NordenBladet — Energiaunionista vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič tapasi tänään eduskunnassa suuren valiokunnan jäseniä.
Keskustelua käytiin mm. kansallisten energiahankkeiden hallinnosta, biotaloudesta, liikenteen hiilipäästöjen alentamisesta, LULUCF-asetusehdotuksesta sekä Euroopan tulevaisuustyöstä.
Komissaari Šefčovič vierailee Suomessa osana niin sanottua energiakiertuetta, johon liittyen Lappeenrannassa järjestetään perjantaina 13. lokakuuta Kasvun karavaani -tapahtuma.
Kuva: Suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta) Lähde: Eduskunta.fi
OHMYGOSSIP – Kun lapselle potan esittelystä puhutaan, lapset ovat siihen todellisuudessa valmiita aiemmin kuin ehkä osaisit arvatakaan. Kuuden lapsen äiti Lora Jensen väittää, että vaippojen pitäisi kadota kotoa viimeistään lapsen 22. elinkuukauteen mennessä.
Lapset ovat erittäin uteliaita ja oikein asiaa lähestyttäessä ei potalla käymisen opettaminen heille ole lainkaan vaikeaa. Tässä on kuitenkin kolme asiaa, jotka jokaisen äidin tulee sen hetken saapuessa tietää. Ja uskokaa tai älkää, mutta Loran mukaan näitä neuvoja noudattaessa lapsi oppii potalla käymisen vain kolmessa päivässä.
Puhu lapsesi kanssa.
Koska pikkulapset ovat tottuneet siihen, että kantavat käymälää periaatteessa koko ajan mukanaan, he eivät itse tule huomanneeksikaan sitä, että menisivät hädän tullen potalle. Älä koskaan sano lapselle, että hänen tulee mennä potalle, vaan yksinkertaisesti muistuta häntä hiljaa siitä.
Hävitä häiritsevät tekijät.
Varaa kolme päivää ja älä pane tätä aikana edes teeveetä päälle. Toimikaa vain lapsen kanssa – siten kaikenlaiset häiritsevät tekijät katoavat täysin ja lapsen on helpompi tuntea ja muistaa, onko tarpeen käydä potalla ja milloin.
Heitä vaipat pois.
Juuri niin! Suhtaudu siten, että paluuta ei tästä lähin enää ole! Lapsi joko käy potalla tai käy potalla! Varatietä ei ole!
OHMYGOSSIP — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli keskiviikkona hallituksen esitys (HE 135/2017), jolla kuntoutuksen ohjaajat lisätään ammattihenkilölakiin ja lähihoitajien kaksoisrekisteröintiä helpotetaan. Jatkossa kuntoutuksen ohjaajat (AMK) sisällytettäisiin lakiin laillistettavina ammattihenkilöinä samalla tavoin kuin AMK-tutkinnon suorittaneet sosionomit ja geronomit. Lisäksi tehtäisiin muutoksia lähihoitajien kaksoisrekisteröintiin.
Ammattihenkilölain voimaantulon (1.3.2016) jälkeen lähihoitajat ovat voineet työtehtäviensä perusteella valita, hakevat he nimikesuojausta terveydenhuollon vai sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Lähihoitajien kaksoisrekisteröinti on asettanut lähihoitajat eriarvoiseen asemaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa.
Jatkossa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsisi automaattisesti lähihoitajan nimikesuojauksen sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin niille lähihoitajille, jotka ovat olleet terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä 1.3.2016 mennessä. Valvira tekisi merkinnän maksutta ilman erillistä hakemusta.
OHMYGOSSIP — Eduskunta keskusteli tiistaina useista vuoden 2018 talousarvioesitykseen liittyvistä budjettilaista. Lähetekeskustelussa oli mm. hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 133/2017).
Hallituksen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,93—1,80 prosentista 1,03—2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,41—0,90 prosentista 0,45—1,00 prosenttiin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.
Keskustelun jälkeen asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
OHMYGOSSIP — Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) kannattaa Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa esille noussutta aloitetta Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan valtiopäämiesten huippukokouksen järjestämisestä.
”Epävakaus Euroopassa ja sen lähialueilla, terrorismi ja äärikansallismielisen populismin nousu tekevät entistäkin tärkeämmäksi muistaa, että Euroopan nykyinen hyvinvointi on rakennettu yhteistyöllä. Huippukokous kirkastaisi yleiskokouksen roolia, jos se sitouttaisi jäsenvaltiot todella noudattamaan Euroopan neuvoston suosituksia”, Honkonen totesi.
Käsittelyn pohjana oli italialaisen kansanedustajan Michele Nicolettin raportti, jossa analysoidaan Euroopan yhtenäisyyttä uhkaavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa Brexit, solidaarisuuden puute pakolaiskriisin edessä, poliittinen kehitys eräissä jäsenmaissa ja Euroopan neuvoston instituutioiden epäsymmetrisyys. Euroopan neuvoston perussäännössä parlamentaariselle yleiskokoukselle on annettu itsenäinen ja riippumaton asema suhteessa hallitustenvälisen ministerikomitean toimintaan. Instituutioiden epäsymmetrisyys nousi esiin, kun parlamentaarinen yleiskokous rajoitti Venäjän valtuuskunnan toimintaa, mikä johti puolestaan siihen, että Venäjä jätti maksamatta osan Euroopan neuvoston jäsenmaksustaan.
