tiistai, 11 marraskuun, 2025

Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
20979 VIESTIT 0 KOMMENTIT

5,5 MILJOONAA ihmistä kuolee vuodessa ilmansaasteiden vuoksi. Katso, ettei vain seuraava matkasi vie saastuneisiin kohteisiin!

OHMYGOSSIP – Tarve päästä suurten talousmahtien joukkoon on pakottanut kaksi maailman miljardimaata panostamaan teollisuuden kehitykseen, mutta valitettavasti sivuvaikutuksin. Yli 5,5 miljoonaa ihmistä kuolee maailmassa vuosittain ilmansaasteiden tuloksena, pääosa näistä Kiinassa ja Intiassa. Ja vaikka Kiina onkin vähitellen heräämässä suureen ympäristövaaraan, ei ilmansaasteen tilastollinen väheneminen kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että tilanne olisi ratkaistu. Kiinassa sattuu yhä useammin sitä, että koulujen täytyy keskeyttää työnsä savusumun vuoksi.

Kiinassa kuolee pilaantuneen ilman vuoksi vuosittain 1,6 ja Intiassa 1,4 miljoonaa ihmistä. Vain korkea verenpaine, huono ravitsemus ja tupakka tappavat nykyisin enemmän ihmisiä kuin ilmansaasteet.

Tutkimuksissa verrattiin ilmansaasteiden ja ihmisen terveyden yhteyksiä maailman 188 maassa vuosina 1990-2013. Ilmenee, että jopa 85 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, jotka ylittävät WHO:n arvioin mukaan puhtaan ilman raja-arvot, joten enemmistö meistä kärsii yhdellä tai toisella tavalla myös ilmansaasteista.

Tilanne kuitenkin paranee. On totta, että kun verrataan WHO:n tietoja vuoteen 2012, osoittaa 5,5 miljoonaa kuollutta kuitenkin vähenemisen merkkejä. Vuonna 2012 kuoli ilmansaasteiden vuoksi seitsemän miljoonaa ihmistä.

Kiinan ilmaa pilaa ennen kaikkea sekä asuinrakennusten että tehtaiden kivihiilen käyttö, pelkästään se aiheuttaa 360.000 kuolemantapausta.

Intiassa taas on tapana polttaa kotien lämmityslaitteissa puun lisäksi lantaa ja viljajätteitä, jonka vuoksi ilmansaaste aiheuttaa sisätiloissa jopa enemmän kuolemantapauksia kuin ulkona.

Maailman terveysjärjestön arvion mukaan ilmansaaste ei saisi ylittää 25 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometriä kohti, Pekingissä ja New Delhissä se yltää kuitenkin yli 300 mikrogrammaan eli ylittää normit prosenteissa 1200-kertaisesti.

Kuva: OHMYGOSSIP

Suomalainen F1-kuljettaja Kimi Räikkönen täyttää tänään 38 vuotta!

OHMYGOSSIP – Räikkönen on autourheilun kuninkuusluokan kokenein ja vanhin kuljettaja. Räikkönen debytoi F1-sarjassa kaudella 2001 ja otti uransa avauspisteet heti ensimmäisessä kisassaan. Räikkönen ajoi tuolloin Sauber-tallissa. Kuten jo aiemmin uutisoimme, myös F1-sarja onnitteli ”Jäämiestä” Twitterin puolella. Hauskassa videossa Räikkönen käveli yksin Bahrainin aavikolla ajohaalareissa. Kyseisestä videosta tuli aikanaan viraalihitti.

Myös Räikkösen ensimmäinen talli muisti Kimiä. ”Hyvää syntymäpäivää Kimi Räikköselle, joka ajoi ensimmäiset MM-pisteensä Australiassa 2001 Sauber-tallin autolla. Nauti jäätelöstäsi,” Sauber kirjoitti Twitterissä.

Synttärionnittelun oheen Sauber oli lisännyt kuvan nuoresta Räikkösestä. Kuva on otettu Räikkösen ensimmäiseltä F1-kaudelta.

Räikkösen entisistä talleista myös McLaren onnitteli Kimiä. Räikkönen ajoi McLarenilla kaudet 2002-2006.

Myös Räikkösen nykyinen työnantaja Ferrari lähetti onnittelut Twitterissä. Räikkönen voitti Ferrarilla maailmanmestaruuden kaudella 2007.

