NordenBladet — Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa EU:n vesiresilienssistrategiaksi. Suomi suhtautuu myönteisesti vesivarojen kestävään käyttöön ja vesienhoidon merkityksen korostamiseen. Suomella on tarjota myös ratkaisuja Euroopan vesiongelmiin.Euroopan komission 4.6. tiedonantona julkistaman vesiresilienssistrategian visiona on vesiturvallinen EU 2050 mennessä.Strategialla pyritään varmistamaan, että veden saanti ja hallinta kestävät ilmastonmuutoksen ja säänvaihtelut. Komissio peräänkuuluttaa strategiassaan toimia Eurooppaa koetelleisiin tulviin, kuivuuteen sekä veden niukkuuteen sekä toimia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisesti pilaantumisen lähteellä ja pysyvien haitta-aineiden puhdistamiseksi. Lisäksi strategia käsittelee varautumista muihin uhkiin ja tulevaisuuden vesikriiseihin. Tavoitteena on varmistaa riittävästi puhdasta juomavettä kaikille, prosessivettä teollisuudelle, kasteluvettä maataloudelle ja ruuantuotannolle sekä luonnon tarvitsemaa vettä.Komissio edistäisi toimia veden asianmukaiseksi hallinnaksi ja lainsäädännön toimeenpanemiseksi, veden tehokkaampaan ja uudelleen käyttöön sekä veden laadun parantamiseen. Lisäksi komissio edistäisi toimia vesi-infran modernisoinniksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Strategiassa korostetaan myös digitalisaation hyödyntämistä. Lisäksi tulee ottaa huomioon kiertotalous, esimerkiksi jäteveden sisältämien ravinteiden ja energian talteenotto ja hyödyntäminen, ja toimet valuma-alueella mereen päätyvän kuormituksen vähentämiseksi.Strategian kattama toimien kirjo on laaja, ja ne edellyttävät yhteistyötä laaja-alaisesti eri hallinnonalojen välillä. Strategialla odotetaan olevan vaikutusta EU:n rahoitusinstrumentteihin sekä Euroopan komission pääosastojen työn painotukseen.Vesivarojen kestävä käyttö ja vesienhoito tärkeitä myös SuomessaVesiin liittyviltä kriiseiltä on Suomessa toistaiseksi vältytty, mutta vesivarojen kestävän käytön ja vesienhoidon korostumista EU:n tasolla pidetään myönteisenä asiana. Suomessa tulvariskien hallintasuunnitelmat sekä vesien- ja merenhoitosuunnitelmat on laadittu asianmukaisesti laajassa viranomaisten ja sidosryhmien yhteisyössä, mutta niiden toimeenpanoa tulee edelleen tehostaa. Suomessakin koetaan vuosittaisia tulvavahinkoja. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus heikentää vesistöjen tilaa. Lisäksi kuivuus aiheuttaa yhä useammin vaikutuksia maataloudelle, vesihuollolle ja teollisuudelle. Myös muuttunut turvallisuusympäristö korostaa varautumisen ja kriittisen vesi-infrastruktuurin suojaamisen merkitystä eri uhkien varalta.Suomalaiset innovaatiot voivat tarjota ratkaisuja koko Euroopan vesiongelmiinVesivaroissa sekä alueellisissa, sosiaalisissa ja ilmastollisissa olosuhteissa on eroja poikki Euroopan. Tämän vuoksi tulee varmistaa, että eri alueilla ja jäsenmaissa vahvistetaan niiden kannalta merkittävimpiin vesiriskeihin vastaamista välttäen ylimääräistä hallinnollista taakkaa.Strategia korostaa lisäksi vesisektorin tutkimuksen ja innovaatioiden taloudellisia mahdollisuuksia. Strategian tavoitteisiin kuuluu pyrkimys rakentaa vesiälykäs talous ja kilpailukykyinen vesiala. Suomalainen osaaminen, innovaatiot, vesivastuullisuus ja vesidiplomatia voivat osaltaan tarjota ratkaisuja vesiongelmiin Euroopassa ja kansainvälisesti. Strategialla on EU:n lisäksi myös globaaleita tavoitteita vesiturvallisuuden parantamiseksi, joita edistetään kansainvälisillä vesisopimuksilla ja rajavesiyhteistyöllä.Suomi muodostaa virallisen kantansa EU:n vesiresilienssistrategiaan myöhemmin. EU:n jäsenmaiden odotetaan muodostavan näkemyksensä syksyllä EU:n ministerineuvoston päätelmien muodossa.Lisätiedot
Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 123, [email protected]
Annukka Lipponen, johtava vesitalousasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 067, [email protected]
Antton Keto, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 148, [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, [email protected]Linkit:
Euroopan komission tiedote (4.6.2025) vesiresilienssistrategian julkistuksesta

Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa EU:n vesiresilienssistrategiaksi. Suomi suhtautuu myönteisesti vesivarojen kestävään käyttöön ja vesienhoidon merkityksen korostamiseen. Suomella on tarjota myös ratkaisuja Euroopan vesiongelmiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun osallistamistilaisuudet jatkuivat keskiviikkona 4.6.2025 Priodiversity LIFE-hankkeen järjestämällä webinaarilla, joka oli suunnattu erityisesti metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Osallistujia pohdituttivat erityisesti valittavat toimet, toteutuksen kustannukset sekä niiden kohdentuminen. Nämä täsmentyvät suunnitelman valmistelun edetessä.Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä teemaryhmissä, jotka kattavat maa- ja sisävesiluontotyypit, metsäluonnon, meriluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt. Toimia tehdään jo, ennallistamisasetus edellyttää niiden lisäämistä ja kohdentamistaEnnallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa myös suojelualueiden ulkopuolella. Talousmetsät kattavat Suomessa merkittävän osan metsäpinta-alasta. Siksi niiden luonnon tilan parantamisella on suuri merkitys paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kuin metsien monipuolisten käyttömahdollisuuksien kannalta. Tilaisuudessa muistutettiin, että luonnon tilaa parantavia toimia – kuten kuolleen puun ja lehtipuiden määrän lisäämistä sekä säästöpuiden jättämistä − tehdään jo osana talousmetsien luonnonhoitoa metsänhoidon suositusten ja metsäsertifiointien pohjalta. Metsäindikaattoreilla seurataan luonnon tilan paranemistaSekä talousmetsien että suojeltujen metsien tilaa ja sen paranemista seurataan ennallistamisasetuksessa määritellyillä metsäindikaattoreilla, jotka kuvaavat monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden rakennepiirteiden määrän lisääntymistä. Ympäristöneuvos Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä kävi läpi indikaattorit ja ryhmässä 5 tehtyä kartoitusta niiden tilannekuvasta. Loiskekoski nosti esille, että kaikille pakollisen metsälintuindeksin tilaan vaikuttavat muiden muassa talousmetsien luonnonhoito, kiertoajat ja riistametsänhoito. Eri-ikäisrakenteisten metsien osuutta seurataan vain talousmetsissä, muita indikaattoreita sen sijaan seurataan kaikissa metsissä. Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Johanna Virtanen esitteli Priodiversity LIFE-hanketta, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato Suomessa. Vuoteen 2031 saakka jatkuvan hankkeen alla muiden maussa laaditaan kahdeksan maakunnan luonnon monimuotoisuusohjelma (LUMO), toteutetaan ennallistamis- ja kunnostustoimia sekä tarjotaan valtakunnallisesti esimerkiksi koulutusta. Ennallistamissuunnitelman valmistelua tukevat metsäluontoon liittyvät tilaisuudet jatkuvat syksyllä. Luvassa on muiden muassa työpajoja, joihin kutsutaan myös metsänomistajia. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. 
 Muualla:Ennallistamisasetus ja kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu ja sidosryhmätilaisuudet Talousmetsien luonnonhoidolla on tärkeä merkitys luonnon tilan parantamisessa Selvitys: maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimilla voidaan edistää myös ennallistamisasetuksen metsiä koskevia tavoitteita Priodiversity LIFE 
 

Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun osallistamistilaisuudet jatkuivat keskiviikkona 4.6.2025 Priodiversity LIFE-hankkeen järjestämällä webinaarilla, joka oli suunnattu erityisesti metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Osallistujia pohdituttivat erityisesti valittavat toimet, toteutuksen kustannukset sekä niiden kohdentuminen. Nämä täsmentyvät suunnitelman valmistelun edetessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hylätyt ja käytöstä poistetut veneet, niihin jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat olla ympäristöriski ja aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle. Pienet veneet kannattaakin toimittaa jäteasemalle maisemaa rumentamasta ja ympäristöä pilaamasta. Tärkeintä on kuitenkin estää jätteen syntymistä pitämällä veneestään hyvää huolta tai vaikka myymällä tai lahjoittamalla käyttökelpoinen vene edelleen. Maailman ympäristöpäivän 5.6. teemana on tänä vuonna muoviroskaantuminen.Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle ympäristöministeriön teettämän selvityksen (2024) mukaan. Kuntien jäteasemat yleensä vastaanottavat pieniä veneitäJos vene on rikki, kannattaa se ensisijaisesti korjata jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Kunnossa oleva vene kannattaa vaikka lahjoittaa edelleen, mikäli itsellä ei ole sille käyttöä. Muussa tapauksessa veneen omistajan täytyy huolehtia käytöstä poistetun veneen toimittamisesta jätehuoltoon. Jäteasemat ja -keskukset vastaanottavat kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä. Vastaanottomaksut vaihtelevat eri puolilla Suomea. Myös palveluissa on eroja, joten jäteasemilta kannattaa kysyä etukäteen tarkemmat tiedot veneiden vastaanotosta. Etenkin suurempien veneiden osalta on hyvä tarkistaa alueelliset käytännöt. Ennen jätehuoltoon toimittamista veneistä tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa vaaralliset aineet, kuten akut, kaasupullot ja polttoaine, ja toimitettava ne erillään vaarallisen jätteen keräykseen. Lounais-Suomen jätehuolto Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry järjestävät romuveneiden keräyskampanjan Saaristomerellä elo-lokakuussa. Vastaanotetut veneet kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, hyödynnetään energiana tai loppusijoitetaan kaatopaikalle. Lasikuitua voidaan kierrättää osana sementin valmistusta. ”Pidetään huolta ympäristöstämme, vesistöistämme ja Itämerestä. Toivon, että rannoille ja muualle ympäristöön jätetyt veneet saataisiin joko uudelleen käyttöön tai jätehuollon piiriin. Lasikuidun hyödyntäminen osana sementintuotantoa tarjoaa tällä hetkellä mahdollisuuden lasikuituveneiden kierrätykseen. Jätelaitosten tulisi suosia sitä energiana hyödyntämisen tai kaatopaikalle sijoittamisen sijaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Hylättyjä veneitä vaikea todistaa jätteeksiOsa veneistä voi olla hylättyjä eli niiden omistajaa ei tiedetä. Hylätyltä vaikuttavien veneiden osalta on usein haastavaa todeta, onko veneen omistaja hylännyt veneen eli onko se muuttunut jätteeksi. Soutuveneitä ja muita pienempiä veneitä ei ilmoiteta venerekisteriin, joten omistajan tavoittaminen voi olla vaikeaa. Mikäli vene on hylätty eikä omistajaa löydetä, vastuut ja oikeudet veneen siirtämisestä riippuvat siitä, mille alueelle vene on jätetty. Käytännössä vastuu hylätystä veneestä on yleensä joko alueen haltijalla tai kunnalla. Jos vene on hylätty sataman alueelle, sataman pitäjä on velvollinen siirtämään hylätyn veneen jätehuoltoon. Ethän siis jätä vanhaa venettäsi muiden siivottavaksi.Paikallisilla yhdistyksillä tai muilla yhteisöillä voi olla kiinnostusta siivota lähirannoille hylättyjä veneitä ympäristön siisteyttä edistääkseen. Keräilykampanjaa suunniteltaessa kannattaa muistaa oikeuksien ja vastuiden lisäksi, että toimittaminen jätehuoltoon on maksullista, vaikka kyse olisikin hyväntahtoisesta toiminnasta.Suomessa on yli miljoona venettä, joista arviolta noin 60 prosenttia on lasikuituveneitä. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä. LisätietojaKäytöstä poistetutut ja hylätyt veneet ja niiden ympäristövaikutuksetHenna Rinne 
erityisasiantuntija 
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 214
[email protected]Veneiden jätehuoltoTimo Hämäläinen
johtava asiantuntija
Suomen Kiertovoima ry
p. 050 442 2371
[email protected] Venekeräys SaaristomerelläKatriina Murto
aluepäällikkö
Pidä Saaristo Siistinä ry
p. 050 5985 181Janne Penttinen
palveluasiantuntija
Lounais-Suomen jätehuolto Oy
p. 020 728 2099
[email protected]Tom Wilenius
johtava asiantuntija
Traficom
p. 050 560 7950
[email protected]

Hylätyt ja käytöstä poistetut veneet, niihin jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat olla ympäristöriski ja aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle. Pienet veneet kannattaakin toimittaa jäteasemalle maisemaa rumentamasta ja ympäristöä pilaamasta. Tärkeintä on kuitenkin estää jätteen syntymistä pitämällä veneestään hyvää huolta tai vaikka myymällä tai lahjoittamalla käyttökelpoinen vene edelleen. Maailman ympäristöpäivän 5.6. teemana on tänä vuonna muoviroskaantuminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa halutaan saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Ahti-ohjelma käynnistyi vuoden 2024 alussa kooten yhteen aiempia erillisiä vesiensuojelun ohjelmia. Raportti ohjelman tuloksista vuonna 2024 on juuri julkaistu.Ahti-ohjelman toteutukseen käytettiin vuonna 2024 yhteensä lähes 36 miljoonaa euroa valtion rahoitusta ja lisäksi hankkeiden toteuttajien omarahoitusta. Julkisesta rahoituksesta lähes 70 prosenttia