettelyn toteuttamisen vaatimuksia selkeytettäisiin. YVA-menettely pyrittäisiin entistä vahvemmin integroimaan lupamenettelyyn ja kohdistamaan arviointia erityisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tuulivoimahankkeiden YVA-rajan laskemisesta.Esityksellä myös vahvistettaisiin ja yhdenmukaistettaisiin EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta, nettonollateollisuuden asetuksesta ja uusiutuvaa energiaa koskevasta RED III-direktiivistä aiheutuvia lupamenettelyitä koskevia velvoitteita. Niissä on säännöksiä esimerkiksi lupamenettelyiden määräaikojen seuraamisesta, kiireellisestä käsittelystä ja sekä menettelyitä koordinoivan yhteyspisteviranomaisen (Lupa- ja valvontavirasto) nimeämisestä. Näistä on jo osin säädetty voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä, mutta sääntelyä yhdenmukaistettaisiin ja tehostettaisiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alussa samaan aikaan, kun valtion aluehallinnon uudistusta koskeva lainsäädäntö.LisätietojaJohanna Korpi lainsäädäntöjohtaja [email protected] p. 0295 250 278Pasi Kallio lainsäädäntöneuvos [email protected] p. 0295 250 251
Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle esityksen eräiden ympäristöasioiden käsittelyä Lupa- ja valvontavirastossa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksellä turvataan ”yhden luukun palvelu” ja sujuvammat lupamenettelyt tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa, mikä edistää vihreään siirtymään perustuvaa talouskasvua. Mittaluokaltaan huomattava esitys toteuttaa hallitusohjelman keskeistä tavoitetta vahvistaa investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta Suomen kilpailuetuna.
NordenBladet — Asetukset ovat osa EU:n rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa. Asetusehdotuksista voi antaa lausuntoja 15. kesäkuuta saakka.Uudelleen laadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. Direktiivi on toimeenpantava 29.5.2026 mennessä.Lausuntokierrokselle lähetetyt kolme asetusehdotusta koskevat rakennuksen energiatehokkuuden määrittämistä. Asetuksilla määritetään Suomen kansallinen päästöttömien rakennusten vaatimustaso. Energiatehokkuusvaatimukset koskevat esimerkiksi uuden rakennuksen rakentamista ja rakennuksen korjaamista niiltä osin, kun korjauksen laajuudessa voidaan parantaa energiatehokkuutta. Asetusehdotukset on valmisteltu EPBD-seurantaryhmässä laajan sidosryhmäjoukon kanssa.Asetusehdotukset ovat ympäristöministeriön asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudestaympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä sekä valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista. Energiamuotojen kertoimia käytetään myös energiatodistuksen laskennassa.Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkain keinoin, erilaiset rakennukset ja ratkaisut huomioidenSäädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia. Niitä sovelletaan uusiin rakennuksiin, uusien rakennusten osiin ja rakennusosiin, olemassa oleviin rakennuksiin, olemassa olevien rakennuksien osiin ja rakennusosiin sekä teknisiin järjestelmiin uudis- ja korjausrakentamisessa.Asetusehdotuksissa on otettu huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus, niissä käytössä olevien teknisten ratkaisujen erot sekä erojen hyväksyttävyys. Säädöksillä ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkain keinoin siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.Korjausrakentamisessa on edelleen joustomahdollisuuksia muun muassa teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Vaatimukset eivät koske tiettyjä niiden ulkopuolelle jätettyjä rakennuksia, esimerkiksi asevoimien tai keskushallinnon omistamia, kansalliseen puolustukseen käytettäviä rakennuksia. Energiamuodon kertoimia ehdotetaan muutettavaksi ottamaan paremmin huomioon lisääntyvä uusiutuvan ja muun päästöttömän energian käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Fossiilisen energian käyttö energiantuotannossa on viime vuosina Suomessa vähentynyt ja sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet ripeästi. Euroopan unioni velvoittaa myös edistämään kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.Asetusehdotukset ovat teknologianeutraaleja, jolloin rakennuksen omistaja voi valita toimenpiteet tai niiden yhdistelmät, joilla vaatimustasoihin päästään. Myös energiayhteisöjen tuottama hyöty sekä hukkalämmön lisääntyvä hyödyntäminen voidaan ottaa huomioon.Asetukset tulevat voimaan viimeistään 29. toukokuuta 2026, mutta niiden soveltaminen tulee pakolliseksi vasta siirtymäajan jälkeen. Julkisten organisaatioiden omistamille rakennuksille asetusten soveltaminen on pakollista vuoden 2028 alusta ja kaikille rakennuksille vuoden 2030 alusta. Rakennuksen omistaja voi kuitenkin toimia uusien rakentamismääräysten mukaisesti heti säädösten tultua voimaan.EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan päästöttömän rakennuksen energiantarve on erittäin alhainen, se ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden päästöjä paikan päällä ja aiheuttaa vain hyvin alhaisen määrän käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöttömässä rakennuksessa käytetään mahdollisimman vähän ja mahdollisimman päästötöntä energiaa, eikä lainkaan fossiilista polttoainetta.Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta | lausuntopalvelu.fiLuonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista | lausuntopalvelu.fiLuonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi rakennukseksi korjaus- ja muutostöissä | lausuntopalvelu.fiLisätietojaJyrki Kauppinen rakennusneuvos p. 0295250122 [email protected]
Asetukset ovat osa EU:n rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa. Asetusehdotuksista voi antaa lausuntoja 15. kesäkuuta saakka.
