lauantai, 26 heinäkuun, 2025

Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
20921 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Vantaan Viertolassa varhain aamulla tapahtuneen ampumavälikohtauksen tutkinta etenee

NordenBladet — Vantaan Viertolan koulussa, Jokirannan toimipisteessä tänään 2.4.2024 aamuyhdeksältä tapahtuneen ampumavälikohtauksen tutkinta etenee Itä-Uudenmaan poliisissa.- Ampumavälikohtauksen osalliset ovat kaikki kuudesluokkalaisia. Yksi uhreista menehtyi tapahtumapaikalla, kaksi uhreista toimitettiin sairaalahoitoon. Molempien sairaalaan toimittujen uhrien vammat ovat erittäin vakavia, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Marko Särkkä.Poliisi on päässyt kuulemaan rikolliseen tekoon epäiltyä. Tutkinta jatkuu tulevina päivinä osallisten sekä silminnäkijöiden kuulemisilla.  Poliisi on tehnyt koululla teknistä tutkintaa, joka jatkuu myös huomenna.- Poliisi selvittää muun muassa teon motiivia sekä tapahtuneeseen johtaneita syitä, Särkkä jatkaa.Vantaan kaupunki on tiedottanut asiasta omilla verrkosivuillaan. Tiedotteeseen on koottu lapsille, nuorille ja aikuisille kriisiapua tarjoavat tahot. Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4. – tukea saatavilla lapsille, nuorille ja huoltajille  | Vantaa- Tiedotamme asiasta lisää huomenna 3.4.2024 kello 14 mennessä, sanoo Särkkä. 

Vantaan Viertolan koulussa, Jokirannan toimipisteessä tänään 2.4.2024 aamuyhdeksältä tapahtuneen ampumavälikohtauksen tutkinta etenee Itä-Uudenmaan poliisissa.

– Ampumavälikohtauksen osalliset ovat kaikki kuudesluokkalaisia. Yksi uhreista menehtyi tapahtumapaikalla, kaksi uhreista toimitettiin sairaalahoitoon. Molempien sairaalaan toimittujen uhrien vammat ovat erittäin vakavia, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Marko Särkkä.

Poliisi on päässyt kuulemaan rikolliseen tekoon epäiltyä. Tutkinta jatkuu tulevina päivinä osallisten sekä silminnäkijöiden kuulemisilla.  Poliisi on tehnyt koululla teknistä tutkintaa, joka jatkuu myös huomenna.

– Poliisi selvittää muun muassa teon motiivia sekä tapahtuneeseen johtaneita syitä, Särkkä jatkaa.
Vantaan kaupunki on tiedottanut asiasta omilla verrkosivuillaan. Tiedotteeseen on koottu lapsille, nuorille ja aikuisille kriisiapua tarjoavat tahot. Ampumavälikohtaus Viertolan koululla 2.4. – tukea saatavilla lapsille, nuorille ja huoltajille  | Vantaa

– Tiedotamme asiasta lisää huomenna 3.4.2024 kello 14 mennessä, sanoo Särkkä.
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Salon Perniöntiellä kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus

NordenBladet — Salossa Perniöntiellä Linnavuoren kohdalla sattui henkilöauton ja rekka-auton välinen nokkakolari tiistaiaamuna noin kello 09:00.Henkilöauton kuljettaja ajoi Perniöntietä kohti Saloa kun se oli tuntemattomasta syystä ajautunut  vastaantulevan kuorma-auton kaistalle. Molemmissa autoissa oli kyydissään vain kuljettajat. Yhteentörmäyksessä henkilöauton kuljettaja sai välittömästi surmansa. Rekka-auton kuljettaja loukkaantui lievästi.Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyn tutkintana.Asiasta ei tiedoteta enempää.

Salossa Perniöntiellä Linnavuoren kohdalla sattui henkilöauton ja rekka-auton välinen nokkakolari tiistaiaamuna noin kello 09:00.

Henkilöauton kuljettaja ajoi Perniöntietä kohti Saloa kun se oli tuntemattomasta syystä ajautunut  vastaantulevan kuorma-auton kaistalle. Molemmissa autoissa oli kyydissään vain kuljettajat. Yhteentörmäyksessä henkilöauton kuljettaja sai välittömästi surmansa. Rekka-auton kuljettaja loukkaantui lievästi.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyn tutkintana.

Asiasta ei tiedoteta enempää.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Pääsiäisenä oli havaittavissa kevään merkkejä liikenteessä

NordenBladet — Sisä-Suomen alueella poliisi valvoi pääsiäisen meno-ja paluuliikennettä.Poliisi valvoi Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella myös pääsiäisen ajan liikennettä. -Ilmassa on selkeitä kevään merkkejä. Liikenteenvalvonta toi esiin sen, että nopeudet ovat nousussa talven liukkaiden kelien jäljiltä, toteaa komisario Tomi Koponen. 

Sisä-Suomen alueella poliisi valvoi pääsiäisen meno-ja paluuliikennettä.

Poliisi valvoi Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella myös pääsiäisen ajan liikennettä. -Ilmassa on selkeitä kevään merkkejä. Liikenteenvalvonta toi esiin sen, että nopeudet ovat nousussa talven liukkaiden kelien jäljiltä, toteaa komisario Tomi Koponen. 

-Sisä-Suomen poliisin saldona pääsiäiseltä on kymmeniä määrättyjä ajokieltoja, jokunen rattijuopumus, useita kymmeniä sakkoja sekä paljon muita, vähäisempiä seuraamuksia. Liiallisten ajonopeuksien lisäksi huolta herätti se, että monet ajo-oikeuden menettäneistä olivat nuoria aikuisia, kertoo Koponen.

Pääsiäisen liikenne sujui valvontaa tehneiden poliisien näkemysten mukaan siltä osin hyvin, ettei vakavia kolareita tai suurempia jonoja syntynyt missään vaiheessa, vaikka liikennettä olikin paikoin runsaasti. -Poliisin näkyminen siellä, missä liikenne oli vilkkaimmillaan, rauhoitti varmasti menoa, jatkaa Koponen.