kohdennettiin resurssit talteen ja käyttöön  -teemaan ravinnekierrätyksen hankeavustuksiin. Reilu 15 prosenttia budjetista käytettiin ravinnekuormitus kuriin  -teemaan, kuten vesistökunnostushankkeisiin, ja reilu 15 prosenttia maan rakenne kuntoon  -teemaan, erityisesti ravinnepäästöjä hillitsevän kipsin hankintaan ja levitykseen. ”Ahti-ohjelmalla on ratkaiseva merkitys hallitusohjelman sekä vesien- ja merensuojelutoiminnan edistäjänä ympäri Suomea. Ahti mahdollistaa monia sellaisia toimenpiteitä, joihin yksittäiset toimijat eivät ilman lisärahoitusta ja yhteistyötä kykenisi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Saaristomeren valuma-alueelle tehotoimien pilottialueetSaaristomeren valuma-alueen fosforikuormitusta halutaan vähentää 30 prosenttia ja typpikuormitusta 10 prosenttia vuosien 2012–2021 keskimääräisestä tasosta. Saaristomeri-ohjelmassa valittiin pilottialueiksi kuormituksen kannalta merkittävät Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ympäröivine merialueineen. Niille kohdennetaan tehostettuja vesiensuojelutoimia yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Valuma-aluesuunnitelmia valmistui 18 prosentille valuma-aluetta vuoden 2024 loppuun tultaessa. Saaristomeren valuma-alueella käynnistettiin yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa ruokaketjun vesivastuullisuuden edistämiseksi ja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vuoden 2024 aikana valmisteltiin myös tilannearviota valuma-alueen maatalouden poistamisesta Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Kipsin levitystä pelloille jatkettiinViljelijöille ilmaista kipsin levitystä pelloille jatkettiin ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja maan rakenteen parantamiseksi. Tähän mennessä on saavutettu noin 67 prosenttia 100 000 hehtaarin levitystavoitteesta. Kipsiä levitettiin vuonna 2024 yhteensä yli 13 000 peltohehtaarille, josta lähes 2600 Saaristomeren valuma-alueelle. Kipsin levityksellä vähennettiin Itämeren fosforikuormaa 36 tonnilla viime vuonna ja noin 110 tonnilla vuosina 2019-2024. Ahti-ohjelmassa kokeillaan ja selvitetään mahdollisuuksia laajentaa maanparannusaineiden tukemista kipsin lisäksi rakennekalkkiin ja kuituihin, jotta viljelijöillä on vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja. Kunnostuksia vesistöissä ja niiden valuma-alueillaAhti-ohjelma tukee monipuolisesti eri puolella Suomea toteutettavia vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostus- ja vesienhallinnan toimia. Vuonna 2024 käynnistyi lähes 160 uutta hanketta 4,3 miljoonan euron avustuksilla. Niissä tehdään toimia sekä vesistöissä että niitä ympäröivillä valuma-alueilla, esimerkiksi hillitsemällä maa- ja metsätalouden päästöjä vesiin. Toimet sisältävät esimerkiksi elinympäristöjen kunnostuksia tai ennallistamista, vieraslajien poistoa ja hapetuksia ja valuma-alueilla esimerkiksi kosteikoiden, pintavalutuskenttien, laskeutusaltaiden, pohjapatojen ja eroosiosuojausten rakentamista.Lisäksi vuonna 2024 päättyi 181 hanketta. Hankkeiden toteutukseen arvioitiin osallistuneen noin 500 eri tahoa, joista miltei 350 oli yksityisiä maanomistajia. Ahti-ohjelma tuki myös lähes miljoonalla eurolla vesistökunnostuksen asiantuntijaverkostoja. Lisäksi vesistökunnostajille järjestettiin koulutusta.Avustuksilla turvattiin ravinteiden kierrätystä ja haitallisten aineiden hallintaaAhti-ohjelma edisti ravinteiden kierrätystä myöntämällä avustuksia yhteensä 28 hankkeelle 20,9 miljoonalla eurolla. Avustuksilla muun muassa tuettiin uusien biokaasulaitosten rakentamista tai laajentamista, järviruo’on ja levien hyötykäytön kehittämistä sekä tutkimusta kierrätyslannoitteiden hyödyntämisestä ja lannoituksen vesistövaikutusten vähentämisestä. Lisäksi ravinnekierrätyksen edistämiseksi järjestettiin kaksi uutta hakukierrosta. Ahti tuki myös kaupunkien vesien hallintaa ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämisen hankkeita. Vuonna 2024 käynnissä oli 30 hanketta, joissa muun muassa laadittiin kokonaisvaltaisia kaupunkien vesienhallintasuunnitelmia. Lisäksi käynnistyi kahdeksan uutta hanketta, joita avustettiin yhteensä vajaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Haitallisten aineiden päästöjen vähentämistä edistettiin myös tutkimalla panssarilaiva Ilmarisen riskihylkyä, ja päätettiin sen saneerauksesta viranomaistyönä.

Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa halutaan saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Ahti-ohjelma käynnistyi vuoden 2024 alussa kooten yhteen aiempia erillisiä vesiensuojelun ohjelmia. Raportti ohjelman tuloksista vuonna 2024 on juuri julkaistu.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä linjataan jatkosta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen myönnettävälle avustukselle. Vaihdossa kestävämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan kotitalouksien lisäksi kuntia.“Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jatkamalla tuetaan jopa yli 3000 kotitalouden siirtymistä fossiilittomaan lämmitysmuotoon. Myös kuntien avustusta jatketaan. Myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustus tukee rakennusalan työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia ja kuntia energiaremonttien toteuttamiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Pientalojen lämmitysremontteihin myönnettävään avustukseen käytettäviä määrärahoja on jäljellä lähes 14 miljoonaa euroa. Avustuskauden jatkaminen mahdollistaa yli 3000 lisäremontin toteutuksen. Ennen hallituksen lisätalousarvioesitystä pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustukseen tarkoitettujen määrärahojen käyttöoikeus oli päättymässä vuoden 2025 loppuun. ELY-keskus sulki avustushaun 19. toukokuuta, jotta saapuneet hakemukset ehditään käsitellä ajoissa ennen kuin hakijoiden on haettava avustuksen maksatusta syyskuun lopussa. Eduskunnan vahvistettua nyt annetun lisätalousarvioesityksen ELY-keskus voi jatkaa pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuvien avustushakua määrärahan puitteissa. Avustuksen jatkaminen edistää Suomen tavoitetta edetä kohti fossiilittomia lämmitysratkaisuja ja vähentää samalla päästöjä sekä energian tuontiriippuvuutta. Öljylämmitysavustuksen jatkaminen vähentää Suomen riippuvuutta tuontiöljystä (keskimäärin 2 220 litraa/pientalo/vuosi) sekä tukee kotimaisten, uusiutuvien lämmitysratkaisujen käyttöönottoa. Tämä parantaa kansallista huoltovarmuutta ja energiavarmuutta pitkällä aikavälillä. Avustusta myös kuntien rakennusten lämmitysremontteihinAvustukseen öljylämmityksestä luopumiseen kuntien omistamissa rakennuksissa myönnettävä määräraha on 4 600 000 euroa. Avustus voidaan myöntää kunnalle vain, jos rakennuksen lämmitysjärjestelmässä siirrytään pois fossiilisen energian käytöstä.  Avustusta myönnetään 30 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. LisätietojaIlkka Hippinen
erityisasiantuntija
029 525 0044
[email protected]

Hallituksen eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä linjataan jatkosta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen myönnettävälle avustukselle. Vaihdossa kestävämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan kotitalouksien lisäksi kuntia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maa- ja sisävesiluontotyyppejä sekä lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmä aloitti maakuntakierroksensa Oulusta tiistaina 25. toukokuuta.Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka perustuu Euroopan unionin ennallistamisasetukseen. Ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan teemaryhmissä, jotka kattavat maa- ja sisävedet, metsäluonnon, meriluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt. Maa- ja sisävesiluontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmä kutsui alueelliset toimijat 27.5. sidosryhmätilaisuuteen. ”Käsittelimme tilaisuudessa luontotyyppien ja lajien turvaamiseen liittyviä kysymyksiä sekä ennallistamisasetuksen toimeenpanon keinovalikoimaa. Oulussa tilaisuuteen osallistujia kiinnosti ennallistamissuunnitelman tarjoamat mahdollisuudet alueellisille ja paikallisille toimijoille, kuten luonnon virkistyskäytön, kalastuksen ja matkailun edellytysten parantaminen”, kertoo teemaryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Mikko Kuusinen. “Työryhmätyössä painotettiin erityisesti käytännön toimeenpanon ja paikallisen kontekstin ymmärtämisen tärkeyttä ennallistamissuunnitelman jatkovalmistelussa. Keskusteluissa todettiin myös, että ennallistaminen voi parhaimmillaan tuottaa sekä ekologista että sosioekonomista hyötyä koko alueelle. Kysymyksiä ja keskustelua herätti paljon myös valuma-alueilla tehtävien toimien vaikutukset sisävesien ja Itämeren luontotyyppien ja lajien tilaan”, summaa Kuusinen.  Ennallistamisasetus tähtää luonnon tilan parantamiseen – tavoitteena on parantaa luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilaa. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Suomessa esiintyviin maaluontotyyppeihin kuulu kosteikkoja, niittyjä ja muita laidunalueita, metsiä, nummia ja pensaikkoja sekä kallioita ja dyynejä. Niistä alle kolmanneksen tilanne on hyvä. Sisävesiluontotyyppeihin kuuluu jokien, järvien sekä tulva- ja ranta-alueiden luontotyyppejä. Niistä vajaalla puolella tilanne on hyvä. Ennallistamissuunnitelman valmisteluvaiheessa tarkastellaan jo olemassa olevia keinoja ja niiden laajentamista, mutta myös etsitään uusia keinoja ja toisaalta harkitaan uudelleen myös jo aiemmin torpattuja keinoja. Keinoja voi tuoda esiin maakunta- ja muissa sidosryhmätilaisuuksissa. Kertynyttä keinovalikoimaa käsitellään valmistelun teemaryhmissä, ohjausryhmässä ja lopulta valtioneuvostossa. Maa- ja sisävesiä ja lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmän maakuntatilaisuudet jatkuvat syksyllä Joensuussa, Kouvolassa ja Tampereella. Tulossa on myös virtavesiteemainen etätyöpaja ja metsätyöpaja yhdessä metsäluontoteemaryhmän kanssa. Sidosryhmätilaisuuksia listataan osoitteeseen ym.fi/ennallistamisasetus. Lisäksi niistä kerrotaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tapahtumakalentereissa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. 

Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maa- ja sisävesiluontotyyppejä sekä lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmä aloitti maakuntakierroksensa Oulusta tiistaina 25. toukokuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on päivittänyt rauhoitettujen lajien arvot. Useiden eläinlajien arvo nousee merkittävästi. Esimerkiksi raakun suojeluarvo nousee 589 eurosta 1 495 euroon. Monille rauhoitetuille eläin- ja kasvilajeille on annettu nyt ensimmäistä kertaa rahalliset arvot. Asetus tulee voimaan 1.6.2025.Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) annetaan rahalliset arvot 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Arvoihin on tehty osin merkittäviä muutoksia. Edeltävä, vuonna 2002 annettu asetus kattoi 286 rauhoitettua eläinlajia.Arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Mitä uhanalaisempi, harvinaisempi ja hitaammin lisääntyvä laji on, sitä suurempi on arvo. Myös inflaation vaikutus on huomioitu, mikä nostaa rahallisia arvoja aiemmasta. Toisaalta osa lajeista on runsastunut, jolloin niiden arvo laskee.Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo nousee sekä euromääräisen kertoimen että aiempaa korkeamman uhanalaisuusluokan vuoksi 589 eurosta 1 495 euroon. Vastaavasti merikotkan, jonka tilanne on pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta merkittävästi parantunut, arvo laskee euromääräisen kertoimen tarkistuksesta huolimatta 7400 eurosta 407 euroon. Korkein rahallinen arvo on naalilla, jonka arvo nousee 7 400 eurosta 17 656 euroon. Esimerkkejä monien tuntemista, rauhoitetuista kasvilajeista ovat hämeenkylmänkukka, jonka arvo on 1 493 euroa, ja kangasvuokko (562 euroa). Rauhoitettujen kasvien ottaminen luonnosta ja siirtäminen omaan puutarhaan on kiellettyä.Uusi asetus annettiin, koska edeltävä asetus oli vanhentunut eikä sisällöllisesti enää vastannut nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luetteloa. Asetus ei myöskään ollut nykytietämyksen mukainen Suomen pesimälinnuston ja meillä esiintyvien nisäkäslajien osalta, joiden rauhoituksesta on säädetty luonnonsuojelulaissa.Asetuksella säädetyt arvot vahvistavat lajien suojaaLuonnonsuojelulain mukaan lajien rauhoitusmääräyksiä rikkonut on tuomittava menettämään valtiolle se arvo, joka rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla on lajinsa edustajana.Asetuksella säädetyt arvot vahvistavat rauhoitettujen lajien suojaa lainsäädännössä ja auttavat tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja seuraamusten tuomitsemisessa. Sekä tuomioistuinten toiminnan että oikeusturvan kannalta on tärkeää, että rauhoitettujen lajien arvoista on säädetty kattavasti, ne perustuvat ajantasaiseen tietämykseen ja että arvot aika ajoin tarkistetaan rahanarvon muutoksen mukaisesti. Uusilla rauhoitettuja lajeja koskevilla suojeluarvoilla arvioidaan olevan myös laitonta toimintaa ennaltaehkäisevä vaikutus sekä tietoisuuden lisääntymisen kautta että laittomasta toiminnasta koituvien seuraamusten vuoksi.Linkki säädöskokoelmaan: Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista | 243/2025 | Suomen säädöskokoelma | Finlex LisätietojaEsko Hyvärinen  
ympäristöneuvos  
[email protected]  
p. 029 525 0094  Sanna Koljonen  
hallitussihteeri  
[email protected]  
p. 029 525 0310 

Ympäristöministeriö on päivittänyt rauhoitettujen lajien arvot. Useiden eläinlajien arvo nousee merkittävästi. Esimerkiksi raakun suojeluarvo nousee 589 eurosta 1 495 euroon. Monille rauhoitetuille eläin- ja kasvilajeille on annettu nyt ensimmäistä kertaa rahalliset arvot. Asetus tulee voimaan 1.6.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä löytää yhteisymmärrys kansainvälisestä sopimuksesta, jolla muovin aiheuttamaan saastumiseen puututaan maailmanlaajuisesti yhtenäisin toimin. YK:n jäsenvaltiot neuvottelevat kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta ja muovin koko elinkaaren kattavasta muovisopimuksesta muovisaasteen ympäristöön päätymisen lopettamiseksi. Neuvottelukomitean seuraava kokous järjestetään 5.-14.8.2025 Genevessä, Sveitsissä. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle neuvotteluja koskevan U-kirjelmän.Geneven neuvottelukierroksen on tarkoitus löytää yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä, ja sopimus on tarkoitus allekirjoittaa diplomaattisessa konferenssissa loppuvuodesta 2025. Neuvottelut jatkuvat edellisessä kokouksessa Etelä-Koreassa 25.11.