Kuva: Kimi Räikkönen (OHMYGOSSIP)

Eduskunta aloitti opintotuen huoltajakorotuksen käsittelyn

OHMYGOSSIP — Eduskunnan täysistunto kävi tiistaina lähetekeskustelun hallituksen esityksestä HE 139/2017, joka toteutuessaan toisi lisää rahaa opiskeleville lasten vanhemmille.

Hallitus esittää opintotukeen 75 euron suuruista opintorahan huoltajakorotusta, jolloin opintorahan määrä nousisi lasta huoltavalla opiskelijalla 250,28 eurosta 325,28 euroon kuukaudessa. Oikeus huoltajakorotukseen olisi opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla. Huoltajakorotus olisi huoltajakohtainen, jolloin sen voisivat saada molemmat lasta huoltavat vanhemmat tai muut huoltajat.

Huoltajakorotusta ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää.

Opintorahan huoltajakorotuksen menolisäys olisi vuositasolla arviolta 10 miljoonaa euroa ja sen saisi noin 19 000 lasta huoltavaa opiskelijaa.

Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan mietintöä varten.

Huoltajakorotuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Hallituksen esitys = Ehdotus, jonka hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi.

Lähetekeskustelu = Keskustelu, joka käydään täysistunnossa ennen kuin asia lähetetään valiokuntaan valmisteltavaksi. Lähetekeskustelun tarkoituksena on antaa evästyksiä valiokunnalle asian valmistelevaan käsittelyyn. Keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä.

Mietintö = Valiokunnan hyväksymä asiakirja, jonka pohjalta täysistunto päättää asiasta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Puhemiesvaltuuskunta Tukholmaan Suomen 100-vuotisjuhlaseminaariin

NordenBladet — Lähes kaksikymmentä kansanedustajaa osallistuu puhemies Maria Lohelan johdolla 18. lokakuuta Ruotsin parlamentin järjestämään Suomen itsenäisyyden satavuotistapahtumaan. Riksdagen juhlistaa naapurimaan merkkivuotta seminaarilla, jossa pohditaan Suomen ja Ruotsin kahdenvälisiä sekä parlamenttienvälisiä suhteita. Seminaarin avaavat Ruotsin puhemies Urban Ahlin ja puhemies Lohela. Panelisteina toimivat suomalaisista kansanedustajista Erkki Tuomioja (sd.), Katri Kulmuni (kesk.), Maarit Feldt-Ranta (sd.) ja Thomas Blomqvist (r.).

Heidän lisäkseen seminaariin osallistuvat kansanedustajat Anders Adlercreutz (r.), Eva Biaudet (r.), Eero Heinäluoma (sd.), Anna-Maja Henriksson (r.) Heli Järvinen (vihr.) Johanna Karimäki (vihr.), Mikko Kärnä (kesk.), Mats Löfström (r.), Olli-Poika Parviainen (vihr.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Mirja Vehkaperä (kesk.), Stefan Wallin (r.) ja Peter Östman (kd.).

 

Kuva: Maria Lohela (Hanne Salonen/ Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Lohela IPU-kokouksessa: Koulutus edesauttaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua

OHMYGOSSIP — Eduskunnan puhemies Maria Lohela korosti koulutuksen merkitystä kulttuurien ja uskontojen väliselle vuoropuhelulle ja demokratialle, kun hän piti Suomen valtuuskunnan puheenvuoron Parlamenttienvälisen liiton IPU:n yleiskokouksessa Pietarissa maanantaina.

”Laadukas koulutus luo kasvualustan kriittiselle ajattelulle, innovaatioille ja vuoropuhelulle erilaisten maailmankatsomusten välillä. Koulutusta pitää olla tarjolla kaikille varallisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Vain koulutuksen avulla viemme yhteiskuntiamme eteenpäin ja mahdollistamme aktiivisen kansalaisuuden”, Lohela totesi.

Pietarissa 14.–18.10. koolla olevan Parlamenttienvälisen liiton 137. yleiskokouksen pääteemana on kulttuurisen monimuotoisuuden ja rauhan edistäminen uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla.

Lohela kertoi, että Suomi on aktiivisesti edistänyt uskontojen välisen vuoropuhelun sisällyttämistä rauhanvälityksen työkalupakkiin.

”Uskontoa käytetään myös väärin lietsomaan väkivaltaa ja terrorismia, mutta emme saa pienten ääriryhmien tuhota sitä, mikä elämäntavassamme on arvokkainta eli uskoa demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, sananvapauteen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen”, Lohela painotti.