NordenBladet — Ympäristöministeriö käynnistää kansallisen ennallistamissuunnitelman ympäristöarvioinnin kansalaisten ja sidosryhmien aloituskuulemisella. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdista ja tavoitteista voi antaa lausuntoja 29.4.–30.5.2025.Kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan kootaan keinot, joilla vastataan EU:n ennallistamisasetuksen vaatimuksiin Suomessa. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tähtää luonnon tilan parantamiseen eri elinympäristöissä.Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Osana valmistelua toteutetaan ennallistamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi.Aloituskuuleminen on ensimmäinen vaihe ympäristöarvioinnissaYmpäristöarviointi etenee osana ennallistamissuunnitelman valmistelua. Aloituskuuleminen on ympäristöarvioinnin ensimmäinen vaihe, jota seuraavat ennallistamisen toimenpiteiden valinta ja niiden vaikutusten arviointi.Arvioitujen toimenpiteiden vaikutukset kuvataan ympäristöselosteessa, josta järjestetään kuuleminen yhdessä suunnitelmaluonnoksen kanssa keväällä 2026.Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään laissa ja se tulee tehdä osana kansallisen ennallistamissuunitelman valmistelua. Ympäristöarvioinnin tavoitteena on tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa, lisätä läpinäkyvyyttä ja edistää eri tahojen osallistumista suunnitelman valmisteluun.Arvioinnin lähtökohtana on tarkastella vaikutuksia kokonaisvaltaisestiArvioinnissa tarkastellaan ennallistamistoimenpiteiden vaikutuksia muun muassa:ihmisten terveyteen ja elinympäristöön,maaperään, vesiin ja ilmastoon,luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin,maisemaan ja kulttuuriperintöön,sekä luonnonvarojen käyttöön.Lisäksi työssä tuotetaan laadullinen yhteenveto toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.Aloituskuuleminen tarjoaa kansalaisille, viranomaisille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden tutustua ympäristöarvioinnin lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä esittää mielipiteitä arviointisuunnitelmasta. Lausuntoja voi antaa lausuntopalvelussa 30.5. saakka. Kuulemisen aikana saadut palautteet huomioidaan ennallistamissuunnitelman ympäristöarvioinnissa.Kansallisen ennallistamissuunnitelman ympäristöarviointia koskeva suunnitelma I Lausuntopalvelu.fiLisätietojaOlli Ojala ympäristöneuvos p. 0295 250 039 [email protected]
Ympäristöministeriö käynnistää kansallisen ennallistamissuunnitelman ympäristöarvioinnin kansalaisten ja sidosryhmien aloituskuulemisella. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdista ja tavoitteista voi antaa lausuntoja 29.4.–30.5.2025.