-1.12.2024 sovitun neuvottelutuloksen pohjalta. Valtioneuvosto pitää neuvottelukomitean puheenjohtajan ehdotusta hyvänä lähtökohtana kansainväliseksi muovisopimukseksi. Puheenjohtajan teksti kattaa muovin koko elinkaaren muovin tuotannosta ja tuotesuunnittelusta sen kulutukseen, kierrätykseen ja asianmukaiseen jätehuoltoon saakka. Ehdotus sisältää myös kaikille maille yhteisiä sitovia velvoitteita.”Muovisopimusneuvotteluissa risteävät aikamme suuret haasteet eli saastuminen, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Toivottavasti Genevessä päästään sopuun edellisten neuvottelujen erimielisyyksistä, jotka koskivat muovin tuotannon ja muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittamista sekä sopimuksen toimeenpanon rahoitusta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Valtioneuvosto pitää tärkeänä vähentää muovin kulutusta ja tuotantoa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettu kansainvälinen muovisopimus on hyvin sidoksissa useisiin jo voimassa oleviin Euroopan unionin politiikkoihin ja säädöksiin, jotka liittyvät ympäristön ja ihmisen terveyden suojeluun. Valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen toimet tukisivat turhan kulutuksen sekä roskaantumisen välttämistä ja tehostaisivat muovien talteenottoa ja kierrätystä. Tuotesuunnittelun kautta sopimus loisi edellytyksiä kiertotalouden innovaatioille ja vähentäisi riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.LisätietojaTarja-Riitta Blauberg
ympäristöneuvos
p. 0295 250 059
[email protected]Tuulia Toikka
neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 297
[email protected]

Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä löytää yhteisymmärrys kansainvälisestä sopimuksesta, jolla muovin aiheuttamaan saastumiseen puututaan maailmanlaajuisesti yhtenäisin toimin. YK:n jäsenvaltiot neuvottelevat kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta ja muovin koko elinkaaren kattavasta muovisopimuksesta muovisaasteen ympäristöön päätymisen lopettamiseksi. Neuvottelukomitean seuraava kokous järjestetään 5.-14.8.2025 Genevessä, Sveitsissä. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle neuvotteluja koskevan U-kirjelmän.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli kokoontuu touko–kesäkuussa ja osallistuu Suomen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Paneeli keskustelee keinoista vahvistaa luonnon monimuotoisuutta erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka perustuu Euroopan unionin ennallistamisasetukseen. Ennallistamisasetus on viime vuosien merkittävin laki luonnon tilan parantamiseksi EU-tasolla.Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Paneelin tavoitteena on vahvistaa moniäänisyyttä ja tuoda kansalaisten ääni osaksi ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa.– Luontopääoma on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme, ja sen heikentyminen vaikuttaa laajasti yhteiskunnan toimivuuteen, talouteen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin. Tarvitsemme vaikuttavia keinoja ja koko yhteiskunnan sitoutumista luonnon tilan parantamiseen. Kansalaispaneeli on erinomainen tapa tuoda esiin kansalaisten näkemyksiä, arvoja ja ehdotuksia – juuri nyt, kun kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Oikeudenmukaisuuden teema esillä kansalaispaneelin keskusteluissaEnnallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä – sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monipuolisia keinoja luontoarvojen vahvistamiseksi.Asetuksen toimeenpanossa korostuvat oikeudenmukaisuuden kysymykset: luonnon tilan parantamisesta saatavat hyödyt ja siihen liittyvät kustannukset eivät välttämättä jakaudu tasaisesti. Paneelissa pohditaan, miten toimenpiteet voidaan toteuttaa reilulla tavalla eri väestöryhmille, elinkeinoille ja alueille.Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Saamelaiset ovat ryhmä, jonka elinkeinoihin ja kulttuuriin luonnon tila vaikuttaa merkittävällä tavalla. Toinen erityinen ryhmä ovat lapset ja nuoret, joihin luonnon tilan muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Luonnon tilan parantamien kansalaispaneelissa:Keskustellaan kansalaisten mielestä tärkeistä luonnon tilan parantamisen keinoistaPohditaan, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisestiMuodostetaan yhteinen kansalaisnäkemys ennallistamisasetuksen toimeenpanosta SuomessaPaneelin toteuttamista rahoittaa osaksi Sitra. Paneelin työn tulokset julkaistaan syksyllä 2025 ja toimitetaan osaksi kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua.Suomessa ennallistamisasetus