Parlamenttienvälinen liitto koostuu järjestön 173 jäsenmaan kansanedustajista, joita Pietariin on kokoontunut yli 800. Puhemies Lohela korosti kansan valitsemien parlamentaarikkojen vastuuta yleisen mielipideilmaston muokkaajina ja kertoi esimerkkinä, että Suomessa kaikki eduskunnassa toimivat poliittiset ryhmät ovat allekirjoittaneet vetoomuksen vihapuhetta ja rasismia vastaan sekä tosiasioihin perustuvan ja kunnioittavan keskustelun puolesta.

Lohelan lisäksi Suomen IPU-valtuuskuntaan Pietarissa kuuluvat Suomen IPU-ryhmän puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.), varapuheenjohtaja Simon Elo (si.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Pekka Puska (kesk.) ja Anders Adlercreutz (r.).

 

Lähde: Eduskunta.fi

Suomen puheenjohtajuusvuoden prioriteetit esillä PN:n rajaesteryhmän kokouksessa

NordenBladet — ​Pohjoismaiden neuvoston (PN) rajaesteryhmä tapaa maanantaina 16.10. Kööpenhaminassa tanskan yhteistyöministerin Karen Ellemanin. Ministerin kanssa keskustellaan muun muassa tanskan hallituksen työstä rajaesteiden poistamiseksi ja mitä keinoja Tanska priorisoi, jotta saavutetaan aidosti rajaton Pohjola. Rajaesteryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)

Suomi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan nostanut rajaesteet ja niiden purkamisen vahvasti poliittiseen fokukseen. Rajaesteryhmän kokouksessa käsitellään muun muassa ammattitutkintojen vastavuoroista tunnustamista Pohjoismaissa, joka on yksi Suomen puheenjohtajuusohjelman käytännön tavoitteista. Suomen päämääränä on saada Pohjoismaiden hallitukset ratkomaan ammattipätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät rajaesteongelmat ja edesauttamaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin yhteistä implementointia.

Kokouksessa keskustellaan myös PN:n Suomen istunnossa loka-marraskuussa pääministerien kanssa pidettävästä huippukokouksesta, jonka pääteemana on Pohjoismaat maailman integroituneempana alueena ja rajaesteet. Tämän lisäksi rajaesteryhmä evaluoi pohjoismaiden parlamenttien täysistunnoissa tänä vuonna käytyjä rajaestekeskusteluja. Suomen aloitteesta PN on kehottanut kaikkia pohjoismaiden parlamentteja käymään rajaestekeskustelun, jotta myös parlamenteissa lisätään tietoisuutta asian osalta ja ylläpidetään aktiivista rajaesteiden poistamista edistävää työtä.

 

Kuva: Katri Kulmuni (Kimmo Brandt/ Compic/ Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunta hyväksyi vuoden 2017 toisen lisätalousarvion

OHMYGOSSIP — Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi. Lausumaehdotusta koskevassa äänestyksessä valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 6/2017) ja edustaja Krista Kiurun lausumaehdotus saivat molemmat 70 ääntä, joten asiasta jouduttiin pitämään lippuäänestys. Lippuäänestyksessä lausumaehdotus voitti äänin 70-71.

Eduskunta hyväksyi hallitukseen esitykseen HE127/2017 sisältyvän ehdotuksen vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Suuri valiokunta kuuli ministeri Terhoa Eurooppa-neuvoston valmisteluista

NordenBladet — Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (si.) antoi suurelle valiokunnalle tänään selvityksen yleisten asioiden neuvoston tulevasta kokouksesta (17.10.).

Neuvoston aiheina ovat lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmien valmistelu (19.–20.10.) ja vuotuinen keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta. EU27-kokoonpanossa ministerit saavat tilannekatsauksen Brexit-neuvotteluista sekä keskustelevat Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevien EU-virastojen uudesta sijoittamisesta.

Eurooppa-neuvoston päätelmät on tarkoitus antaa muuttoliikkeestä, digitaalisesta Euroopasta, turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä ulkosuhteista.

Suuren valiokunnan jäsenet keskustelivat ministeri Terhon kanssa mm. Suomen linjauksista muuttoliikkeen hallinnassa sekä suhteesta Turkkiin. Ministeri Terho vahvisti, että Suomen kannat eivät ole muuttuneet kummassakaan kysymyksessä.

Brexit-neuvotteluissa EU ei ole valmis siirtymään toiseen vaiheeseen, vaan neuvottelut erojärjestelyistä jatkuvat myös Eurooppa-neuvoston jälkeen. Suuren valiokunnan keskustelussa ministeri Terho totesi, että EU:n mandaatti pääneuvottelija Barnierille on selvä, eikä toiseen vaiheeseen olla siirtymässä ennen riittävää edistymistä.

Yleisten asioiden neuvosto käsittelee myös Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) siirtämistä pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ministeri Terho kertoi hallituksen ja Helsingin kaupungin vaikuttamistyön jatkuvan EMA:n sijoittamiseksi Helsinkiin.

Yleisten asioiden neuvosto päättää virastojen uusista sijaintipaikoista marraskuussa.

Valiokunta käsitteli lisäksi ehdotusta verotuksen alan tietojenvaihtodirektiivin muuttamiseksi. Valiokunta päätti äänestysten jälkeen yhtyä valtioneuvoston kantaan asian jatkovalmistelussa. Vastaesitykset asiassa tekivät edustaja Arhinmäki (vas.) edustajien Tuppurainen (sd.) ja Halmeenpää (vihr.) kannattamana sekä edustaja Mäkelä (ps.).

Vastaesitykset julkaistaan suuren valiokunnan kokouspöytäkirjassa eduskunnan verkkopalvelussa.

Suuren valiokunnan seuraava kokous on keskiviikkona 18. lokakuuta klo 13.00.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Kuva: Sampo Terho (Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Parlamenttienvälinen liitto kokoontuu Pietarissa

NordenBladet — Parlamenttienvälinen liitto IPU kokoontuu syysistuntoonsa Pietariin 14.–18.10. Kokouksen pääteemana on kulttuurisen monimuotoisuuden ja rauhan edistäminen uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla. Suomen puheenvuoron aiheesta käyttää eduskunnan puhemies Maria Lohela.

Suomi saa kokouksessa tavanomaista enemmän näkyvyyttä, sillä puhemies Lohelaa on pyydetty johtamaan puhetta yleiskokouksen ajankohtaiskeskustelussa maanantaina aamupäivällä. Ajankohtaiskeskustelun aiheeksi on ehdotettu muun muassa rohingya-vähemmistön kohtaloa Myanmarissa, Pohjois-Korean ydinkokeita, Venezuelan tilannetta ja maahanmuuttoa. Yleiskokous äänestää ehdotuksista sunnuntaina illalla.

Suomen valtuuskuntaa IPU-kokouksessa johtaa puhemies Lohela. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat Suomen IPU-ryhmän puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.), varapuheenjohtaja Simon Elo (si.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Pekka Puska (kesk.) ja Anders Adlercreutz (r.).

Puhemiehellä ja valtuuskunnalla on kokouksen aikana myös kahdenvälisiä tapaamisia, joiden lisäksi valtuuskunta tutustuu Pietarin Suomi-taloon, Team Finland -toimijoihin ja tapaa Luoteis-Venäjällä toimivia suomalaisia yrityksiä. Pietarin alueella on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella.

 

Kuva: Jutta Urpilainen (Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta)
Lähde: Eduskunta.fi

Toisessa lisätalousarviossa veteraanien määrärahan korotus

OHMYGOSSIP — Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli torstaina vuoden 2017 toinen lisätalousarvio. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan mietintö. 

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi aiemmin toisen lisätalousarvion ja veteraanien määrärahan korotuksen. Valiokunta hyväksyi kokouksessaan 6. lokakuuta hallituksen esityksen muuttamattomana (VaVM 6/2017 vp─ HE 127/2017 vp). Mietintöön sisältyy sosiaalidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen vastalause. Toista lisätalousarviota sovelletaan 20.10. alkaen.

Hallituksen esityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 1,0 mrd. eurolla ja lisätään määrärahoja noin 18,5 milj. eurolla. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan tänä vuonna noin 4,4 mrd. euroa ja valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tuloarvioiden korotuksen taustalla on sekä talouden nopea kasvu, että eräitä kertaluontoisia tekijöitä, jotka kasvattavat verotulokertymää aiemmin arvioitua suuremmaksi. Merkittävimmät lisäykset koskevat yhteisöveroa (810 milj. euroa) sekä perintö- ja lahjaveroa (200 milj. euroa). Myös arvonlisäveron ja autoveron tuottoarviota korotetaan yhteensä 180 milj. eurolla.

Lisätalousarvioesityksen keskeinen määrärahamuutos liittyy veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin, joihin osoitetaan 11,6 milj. euron lisärahoitus. Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen. Tämän lisäyksen myötä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin on käytettävissä tänä vuonna yhteensä 52,9 milj. euroa.

 

Lähde: Eduskunta.fi