Raportissa ehdotetaan, että yleiskokous ja ministerikomitea perustaisivat yhteisen työryhmän pohtimaan sääntöjen harmonisointia vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa.
Raportissa kannetaan huolta myös siitä, että Euroopan neuvoston jäsenvaltiot eivät riittävästi kunnioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksiä. Valtiopäämiesten tapaamisen toivotaan auttavan tähänkin. Huippukokouksen ajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2019. Kokous tai sen valmistelut voivat osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa ensi vuoden marraskuussa ja päättyy 2019 toukokuuhun.
”Euroopan neuvoston vahvuus järjestönä on ollut ja tulee olemaan laaja jäsenvaltioiden maantieteellinen kattavuus. Haluamme eurooppalaisten ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltionormien leviävän yhä laajemmalle alueelle sen sijaan, että käpertyisimme vaalimaan niitä pienemmäksi käyvässä piirissä”, Honkonen totesi.
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta.
OHMYGOSSIP — Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä oli hallituksen esitys yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 268/2016). Esityksessä ehdotetaan otettavaksi rikoslakiin säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kyse olisi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta.
Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistus korvaisi vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädettäisiin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistuksen vankeusajan täytäntöönpanoon sovellettaisiin vankeuslain säännöksiä.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettua lakia, oikeudenkäymiskaarta, vankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, rikosrekisterilakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia, eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annettua lakia ja rikosvahinkolakia.
Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset olisivat samat kuin nykyisin edellytykset tuomita koko rangaistusaika suoritettavaksi vankilassa. Voimassa oleva järjestelmä pysyisi ehdotettavaa valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika ei edellyttäisi tuomitun suostumusta. Valvonta-aika olisi yksi vuosi.
Valvonta-ajan sisältö määriteltäisiin muun muassa vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella. Keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet olisivat asunnossa pysyminen, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen.
Velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta voitaisiin tuomita jäljellä oleva valvonta-aika suoritettavaksi ehdottomana vankeutena.
OHMYGOSSIP – Tyynellä valtamerellä sijaitseva Palaun tasavalta on kuudesta saariryhmästä koostuva trooppisen ilmaston valtio. Palaun presidentti Tommy Remengesau on julistanut, että saarelle rakennetaan tulevaisuudessa ainoastaan viiden tähden luksushotelleja.
Palaussa uskotaan, että laatu korvaa määrän myös turismissa. Saariryhmä haluaa karsia tyhjätaskut pois turistien joukosta. Tyynellä valtamerellä 500 kilometriä Filippiineiltä itään sijaitseva valtio suunnittelee lakia, jonka mukaan alueelle ei saisi rakentaa kuin viiden tähden majoitusliikkeitä. Uusia hotelleja koskevat tiukat säädökset, mutta valtio tulee yrittäjiä vastaan verotuksen helpottamisessa, Daily Mail uutisoi.
Presidentti Remengesaun mukaan Palaun turismista pyritään muovaamaan laadukasta ja hiottua. Yhtenä syynä lakialoitteelle ovat kiinalaisturistit, joiden pakettimatkalaiset ovat onnistuneet vahingoittamaan alueen harvinaista luontoa. Lisäksi saarella uskotaan, että rikkaat vierailijat käyttäisivät loppujen lopuksi enemmän rahaa alueella matkaillessaan.
Palaun tasavalta eli Palau on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.
Palau muodostuu kahdeksasta pääsaaresta ja 250 pienemmästä saaresta. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km2. Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.
Palaulla vallitsee trooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadekausi on toukokuusta marraskuuhun.Saari ei ole varsinaisella taifuunien reitillä, mutta silloin tällöin hirmumyrskyt ulottuvat sinnekin.
Palaulla on Mikronesian monipuolisin luonto, johon on vaikuttanut Uuden-Guinean ja Filippiinien läheisyys. Maanisäkkäitä on vain kaksi lepakkolajia. Yksi sammakko, kuusi gekkoa, kolme skinkkiä ja yksi käärme ovat kotoperäisiä. Suolaisen veden suistokrokotiili on Palaulla rauhoitettu.
Sukeltaminen on Palaulla suosittua, sillä siellä on paljon vedenalaista nähtävää: koralliriuttoja, jyrkänteitä, luolia, laivahylkyjä ja järvi, jossa elää miljoonia sykkiviä meduusoita. Merialueilla on arvioitu elävän yli kymmenentuhatta eliölajia, joihin kuuluu 300 sienieläinlajia, 185 merietanaa, 350 kivikorallia, yli 200 pehmystkorallia ja 1 300 kalalajia. Maailman kymmenestä jättiläissimpukkalajista seitsemää tavataan Palaulla. Koralliriuttojen ja kovapohjaisten alueiden yhteispinta-ala on 892 km2. Suurinta saariryhmää suojaa valliriutta varsinkin sen länsipuolella. Korallien vaaleneminen on ollut ongelmana joillakin riutoilla.