Koposen mukaan ajoradat olivat pääsiäisen ajan valtaosin erittäin hyvässä kunnossa ja keliolosuhteilla on varmasti ollut ajonopeuksia lisäävä vaikutus. 

Liikenteessä on aina syytä kuitenkin muistaa asetettujen rajoitusten noudattaminen, vaikka keliolosuhteet olisivatkin kunnossa. Tällä on vaikutusta niin omien havaintojen tekoon kuin myös muiden tienkäyttäjien ennakointiin.
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Perinnepäivän paraati aiheuttaa liikennekatkoksia Savonlinnassa torstaina

NordenBladet — Salpausselän ilmatorjuntapatteriston perinnepäivää vietetään Savonlinnassa 4.4.2024. Patteriston 96. perinnepäivän tilaisuudet näkyvät ja kuuluvat Kirkkopuiston alueella. Lisäksi ohimarssi nähdään Olavinkadulla ja ohimarssin ajaksi suljetaan joitakin risteyksiä Savonlinnan keskustassa.Ohimarssi aiheuttaa liikenteessä katkoksia kello 11.30-12.30 välisenä aikana. Kirkkopuistosta lähtevä ohimarssi kulkee reittiä Sääminginkatu – Kirkkokatu – Olavinkatu – Kalmarinkatu – Satamapuistonkatu. Satamapuistnkadulta sotilaat kävelevät Haapasalmenraittia pitkin takaisin Kirkkopuiston kentälle. Marssin ajaksi suljettavat risteykset ovat Kirkkokatu – Olavinkatu, Olavinkatu – Kalmarinkatu sekä Kalmarinkatu – Satamapuistonkatu. Käytännössä keskustan liikenne on suljettuna ohimarssin ajan. Katkon kesto on noin kello 11.40 – 12.00. Keskustan alueella tapahtuman aikana liikkuvia kehotetaan käyttämään tarpeidensa mukaan kiertoteitä tai ajoittamaan liikkuminen tapahtuma-ajan ulkopuolelle.Liitteenä olevassa karttakuvassa marssin reitti näkyy vihreällä värillä ja poliisi sulkee marssin ajaksi risteykset, jotka ovat merkitty karttaan paksulla mustalla viivalla. Lisäksi puolustusvoimat sulkee pienempiä risteyksiä. Lue perinnepäivän ohjelmasta tarkemmin Karjalan prikaatin tiedotteesta.  

Salpausselän ilmatorjuntapatteriston perinnepäivää vietetään Savonlinnassa 4.4.2024. Patteriston 96. perinnepäivän tilaisuudet näkyvät ja kuuluvat Kirkkopuiston alueella. Lisäksi ohimarssi nähdään Olavinkadulla ja ohimarssin ajaksi suljetaan joitakin risteyksiä Savonlinnan keskustassa.

Ohimarssi aiheuttaa liikenteessä katkoksia kello 11.30-12.30 välisenä aikana. Kirkkopuistosta lähtevä ohimarssi kulkee reittiä Sääminginkatu – Kirkkokatu – Olavinkatu – Kalmarinkatu – Satamapuistonkatu. Satamapuistnkadulta sotilaat kävelevät Haapasalmenraittia pitkin takaisin Kirkkopuiston kentälle. 

Marssin ajaksi suljettavat risteykset ovat Kirkkokatu – Olavinkatu, Olavinkatu – Kalmarinkatu sekä Kalmarinkatu – Satamapuistonkatu. Käytännössä keskustan liikenne on suljettuna ohimarssin ajan. Katkon kesto on noin kello 11.40 – 12.00. Keskustan alueella tapahtuman aikana liikkuvia kehotetaan käyttämään tarpeidensa mukaan kiertoteitä tai ajoittamaan liikkuminen tapahtuma-ajan ulkopuolelle.

Liitteenä olevassa karttakuvassa marssin reitti näkyy vihreällä värillä ja poliisi sulkee marssin ajaksi risteykset, jotka ovat merkitty karttaan paksulla mustalla viivalla. Lisäksi puolustusvoimat sulkee pienempiä risteyksiä. 

Lue perinnepäivän ohjelmasta tarkemmin Karjalan prikaatin tiedotteesta
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Varkaudessa anastettiin kaksi mönkijää

NordenBladet — Varkaudessa anastettiin Käsityökadulla sijaitsevan yrityksen pihasta kaksi mönkijää. Mönkijät oli anastettu 31.4.2024 klo 21.30 – 1.4.2024 klo 13.45 välisenä aikana.Poliisi on kiinnostunut sunnuntain ja maanatain välisenä aikana Käsityökadulla ja sen läheisyydessä liikkuneista henkilöistä ja ajoneuvoista. Havainnot ja vihjeet voi ilmoittaa poliisille joko sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232.

Varkaudessa anastettiin Käsityökadulla sijaitsevan yrityksen pihasta kaksi mönkijää. Mönkijät oli anastettu 31.4.2024 klo 21.30 – 1.4.2024 klo 13.45 välisenä aikana.

