NordenBladet — Ympäristöministeriö on tuottanut valtakunnallisen selvityksen alueiden eriytymisestä. Selvitys koostuu asiantuntija-artikkeleista, jotka käsittelevät eriytymisilmiötä eri näkökulmista. Selvitys tarjoaa tietoa eriytymiskehityksestä sekä parantaa tietopohjaa eriytymisen ratkaisu- ja sopeutumiskeinojen kehittämiseen. Siinä tarkastellaan muun muassa valtakunnallista aluerakenteen eriytymistä, asuntokannan tyhjenemistä sekä alueiden eriytymisen vaikutuksia vuokra-asuntomarkkinoihin ja taloyhtiöiden talous- ja korjausnäkymiin.Selvityksen mukaan alueidenkäyttöön vaikuttava toimintaympäristö on edelleen voimakkaassa muutoksessa muun muassa ilmastonmuutoksen, energiamurroksen, digitalisaation, turvallisuuspoliittisen tilanteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Väestö- ja työpaikkakehitys keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille ja erityisesti toiminnallisesti laajentuvalle Helsingin kaupunkiseudulle. Samalla valtaosassa maata väestö vähenee ja ikääntyy voimakkaasti.Alueiden kehitys eriyttää voimakkaasti asuntomarkkinoitaErityisesti väestöään menettävillä alueilla haasteena ovat vakituisen asumisen väheneminen, asuntojen ylitarjonta ja vajaakäyttö. Seurauksena asuntojen hinnat laskevat. Asuntojen matalien vakuusarvojen takia peruskorjauksiin on vaikea saada rahoitusta. Tämä lykkää peruskorjauksia ja laskee kiinteistöomaisuuden arvoa. Arviolta kolmannes Suomen 90 000 asunto-osakeyhtiöistä sijaitsee alueella, jossa alhainen hintataso vaikeuttaa asuntojen peruskorjaamista. Tilanne korostaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä, erityisesti ennakoivaa rahoitussuunnittelua, joka tukee rakennusten kunnossapitoa.Digitalisaatio toimii sekä alueiden eriytymisen ajurina että sopeutumiskeinona. Se keskittää työpaikkoja suuriin keskuksiin, mutta samalla mahdollistaa etätyön, hybridityön, yritystoiminnan sekä useat palvelut alueilla, joilla väestö vähenee. Rakennemuutoksen myötä rakennetun ympäristön arvo voi laskea, mikä näkyy esimerkiksi asuntojen hinnan alenemisena. Samalla kehitys voi edistää kulttuuriperinnön säilymistä alueilla, joilla ei ole voimakasta uudisrakentamisen painetta. Inhimillisellä tasolla kyse on monien ihmisten keskeisen omaisuuden arvon laskusta. Olennainen kysymys on, miten koko Suomen voimavaroja hyödynnetään kestävästi.Selvityksen paikkatietoanalyysit ja tilastot tarkentavat ja laajentavat valtakunnallista alueiden eriytymiskehityksen tilanne- ja tulevaisuuskuvaa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät toimet painottuvat kasvun hallintaan ja edistämiseen. Taantuva kehitys ja siihen varautuminen sekä sopeutumisen kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle.Toimintaympäristön muutokset tarjoavat mahdollisuuksia kestävään uudistumiseen Alueiden eriytyminen vaikuttaa Suomen kehitykseen monin tavoin. Eriytymisellä ja sen mahdollisilla ratkaisuvaihtoehdoilla on monitahoisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, joten niitä tulee tarkastella ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. llmastotavoitteiden kannalta myönteistä on, että korjausrakentamisen osuus on kasvanut lähes uudisrakentamisen tasolle, vaikka ero muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan onkin yhä merkittävä.Selvitys paljastaa asuntojen käyttöasteen ja purkutilastojen puutteita. Tilastojen ja paikkatiedon kehittämistä tarvitaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteen paikkaan sidotut väestö- ja työpaikkatiedot eivät enää yksin riitä kuvaamaan monipaikkaista asumista ja työntekoa. Tarvitaan uusia, informaatioyhteiskuntaan soveltuvia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen mittareita osana kehittämistoimien tunnistamista ja kohdentamista.Selvitys on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Selvitys tuottaa tietoa alueidenkäytön ja asumisen lainsäädäntövalmisteluun.Selvityksen yhteydessä tehtiin seutukaupungeille asumisen kysely tarkentamaan asuntomarkkinoiden alueellisia eroja Suomessa.Lue koko raportti: Valtakunnallinen alueiden eriytyminen | Julkaisuarkisto ValtoLisätietojaMika Ristimäki 
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 02952 50188 
[email protected]Heli Mäntylä 
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 02952 50189 
[email protected]