NordenBladet — Ympäristöministeriö teki 28.4.2025 päätöksen, jolla Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta perustettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunkipuisto.Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia kaupunginosissa Keskusta (1, 2), Heikinpohja (3), Talvisalo (4), Vääräsaari (5), Kalkkuinniemi (6), Kyrönniemi (7), Venäjänniemi (8), Inkerinkylä (9), Pääskylahti (10), Miekkoniemi (11), Hernemäki (13), Laitaatsilta (14), Kellarpelto (15), Pihlajaniemi (16), Nojanmaa (17) ja Nojanmaanlahti (23) sekä saaria ja vesialueita Pieneltä Haukivedeltä, Haapavedeltä ja Pihlajavedeltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Savonlinnan kaupungin hakemuksen liitteenä olevilla kartoilla. Päätösaineisto nähtävilläYmpäristöministeriön päätös liiteaineistoineen pidetään nähtävillä 29.4.-5.6.2025 välisenä aikana ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 4–10, Helsinki sekä Savonlinnassa kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20) ja Kerimäen (Kerimäentie 6) palvelupisteiden asiakaspäätteillä. Asiakirjat ovat lisäksi nähtävillä Savonlinnan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa https://www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus/.Hallintolain (434/2003) 62 §:n mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla. Ilmoitus on julkaistu 29.4.2025. Ilmoitus yleistiedoksiannosta on lisäksi julkaistu sanomalehti Itä-Savossa 29.4.2025. Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla.Asian taustaYmpäristöministeriö perusti päätöksellään 30.9.2021 VN/20232/2021 kansallisen kaupunkipuiston Savonlinnaan kaupungin 9.8.2021 päivätyn hakemuksen mukaisesti. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi (10.1.2023, nro 59/2023) ympäristöministeriön päätöksen ja palautti asian ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus arvioi, että ympäristöministeriön päätöksestä ei käynyt hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ilmi, onko päätöksellä oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Savonlinnan kaupunki toimitti ympäristöministeriöön 10.3.2023 päivitetyn hakemuksen. Savonlinnan kaupunki tarkensi hakemuksen aluerajausta niin, että yksityisomistuksessa oleva Virtasaari rajataan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Lisäksi kaupunki täsmensi hakemuksen sisältämää määräystä. Ympäristöministeriö pyysi Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta lausuntoja ja vastineita keväällä 2024. LisätietojaIlona Latsa erityisasiantuntija p. 0295 250 388 [email protected]
Ympäristöministeriö teki 28.4.2025 päätöksen, jolla Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta perustettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunkipuisto.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 28. huhtikuuta ympäristöministeriön päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvoja vaalien ja vahvistaen.Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitsee useita matkailun kehittämisalueita. Kansallinen kaupunkipuisto edistääkin erityisesti matkailun kehittämistä Savonlinnassa alueen ainutlaatuista luontoa ja ympäristöä kunnioittaen.”Kansallinen kaupunkipuisto istuu Savonlinnan järvi- ja kulttuurimaisemaan. Suomen kansallisten kaupunkipuistojen joukossa Savonlinnalla on erityinen rooli verkoston linna- ja norppasaaristokaupunkina. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tukee kaupungin arvokkaan luonto- ja kulttuuriperinnön sekä virkistysalueiden turvaamista ja edistää niiden hyödyntämistä esimerkiksi matkailussa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Olavinlinna muodostaa puiston ytimen kaupungin keskustassa. Olavinlinnalta puisto levittäytyy läheisten puutalokortteleiden, Riihisaaren ja Kyrönsalmen kautta saimaannorpan elinalueille etelään Pihlajavedelle ja pohjoiseen Pienelle Haukivedelle. Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston edustava kokonaisuus sisältää monimuotoista luontoa, Savonlinnan kaupungille ominaisia järvi- ja kulttuurimaisemia, kaupungin kehityshistoriasta kertovaa rakennuskantaa sekä puistoja ja lähivirkistysalueita. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Päätös Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tehtiin Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta.Tiedoksianto 29.4.2025: Suomen 11. kaupunkipuisto SavonlinnaanLisätietojaIlona Latsa erityisasiantuntija p. 0295 250 388 [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 28. huhtikuuta ympäristöministeriön päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2025 yhteensä 2,18 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Avustusta saa 31 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö rf, ja Vuokralaiset VKL ry.Määrärahaan sisältyy hallituksen 235 000 euron osoitus Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämä 150 000 euron osoitus Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita, ympäristövahinkojen torjuntaa sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen Kehittämispäällikkö p. 0295 250 087 [email protected]
Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2025 yhteensä 2,18 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Natura-arvioinnin tarpeeseen liittyviä oikeudellisia lähtökohtia maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Apulaisprofessori Aleksi Heinilän laatiman oikeudellisen selvityksen tavoitteena on selkeyttää maakuntakaavoituksen valvontaa ja viranomaisyhteistyötä sekä maakuntien liitoissa tehtävää kaavojen valmistelua.Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten tarkka arviointi on ajoittain koettu haastavaksi maakuntakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä tarkastellaan sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat Natura-arvioinnin tarpeeseen maakuntakaavan laadinnassa, jotta kaava on sekä alueidenkäyttölain että luonnonsuojelulain mukainen.Luonnonsuojelulain mukainen asianmukainen Natura-arviointi on tehtävä, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että kaava vaikuttaa kyseiseen Natura-alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Arviointitarvetta koskevan selvityksen perusteella päätetään, ylittyykö arviointikynnys, eli onko Natura-arvioinnille tarvetta. Arvioinnin tarpeen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontoarvot, kaavan mahdollistama maankäyttö ja sen tarkemmalle suunnittelulle asettamat reunaehdot, mahdollisuudet haitallisten vaikutusten ehkäisyyn sekä muiden suunnitelmien ja hankkeiden vaikutukset. Selvityksen erityishuomiona on ollut tuulivoimarakentamisen ohjaus, mutta johtopäätökset ovat sovellettavissa laajemminkin maakuntakaavoituksessa ratkaistaviin alueidenkäytön kysymyksiin. Tuulivoimarakentamista koskeva maakuntakaavoitus on ollut 2010-luvulta lähtien aktiivista, minkä takia teema on ollut erityisesti esillä myös Natura-arvioinnin tarvetta arvioitaessa.Selvityksestä ilmenee, että maakuntakaavoitus ei yleensä ole tarkoituksenmukaisin vaihe Natura-arvioinnin tekemiselle, koska maakuntakaavan tehtävänä ei ole ratkaista alueidenkäytön yksityiskohtia. Selvityksen mukaan maakuntakaavaa laadittaessa olisikin hyvä pyrkiä sellaisiin suunnitteluratkaisuihin, jotka sulkevat pois Natura-alueisiin kohdistuvat ja niiden arvoja merkittävästi heikentävät vaikutukset.Luonnonsuojelulain Natura 2000 –alueita koskevan sääntelyn keskeistä sisältöä ovat 34 §:n mukainen heikentämiskielto ja 35 §:n mukainen arviointivelvollisuus, joiden perusta on EU-tason sääntelyssä. Oikeudellisesta selvityksestä ilmenee, että maakuntakaava on myös luonnonsuojelulain 35 §:ssä tarkoitettu suunnitelma, jota Natura 2000 -luontoarvojen heikentämiskielto ja niihin kohdistuvien vaikutusten arviointivelvollisuus koskevat.Maakuntakaavan vaikutuksia arvioidaan sen mukaisesti, mitä kaava mahdollistaa. Olennaista on, että maakuntakaavan mahdollistamalle alueidenkäytölle on löydettävissä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaisu, joka täyttää alueidenkäyttölain ja luonnonsuojelulain vaatimukset. Maakuntakaavassa esitettävät toiminnot ja yksityiskohtaisemmat, suunnittelua ohjaavat kaavamääräykset ovatkin avainasemassa, koska Natura-alueiden sijaintia, kokoa tai niiden suojelun perusteena olevia luontoarvoja ei maakuntakaavalla voida muuttaa.Oikeudellinen selvitys: Maakuntakaavoitus ja Natura-arviointikynnyksen ylittyminenLisätietoja Petteri Katajisto ympäristöneuvos p. 029 525 0120 [email protected]
Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Natura-arvioinnin tarpeeseen liittyviä oikeudellisia lähtökohtia maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Apulaisprofessori Aleksi Heinilän laatiman oikeudellisen selvityksen tavoitteena on selkeyttää maakuntakaavoituksen valvontaa ja viranomaisyhteistyötä sekä maakuntien liitoissa tehtävää kaavojen valmistelua.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on nimittänyt Sanna Hughesin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan virkaan. Johtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä.Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus aloitti ympäristöministeriön yhteydessä 1.3.2025. Keskus hoitaa helmikuun lopussa lakkautetun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tehtävät.Keskuksen johtajan virkaan nimitetty Sanna Hughes on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut vuodesta 2019 lähtien Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajana. Tätä ennen hän on työskennellyt Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimiehenä, Viestintävirastossa päällikkönä ja lakimiehenä sekä Tietosuojavaltuutetun toimistossa ylitarkastajana.Sanna Hughes aloittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajana 1.8.2025. Uuden johtajan aloittamiseen saakka keskuksen väliaikaisena johtajana toimii Juho Korpi.Keskuksen johtajan virka on määräaikainen 31.7.2030 saakka.LisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö ympäristöministeriö [email protected]
Ympäristöministeriö on nimittänyt Sanna Hughesin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan virkaan. Johtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä.