Poliisi on kiinnostunut sunnuntain ja maanatain välisenä aikana Käsityökadulla ja sen läheisyydessä liikkuneista henkilöistä ja ajoneuvoista. Havainnot ja vihjeet voi ilmoittaa poliisille joko sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Omaisuusvarkauksia useissa kunnissa – sarjarikosten kasvu näkyy myös pidemmällä aikavälillä

NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisin viikkotiedotteessa kerromme Kirkkonummella, Vihdissä ja Espoossa tapahtuneista liiketiloihin tunkeutumisista. Tuomme esiin myös laajemman tilannekuvan murto- ja varkaussarjoista viime kuukausien ajalta. Lisäksi vinkkaamme tiedotteessa, että ampumakelvottomien aseiden ilmoittamisen viiden vuoden siirtymäaika on päättymässä.Lukuisia törkeitä murto- ja varkaussarjoja alkuvuodestaRajat ylittävät, organisoidut rikollisryhmittyvät ovat aktivoituneet Länsi-Uudenmaan alueella koronaepidemian jälkeen merkittävästi. Vuoden 2023 lopussa ja kuluvan vuoden 2024 aikana laitosalueellamme on nimittäin tapahtunut lukuisia törkeitä asuntomurto-, perämoottori- ja vesijettivarkaussarjoja. Rikosmäärä viime kuukausien ajalta vastaa koronaa edeltävää aikaa.Tekijän tai tekijöiden henkilöllisyys on osassa tapauksista poliisin tiedossa. Joissakin näistä rikoksista poliisi on myös saanut tekijät verekseltään kiinni ja rikoshyödyn palautettua tai takavarikoitua.Osa sarjoista ulottuu myös muiden poliisilaitosten alueelle. Yhteistyö näiden rikosten selvittämisessä ja estämisessä laitosten välillä on ollut hyvin toimivaa.Kirkkonummella, Vihdissä ja Espoossa murtauduttiin kampaamoihinPääsiäisviikon lopulla 28.-30.3. useissa kunnissa tunkeuduttiin kampaamoihin särkemällä ikkuna raskaalla esineellä.Kirkkonummella ohikulkija oli soittanut perjantaiaamuna hätänumeroon huomatessaan, että kampaamon oven ikkuna oli rikottu. Edellisen yön aikana tapahtuneeseen murtoon oli käytetty viereisen liiketilan rappurallia. Ovea ei kuitenkaan oltu onnistuttu avaamaan, sillä se oli takalukossa. Tämän hetken tietojen mukaan mitään ei anastettu, ja poliisi tutkii asiaa vahingontekona.Perjantaiaamuna myös espoolaisessa parturikampaamossa huomattiin, että ulko-oven ikkuna oli rikottu. Liikkeeseen oli murtauduttu heittämällä rappuralli lasin läpi ja sieltä vietiin pohjakassa.Perjantai-illan ja lauantaiaamun välillä tapahtui samankaltaista myös Vihdissä. Kampaamoliikkeeseen oli murtauduttu heittämällä ikkunan läpi katukivi. Tämän hetken tietojen mukaan liikkeestä anastettiin kassalipas, jossa oli kiinteistön avaimet, mutta ei rahaa. Poliisi tutkii Espoon ja Vihdin tapauksia varkauksina.Ampumakelvottomia aseita voi ilmoittaa 15.7.2024 saakkaAmpuma-aselaki muuttui vuonna 2019 siten, että ihmisten tulee ilmoittaa poliisille myös ampumakelvottomista ja deaktivoiduista aseista. Tällaisia aseita saattaa olla kotona esimerkiksi perintönä tai muistoesineinä.Vuonna 2019 asetettiin viiden vuoden siirtymäaika, jonka sisällä näistäkin aseista tulee tehdä ilmoitus. Kyseinen siirtymäaika päättyy tämän vuoden heinäkuussa.Länsi-Uudenmaan poliisille ilmoituksia on tähän mennessä tullut hyvin vähän. Asia kannattaa hoitaa nyt, sillä heinäkuun 15. päivän jälkeen ampumakelvottoman aseen, jota ei ole ilmoitettu, hallussapito on lain mukaan rangaistavaa. Ilmoituksen on viime syksystä lähtien voinut tehdä sähköisessä asioinnissa.

Länsi-Uudenmaan poliisin viikkotiedotteessa kerromme Kirkkonummella, Vihdissä ja Espoossa tapahtuneista liiketiloihin tunkeutumisista. Tuomme esiin myös laajemman tilannekuvan murto- ja varkaussarjoista viime kuukausien ajalta. Lisäksi vinkkaamme tiedotteessa, että ampumakelvottomien aseiden ilmoittamisen viiden vuoden siirtymäaika on päättymässä.

Lukuisia törkeitä murto- ja varkaussarjoja alkuvuodesta

Rajat ylittävät, organisoidut rikollisryhmittyvät ovat aktivoituneet Länsi-Uudenmaan alueella koronaepidemian jälkeen merkittävästi. Vuoden 2023 lopussa ja kuluvan vuoden 2024 aikana laitosalueellamme on nimittäin tapahtunut lukuisia törkeitä asuntomurto-, perämoottori- ja vesijettivarkaussarjoja. Rikosmäärä viime kuukausien ajalta vastaa koronaa edeltävää aikaa.

Tekijän tai tekijöiden henkilöllisyys on osassa tapauksista poliisin tiedossa. Joissakin näistä rikoksista poliisi on myös saanut tekijät verekseltään kiinni ja rikoshyödyn palautettua tai takavarikoitua.

Osa sarjoista ulottuu myös muiden poliisilaitosten alueelle. Yhteistyö näiden rikosten selvittämisessä ja estämisessä laitosten välillä on ollut hyvin toimivaa.

Kirkkonummella, Vihdissä ja Espoossa murtauduttiin kampaamoihin

Pääsiäisviikon lopulla 28.-30.3. useissa kunnissa tunkeuduttiin kampaamoihin särkemällä ikkuna raskaalla esineellä.

Kirkkonummella ohikulkija oli soittanut perjantaiaamuna hätänumeroon huomatessaan, että kampaamon oven ikkuna oli rikottu. Edellisen yön aikana tapahtuneeseen murtoon oli käytetty viereisen liiketilan rappurallia. Ovea ei kuitenkaan oltu onnistuttu avaamaan, sillä se oli takalukossa. Tämän hetken tietojen mukaan mitään ei anastettu, ja poliisi tutkii asiaa vahingontekona.