toteutetaan vaiheittain. Tällä hetkellä valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka ohjaa asetuksen toimeenpanoa ja määrittelee, millä keinoin tavoitteet saavutetaan. Suunnitelman luonnoksen tulee olla valmis elokuussa 2026, ja sen lopullinen versio toimitetaan EU:lle elokuussa 2027.Suomessa joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on arvioitu uhanalaiseksi. Toimia luonnon tilan parantamiseksi tarvitaan muun muassa metsissä, soilla, pelloilla, tuntureilla, kaupungeissa ja vesistöissä – myös alueilla, jotka säilyvät talouskäytössä. Kansallista suunnitelmaa valmistellaan avoimesti kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Kaikille avoin webinaari järjestetään 5. kesäkuuta.LisätietoaOuti Ala-Honkola
Erityisasiantuntija
p. +358 295 250 431
[email protected]

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli kokoontuu touko–kesäkuussa ja osallistuu Suomen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Paneeli keskustelee keinoista vahvistaa luonnon monimuotoisuutta erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus etsivät kilpailussa hankkeita, joissa on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia.Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset hankkeilla, jotka on jo toteutettu. Kilpailuun tulee osallistua 5. syyskuuta 2025 mennessä.Ehdolle toivotaan monipuolisesti jo toteutettuja hankkeitaMaisemat ovat olennainen osa kulttuuriperintöä, identiteettiä ja hyvinvointia. Myös ekologisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta niiden rooli on keskeinen. Maisemiin vaikuttavat luonnon ja ihmisen toiminnot sekä niiden välinen vuorovaikutus.Suomen paras maisemahanke -kilpailulla halutaan löytää etenkin toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita, jotka ovat osoittautuneet pysyvästi tehokkaiksi maisemien hoidossa, suojelussa tai suunnittelussa. Ehdolle toivotaankin etenkin hankkeita, jotka ovat päättyneet vähintään kolme vuotta ennen kilpailuun osallistumista, jotta niiden pidempiaikaisiakin vaikutuksia voidaan jo arvioida.Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään Suomen paras maisemahanke -kilpailussa laajasti. Hankkeet voivat liittyä luonnon- tai kulttuurimaisemiin, maaseutuun tai kaupunkiin. Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta ne voivat olla yhtä lailla arkiympäristöjä tai vaikkapa heikentyneen maiseman kunnostushankkeita. Ehdokkaiksi ovat tervetulleita sekä perinteiset että uudet näkökulmat maisemaan.Kilpailuehdotuksen voi laatia vapaamuotoisena, mutta sen tulee sisältää riittävän laaja kuvaus hankkeesta sekä valokuvia hankealueelta tai hankkeen toimista.Voittaja Suomen edustajaksi eurooppalaiseen kilpailuunSuomen parhaasta maisemahankkeesta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Pääsääntöisesti joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia muille esimerkkinä maisemien hoidosta.Suomen aiemmista ehdokkaista kaksi on saanut kunniamaininnan Euroopan neuvoston kilpailussa. Vuonna 2019 kunniamaininnan sai Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, joka on Kotkan puistojen, kaupunkiluonnon ja arkkitehtuurin parhaiden palojen muodostama loistelias kokonaisuus. Vuonna 2021 kunniamaininta myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Perämeren rantaniittyjen hoitohankkeelle, jonka ansiosta Perämeren rantaniittyjen maisemaa ja luontoa on hoidettu pitkäkestoisella ja laajamittaisella yhteistyöllä.Maisemia juhlistetaan syksylläSuomen paras maisemahanke -kilpailun voittaja julkistetaan Helsingissä 4. marraskuuta 2025 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Maisemasymposium on valtakunnallinen tilaisuus, jossa luodaan näkökulmia Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toteutumiseen Suomessa.Syksyllä vietetään myös Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen liittyvää kansainvälistä maisemapäivää. Vuosittain 20.10. vietettävän päivän kunniaksi järjestetään vuonna 2025 valokuvakilpailu sekä ohjattuja maisemakävelyjä.Suomen paras maisemahanke -kilpailu (ymparisto.fi)Euroopan neuvoston maisemapalkinto (coe.int)Kansainvälinen maisemapäivä (ymparisto.fi)LisätietojaAnnika Uddström
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 715
[email protected]Martina Reinikainen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 484
[email protected]

Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus etsivät kilpailussa hankkeita, joissa on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia.

Lähde: ym.fi