Palau on todennäköisesti asutettu noin 2500 eaa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Ensimmäisenä eurooppalaisista paikalle saapui espanjalainen Ruy López de Villalobos vuonna 1543. Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1686. Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat kuitenkin brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson. Hän nimesi alueen Pelew-saariksi.
Saksa miehitti osan Palauta vuonna 1885. Vuonna 1899 Espanja myi saaret Saksalle. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani miehitti saaret ja sai mandaatin niiden hallintaan aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Yhdysvallat otti saaret haltuunsa.
Yhdysvallat hallitsi Palauta osana Tyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta (”Trust Territory of the Pacific Islands”). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivät Mikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan ja päättivät sen sijaan itsenäistyä. 1981 Palausta muodostettiin autonominen tasavalta presidentti Haruo Remeliikin johdolla. Remeliik murhattiin 1985, jolloin presidentiksi tuli Thomas Remengesau. Tätä seurasi presidenttinä vuosina 1989–1993 Ngiratkel Etpison. Pitkän siirtymäkauden jälkeen itsenäisyys saavutettiin 1994. Presidenttinä vuosina 1994–2001 toimi Kuniwo Nakamura, jota seurasi Tommy Remengesau. Vuonna 2008 presidentiksi valittiin maan entinen Taiwanin suurlähettiläs Johnson Toribiong.
Lokakuussa 2009 Palauhun asettui kuusi Guantanamosta vapautettua uiguuria. Tammikuussa 2010 Yhdysvallat avusti Palauta 250 miljoonalla dollarilla. Presidentti ei myönnä avustuksen ja uiguurien välillä olleen mitään yhteyttä.
Matkan kuvat: OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet Lähde: Stara.fi / Wikipedia
NordenBladet – Viro on Venäjän asukkaiden matkailukohteiden joukossa kuudennella ja Suomi toisella sijalla, ilmenee Venäjän tilastoviraston tiedoista.
Kaikkein eniten venäläiset matkustivat viime vuonna Abhasiaan, jonne tehtiin 4,3 miljoonaa matkaa, sitä seurasivat Suomi 2,9 miljoonalla matkalla, Kazakstan 2,8 miljoonalla, Ukraina 1,8 miljoonalla, Kiina 1,6 miljoonalla ja kuudentena Viro 1,5 miljoonalla vierailulla, kertoi uutistoimisto Interfax.
Viroa seurasivat Saksa ja Puola kumpikin 1,1 miljoonalla, Thaimaa 867.000, Kypros 813.000, Turkki 797.000, Espanja 790.000, Kreikka 782.000, Georgia 742.000, Italia 710.000 vierailulla. Liettuaan venäläiset tekivät 693.000 matkaa. Yhteensä Venäjän asukkaat tekivät vuonna 2016 31,7 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joka on 7,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi aiemmin.
Kuva: MATKA messut (Helena-Reet Ennet/OHMYGOSSIP) Lähde: Ohmygossip.ee
OHMYGOSSIP – Jo hävinneeksi luultu keripukki on palannut Australiaan, kertoivat terveysviranomaiset tiistaina. Tauti oli purjelaivojen aikakaudella etenkin merimiesten riesana, koska nämä joutuivat olemaan kuukausikaupalla ilman tuoreita vihanneksia ja hedelmiä.
Viranomaisten mukaan keripukin paluu johtuu surkeista ruokailutottumuksista ja väärästä ruuan valmistamisesta. ”Kun kysyin potilailta heidän ruokailutottumuksistaan, vain yksi söi vähän tai ei lainkaan vihanneksia. Muut kyllä söivät vihanneksia, mutta keittivät niitä liikaa, mikä tuhoaa c-vitamiinin,” selitti tutkija Jenny Gunton.
Keripukkiin sairastuneita on löytynyt tusinan verran. Keripukin ensioireita ovat verenvuoto, ruokahaluttomuus, laihtuminen ja väsymys. Hoitamaton tauti aiheuttaa kuoleman.
OHMYGOSSIP — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli keskiviikkona hallituksen esitys, jossa ehdotetaan valtioneuvostosta annettua lakia muutettavaksi niin, että ulkoasiainministeriön nimi muutettaisiin ulkoministeriöksi. Nimen muutos koskisi vain ministeriön suomenkielistä nimeä.
Esityksessä ehdotetaan myös selkeytettäväksi ja tarkennettavaksi valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön nimitysvaltaa määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä erityisesti silloin, kun kyse on sellaisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, joka säädetään muualla laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistavaksi. Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi voimassa oleva käytäntö, jossa ratkaisuvalta edellä mainituissa tapauksissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin valiokuntakäsittelyyn.