Perjantaiaamuna myös espoolaisessa parturikampaamossa huomattiin, että ulko-oven ikkuna oli rikottu. Liikkeeseen oli murtauduttu heittämällä rappuralli lasin läpi ja sieltä vietiin pohjakassa.

Perjantai-illan ja lauantaiaamun välillä tapahtui samankaltaista myös Vihdissä. Kampaamoliikkeeseen oli murtauduttu heittämällä ikkunan läpi katukivi. Tämän hetken tietojen mukaan liikkeestä anastettiin kassalipas, jossa oli kiinteistön avaimet, mutta ei rahaa. Poliisi tutkii Espoon ja Vihdin tapauksia varkauksina.

Ampumakelvottomia aseita voi ilmoittaa 15.7.2024 saakka

Ampuma-aselaki muuttui vuonna 2019 siten, että ihmisten tulee ilmoittaa poliisille myös ampumakelvottomista ja deaktivoiduista aseista. Tällaisia aseita saattaa olla kotona esimerkiksi perintönä tai muistoesineinä.

Vuonna 2019 asetettiin viiden vuoden siirtymäaika, jonka sisällä näistäkin aseista tulee tehdä ilmoitus. Kyseinen siirtymäaika päättyy tämän vuoden heinäkuussa.

Länsi-Uudenmaan poliisille ilmoituksia on tähän mennessä tullut hyvin vähän. Asia kannattaa hoitaa nyt, sillä heinäkuun 15. päivän jälkeen ampumakelvottoman aseen, jota ei ole ilmoitettu, hallussapito on lain mukaan rangaistavaa. Ilmoituksen on viime syksystä lähtien voinut tehdä sähköisessä asioinnissa.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Poliisi tutkii ampumista Vantaan Viertolan koululla

NordenBladet — Poliisi sai 2. huhtikuuta 2024 kello 9.08 hätäkeskuksen kautta tiedon, että Vantaalla Viertolan koululla oli ammuttu. Poliisin saaman tiedon mukaan paikalla oli kolme loukkaantunutta.Yksi ampumisen uhri menehtyi tapahtumapaikalla. Ampumisessa loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä.Uhrit ovat 12-vuotiaita koulun oppilaita. Tarkempi tapahtumapaikka on Jokirannan koululla, joka on osa Viertolan koulua.Poliisin saavuttua koululle epäilty tekijä oli poistunut koulun alueelta. Poliisi otti epäillyn kiinni kello 10 Helsingin Siltamäestä. Epäilty on 12-vuotias Viertolan koulun oppilas. Kiinniotto sujui rauhallisesti. Epäillyllä oli hallussa ampuma-ase. Epäilty on myöntänyt alustavassa puhutuksessa teon.Poliisi jatkaa tutkintaa paikan päällä. Mahdolliset silminnäkijähavainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 446 442 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi. Puhelimeen voi soittaa tänään 2. huhtikuuta kello 21 asti ja huomenna keskiviikkona kello 8-21.Tapauksesta tiedotetaan lisää aikaisintaan kello 17. 

Poliisi sai 2. huhtikuuta 2024 kello 9.08 hätäkeskuksen kautta tiedon, että Vantaalla Viertolan koululla oli ammuttu. Poliisin saaman tiedon mukaan paikalla oli kolme loukkaantunutta.

Yksi ampumisen uhri menehtyi tapahtumapaikalla. Ampumisessa loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä.

Uhrit ovat 12-vuotiaita koulun oppilaita. Tarkempi tapahtumapaikka on Jokirannan koululla, joka on osa Viertolan koulua.

Poliisin saavuttua koululle epäilty tekijä oli poistunut koulun alueelta. Poliisi otti epäillyn kiinni kello 10 Helsingin Siltamäestä. Epäilty on 12-vuotias Viertolan koulun oppilas. Kiinniotto sujui rauhallisesti. Epäillyllä oli hallussa ampuma-ase. Epäilty on myöntänyt alustavassa puhutuksessa teon.

Poliisi jatkaa tutkintaa paikan päällä. Mahdolliset silminnäkijähavainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 446 442 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi. Puhelimeen voi soittaa tänään 2. huhtikuuta kello 21 asti ja huomenna keskiviikkona kello 8-21.

Tapauksesta tiedotetaan lisää aikaisintaan kello 17. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Ampumavälikohtaus Vantaalla Viertolan koululla

NordenBladet — Vantaalla Viertolan koululla tapahtui tänään aamulla ampumavälikohtaus. Poliisi sai tehtävän kohteeseen noin kello 9.08Kello 9.40 Poliisi on paikalla selvittämässä tapahtumaa. Sivullisia pyydetään pysymään poissa alueelta ja sisätiloissa. Tuntemattomille henkilöille ei tule avata ovea.Uutista päivitetään ja voit seurata päivityksiä osoitteessa Poliisi.fi 

Vantaalla Viertolan koululla tapahtui tänään aamulla ampumavälikohtaus. Poliisi sai tehtävän kohteeseen noin kello 9.08

Kello 9.40 Poliisi on paikalla selvittämässä tapahtumaa. Sivullisia pyydetään pysymään poissa alueelta ja sisätiloissa. Tuntemattomille henkilöille ei tule avata ovea.