Ympäristöministeriö on tuottanut valtakunnallisen selvityksen alueiden eriytymisestä. Selvitys koostuu asiantuntija-artikkeleista, jotka käsittelevät eriytymisilmiötä eri näkökulmista. Selvitys tarjoaa tietoa eriytymiskehityksestä sekä parantaa tietopohjaa eriytymisen ratkaisu- ja sopeutumiskeinojen kehittämiseen. Siinä tarkastellaan muun muassa valtakunnallista aluerakenteen eriytymistä, asuntokannan tyhjenemistä sekä alueiden eriytymisen vaikutuksia vuokra-asuntomarkkinoihin ja taloyhtiöiden talous- ja korjausnäkymiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat tilanneet arvioinnin Suomen kansallisesta maailmanperintöstrategiasta. Syksyllä 2025 toteutettava arviointi tarkastelee strategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuottaa suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkolle. Kansallinen maailmanperintöstrategia (2015–2025) ohjaa Suomen toimia Unescon maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Tavoitteena on, että Suomen maailmanperintökohteet toimivat esimerkkeinä hyvästä hoidosta, kestävästä matkailusta ja eri toimijoita ja verkostoja osallistavasta toimintakulttuurista. Arviointi tarkastelee kymmenvuotiaan maailmanperintöstrategian tavoitteiden toteutumista kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Samalla se tuottaa suosituksia siitä, miten ohjelman aikaansaannoksia, rakenteita ja toimintatapoja tulisi kehittää sekä arvioi, miten maailmanperintökohteiden luettelon mahdollinen laajentuminen Suomessa vaikuttaa kehittämistyöhön. Arvioinnin toteuttaa konsultointitoimisto MDI. Kansallinen maailmanperintöstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on linjata Suomen roolia ja toimia maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Strategian taustalla on Unescon maailmanperintösopimus vuodelta 1972, jonka tavoitteena on turvata maailman keskeisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden säilyminen tuleville sukupolville. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat tilanneet arvioinnin Suomen kansallisesta maailmanperintöstrategiasta. Syksyllä 2025 toteutettava arviointi tarkastelee strategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuottaa suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkolle. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajaksi haki 16 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.11.2025 alkaen. Se täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöministeriön hallinnonalan monialainen tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tukee kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen arviointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Suomen ympäristökeskus hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviä tehtäviä. 
 
Pääjohtaja johtaa ja kehittää Suomen ympäristökeskuksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan ympäristöministeriön esittelystä. Hakijat:Hietala Marko                          
Ikävalko Johanna                    
Khalid Hamad                         
Kinnunen Matti                        
Kurkinen Karoliina                  
Lihavainen Heikki                   
Mandelin Anni                         
Mannerberg Jussi                   
Marks Peter
Mekkonen Jussi                      
Nummela Arto                         
Putkonen Tiina                        
Sandelin Kalle                         
Schulman Leif                         
Sorvari Sundet Sanna            
Yrjö-Koskinen Eero               

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajaksi haki 16 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.11.2025 alkaen. Se täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli on antanut julkilausuman kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. Paneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.Touko-kesäkuussa kokoontuneessa paneelissa koottiin suosituksia ja keinoja, jotka kansalaiset kokevat tärkeinä ja hyväksyttävinä luonnon tilan parantamiseksi. Julkilausuma antaa evästystä ministeriöiden valmistelemaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan, joka toimitetaan Euroopan unionille elokuussa 2026.Julkilausuma sisältää arvion tilannekuvasta, kansalaisten mielestä tärkeimmät ja toivotut keinot luonnon tilan parantamiseksi sekä suositukset siitä, miten varmistetaan ennallistamistoimien oikeudenmukaisuus.Julkilausumassa huomioidaan, että luonnon tilan parantaminen edellyttää sekä vapaaehtoisia että tarvittaessa velvoittavia toimenpiteitä. Toimet eivät saisi heikentää ruoantuotantoa liiaksi Suomessa ja huoltovarmuuden pitäisi säilyä.“Tärkeintä on estää luonnon tilan heikkeneminen entisestään. Tulee varmistaa, ettei luonnontilaa toisaalla heikennetä samalla, kun sitä toisaalla parannetaan”, julkilausumassa sanotaan.
Paneeliin osallistui 44 satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla valittua suomalaista eri puolilta maata.Osallistujat edustivat laajasti eri ikäisiä, eri alueilla asuvia ja eri taustoista tulevia kansalaisia. Virtuaalitapaamisia oli neljä.Ennallistamistoimien vaikutuksia tärkeää tuoda näkyväksiJulkilausuman mukaan ennallistaminen olisi parasta aloittaa rinnakkain uhanalaisimmista luontotyypeistä, vähiten resursseja vaativilla alueilla sekä niillä alueilla, joiden ennallistaminen vie eniten aikaa. Suomen pitää panostaa niihin luontotyyppeihin, jotka ovat suurimmassa vaarassa kadota. 
