NordenBladet — Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma vesien ja meren tilan parantamiseksi jatkaa vuonna 2025 tukeaan valuma-aluelähtöiselle suunnittelulle, vesien hallinnalle ja vesistöjen kunnostuksille. Vuonna 2024 ympäristöministeriö rahoitti valuma-aluesuunnittelua, siihen liittyvää asiantuntijatyötä, vesienhallinnan toimenpiteitä ja kunnostuksia noin kuudella miljoonaa eurolla. Maa- ja metsätalous samoin kuin kaupunkirakentaminen ja -asuminen kuormittavat vesistöjä. Ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitus heikentää vesistöjen tilaa ja rehevöittää, tummentaa ja samentaa vesiä sekä kerryttää haitallisia aineita veteen, eliöstöön ja pohjasedimentteihin. Valuma-alue on alue, jolta vesi ja sen mukana ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt huuhtoutuvat vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan muuttamalla ihmistoimintaa valuma-alueella, voidaan kuormitusta vesistöön ennaltaehkäistä ja vähentää. Vesienhallinnalla tarkoitetaan ratkaisuja, joilla hallitaan vesien määrää ja laatua. Vesienhallinnan ratkaisuilla monia hyötyjä Vesienhallinnan ratkaisuilla, kuten kosteikoilla tai kaksitasouomilla, voidaan samanaikaisesti ennallistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillitä sitä. Maanomistajille kunnostuksista voi olla paitsi veden laatuun ja käyttöveden määrään liittyviä hyötyjä, myös maisemaan ja virkistyskäyttöön liittyviä etuja. Vesi on puhdasta, ja sitä on käytettävissä silloin kuin sitä tarvitaan, mutta sitä ei ole tulvaksi saakka. Luonnonkaunis maisema on ilo. Näillä toimilla turvataan myös kiinteistöjen arvon säilymistä. Parhaimmillaan valuma-aluelähtöinen suunnittelu ja kunnostusten toteutus on monihyötyistä. Valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun perustuva vesienhallinta ja kunnostaminen on alati tärkeämpää äärisäiden, sateisuuden ja toisaalta kuivuuden lisääntyessä. Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma toteuttaa maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriön yhdessä valmistelemaa valuma-aluesuunnittelun tiekarttaa rahoittamalla valuma-aluesuunnittelua, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimia ja vesistökunnostuksia sekä tukemalla alueellisia vesistökunnostusverkostoja. Valuma-aluesuunnittelulla voidaan tietoperustaisesti ja yhdessä valuma-alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa suunnitella ja toteuttaa alueelle sopivia vesienhallinnan toimia ja kunnostuksia. Valuma-aluepilotit löysivät ratkaisuja vesiensuojelun haasteisiin Vuosina 2022-2024 toteutettiin ympäristöministeriön tukemana neljä valuma-aluepilottia eri puolilla Suomea:Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue Aurajoen vesistön PaattistenjokiEspoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassaKyyveden valuma-aluetalkkariKovesjoen vesistöalueella turvemaavaltaNiissä suunniteltiin ja toteutettiin vesiensuojelu- ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella yhdessä maanomistajien kanssa. Samalla etsittiin ratkaisuja aiemmin tunnistettuihin maa- ja metsätalouden vesiensuojelun haasteisiin, jotka liittyvät mm. valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinointiin, toimenpiteiden priorisointiin ja kohdentamiseen sekä siihen, miten päästään suunnitteluvaiheesta toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen. Pilottihankkeiden avulla onnistuttiin löytämään vastauksia esimerkiksi kuivuudesta johtuviin haasteisiin, metsävaltaisten valuma-alueiden kuormitukseen ja kaupunki-maaseutu -jatkumon vesistöalueen kysymyksiin, lisäämään osaamista luonnonmukaisesta vesienhallinnasta ja samalla toteuttamaan hyviä esimerkkikohteita eri puolille Suomea. Osana pilottihankekokonaisuutta julkaistiin valuma-aluesuunnittelun teemasivusto, jotta pilottihankkeissakin tuotetut opit, hyvät käytänteet ja työkalut ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.
Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma vesien ja meren tilan parantamiseksi jatkaa vuonna 2025 tukeaan valuma-aluelähtöiselle suunnittelulle, vesien hallinnalle ja vesistöjen kunnostuksille.  Vuonna 2024 ympäristöministeriö rahoitti valuma-aluesuunnittelua, siihen liittyvää asiantuntijatyötä, vesienhallinnan toimenpiteitä ja kunnostuksia noin kuudella miljoonaa eurolla. 