Uutista päivitetään ja voit seurata päivityksiä osoitteessa Poliisi.fi

 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Pallaksen lumivyöryn onnettomuustutkinta on valmistunut

NordenBladet — Äiti ja hänen alaikäinen poikansa menehtyivät lumivyöryssä Pallastunturilla 2.1.2024. Tarkka syy tapahtumien kululle ei selvinnyt.Äiti ja poika olivat lähteneet hiihtovaellukselle Hetasta 27.12.2023. Heillä oli tarkoituksena hiihtää Pallaksen luontokeskukseen. He käyttivät Hetta-Pallas -kesäreittiä ja yöpyivät matkalla autiotuvissa.– Poliisilla ei ole ollut mahdollisuutta selvittää tutkinnassa tarkkaa syytä sille, miksi äiti ja poika päätyivät lumivyöryalueelle, mutta tutkimusten perusteella poliisi esittää arvioita onnettomuuden syistä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisista.Nammalakurun vieraskirja kertoi matkan taittuneen hyvinHiihtovaeltajien viimeinen yöpymispaikka oli Nammalakurun tupa, jossa he olivat viettäneet kaksi onnettomuutta edeltävää yötä. Tuvan vieraskirjassa on äidin laatima kirjoitus, jossa hän kertoi kaamosvaelluksen Hetasta taittuneen hyvin ja heidän olevan etuajassa. Äidin kirjoituksen mukaan pakkasta oli luvassa 35 astetta. Omaisilta saadun tiedon mukaan hiihtovaellus oli myös onnettomuuspäivänä alkanut hyvin.Poliisitutkintaa on auttanut GPS-paikanninÄidin käytössä oli GPS-paikannin, jonka avulla poliisi sai selvyyttä vaeltajien reitistä ja aikataulusta. Vaeltajat lähtivät onnettomuuspäivän aamuna 2.1.2024 klo 10.30 hiihtämään Nammalakurun tuvalta kohti Pallaksen luontokeskusta. Matkaa Nammalakurulta luontokeskukselle on kesäreittiä pitkin noin 13 kilometriä. Reitin ensimmäiset seitsemän kilometriä ovat pääosin ylämäkeä.Ylhäällä tunturissa sää oli erittäin huono ja näkyvyys heikko. Huipulla oli voimakas myrskytuuli, joka oli puuskissa 15-20 metriä sekunnissa. Tuulen suunta oli lännestä, eli heidän menosuuntaansa nähden oikealta puolelta. Tuulen suunta oli koko onnettomuuspäivän ajan sama.GPS-paikantimen mukaan vaeltajat pitivät matkalla taukoja. Ylämäkiosuuden jälkeen, reitin korkeimmalle kohdalle päästyään, he pitivät muutaman minuutin mittaisen tauon. Vaeltajat olivat taukoon saakka edenneet Hetta-Pallas -kesäreittiä pitkin. Poliisi ei kerro GPS-paikantimen merkkiä.Tarkkaa syytä reitiltä poikkeamiseen ei tiedetäHeti tauon jälkeen vaeltajat olivat kääntyneet reitiltä noin 90 astetta kohti Pyhäkurua. Poliisi ei tiedä, miksi vaeltajat olivat kääntyneet reitiltä. On mahdollista, että tauon aikana heidän hiihtovälineensä karkasivat myrskyn mukana. Hiihtovälineet saattoivat lähteä alamäkeen tuulen suunnan mukaisesti kohti Pyhäkurua, jolloin he olisivat voineet varusteita tavoitellessaan päätyä liian lähelle kurua. Toinen syy reitiltä poikkeamiseen saattoi olla se, että äiti halusi heidän hakeutuvan tunturin päältä alemmas suojaan erittäin kylmän sään ja tuulen vuoksi. On myös mahdollista, että vaeltajat harhautuivat reitiltä ankarissa olosuhteissa ja huonossa näkyvyydessä. Tauon aikana tuuli oli oletettavasti pyyhkinyt heidän aiemmat hiihtojälkensä lumesta.Tutkinnassa havaittiin, että rinteen todellista jyrkkyyttä ja muotoa on ollut ennakkoon vaikea havainnoida äidillä käytössä olleen GPS-laitteen karttapohjalla ja laitteessa tuolloin käytössä olleilla asetuksilla. Korkeuskäyräviivat olivat harvassa ja maasto vaikutti laitteesta katsottuna loivemmalta.Julkisuudessa puheenaiheena olleella mahdollisella ulkomailta käsin tehtävällä GPS-häirinnällä ei ollut vaikutusta etsittävien paikantamiseen. Paikannus kyettiin tekemään tarkasti naisen käytössä olleesta 112-sovelluksesta johtuen.Hätäpuhelun jälkeen kaksikko joutui lumivyöryynÄiti soitti hätäkeskukseen 2.1.2024 klo 14.09, jolloin he olivat noin 400 metriä sivussa reitiltä. Poliisi ei kerro tarkemmin hätäpuhelun sisällöstä. Pian soiton päätyttyä vaeltajat joutuivat lumivyöryyn. Puhelu paikannettiin Pallaskeron satulassa kulkevalta Hetta-Pallas -kesäreitiltä itään. Hätäpuhelu soitettiin maastonkohdasta, joka on noin 27 astetta jyrkkä. Tästä kohdasta oli noin 50-70 metriä matkaa lumivyöryn lähtöalueelle.Kova tuuli ja tuiskulumi lumivyöryn syntymekanismin taustallaEtsintäpartioiden johtajana toiminut Lapin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa on analysoinut lumivyöryn syitä ja laatinut tapahtuneesta onnettomuusraportin. Lauhamaa on FINLAV-lumivyöryasiantuntija. Säätiedot poliisi on saanut Ilmatieteenlaitokselta.Hetta-Pallas -kesäreitti on merkitty Taivaskeron satulan alueella noin 50 metrin välein olevin reittimerkein, joiden korkeus kesäaikaan on noin kaksi metriä. Pyhäkuru sijoittuu merkityn reitin itäpuolelle.Pyhäkurussa on useita lumivyöryväyliä, joissa tapahtuu säännönmukaisesti koon 1-3 lumivyöryjä asteikolla 1-5. Lumivyöryjen vuotuista määrää ei ole tilastoitu, mutta niiden toistuvuus on arviolta 2-4 kertaa talvessa maaston kohdasta ja vyöryn koosta riippuen.– Yleisesti ottaen voidaan todeta, että pienempiä vyöryjä Pyhäkurussa tapahtuu useammin kuin suuria lumivyöryjä. Koon 3 lumivyöryjen toistuvuus on vähemmän kuin kerran talvessa, vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa toteaa raportissaan.Ilmatieteenlaitos luokitteli tapahtumapäivänä lumivyöryvaaran tasolle 3 eli huomattavaksi. Ilmatieteenlaitoksen meteorologilta saadun selvityksen mukaan tapahtuma-aikaan Pohjois-Suomessa vallitsi hyvin pitkään säilynyt korkeapaineen alue, johon muodostui alailmakehän tuulimaksimi. Kyseinen ilmiö ei ole harvinainen, mutta poikkeavan tilanteesta tekee se, että lämpötila tunturin huipulla oli tuulesta huolimatta hyvin matala.Sääolosuhteet onnettomuuspäivänä tehtyjen etsintöjen aikana olivat erittäin kylmät, ja erityisesti Taivaskeron satulan alueella näkyvyys oli äärimmäisen huono.Pyhäkurun ympärillä oleva loivapiirteinen Pallastunturin ja Taivaskeron satulan avotunturialue toimii tehokkaana pintalumen keräysalustana Pyhäkurun lumivyörymaastoon keräytyvälle tuiskulumelle. Yöllä 1.-2.1.2024 alkanut tuuli oli kuljettanut lounaan suunnasta pintalunta, joka oli kulkeutunut Pyhäkurun alueelle, missä se oli tippunut tuulen suojan puolelle muodostaen tuiskulumen laatan. Lunta oli kulkeutunut niin kauan kuin irtolunta oli riittänyt kuljetettavaksi. Pyhäkurun muoto kerää erittäin tehokkaasti erityisesti lännen suunnasta kulkeutuvaa lunta, koska sillä on lähes esteetön pääsy jyrkkenevälle rinteelle.– Vyöryn syntymekanismia ei voida varmuudella todeta, mutta suurella todennäköisyydellä voidaan olettaa, että tuiskulumen laatta reagoi johonkin luonnolliseen tai kaksikon tuomaan pieneen kuormitukseen, Lauhamaa kertoo raportissa.Tuiskulumen laatan vyöry aiheutti syvemmällä lumipeitteessä olleen pitkään säilyvän heikon kerroksen murtumisen, minkä vuoksi koko talven lumipeite vyöryi kerralla. Johtopäätöstä tukee alueen säähistoria, saadut tiedot lumipeitteen humahtelusta ja tuiskulumen laatan muodostumisesta, onnettomuusalueella todetut havainnot vyöryalueesta sekä lähtöalueen murtuman laatu.Lumivyöryn lähtöalueen leveys oli noin 380 metriä, vyöryn kokonaispituus noin 480 metriä ja korkeusero 170 metriä. Vyöryn kasauma-alueen pinta-ala oli noin 2,1 hehtaaria. Vyöryn koko oli luokkaa 3 asteikolla 1-5. Kasautuneen lumen tiheys oli arviolta 350-400 kg/m3. Lunta oli kasauma-alueella syvimmillään arviolta neljä metriä.Äiti löytyi 2.1.2024 noin klo 22 ja hän oli löytyessään hautautuneena noin puolen metrin syvyydessä. Lapsi löytyi 4.1.2024 noin klo 11 noin 1,5 metrin syvyydestä, äidin löytöpaikasta noin 150 metrin päässä. Molemmat uhrit olivat kiinni ahkioissaan. Uhrit olivat kulkeutuneet lumivyöryn mukana 250-350 metriä. Poliisi ei kerro löytymispaikkojen tarkempia koordinaatteja.Hiihtovaeltajien varusteet olivat asianmukaiset– Poliisi on tarkastanut ahkioiden kunnon sekä niissä mukana olleet varusteet. Varusteet olivat erittäin hyvät ja oikeaoppiset tämänkaltaiselle hiihtovaellukselle, toteaa Huhtamäki.Myöskin ruokaa ja juomaa oli vielä hyvin jäljellä. Molemmat olivat pukeutuneet lämpimästi. Äidin käytössä oli puhelin, GPS-paikannin ja paperikartta. Molemmissa laitteissa oli virtaa ja äidillä oli mukanaan myös useita ladattuja varavirtalähteitä. Äidin puhelimessa oli 112-sovellus, jolla hän soitti hätäkeskukseen. Lumivyörystä pelastautumiseen liittyviä varusteita heillä ei ollut mukana, eikä tällaisia yleisesti Hetta-Pallas -kesäreitillä vaellettaessa tarvita.Poliisi on tutkinut asiaa myös kuolemansyyn selvittämisenä, jonka yksityiskohdat ovat salassa pidettäviä. Poliisi ei siten kerro enempää kuolemiin liittyvistä yksityiskohdista eikä uhreista. Poliisilla ei ole asiassa enempää tiedotettavaa.  