Ennallistamistoimien vaikutuksia on tärkeää tuoda näkyviksi myös siellä, missä vaikutukset ovat suurimmat ja havaittavimmat – tämä lisää kansalaisten hyväksyntää.Lisäksi julkilausumassa korostetaan alueiden ekologista kokonaisuutta:“Ennallistettujen ja suojeltujen alueiden on oltava riittävän suuria ja toisiinsa kytkeytyneitä, jotta suunnitelmallisesti mahdollistetaan eläinten liikkuminen vapaasti ja turvallisesti niiden välillä.”Valtion ja kuntien näytettävä esimerkkiäEsimerkkeinä ennallistamisen toimenpiteistä mainitaan ojitettujen soiden vesitalouden palauttaminen, virtavesien vaellusesteiden poisto, perinneympäristöjen laidunnus sekä lähiluonnon elinvoiman vahvistaminen myös kaupungeissa.“Vaikka ennallistaminen aiheuttaa kustannuksia, on myös tekemättömyydellä merkittäviä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ennallistamisasetuksen taloudellisia hyötyjä on vaikea arvioida, ja ne näkyvät usein pitkän ajan kuluessa ja välillisesti luonnon tilan parantuessa”, julkilausumassa sanotaan.
Paneelin mukaan valtion ja kuntien tulee näyttää esimerkkiä suunnitelmallisesta luonnon tilan parantamisesta. Paneelin mielestä ennallistaminen on olennainen osa luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamista.Oikeudenmukaisuus ja osallisuus keskiössäJulkilausumassa painotetaan, että ennallistamisen vaikutukset ja kustannukset tulee jakaa oikeudenmukaisesti. Päätöksenteon tulee olla osallistavaa, ja kaikkien toimien kohteena olevien tahojen ääni on saatava kuuluviin.Paneeli korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä, mutta hyväksyy myös velvoittavat toimet, mikäli vapaaehtoiset keinot eivät riitä. Tällöin vaaditaan siirtymäaikaa ja taloudellisia kompensaatioita erityisesti yksityisille maanomistajille ja alueille, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin:“Luonnon heikentämisestä tulisi seurata taloudellista vastuuta. Jos aiheuttaa toimillaan luontokatoa, täytyy olla korvausvastuu tai tapa kompensoida aiheutettu haitta”.Lisäksi ehdotetaan taloudellisia kannustimia, kuten tukia ja vero-ohjausta, joilla ohjataan toimijoita luonnon kannalta kestävämpiin valintoihin. Myös haittaverotuksen kehittäminen nähtiin tarpeellisena niille, joiden toiminta aiheuttaa luontokatoa.Kansalaiset toivovat, että paikallista vapaaehtoistoimintaa – kuten vieraslajien torjuntaa tai lähiluonnon kunnostusta – tuetaan aktiivisesti. Viestinnän ja neuvonnan lisääminen kunnissa nähtiin tärkeänä osana osallistumismahdollisuuksien parantamista.“Luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä, joka on aina huomioitava. Pitkällä tähtäimellä sekä luonto että ihmiset voittavat, jos oikeasti tehdään asioita luontokadon pysäyttämiseksi. Tähän tarvitaan me-henkeä.”Puntaroivan kansalaispaneelin järjesti ympäristöministeriö, sen osarahoittaja toimi Sitra ja toteutuksesta vastasi Motiva. Maa- ja metsätalousministeriö osallistui paneelin suunnitteluun ja toteutukseen.Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Kansalaispaneelin julkilausumaa käsitellään suunnitelmaa valmistelevissa työryhmissä tulevan syksyn aikana.LisätietoaOuti Ala-Honkola
Erityisasiantuntija
p. +358 295 250 431
[email protected]
 

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli on antanut julkilausuman kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. Paneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Juuri valmistuneen selvityksen mukaan suurin osa ehdoista Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistamiseksi Itämeren suurimpien kuormittajien listalta täyttyy. Suomella ei vielä ole edellytyksiä hakea kuormitusta pois Itämeren suojelukomission ylläpitämältä listalta, mutta hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus vuoden 2027 aikana. Ehtojen täyttämiseksi erityisesti kotieläinten lannan käsittelyä ja käyttöä tulee kehittää. Lisäksi maatalouden typpikuormitukseen pitää kiinnittää huomiota.Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitusta eli Itämeren suojelukomission niin sanotun hot spotin tilannetta luotaava arviointiraportti on valmistunut. Sen tilannetietoja tullaan päivittämään vuosittain. Raportin ovat laatineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.Hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus Itämeren suojelukomissiolle, jotta hot spot voitaisiin poistaa listalta vuoden 2027 loppuun mennessä. Maatalous on Saaristomeren suurin kuormittaja. Typpipäästöistä noin puolet ja fosforipäästöistä noin kaksi kolmasosaa syntyy maataloudessa, kun myös luonnonhuuhtouma otetaan huomioon.”Maatalouden vesiensuojelu edistyy, ja Saaristomeren hyväksi tehty työ kantaa hedelmää. Suurin osa hot spotin poistamiseksi vaadituista ehdoista täyttyy. Meillä on silti töitä jäljellä hot spotin poistamiseksi, ja tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta toimenpiteiden vaikutukset näkyisivät Saaristomeren veden laadussa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.”On tärkeää, että Suomella on selkeä tavoite Saaristomeren hot spotin poistamiselle. Alueen tilat ovat tehneet jo paljon, ja on hyvä, että se työ tunnistetaan. Moni kriteeri on jo täyttynyt, esimerkiksi koskien peltojen kasvipeitteisyyttä, maanparannusaineiden käyttöä ja vesistökunnostuksia. Jatkossa keskeistä on löytää maatiloille toteuttamiskelpoisia ratkaisuja lannankäsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen ja tarjota niihin rahoitusta”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.Hot spotin poistolle on useita ehtojaSuomi täyttää Itämeren suojelukomission asettamasta 23 ehdosta 17. Suomi on muun muassa laatinut pitkän aikavälin konkreettisen ympäristötavoitteen, jonka mukaan Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitusta tulee vähentää siten, että se laskee kohti kansallisessa merenhoitosuunnitelmassa asetettuja alustavia vähennystavoitteita.Saaristomeren kokonaiskuormituksessa on ollut havaittavissa vähenevä suuntaus sekä fosforin että typen päästöissä. Maatalouden typpikuormituksessa ei ole kuitenkaan näy vähenemää aikavälillä 1995–2023. Sen sijaan fosforin hajakuormituksella havaittiin vuonna 2023 ensimmäistä kertaa tilastollisesti merkitsevä laskeva trendi.  ”Meren hyvän tilan saavuttaminen ei kuitenkaan ole ehto listalta pois pääsemiseksi, sillä hot spot -status kohdentuu nimenomaan maatalouden aiheuttamaan kuormitukseen”, ohjelmapäällikkö Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.Täyttymättömät ehdot liittyvät paljolti lannan käsittelyyn ja käyttöön. Suurten eläintiheyksien johdosta lantaa muodostuu liiaksi suhteessa viljelyalaan. Osa lantafosforista tulisi siirtää kasvintuotantoon erikoistuneiden tilojen käyttöön tai pois valuma-alueelta. Lisäksi lantavarastojen kattamista tulisi lisätä ja lietelannan hajalevityksen käyttöä tulisi vähentää. Myös syyslevitys ilman syyskylvöä tai muuta kasvipeitettä voi lisätä ravinteiden huuhtouman riskiä. Lisäksi ravinteiden levitysmäärät ovat paikoin haaste, sillä fosforiasetus mahdollistaa tietyissä tapauksissa muita fosforilannoitteita suurempien lantamäärien levittämisen eikä kannusta vähentämään maaperän korkeita fosforipitoisuuksia ja kierrättämään ravinteita.Suomi on laatinut ehtojen edellyttämän kuormituksen hallintasuunnitelman eli Saaristomeri-ohjelman ja maatalouden vesiensuojelun tiekartan. Tiekartan mukaan tehokkaimpia toimia kuormituksen vähentämiseksi ovat maanparannusaineiden, kuten kipsin käytön laajentaminen, lannan siirron edistäminen ja peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Suomi täyttää ehdot toimien toteutuksen, kuormituksen ja meren tilan seurannasta. Myös ehto ohjelman toteutuksen rahoittamisesta täyttyy muun muassa vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman ja kansallisten ravinnekierrätysohjelmien kautta. Lisäksi käynnissä olevan CAP-suunnitelman toimenpiteet vastaavat monin paikoin toimenpidetarpeisiin. Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma ja ravinnekiertotuki tukevat ravinteiden kierrätystä edistäviä ja sitä kautta Saaristomeren kuormitusta vähentäviä toimia. Lisäksi edistetään ravinteiden kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen sekä biokaasuun liittyvää osaamista ja yhteistyötä.Itämeren suojelukomission hot spot -kohteita oli Itämeren alueella alun perin 162. Vuoteen 2020 mennessä näistä oli poistettu listalta suurin osa, 122 kappaletta. Suomesta oli listalla alun pitäen kymmenen teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen sekä maatalouden kohdetta, joista Saaristomeren alueen maatalouskuormitus on viimeinen.Raportti on julkaistu englanniksi.