NordenBladet — Rakentamislaki sekä niin kutsuttu rakentamislain korjaussarja eli Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaiset muutokset rakentamislakiin tulevat voimaan 1. tammikuuta 2025.Eduskunta hyväksyi rakentamislain jo Marinin hallituskaudella. Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti rakentamislakiin tehtiin muutoksia, jotka keventävät hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttävät valitusoikeutta ja sujuvoittavat rakentamislupien käsittelyä uuden käsittelyaikatakuun kautta. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. Rakentamislupahakemuksen käsittelylle määräaika Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Suunnittelutehtävän vaativuudeltaan poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa. Uutena työkaluna puhtaan siirtymän sijoittamislupa Lainsäädäntöön sisältyy uusi puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa. Puhtaan siirtymän sijoittamislupa vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen. Sijoittamislupa on osa rakentamislupaa, jonka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen sujuvoituvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta. Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan jatkossa rakentaa puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa, jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä niin haluaa. Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava tavalliseen tapaan ja “ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatteen tulee toteutua. Puhtaan siirtymän teollisuushanke voi olla esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottava laitos, sähköistämisen teollisuushanke, vedyn valmistaminen ja hyödyntäminen, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi sekä akkutehdas. Keskeistä on, ettei hanke tuota tai käytä fossiilisia polttoaineita. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet eivät kuitenkaan kuulu luvan piiriin, koska niitä koskevat yleiskaavat sisältyvät alueidenkäyttölakiin. Lakiin on lisätty uutena myös aiemmin kokeilulain perusteella voimassa ollut mahdollisuus myöntää rakentamislupa ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaan, ilmastoselvitys loppukatselmusta varten Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Korjaussarja muuttaa voimaan tulevaa rakentamislakia niin, että rakennuksen hiilijalanjälkeä ei tarvitse laskea pientaloille, laajamittaisesti korjattaville rakennuksille eikä laajennuksille. Hiilijalanjälki lasketaan esimerkiksi kerrostaloille ja toimitilakiinteistöille. Rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan vasta loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä. Raja-arvoa annettaessa voidaan ottaa huomioon sellaiset erityistilanteet, joissa raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen ominaispiirteiden tai sijainnin vuoksi. Materiaaliselosteen tilalle rakennustuoteluettelo Materiaaliseloste korvataan pääpiirustustasoisella rakennustuoteluettelolla. Luettelon laatimisesta aiheutuvaa taakkaa vähentävät sisältöön tehtävien rajauksien lisäksi myös ilmastoselvityksen soveltamisalaan tehtävät supistukset. Rakennustuoteluettelo esitetään rakentamislupaa haettaessa, jos rakennukselle on laadittava esityksen mukaan ilmastoselvitys ja se päivitetään loppukatselmusta varten keskeisten rakennusaikaisten muutosten osalta. Rakentamislupahakemuksen liitteille kevyemmät vaatimukset Rakentamislupahakemuksen liitteeksi riittävät pääpiirustustasoiset suunnitelmat, pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa sekä selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Muita liitteitä on tarpeen esittää vain, jos rakennusvalvonta niitä perustellusta syystä pyytää. Purkamisluvan edellytyksiä selkeytetty Kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön vähintään kymmenen vuotta omistaman asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamista helpotetaan tilanteissa, joissa rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voida enää käyttää. Kyse voi olla esimerkiksi vanhan, huonoon kuntoon päässeen koulurakennuksen purkamisesta. Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu kumottu, valitusoikeuksiin täsmennyksiä Kestävän rakentamisen sääntelystä rakentamisen eri osapuolille aiheutuvaa taakkaa kevennetään ja lupamenettelyä sujuvoitetaan. Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu ei tule lainkaan voimaan. Hankkeeseen ryhtyvän vastuu säilyy siis ennallaan.Museoviranomaisten valitusoikeutta rajataan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin, mutta valitusoikeus säilyy edelleen laajempana kuin nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Edellinen hallitus muutti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) valitusoikeutta. Korjaussarja palauttaa valitusoikeuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vastaavaksi sääntelyksi. Maisematyöluvan valitusoikeutta rajataan tilanteissa, joissa toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa. Rakentamislaki | ym.fi Lisätietoja Kirsi Martinkauppi hallitusneuvos p. +358 295 250 177 [email protected]
Rakentamislaki sekä niin kutsuttu rakentamislain korjaussarja eli Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaiset muutokset rakentamislakiin tulevat voimaan 1. tammikuuta 2025.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jonka mukaan Itä-Suomen aluehallintovirasto toimisi nettonollateknologioiden valmistushankkeiden lupamenettelyiden yhteyspisteviranomaisena. Aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026 alkaen.Nettonollateknologiat edistävät energiasiirtymää. Nettonollateknologioita ovat esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat, akkuteknologiat, vetyteknologiat, hiilidioksidin talteenottoteknologiat ja sähköverkkoteknologiat. Nettonollateknologian valmistushanke voi olla esimerkiksi tuulivoimalan siipiä tai akkumateriaaleja valmistavan tehtaan perustaminen.Yhteyspisteviranomainen yhteensovittaa nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyjä, auttaa hankkeen toteuttajaa ymmärtämään lupamenettelyjen kannalta merkityksellisiä hallinnollisia seikkoja sekä seuraa lupamenettelyille säädettyjen määräaikojen noudattamista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös strategisen aseman saaneiden nettonollateknologian valmistushankkeiden etusijasta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupamenettelyissä ja kyseisiä hakemuksia koskevien valitusten kiireellisyydestä muutoksenhakutuomioistuimessa. Nettonollateknologiahankkeiden yhteyspisteviranomaista koskeva hallituksen esitys on osa hallituksen toimia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi ja vihreää siirtymää tukevien investointien edistämiseksi.Ehdotetut muutokset kohdistuisivat ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettuun lakiin.Nettonollateknologioita koskeva EU-asetus tuli voimaan kesäkuussa 2024. Asetus edellyttää jäsenvaltioilta kansallisen keskitetyn yhteyspisteen määrittämistä.Esitys on valmisteltu osana ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hanketta.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jonka mukaan Itä-Suomen aluehallintovirasto toimisi nettonollateknologioiden valmistushankkeiden lupamenettelyiden yhteyspisteviranomaisena. Aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026 alkaen.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n 31. joulukuuta 2024 mennessä hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä pätevyystodistuksessa määritellyn vaativuusluokan mukaisesti.Henkilöt, joilla on voimassa oleva FISE Oy:n pätevyystodistus rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin, voivat jatkaa tehtävissään eikä heidän tarvitse hakea uutta pätevyystodistusta lain tullessa voimaan. FISE Oy:n myöntämällä pätevyystodistuksella suunnittelija tai työnjohtaja on pätevä toimimaan koko Suomen alueella. FISE Oy valtuutettu pätevyystodistuksia myöntäväksi toimielimeksi Ympäristöministeriö on valtuuttanut Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyystodistuksia myöntäväksi toimielimeksi. Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy myöntää pätevyyksiä seuraavia tehtäväaloja koskien: rakennussuunnittelu kantavien rakenteiden suunnittelu pohjarakenteiden ja kalliorakenteiden suunnittelu ilmanvaihdon suunnittelu kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelu rakennusfysikaalinen suunnittelu kosteusvaurion korjaustyön suunnittelu akustiikan suunnittelu maisemarakentamisen suunnittelu vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (kvv-työnjohtaja) ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (iv-työnjohtaja) FISE Oy:n lisäksi valtuutettuja toimielimiä ovat KIWA Inspecta Sertifiointi Oy sekä Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy. Valtuutetuksi toimielimeksi voivat hakea kaikki Suomessa rekisteröidyt yritykset tai yhteisöt, jotka täyttävät pätevyyden osoittamislaissa säädetyt vaatimukset muun muassa henkilöstön sekä teknisten, hallinnollisten ja taloudellisten edellytysten osalta. Pätevyyden osoittamislaki | ym.fiTiedote 3.12.2024: Rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyystodistusten hakuun aikaa kaksi vuotta, ensimmäiset pätevyyksiä myöntävät toimielimet valtuutettu | ym.fiLisätietoja Kirsi Martinkauppi hallitusneuvos p. +358 295 250 177 [email protected]Kirsi White hallitussihteeri, p. +358 295250 264 [email protected]Tomi Marjamäki erityisasiantuntija p. +358 295250 027 [email protected]
Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n 31. joulukuuta 2024 mennessä hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä pätevyystodistuksessa määritellyn vaativuusluokan mukaisesti.
NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto kokoontui 10.− 16. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksessa hyväksyttiin kaksi laajaa ja merkittävää globaaliin luontokatoon liittyvää arviointiraporttia. Raporttien keskeinen viesti on, että oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.Raporteista ensimmäinen käsittelee luonnon, veden, ruoan, terveyden ja ilmastonmuutoksen kytköksiä. Toinen arviointiraportti pureutuu luontokadon juurisyihin ja kestävyysmurroksen edistämiseen. Raportit ovat mittavien tieteellisten ponnistelujen tulos, sillä niiden laatimiseen on osallistunut satoja asiantuntijoita yli kolmen vuoden ajan. Raportit muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jonka avulla Yhdistyneiden kansakuntien sopimusten tietopohjaa voidaan vahvistaa. Ne auttavat saavuttamaan Kunming-Montrealin luontokehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävyystavoitteita. ”Neuvotteluihin heijastui maailmanpolitiikan kiristyminen. IPBES onnistui kuitenkin säilyttämään roolinsa tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinnassa toimivana yhteistyökykyisenä ja tiedepohjaisena elimenä,” kuvaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Primmer toimii IPBESin hallituksen jäsenenä. Kytkösraportti tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi IPBES:in ns. nexus-raportti tarkastelee, miten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ruoka, vesi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa globaalisti. Lisäksi raportissa avataan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia näiden kytköksiin liittyy luontokadon ja ekosysteemipalvelujen vahvistamiseksi. Raportti valottaa kytköksiin liittyviä yhteiskunnallisia ja ekologisia järjestelmiä ja niissä mukana olevien toimijoiden rooleja. Se pyrkii myös hahmottamaan kytkösten synergioita ja yhteisvaikutuksia sekä niiden kehittymistä systemaattisella skenaarioiden analyysillä. Lisäksi raportti arvioi toimintavaihtoehtoja eri tahoille haasteisiin vastaamiseksi, joilla voidaan edistää kestävyyttä laajasti eli useita yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tavoitteita samanaikaisesti. Raportti on tärkeä, sillä päätöksiä tehdään usein irrallaan ja erikseen eri sektoreilla, vaikka luontoon, veteen, ruokaan, terveyteen ja ilmastoon liittyvät uhat ja mahdollisuudet ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä. Tähän liittyy myös rahoituksen ja toimintavalmiuksien parantaminen sekä yksityisen sektorin rooli luonnon monimuotoisuuden ja kytkösten vahvistamiseksi. Myös seurannan ja tutkimustiedon hyödyntäminen yli sektorirajojen on tärkeä. ”Kytkösraportti tuo esille, että monitavoitteisilla vesivarojen hallinnalla ja vesitalousrakenteilla sekä rajavesistöyhteistyöllä voidaan samanaikaisesti edistää todella monia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Suomessa on hyviä käytänteitä ja aloitteita joita viedään eteenpäin, muun muassa valuma-aluelähtöinen suunnittelu jossa eri tavoitteita sovitetaan yhteen,” toteaa johtava vesitalousasiantuntija Annukka Lipponen maa- ja metsätalousministeriöstä.Kestävyysmurros on välttämätön, kiireellinen ja haastava – mutta mahdollinen Toinen täysistunnossa hyväksytty raportti tarkastelee järjestelmätason muutosta kohti kestävämpää maailmaa − kestävyysmurrosta. Kestävyysmurrosraportti on ensimmäinen hallitustenvälisessä yhteistyössä laadittu tutkimussyynteesi niistä rakenteista, jotka tuottavat ekologista kestävyyskriisiä ja siitä, miten sitä voisi ratkaista. Raportissa kiteytetään viisi strategiaa, joilla kestävyysmurrosta voidaan edistää. Strategiat keskittyvät luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen, luontoa hyödyntävien sektorien muutokseen, talouden rakenteiden uudistamiseen, hallinnon keinoihin sekä tiedon ja asenteiden muutokseen. Näihin järjestelmätason muutoksiin tarvitaan oikeudenmukaisuutta, osallistamisen ja osallisuuden ja sopeutuvuuden edistämistä. Tavoitteena on tuoda huolehtiva luontosuhde keskiöön yhteiskunnan järjestelmiin. Keskeinen viesti on, että kestävyysmurroksen toteuttamisessa kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on rooli. Hallituksilla on merkittävä rooli muutoksen mahdollistajina ja julkiselta vallalta edellytetään politiikkajohdonmukaisuutta, vaikuttavien säädöksien täytäntöönpanoa, innovatiivisten taloudellisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin mukaan koko yhteiskunta mukaan lukien yritys- ja yksityissektori. Niiden aloitteet voivat toimia kannustimina, jotka vaikuttavat sosioekonomiseen kehitykseen ja kulutustapojen muutokseen. ”Raportti antaa selkeän viestin siitä, että kestävyysmurros on välttämätön ja kiireellinen. Sen toteuttamiseen liittyvistä haasteista huolimatta tutkimukset osoittavat, että se on mahdollinen jopa vuosikymmenen kuluessa”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Suvi Borgström, joka on IPBESin kansallinen yhteyshenkilö. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) perustettiin vuonna 2012. IPBESin perusti 94 hallitusta, ml. Suomen. IPBES on YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin ja sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. Sitä voidaan verrata ilmastopaneeli IPCC:hen. Paneelit tuottavat tutkittua tietoa, joka tukee kansainvälisten biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien sopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa. Lisätietoja Suvi Borgström erityisasiantuntija, IPBESin kansallinen yhteyshenkilö ympäristöministeriö p. +358 50 325 4730 [email protected]Annukka Lipponen johtava vesitalousasiantuntija maa- ja metsätalousministeriö p. +358 50 575 7402 [email protected]Eeva Primmer tutkimusjohtaja, IPBESin hallituksen jäsen Suomen ympäristökeskus (yhteydenotot viestintäpäällikkö Aino Laineen kautta, p. +358 50 325 9027 [email protected])Korjattu tiedotetta 18.12. kello 15.55.: Annukka Lipposen sitaattiin täsmennys
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 11. täysistunto kokoontui 10.− 16. joulukuuta Namibian Windhoekissa. Kokouksessa hyväksyttiin kaksi laajaa ja merkittävää globaaliin luontokatoon liittyvää arviointiraporttia. Raporttien keskeinen viesti on, että oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2024 reilut 1,1 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja kolmelle maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen. Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi biokaasulaitoksiin, suuren kokoluokan aurinko- ja tuulivoimatuotantoon, merituulivoimaan, vihreään vetyyn ja pienydinvoimaan. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH, Do No Significant Harm).Avustukset perustuvat vuoden 2022 ja 2023 talousarvioesityksiin. Osa rahoista on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä ja niiden käytöstä on linjattu Suomen Kestävän kasvun ohjelmassa.Tammikuussa 2024 päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin 1,1 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 39 hakemusta ja 20 selvitystä sai avustusta. Jaossa ollut noin 1,1 miljoonaa euroa jaettiin lähes kokonaan.Aikaisemmissa, vuodesta 2022 toteutetuissa avustushaussa ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 3,2 miljoonaa euroa avustusta 40 kuntien selvitykselle ja 19 maakuntien liittojen selvitykselle. Tämän kierroksen jälkeen avustusta on jaettu noin 4,3 miljoonaa euroa: 46 eri kuntaa ja 15 eri maakunnan liittoa ovat saaneet avustuksia yhteensä 80 selvitykseen.Avustuksen saaja, hanke ja avustussumma EU:n Next Generation EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetty avustus Akaan kaupunki, Akaa Point, 42 000 euroa Kaarinan kaupunki, Aurinkovoimala Lakarin yritysalueen asemakaavan alueelle, 56 000 euroa Kuhmon kaupunki, Mäntymäen aurinkovoimapuisto, 33 600 euroa Kuusamon kaupunki, Kuubion bioteollisuusalueen lupaprosessit ja selvitykset, 61 600 euroa Kärsämäen kunta, Kärsämäelle investoitavan kierrätysterminaalin rakentaminen ja Kärsämäen yleis- ja asemakaavan laajentaminen ja asemakaavan päivittäminen, 69 860 euroa Limingan kunta, Limingan uusiutuvan energian ratkaisujen potentiaali ja sijaintien selvittäminen osana kaavoitusprosessia, 37 716 euroa Muhoksen kunta, Pyhänselän suurteollisuusalueen asemakaava/biometanolitehdas, 82 215 euroa Oriveden kaupunki, Vedyn/biokaasun tankkausaseman tarve- ja sijoittumisselvitys valtatien 9 sekä kantateiden 58 ja 66 läheisyydessä Orivedellä, 17 500 euroa Pelkosenniemen kunta, Pyhätunturin yleiskaavan vihreän siirtymän selvitykset, 42 000 euroa Porin kaupunki, Merituulivoimahankkeiden sekä merituulikeskuksen rakentamisen edistäminen Kallonlahden satamainfran luvitusprosesseja vauhdittamalla, 147 000 euroa Vantaan kaupunki, Kiilan Kiertolan yhteisvaikutusten arvioinnin kehittäminen, 49 000 euroa Virtain kaupunki, Selvitys uusiutuvista energiamuodoista Virroilla; aurinkoenergia, vetyenergia, biokaasu, 65 800 euroa Kansallisesta määrärahasta myönnetyt avustukset Kaavin kunta, Aurinkovoimalan yleiskaavoituksen selvitys (Miettilänmäen teollisuusalue tai alue Kaavinniemellä), 17 500 euroa Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen vetytalousinvestointien edistäminen, 27 661 euroa Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ja Pirkanmaan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun kehittämisselvitys, 35 000 euroa Kristiinankaupunki, KristinaEco-kaavoitushankkeet, 137 900 euroa Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2024, 70 000 euroa Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan pienydinvoimalan sijaintipaikkaselvitys ja kaavoituksen valmistelu, 72 520 euroa Lisätietoja Miikka Hakkarainen asiantuntija p. 0295 250 410 [email protected]Suomen kestävän kasvun ohjelma ja EU:n elpymisväline | vm.fi Suomen palautumis- ja elpymissuunnitelman toteuma | tutkihallintoa.fi
Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2024 reilut 1,1 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja kolmelle maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen. Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi biokaasulaitoksiin, suuren kokoluokan aurinko- ja tuulivoimatuotantoon, merituulivoimaan, vihreään vetyyn ja pienydinvoimaan. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH, Do No Significant Harm).