Äiti ja hänen alaikäinen poikansa menehtyivät lumivyöryssä Pallastunturilla 2.1.2024. Tarkka syy tapahtumien kululle ei selvinnyt.

Äiti ja poika olivat lähteneet hiihtovaellukselle Hetasta 27.12.2023. Heillä oli tarkoituksena hiihtää Pallaksen luontokeskukseen. He käyttivät Hetta-Pallas -kesäreittiä ja yöpyivät matkalla autiotuvissa.

– Poliisilla ei ole ollut mahdollisuutta selvittää tutkinnassa tarkkaa syytä sille, miksi äiti ja poika päätyivät lumivyöryalueelle, mutta tutkimusten perusteella poliisi esittää arvioita onnettomuuden syistä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisista.

Nammalakurun vieraskirja kertoi matkan taittuneen hyvin

Hiihtovaeltajien viimeinen yöpymispaikka oli Nammalakurun tupa, jossa he olivat viettäneet kaksi onnettomuutta edeltävää yötä. Tuvan vieraskirjassa on äidin laatima kirjoitus, jossa hän kertoi kaamosvaelluksen Hetasta taittuneen hyvin ja heidän olevan etuajassa. Äidin kirjoituksen mukaan pakkasta oli luvassa 35 astetta. Omaisilta saadun tiedon mukaan hiihtovaellus oli myös onnettomuuspäivänä alkanut hyvin.