Juuri valmistuneen selvityksen mukaan suurin osa ehdoista Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistamiseksi Itämeren suurimpien kuormittajien listalta täyttyy. Suomella ei vielä ole edellytyksiä hakea kuormitusta pois Itämeren suojelukomission ylläpitämältä listalta, mutta hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus vuoden 2027 aikana. Ehtojen täyttämiseksi erityisesti kotieläinten lannan käsittelyä ja käyttöä tulee kehittää. Lisäksi maatalouden typpikuormitukseen pitää kiinnittää huomiota.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kotiseutuyhdistykset, museot ja monet muut toimijat järjestävät tapahtumia rakennusperintökohteissa eri puolilla Suomea. Myös valokuvahaaste sekä lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu houkuttelevat tutustumaan rakennettuihin aarteisiimme ja dokumentoimaan niitä.Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2025 teemalla Rakennettu perintömme. Rakennettu perintö muodostuu eri aikakausien rakennuksista ja ympäristöistä, jotka heijastavat alueen identiteettejä. Kylien, kotitalojen, koulujen ja muiden kokoontumispaikkojen erityispiirteet sekä niihin liittyvät tarinat tekevät niistä merkityksellisiä. Kulttuuriympäristöpäivät näyttää, miten rakennusperintöä voidaan vaalia ja käyttää niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville.Opastettuja kierroksia, avoimia ovia ja paljon muutaKulttuuriympäristöpäivien yleisötapahtumissa pääset tutustumaan esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, vanhaan viinatehtaaseen Rajamäellä ja saunomaan Avoimet lauteet -tapahtumassa Uudenkaupungin seudulla. Suurin osa kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista on maksuttomia.Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat | KotiseutuliittoTaltioi kulttuuriperintöä ja ilmianna oma lempipaikkasiMaailman suurin valokuvauskilpailu Wiki Loves Monuments järjestetään jälleen jälleen 1.–30.9.2025. Kilpailu järjestetään Suomessa jo seitsemättä kertaa. Kilpailu innostaa kuvaamaan rakennettua perintöä ja nostamaan esiin omien kuva-arkistojen aarteita. Tärkeintä kilpailussa on yhteisen kulttuuriperintömme tallentaminen sekä näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen.Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu Valokuvakilpailuun liittyy rakennetun perinnön vuonna myös kampanja, jossa kerätään tietoa vuonna 2025 merkityksellisenä pidetystä rakennusperinnöstä. Kohde voi olla mikä tahansa itselle tärkeä rakennus tai paikka, kuten asuinalue, puisto, harrastuspaikka tai matkakohde.Ilmoita mukaan oma lempipaikkasi: Rakennettu perintömme -kysely   Entä lasten ja nuorten lempipaikat?Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa halutaan tietoa lasten ja nuorten lempipaikoista rakennetussa ympäristössä. Kilpailuun voivat osallistua 6–17-vuotiaat 1.9.-15.12.2025. Kilpailuun osallistutaan ryhmässä ohjaajan tukemana kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja kerho- ja harrastustoiminnassa.Kulttuuriympäristöpäivät on Euroopan laajin yleisötapahtumien kokonaisuusEuroopan kulttuuriympäristöpäivillä (European Heritage Days) järjestetään vuosittain kymmeniä tuhansia tapahtumia. Päiviä vietetään 48 maassa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta.  Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen Museoliiton kanssa.LisätietojaHanna Hämäläinen 
suunnittelija 
[email protected] 
p. 0295 250 095

Kotiseutuyhdistykset, museot ja monet muut toimijat järjestävät tapahtumia rakennusperintökohteissa eri puolilla Suomea. Myös valokuvahaaste sekä lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu houkuttelevat tutustumaan rakennettuihin aarteisiimme ja dokumentoimaan niitä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva käynnistävät elokuussa 2025 vaikuttavuuskiihdyttämön osana vesien ja meren tilaa parantavaa Ahti-ohjelmaa. Tavoitteena on saada ravinteiden kierrätyksen hankkeiden tuotoksia hyödynnettäväksi entistä vaikuttavammin ja laajemmin. Ahti-ohjelma toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman Itämeri- ja Saaristomeri-linjauksia. Hallituksen tavoitteena on parantaa vaikuttavuutta Itämeren, erityisesti Saaristomeren, suojelutoimien kohdentamisessa. Vaikuttavuuskiihdyttämö vastaa tarpeeseen saada jo kertynyttä osaamista ja saatuja tuloksia yhä paremmin ja laajemmin käyttöön.