NordenBladet — EU:n ympäristöministerit tavoittelevat yhteistä näkemystä mikromuovisaasteen vähentämisestä suitsimalla muovipellettien hävikkiä. Lisäksi ministerit keskustelevat ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta ja EU:n 2040-ilmastotavoitteesta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.Muovipellettiasetus vähentäisi mikromuovisaastettaKomissio antoi ehdotuksensa muovipellettihävikin estämisestä mikromuovisaasteen vähentämiseksi lokakuussa 2023. Asetusehdotuksella halutaan varmistaa, että kaikki muovipellettejä käsittelevät toimijat pyrkivät vähentämään muovipellettien vuotoja ja hävikkiä. Suomi pitää komission tavoitetta vähentää ympäristöön päätyvää mikromuovisaastetta tärkeänä ja tukee jäsenvaltioiden yhteistä näkemystä muovipellettien hävikkien estämiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa.Meriliikenne ei kuulunut komission alkuperäisen ehdotuksen soveltamisalaan, mutta se on ollut neuvotteluiden merkittävin aihe neuvostossa. Ympäristöneuvosto on keskustellut asiasta maaliskuussa ja kesäkuussa 2024. Puheenjohtajavaltio Unkari on ehdottanut kompromissina meriliikenteen sisällyttämistä asetuksen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) suositusten mukaisesti. Suomelle on ollut tärkeää, että sääntely on linjassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kanssa.Muovipelletit ovat kolmanneksi suurin tahattoman mikromuovisaasteen lähde EU:n alueella maalien ja autonrenkaiden jälkeen. Muovipellettejä käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa. Ehdotuksen varotoimilla voidaan vähentää pellettihävikkiä jopa 74 prosenttia. Suomi pitää ajoneuvojen kiertotalousasetusta tärkeänäKomissio antoi ehdotuksen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta heinäkuussa 2023. Suomi pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Autoteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalouteen siirtyminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää niiden louhinnan ja prosessoinnin ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia. Ehdotettu asetus myös kasvattaisi romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöön ja materiaalien kierrätykseen liittyvää liiketoimintaa. Suomi on kuitenkin huolissaan ajoneuvojen omistajille, valmistajille ja maahantuojille aiheutuvasta taakasta, viranomaisille tulevasta lisätyöstä sekä asetuksen vaikutuksista vanhoihin ajoneuvoihin liittyvään harrastus- ja liiketoimintaan. Suomi katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulisi keskustella erityisesti tuottajavastuusäännöksistä, käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksista sekä siitä, millä perusteella ajoneuvo voidaan katsoa romuajoneuvoksi. Lisäksi ministerit vaihtavat ajatuksia EU:n 2040-ilmastotavoitteesta puheenjohtajan ennakkokysymysten pohjalta. Suomi tukee komission suositusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite ja on korostanut, että toimeenpanossa pitäisi painottaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä. Lisäksi Suomi on painottanut muun muassa, että EU-sääntelyssä on luotava kannustimet teknisille nieluille.LisätietojaMerja Saarnilehto (muovipelletit) ympäristöneuvos [email protected] p. 0295 250 259Eini Lemmelä (ajoneuvojen kiertotalousasetus) erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 032Laura Aho (EU:n 2040-ilmastotavoite) neuvotteleva virkamies [email protected] p. 029 525 0135
EU:n ympäristöministerit tavoittelevat yhteistä näkemystä mikromuovisaasteen vähentämisestä suitsimalla muovipellettien hävikkiä. Lisäksi ministerit keskustelevat ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta ja EU:n 2040-ilmastotavoitteesta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.
NordenBladet — Biotalouden uusien tuotteiden pääsy markkinoille voi vaatia vetoapua ilmasto- tai ympäristölainsäädännöstä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Monien tuotteiden ongelmana on heikko hintakilpailukyky. Myös rahoituksen saanti pilottikoon laitosinvestointeihin koettiin vaikeaksi. Tutkimuksessa oli tarkastelussa neljä biotalouden arvoketjua.”Esimerkkiarvoketjujen tarkastelu toi esiin hankaluuksia, joita arvonlisän potentiaalin saavuttamisessa on. Biotalouden tuotteiden kysyntään vaikuttaa esimerkiksi usein ilmastopolitiikka, jonka riittävä tiukkuus ja kattavuus voi olla keskeinen ajuri luomaan markkinoita monille tuotteille”, sanoo apulaisprofessori Jussi Lintunen Luonnonvarakeskuksesta.Tutkimus tuottaa päätöksentekijöille tietoa biotalouden potentiaalisesta arvonluonnista ja biotalouden kehittymisen esteistä. Siinä tarkasteltiin biohiilen, biokaasun, kasvatuskalan sivuvirtojen ja tekstiilikuidun arvoketjuja. Tarkastelussa olivat tuotteiden arvonlisä, ympäristövaikutukset, liiketoiminnan skaalaamisen hidasteet ja esteet sekä yleinen biotalouden edistäminen.Biotalouden liiketoiminnan skaalaamisen hidasteet ja esteet liittyvät tutkimuksessa tehtyjen haastatteluiden sekä sidosryhmätyöpajan perusteella pääasiassa lopputuotemarkkinoihin, rahoitukseen ja osaamiseen.Tuotteiden hintakilpailukyky on monesti heikkoHankkeessa tarkasteltujen biotalouden uusien tuotteiden markkinoille pääsyä rajoittaa erityisesti niiden heikko hintakilpailukyky. Tällaisten tuotteiden kysyntä ei synny markkinaehtoisesti, sillä kuluttajat ja yritykset eivät useimmiten ole halukkaita maksamaan täysimääräistä lisähintaa ympäristöystävällisyydestä. Lainsäädäntö voisi tulla tässä avuksi, esimerkiksi jos ympäristölle haitallisemmille tuotteille määrättäisiin haittaveroja.”Sekä kansallinen että EU-tason sääntely onkin jo ottanut askelia tähän suuntaan, mutta lisätoimia tarvitaan. Biotaloustuotteiden kilpailukyky ei kuitenkaan voi perustua pelkkään sääntelyyn, vaan niiden on oltava kilpailukykyisiä myös ominaisuuksiltaan”, tiivistää ekonomisti Emilia Gråsten Pellervon taloustutkimuksesta.Tarkastellut arvoketjut vaativat myös merkittäviä laiteinvestointeja ja käyttävät prosesseissaan usein paljon sähkö- ja lämpöenergiaa, joten yksi kilpailukyvyn edellytys on päästöttömän energian kohtuullinen hinta.Rahoituksen saamisessa pilotointiin on isoja haasteitaRahoittajien näkökulmasta sääntelyn ja tukipolitiikan tulisi olla mahdollisimman ennakoitavaa ja välttää jatkuvia muutoksia.Yksityiset sijoittajat suhtautuvat uusiin biotalouden hankkeisiin varauksella, sillä niihin liittyy teknologisia ja kaupallisia riskejä. Pilotointivaiheessa olevilla hankkeilla on merkittäviä haasteita rahoituksen saamisessa erityisesti siirryttäessä tutkimus- ja kehitysvaiheesta kohti kaupallista tuotantoa. Tämä hidastaa hankkeiden etenemistä sekä kansainvälistymistä.Monilla sijoittajilla on lyhyen aikavälin tuottovaatimuksia, joihin biotalouden pitkät kehityshankkeet eivät aina sovi. Lisäksi suomalaiset rahastot ovat usein liian pieniä suurten investointien tekemiseen. Ratkaisuna korostui tarve löytää uusia ja nykyistä joustavampia rahoitusvaihtoehtoja biotalouden kehittämiseen.Suomella voi olla erilaisia rooleja eri arvoketjuissaArvoketjun eri vaiheissa syntyy eri määrä arvonlisää. Esimerkiksi tekstiilien kohdalla arvonlisää kertyy enemmän kankaan ja vaatteiden kuin kuidun valmistuksesta. Suomen suhteellinen etu on kuitenkin kuidussa. Uusien teknologioiden ja tuotteiden kehityksessä onkin hyvä huomata, että se ei aina johda kaupalliseen tuotantoon Suomessa.”Joidenkin arvoketjujen kohdalla voi olla niin, että Suomen rooli on teknologioiden kehittämisessä, mutta itse tuotanto voi osin tai kokonaan tapahtua muualla. Lisäksi laitteiden valmistus globaaleille markkinoille voi olla merkittävästi laajempaa kuin niiden kotimainen käyttö olisi”, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta.Biotalouden kehittämisen vaatima tutkimus ja tuotekehitys edellyttää nykyisen osaamisen vahvistamista lisäämällä toimialarajat ylittävää yritys- ja korkeakouluyhteistyötä. Tuotantoinvestointien toteutus taas vaatii kokonaisvaltaista osaamista arvoketjusta sekä kansainvälistä myyntiosaamista. Tarvittava prosessikemian- ja investointiosaaminen on kuitenkin yrityshaastatteluiden perusteella hiipumassa.Ideasta kaupallistamiseen on pitkä matka”Tulokset osoittavat, kuinka pitkä matka teknologiaideasta on kaupalliseen tuotteeseen. Yrityksillä korostuvat etenkin pilotointivaiheen ongelmat. Toisaalta asiakkaan lopputuotteesta saaman lisähyödyn puute näkyy tuottajalle liian alhaisena hintana. Tämä estää uusien biotalouden teknologioiden ja tuotteiden markkinoiden kasvun”, toteaa BAKKES-hankkeen vetäjä Jani Laturi Pellervon taloustutkimuksesta.Julkisten tukien ja muiden ohjauskeinojen tehokkuuden kannalta olisi tarpeen selkeästi erottaa, kumpaa biotalouden osa-aluetta halutaan tukea: teknologian kehitystä vai uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä teolliseen tuotantoon. Lisäksi biotalousstrategian toteutuksessa olisi syytä pohtia, onko ylipäätään tarpeellista edistää biotalouden tutkimus- ja kehitystoimintaa erillään muista teknologioista ja toimialoista.Kehittämisen tuki kannattaisi pyrkiä kohdistamaan teknologioihin, joihin Suomessa on osaamispotentiaalia, joiden läpimurrosta olisi merkittäviä läikyntävaikutuksia ja ympäristöhyötyjä ja joille on nähtävissä taloudellista potentiaalia.Raportti ”Uudet tuotteet biotalouden arvonlisän kestävän kasvun lähteenä” on Biotalouden arvonlisän kasvattaminen kestävästi Suomessa (BAKKES) -hankkeen loppuraportti. Tämän valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeen toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus LUKE.Tutkimuksen taustalla on Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää siirtymistä kestävämpiin talousmalleihin, joissa biotaloudella ajatellaan olevan keskeinen rooli. Kansallinen biotalousstrategia 2022–2035 pyrkii kasvattamaan biotalouden arvonlisää laajasti eri ekosysteemipalveluita hyödyntämällä.
Biotalouden uusien tuotteiden pääsy markkinoille voi vaatia vetoapua ilmasto- tai ympäristölainsäädännöstä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Monien tuotteiden ongelmana on heikko hintakilpailukyky. Myös rahoituksen saanti pilottikoon laitosinvestointeihin koettiin vaikeaksi. Tutkimuksessa oli tarkastelussa neljä biotalouden arvoketjua.
NordenBladet — Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset 2024–35 allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2024. Kaupunkiseutujen kunnat ja kuntayhtymät ovat hyväksyneet sopimukset. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin vahvistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä 28. marraskuuta 2024.Tänään allekirjoitettiin 12-vuotiset MAL-sopimukset, joissa sovittiin valtion ja kaupunkiseutujen kuntien välillä konkreettisista toimenpiteistä vuosille 2024–2027. Toimenpiteillä edistetään tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja. Pääministeri Petteri Orpo korostaa MAL-sopimusten merkitystä kaupunkiseutujen kasvun, elinvoiman ja saavutettavuuden tukemisessa. ”MAL-sopimukset luovat kasvua kaikille suurimmille kaupunkiseuduille. Kun kaupungit pystyvät rakentamaan kestävää tulevaisuutta, siitä hyötyy koko Suomi. Nyt käynnistettävillä hankkeilla Suomeen syntyy kaksi uutta ratikkakaupunkia, Vantaa ja Pirkkala. Useilla eri panostuksilla mahdollistetaan laadukasta asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä. Lisäksi lukuisilla tiehankkeilla tehdään kaupungeissa liikkumisesta nykyistä sujuvampaa. MAL-sopimukset tulevat tärkeään hetkeen ja luovat uskoa asuntorakentamiseen ja rakennusalan nousuun”, pääministeri Orpo sanoo.MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin yli 570 miljoonan euron rahoituksella. MAL-sopimuksissa sovittiin myös tiehankkeista, joita rahoitetaan MAL-sopimuksiin sisältyvän rahoituksen lisäksi lähes 300 miljoonalla eurolla. Rahoituksesta suuri osa kohdennetaan raide- ja kaupunkiraitiotiehankkeisiin ja valtakunnallisesti merkittävien teiden kehittämiseen. Luvassa on myös hankkeita, joilla edistetään kaupunkikehitystä sekä liikenneturvallisuutta. Lisäksi hankkeilla edistetään esimerkiksi kävelyä, pyöräliikennettä ja lähijunaliikennettä sekä korjataan juna-asemia.”Kiitän kaikkia osapuolia Suomen kannalta hyvästä lopputuloksesta. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että liikennehankkeissa painottuvat aikaisempaa enemmän tiet ja turvallisuus. Sopimuksilla on myönteinen vaikutus myös kaupunkiseutujen ulkopuolella, sillä ne tukevat muualla maassa toteutettavia liikenneinvestointeja. Tässä näkyy hallituksen sitoutuminen sujuvamman arjen liikenneyhteyksien rakentamiseen koko Suomessa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Sopimuksissa kaupunkiseutujen kunnat sitoutuvat toimenpiteisiin, joilla vauhditetaan asuntorakentamista ja suunnataan asuntotuotantoa siten, että se tukee sujuvaa arkea sekä kestävää liikkumista ja yhdyskuntarakennetta. Kaikki kaupunkiseudut sitoutuvat myös joukkoliikenteen kehittämiseen. Sopimuksilla kunnat sitoutuvat edistämään liikenteen digitalisaatiota ja puhtaiden käyttövoimien jakeluinfran edellytyksiä.”MAL-sopimusten myötä päästään käynnistämään lukuisia hankkeita, jotka edistävät sujuvampaa arkea ja kestävää kasvua kaupunkiseuduilla. Asuntotuotantoa vauhditetaan sopimusten toimenpiteillä merkittävästi ja yhä useampi pääsee asumaan entistä parempien kulkuyhteyksien varrelle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. ”Kaupungit ovat monen aikamme muutoksen keskipisteessä. Niiden mahdollisuuksia ja toisaalta myös haasteiden ratkaisua on tärkeä tukea koko Suomen kehityksen vahvistamiseksi. Hallitus on sitoutunut tekemään vahvaa kaupunkipolitiikkaa. MAL-sopimukset ovat laaja-alainen kaupunkiseutujen kehittämisen malli, joka on osoittanut toimivuutensa vuosien varrella. Ne ovat myös erinomainen esimerkki valtion ja kaupunkiseutujen hyvän yhteistyön merkityksestä”, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia on tehty vuodesta 2011. Niistä on kehittynyt tehokas väline valtion ja kuntien yhteistyöhön kaupunkiseutujen kehittämiseksi pitkäjänteisesti ja kestävästi.MAL-sopimuksiin sisältyvät hankkeet merkittäviä kaupunkiseuduille”Helsingin seudun kestävän kasvun ja vetovoiman varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että valtio panostaa pitkäjänteisesti seudun kestävän liikennejärjestelmän kehittämiseen”, korostaa Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän vs. toimitusjohtaja Vesa Silfver. ”Onkin hienoa, että pitkään valmisteltu seudun ykköshanke Vantaan raitiotie pääsee nyt pikaisesti käyntiin ja muille tulevaisuuden merkittäville kaupunkikehityshankkeille, kuten itäisen Helsingin kehittämiselle Viikki-Malmin raitiotien vaikutusalueella, luodaan edellytyksiä”.”Tampereen kaupunkiseudun MAL-neuvottelutulos oli myönteinen askel eteenpäin. Olemme iloisia siitä, että voimme jatkaa raitiotien rakentamista ja ylittää kuntarajan ensi kertaa. Myös lähijunaliikenteen edistäminen nähtiin tärkeänä tavoitteena. Asuntotuotannon vauhdittamisessa korostuu nyt