Poliisitutkintaa on auttanut GPS-paikannin

Äidin käytössä oli GPS-paikannin, jonka avulla poliisi sai selvyyttä vaeltajien reitistä ja aikataulusta. Vaeltajat lähtivät onnettomuuspäivän aamuna 2.1.2024 klo 10.30 hiihtämään Nammalakurun tuvalta kohti Pallaksen luontokeskusta. Matkaa Nammalakurulta luontokeskukselle on kesäreittiä pitkin noin 13 kilometriä. Reitin ensimmäiset seitsemän kilometriä ovat pääosin ylämäkeä.

Ylhäällä tunturissa sää oli erittäin huono ja näkyvyys heikko. Huipulla oli voimakas myrskytuuli, joka oli puuskissa 15-20 metriä sekunnissa. Tuulen suunta oli lännestä, eli heidän menosuuntaansa nähden oikealta puolelta. Tuulen suunta oli koko onnettomuuspäivän ajan sama.

GPS-paikantimen mukaan vaeltajat pitivät matkalla taukoja. Ylämäkiosuuden jälkeen, reitin korkeimmalle kohdalle päästyään, he pitivät muutaman minuutin mittaisen tauon. Vaeltajat olivat taukoon saakka edenneet Hetta-Pallas -kesäreittiä pitkin. Poliisi ei kerro GPS-paikantimen merkkiä.

Tarkkaa syytä reitiltä poikkeamiseen ei tiedetä

Heti tauon jälkeen vaeltajat olivat kääntyneet reitiltä noin 90 astetta kohti Pyhäkurua. Poliisi ei tiedä, miksi vaeltajat olivat kääntyneet reitiltä. On mahdollista, että tauon aikana heidän hiihtovälineensä karkasivat myrskyn mukana. Hiihtovälineet saattoivat lähteä alamäkeen tuulen suunnan mukaisesti kohti Pyhäkurua, jolloin he olisivat voineet varusteita tavoitellessaan päätyä liian lähelle kurua. Toinen syy reitiltä poikkeamiseen saattoi olla se, että äiti halusi heidän hakeutuvan tunturin päältä alemmas suojaan erittäin kylmän sään ja tuulen vuoksi. On myös mahdollista, että vaeltajat harhautuivat reitiltä ankarissa olosuhteissa ja huonossa näkyvyydessä. Tauon aikana tuuli oli oletettavasti pyyhkinyt heidän aiemmat hiihtojälkensä lumesta.

Tutkinnassa havaittiin, että rinteen todellista jyrkkyyttä ja muotoa on ollut ennakkoon vaikea havainnoida äidillä käytössä olleen GPS-laitteen karttapohjalla ja laitteessa tuolloin käytössä olleilla asetuksilla. Korkeuskäyräviivat olivat harvassa ja maasto vaikutti laitteesta katsottuna loivemmalta.

Julkisuudessa puheenaiheena olleella mahdollisella ulkomailta käsin tehtävällä GPS-häirinnällä ei ollut vaikutusta etsittävien paikantamiseen. Paikannus kyettiin tekemään tarkasti naisen käytössä olleesta 112-sovelluksesta johtuen.

Hätäpuhelun jälkeen kaksikko joutui lumivyöryyn

Äiti soitti hätäkeskukseen 2.1.2024 klo 14.09, jolloin he olivat noin 400 metriä sivussa reitiltä. Poliisi ei kerro tarkemmin hätäpuhelun sisällöstä. Pian soiton päätyttyä vaeltajat joutuivat lumivyöryyn. Puhelu paikannettiin Pallaskeron satulassa kulkevalta Hetta-Pallas -kesäreitiltä itään. Hätäpuhelu soitettiin maastonkohdasta, joka on noin 27 astetta jyrkkä. Tästä kohdasta oli noin 50-70 metriä matkaa lumivyöryn lähtöalueelle.

Kova tuuli ja tuiskulumi lumivyöryn syntymekanismin taustalla

Etsintäpartioiden johtajana toiminut Lapin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa on analysoinut lumivyöryn syitä ja laatinut tapahtuneesta onnettomuusraportin. Lauhamaa on FINLAV-lumivyöryasiantuntija. Säätiedot poliisi on saanut Ilmatieteenlaitokselta.

Hetta-Pallas -kesäreitti on merkitty Taivaskeron satulan alueella noin 50 metrin välein olevin reittimerkein, joiden korkeus kesäaikaan on noin kaksi metriä. Pyhäkuru sijoittuu merkityn reitin itäpuolelle.

Pyhäkurussa on useita lumivyöryväyliä, joissa tapahtuu säännönmukaisesti koon 1-3 lumivyöryjä asteikolla 1-5. Lumivyöryjen vuotuista määrää ei ole tilastoitu, mutta niiden toistuvuus on arviolta 2-4 kertaa talvessa maaston kohdasta ja vyöryn koosta riippuen.

– Yleisesti ottaen voidaan todeta, että pienempiä vyöryjä Pyhäkurussa tapahtuu useammin kuin suuria lumivyöryjä. Koon 3 lumivyöryjen toistuvuus on vähemmän kuin kerran talvessa, vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa toteaa raportissaan.

Ilmatieteenlaitos luokitteli tapahtumapäivänä lumivyöryvaaran tasolle 3 eli huomattavaksi. Ilmatieteenlaitoksen meteorologilta saadun selvityksen mukaan tapahtuma-aikaan Pohjois-Suomessa vallitsi hyvin pitkään säilynyt korkeapaineen alue, johon muodostui alailmakehän tuulimaksimi. Kyseinen ilmiö ei ole harvinainen, mutta poikkeavan tilanteesta tekee se, että lämpötila tunturin huipulla oli tuulesta huolimatta hyvin matala.