“Ravinteiden kierrätyksen hankkeissa on tehty ansiokasta työtä, ja niissä aikaansaatujen tuotosten laajemmalle leviämisestä hyötyisivät useat tahot. Tavoitteemme on tukea hanketiimien työtä ja varmistaa, että vesien ja merien tilan parantamiseen saadaan uusia käytännön tasolle vakiintuvia ratkaisuja”, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Riikka Malila kertoo.Vaikuttavuusohjelmassa mukana yhdeksän hanketta Vaikuttavuuskiihdyttämössä tarjotaan osallistujille räätälöityä tukea muun muassa hankkeen lopputuloksena syntyvien tuotteiden, palveluiden, tiedon ja osaamisen jalostamiseen käyttökelpoiseen muotoon sekä niiden kehittämiseen, vaikutusten arviointiin, markkinakartoituksiin, kaupallistamiseen ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseen ja sitouttamiseen. Syksyn 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana toteutettavassa ohjelmassa osallistujat työskentelevät hankkeensa skaalaustoimien parissa ja saavat mahdollisuuden jatkohankkeiden yhteissuunnitteluun. Syksyn aikana järjestettävien työpajojen jälkeen ohjelma huipentuu keväällä 2026, kun mukana olevien hankkeiden tuotokset esitellään yleisölle.Vaikuttavuuskiihdyttämön hakijoita oli, 14 ja mukaan voitiin valita 9 hanketta.  Valintaperusteina käytettiin hankkeen sopivaa valmiusastetta, käytännön skaalattavuutta ja hankkeiden välistä synergiaa.“Vaikuttavuusohjelmaan valitut hankkeet edustavat monipuolisesti ravinteiden kierrätyksen eri ratkaisuja. Hankkeet ovat potentiaalisia esimerkkejä siitä, kuinka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet voivat johtaa käytännön ratkaisuiksi ja johtaa laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen”, kiihdyttämöä Motivan puolesta toteuttava asiantuntija Elli Saari kertoo.Vaikuttavuuskiihdyttämöön valitut hankkeet ovat:Saaristoravinne, Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa kehitetään saariston ja rannikkoalueen jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi. Pohjoisen kiertotalouden ekosysteemi, Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n hankkeessa toteutetaan Ranualle biokaasulaitos maatalouden lietteille sekä järvibiomassoille, sekä erillinen biokaasureaktori yhdyskunnan jätevesilietteille. Biokaasu jalostetaan ensisijaisesti liikennepolttoaineeksi. Järviruo’sta biokaasuksi 2, Vaasan kaupungin hankkeessa selvitetään ravinteiden kierrätystä järviruo’osta konkreettisilla niittotoimilla, kehittämällä uutta niittolaitteistoa ja pilotoimalla ruokoa biokaasutuotannossa.Baltic Biostimulants, UNDER YTAN AB:n hankkeessa jalostetaan makrolevästä biostimulanttia ja kehitetään erityisesti viherympäristökäyttöön ja maatalouteen soveltuvia tuotteita.Maatuva järviruokoruukku, Ruoco Oy:n hankkeessa kehitetään täysin luonnonmateriaaleista valmistettua viljelyruukkua, joka kestää taimikasvatuksen ja voidaan istuttaa sellaisenaan maahan. Ruokorouhe tekonurmelle – From sea to field, Ruokomestarit – Finnish Premius Reed Oy:n hankkeessa jalostetaan järviruo’osta käyttökelpoista kumirouheen korvaajaa tekonurmikentille. Metsänlannoitukseen optimoidut orgaaniset kierrätyslannoitevalmisteet, Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tutkitaan erityisesti puhdistamolietepohjaisten orgaanisten lannoitevalmisteiden, orgaanisten haitta-aineiden, lääkejääminen ja haitallisten metallien sekä ravinteiden kulkeutumista metsäekosysteemissä.RAHI 1 ja 2 – Jätevesien ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltainen talteenotto, HSY:n hanke jatkaa ravinteiden ja hiilen hyödyntämistä edistävien teknologioiden tuomista kohti käytäntöä suomalaisilla täyden mittakaavan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla. RUORI – Ravinnekuormitus kuriin: Kiertotalouslaitos Saaristomeren valuma-alueelle, Wega Group Oy:n hankkeessa tehdään biokaasulaitosmädätteen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen liittyviä taustaselvityksiä Varsinais-Suomeen suunnitellun teollisen kokoluokan kiertotalouslaitosinvestointia varten. Suunnitellun laitoksen syötteitä ovat lähialueelta kerätty lanta, peltobiomassat ja elintarviketeollisuuden puhtaat sivuvirrat.Ahti-ohjelman (2023–2027) tavoitteena saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. 

Ympäristöministeriö ja Motiva käynnistävät elokuussa 2025 vaikuttavuuskiihdyttämön osana vesien ja meren tilaa parantavaa Ahti-ohjelmaa. Tavoitteena on saada ravinteiden kierrätyksen hankkeiden tuotoksia hyödynnettäväksi entistä vaikuttavammin ja laajemmin. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.Maisemanhoitoalue sijaitsee Sallan kunnassa Itä-Lapissa, Sallan kirkonkylästä 30 km pohjoiseen. Saijan kylämaisemaa hallitsevat harjujakso ja kylän läpi mutkittelevat vuolaat joet. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla Lapin ELY-keskuksen esityksestä.Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Saijan kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Sallan kunta on tukenut hanketta.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaSaijan maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma Kylä vuolaiden jokien äärellä, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon keinoista. Saijan kylä edustaa tyypillistä pohjoissuomalaista joenvarsiasutusta, jossa on myös rinneasutuksen piirteitä. Tihein asutus on keskittynyt jokirantojen korkeille harjanteille sekä Sarivaaran ja harjujen kupeeseen. Nykyinen Saijan kylä on muodostunut 1940–1950-lukujen jälleenrakennusajan rakennuksista sekä uudemmista tiloista ja pihapiireistä. Jälleenrakennusajan rakennukset ovat Saijalla hyvin aikakauttaan edustavia.Maisemanhoitoalue käsittää Saijan kylän lisäksi läheisiä joenvarsia sekä harju- ja vaara-alueita. Laajuudeltaan alue on 1 406 hehtaaria. Maanomistus on alueella lähes kokonaan yksityistä sisältäen aktiivisen metsätalouden piirissä olevia kiinteistöjä. Yksityisomisteisten maiden lisäksi alueella on muutamia Metsähallituksen hoidossa olevia metsämaakiinteistöjä. Suunnittelualueesta maatalousalueita on 187 hehtaaria, metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita 1018 hehtaaria, rakennettuja alueita 78 hehtaaria, soita ja soistumia 55 hehtaaria sekä vesialueita 68 hehtaaria.”Maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön rahoituksella. Käytännön maisemanhoitotoimien toteuttamiseksi on perustettu maisemanhoitotyöryhmä. Lapin ELY-keskus voi myöntää taloudellista tukea maisemanhoitotyöhön vuosittain resurssiensa puitteissa, esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman kautta”, kertoo suunnittelija Sanna Haapala Lapin ELY-keskuksesta.Mitä maisemanhoitoalueet ovat?Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa maakunnallisia ja valtakunnallisia maisemanhoitoalueita. Maisemanhoitoalueiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneutta sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta päättää ympäristöministeriö maakunnan liiton tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä.Lisätietojaerityisasiantuntija 
Martina Reinikainen
ympäristöministeriö
p. +358 295 250 484 
[email protected]ylitarkastaja
Marjut Kokko
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 380
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)suunnittelija
Sanna Haapala
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 105
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuore VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden kerrossala oli vuoden 2024 lopussa 180 miljoonaa neliömetriä ja osuus koko rakennuskannasta 45 prosenttia. Aikakauden rakennusten suuren määrän ja korjaustarpeen ajankohtaisuuden vuoksi erilaisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää saada tietoa.  Aikakauden rakennusten kohdalla esitetään usein kysymys, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Materiaalien kulutuksen ja ilmastopäästöjen kannalta selvitys antaa yksiselitteisen vastauksen: olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen. Vaikka uusi rakennus olisi erityisen energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensoimiseen kuluva aika on vuosikymmeniä tai jopa pidempi kuin uudisrakennuksen odotettavissa oleva elinkaari. Raskaiden, hiili-intensiivisten rakennusosien kuten betonin, hyödyntäminen korjaushankkeessa pienentää materiaalinkulutusta ja hiilijalanjälkeä purkavaa uudisrakentamista matalammiksi. Korjausrakentaminen ratkaisunaSelvityksen esimerkkitapaukset osoittavat, miten rakennettu ympäristö on sidoksissa aikansa yhteiskuntaan. Erityisesti 1970–1990-lukujen julkiset rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja palvelurakenteen muutoksista. Tuon ajan rakentamista ohjasivat esimerkiksi turvallisuuteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet, jotka nykyisinkin ovat osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen hyödyntäminen uudessakin tarkoituksessa säilyttää siihen liittyviä merkityksiä, käyttömahdollisuuksia sekä rakennusajan arkkitehtuuria.Hanke esittelee seitsemän kehittämishanketta, joille yhteistä on niiden ajankohtaisuus monissa kunnissa. Suurin osa modernista rakennuskannasta sijaitsee kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan uutta ja myös puretaan olemassa olevia rakennuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi tai tämän päivän vaatimusten täyttämiseksi. Mukana on myös purkukohde, joka kuvaa väestökehityksestä johtuvaa asuntotarpeen pienenemistä.  Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan uusia asuntoja. Uudisrakentamista vähähiilisempiä keinoja vastata kysyntään ovat olemassa olevien rakennusten laajentaminen tai käyttötarkoituksen muutokset. Peruskorjauksen yhteydessä lisäkerrosten rakentamisen aiheuttamat päästöt ovat 35 prosenttia uudisrakennuksen päästöistä. Toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamat päästöt ovat tätäkin vähemmän, 25 prosenttia.Viimeisen kymmenen vuoden aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 prosenttia. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 prosenttia uudisrakennusten materiaalimenekistä ja 30 prosenttia rakentamisen päästöistä. Jos korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen suhde onnistuttaisiin kääntämään toisinpäin, vähenisivät talonrakentamisen materiaalimenekki 25 ja päästöt 20 prosenttia.Ympäristöministeriö tilasi selvityksen VTT Oy:ltä, ja se rahoitettiin EU:n elpymisvälineen NextGeneration EU -varoista. VTT: Modernin rakennuskannan kestävä kehittäminen. Korjausvaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja kohteiden
kokonaisvaltainen arvottaminen (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Tutustu myös rinnakkaishankkeen Kestävä rakennettu ympäristö tiivistävään artikkeliin ”Miten tunnistaa rakennusten erilaiset arvot”LisätietojaAnnukka Lyra
erityisasiantuntija
p. +358 295 250 326
[email protected]Terttu Vainio
erikoistutkija
VTT
p. +358405080983
[email protected]

Tuore VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa ehdotetaan, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin. Korottamisen tavoitteena on helpottaa rakennushankkeiden toteuttamista. Lausuntoja voi antaa syyskuun loppuun saakka.Esitysluonnoksen mukaan opiskelija-asuntohankkeiden korkotukilainan enimmäisosuus korotetaan 95 prosentista 100 prosenttiin. Jokainen lainahakemus käsitellään kuitenkin erikseen, joten lainaan voi jatkossakin sisältyä omarahoitusosuus. Ehdotetut muutokset perustuvat Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämistä selvittäneen työryhmän suosituksiin. ”Uusille opiskelija-asunnoille on suuri tarve. Useilla paikkakunnilla on käynnissä hankkeita uusien opiskelija-asuntojen rakentamiseksi, tämä uudistus helpottaa niiden toteuttamista. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on rakentamisen pitkään jatkuneessa matalasuhdanteessa vahva roolinsa rakentamisen ylläpitämisessä,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Korkotukilainan hyväksyminen ja sen suuruus ovat hakemuskohtaisiaViranomaiset arvioivat, kuinka suuren osan hankkeen kustannuksista valtio tukee korkotukilainalla. Ympäristöministeriön yhteydessä toimiva Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus käsittelee korkotukilainaksi hyväksymistä koskevat asiat. Enimmäismäärän korotus mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen ilman erillistä avustustaPitkällä korkotukilainalla opiskelija-asuntoja tuottavat yleishyödylliset yhteisöt. Hankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen on aiemmin myönnetty erityisryhmien investointiavustusta.  Opiskelija-asuntojen tukemiseen ei ole taloudellisesti tiukassa tilanteessa mahdollista kohdentaa suoria avustuksia kuten aiemmin. Vuodesta 2025 alkaen investointiavustukset on kohdennettu ennen kaikkea pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten henkilöiden asumiskohteisiin. Lainan saaminen edellyttää, että rakennushanke täyttää tietyt ehdotKorkotukilainan saaminen edellyttäisi myös jatkossa, että asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön ja opiskelija-asunnoille on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla. Asunnoilta edellytetään, että niitä käytettäisiin opiskelijoiden vuokra-asuntoina vähintään 20 vuoden ajan.Valtion tuen ehtojen piirissä olevia opiskelija-asuntoja on yli 40 000. Niistä valtaosa sijaitsee korkeakoulupaikkakunnilla. Asunnoista 28 prosenttia sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Vuosina 2020–2024 opiskelijahankkeille hyväksyttyjen lainojen osuus kaikista korkotukilainoista oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Keskimäärin noin neljäsosalla opiskelijoista on mahdollisuus asua valtion tukemassa opiskelija-asunnossa.Lisätietoja Eemil Nuuttila
ministeri Multalan erityisavustaja
p.  p. 044 332 8332
[email protected]Matleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 332
[email protected]

Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa ehdotetaan, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin. Korottamisen tavoitteena on helpottaa rakennushankkeiden toteuttamista. Lausuntoja voi antaa syyskuun loppuun saakka.

Lähde: ym.fi