kuntien rooli, ja tämä vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä valtion kanssa”, Tampereen seudun seutuhallituksen puheenjohtaja, pormestari Kalervo Kummola toteaa.”Turun kaupunkiseutu näkee saavutetun sopimuksen edistävän hyvin kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteita. Nopeasti kasvavan alueen kehitykselle on elintärkeää mahdollistaa elinkeinoelämän kannalta merkittävät liikennehankkeet sekä edistää Turun joukkoliikennehankkeita raitiotien ja sataman henkilöraiteen osalta” toteaa pormestari Minna Arve.”Oulun seudulla ollaan tässä valtion taloustilanteessa erittäin tyytyväisiä MAL-sopimukseen, jossa rahoitus saatiin kohdistumaan erittäin tärkeisiin ja kriittisiin valtateiden suunnitteluhankkeisiin sekä Oulun ratapihaan sekä Iin ja Limingan seisakkeisiin. Iin ohitustien ja Kuusamontien suunnitteluhankkeiden kaltaisia hankkeita ei MAL-sopimuksissa ole aikaisemmin ollut”, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava.”MAL-sopimusmenettelyn myötä seudun kuntien yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa on tiivistynyt entisestään ja tuonut pitkäjänteisempää kehittämisotetta, jota jatkamme nyt alkaneella kaudella. Nyt allekirjoitettavalla sopimuksella vahvistetaan erityisesti Jyväskylälle tärkeän ja monipuolisesti MAL-sopimuksen tavoitteita toteuttavan valtatie 4 Palokan kohdan hankkeen toteuttaminen”, summaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.”MAL-sopimus on ollut Kuopion seudulla hyvä työkalu niin seudun ja valtion välillä kuin seudun sisäisen MAL-yhteistyön kehittämisessä. Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimuksella edistetään Vt-5 Leppävirta Kuopio osuuden käynnistymistä sekä muiden sopimuksessa mainittujen keskeisten Vt-5 ja Vt-9 -tieosuuksien suunnittelua. Kuopion seudulla hyödynnetään valtion osoittamaa väyläverkon parantamishankkeisiin kohdistuvaa rahoitusta. Kuopion seudun painotus on joukkoliikenteen kehittämisessä, ja jatkossa onkin perusteltua päästä ratkaisuun, jossa nykyisten raitiotiehankkeisiin kohdistuvien rahoitusten ohella on mahdollista kohdentaa resursseja myös kumipyörillä toimivan joukkoliikenteen kehittämiseen kuntien katuverkolla”, toteaa Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.”Lahden seudulla ollaan tyytyväisiä MAL-sopimuksen reilun 100 miljoonan euron valtion rahoitukseen. Rahoituksella käynnistetään valtatie 12 -hanke, joka on Lahden elinkeinoelämän näkökulmasta merkittävä, kuten myös liityntäpysäköinnin ja Pippon alueen liikennejärjestelyjen tukeminen”, kertoo kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.Mitä seuraavaksi?MAL-sopimusten 2024–35 toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2024–27. Sopimusten toimenpiteiden edistymistä seurataan vuosittain valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyössä.MAL-sopimukset 2024–35 | ym.fiLisätietojaEmma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Tuomas Sorsa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen erityisavustaja p. 0295 342 012 [email protected]Anna-Leena Seppälä rakennusneuvos ympäristöministeriö p.+358 295 250 242 [email protected]Hanna Perälä liikenneneuvos liikenne- ja viestintäministeriö p. 0295 342 007 [email protected] Tiedote 28.11.2024: Valtio vahvisti sitoutumisensa MAL-sopimuksiin | ym.fiTiedote 23.9.2024: MAL-sopimusten neuvottelutulos saavutettu valtion ja Helsingin, Tampereen, Oulun, Lahden Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa | ym.fi
Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset 2024–35 allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2024. Kaupunkiseutujen kunnat ja kuntayhtymät ovat hyväksyneet sopimukset. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin vahvistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä 28. marraskuuta 2024.
NordenBladet — Luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä. Lain säännöksiä tarkentaa ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Ympäristöministeriön uudessa soveltamisoppaassa esitetään lain, asetuksen ja valmisteluaineiston muodostama kokonaisuus.Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, joka aiheuttaja vastaa -periaatteen mukaisesti sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin. Kyse on toiminnanharjoittajan vastuullisesta yritystoiminnasta ja sen todentamisesta esimerkiksi rahoittajalle tai asiakkaille, kansalaisyhteiskunnalle ja liikekumppaneille. Säännöksillä edistetään vapaaehtoista luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja luodaan uusia kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation järjestelmä rakentuu seuraavien periaatteiden varaan: yksinkertaisuus, varmuus, yhdenvertaisuus, läpinäkyvyys ja kannustavuus.ym.fi/ekologinen-kompensaatioVapaaehtoinen ekologinen kompensaatio – soveltamisopas (pdf)
Luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä sekä hyvittämisen kriteereistä. Lain säännöksiä tarkentaa ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Ympäristöministeriön uudessa soveltamisoppaassa esitetään lain, asetuksen ja valmisteluaineiston muodostama kokonaisuus.