Sääolosuhteet onnettomuuspäivänä tehtyjen etsintöjen aikana olivat erittäin kylmät, ja erityisesti Taivaskeron satulan alueella näkyvyys oli äärimmäisen huono.

Pyhäkurun ympärillä oleva loivapiirteinen Pallastunturin ja Taivaskeron satulan avotunturialue toimii tehokkaana pintalumen keräysalustana Pyhäkurun lumivyörymaastoon keräytyvälle tuiskulumelle. Yöllä 1.-2.1.2024 alkanut tuuli oli kuljettanut lounaan suunnasta pintalunta, joka oli kulkeutunut Pyhäkurun alueelle, missä se oli tippunut tuulen suojan puolelle muodostaen tuiskulumen laatan. Lunta oli kulkeutunut niin kauan kuin irtolunta oli riittänyt kuljetettavaksi. Pyhäkurun muoto kerää erittäin tehokkaasti erityisesti lännen suunnasta kulkeutuvaa lunta, koska sillä on lähes esteetön pääsy jyrkkenevälle rinteelle.

– Vyöryn syntymekanismia ei voida varmuudella todeta, mutta suurella todennäköisyydellä voidaan olettaa, että tuiskulumen laatta reagoi johonkin luonnolliseen tai kaksikon tuomaan pieneen kuormitukseen, Lauhamaa kertoo raportissa.

Tuiskulumen laatan vyöry aiheutti syvemmällä lumipeitteessä olleen pitkään säilyvän heikon kerroksen murtumisen, minkä vuoksi koko talven lumipeite vyöryi kerralla. Johtopäätöstä tukee alueen säähistoria, saadut tiedot lumipeitteen humahtelusta ja tuiskulumen laatan muodostumisesta, onnettomuusalueella todetut havainnot vyöryalueesta sekä lähtöalueen murtuman laatu.

Lumivyöryn lähtöalueen leveys oli noin 380 metriä, vyöryn kokonaispituus noin 480 metriä ja korkeusero 170 metriä. Vyöryn kasauma-alueen pinta-ala oli noin 2,1 hehtaaria. Vyöryn koko oli luokkaa 3 asteikolla 1-5. Kasautuneen lumen tiheys oli arviolta 350-400 kg/m3. Lunta oli kasauma-alueella syvimmillään arviolta neljä metriä.

Äiti löytyi 2.1.2024 noin klo 22 ja hän oli löytyessään hautautuneena noin puolen metrin syvyydessä. Lapsi löytyi 4.1.2024 noin klo 11 noin 1,5 metrin syvyydestä, äidin löytöpaikasta noin 150 metrin päässä. Molemmat uhrit olivat kiinni ahkioissaan. Uhrit olivat kulkeutuneet lumivyöryn mukana 250-350 metriä. Poliisi ei kerro löytymispaikkojen tarkempia koordinaatteja.

Hiihtovaeltajien varusteet olivat asianmukaiset

– Poliisi on tarkastanut ahkioiden kunnon sekä niissä mukana olleet varusteet. Varusteet olivat erittäin hyvät ja oikeaoppiset tämänkaltaiselle hiihtovaellukselle, toteaa Huhtamäki.

Myöskin ruokaa ja juomaa oli vielä hyvin jäljellä. Molemmat olivat pukeutuneet lämpimästi. Äidin käytössä oli puhelin, GPS-paikannin ja paperikartta. Molemmissa laitteissa oli virtaa ja äidillä oli mukanaan myös useita ladattuja varavirtalähteitä. Äidin puhelimessa oli 112-sovellus, jolla hän soitti hätäkeskukseen. Lumivyörystä pelastautumiseen liittyviä varusteita heillä ei ollut mukana, eikä tällaisia yleisesti Hetta-Pallas -kesäreitillä vaellettaessa tarvita.

Poliisi on tutkinut asiaa myös kuolemansyyn selvittämisenä, jonka yksityiskohdat ovat salassa pidettäviä. Poliisi ei siten kerro enempää kuolemiin liittyvistä yksityiskohdista eikä uhreista. Poliisilla ei ole asiassa enempää tiedotettavaa.

 

 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Hämeessä rauhallinen laskeutuminen arkeen

NordenBladet — Viimeinen pääsiäisen vuorokausi sujui Hämeessä rauhallisissa tunnelmissa. Koko poliisilaitoksen alueella poliisilla oli yhteensä 216 tehtävää. Liikenteenvalvonnassa jäi kiinni muutamia kuljettajia ja pari väsynyttä juhlijaa päätyi lepäämään poliisiasemalle.ORIMATTILA

Viimeinen pääsiäisen vuorokausi sujui Hämeessä rauhallisissa tunnelmissa. Koko poliisilaitoksen alueella poliisilla oli yhteensä 216 tehtävää. Liikenteenvalvonnassa jäi kiinni muutamia kuljettajia ja pari väsynyttä juhlijaa päätyi lepäämään poliisiasemalle.

ORIMATTILA

Poliisi pysäytti Orimattilassa ajelleen pakettiauton kuljettajan ajokunnon tarkastamiseksi. Kuljettajaksi paljastui mies, joka oli ajokiellossa. Mies puhalsi seulonta-alkometriin lukeman, joka jäi alle rangaistavuuden. Miehelle suoritettiin huumausainepikatesti, joka oli positiivinen bentsodiatsepiineille. Mies käytettiin verikokeissa, kuulusteltiin ja määrättiin uuteen väliaikaiseen ajokieltoon. Häntä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

SYSMÄ

Poliisipartio oli mittaamassa nopeuksia Valtatiellä 4. Mittauskohdan ohitti auto, joka kiihdytti voimakkaasti siirtyessään ohituskaistalle. Auton nopeudeksi mitattiin 166 km/h tieosuudella, jossa on 100 km/h nopeusrajoitus. Kuljettajana toiminut mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Häntä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi