NordenBladet — Vuonna 2020 Suomessa on tehty ennennäkemättömän kovasti töitä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Eri elinympäristöjen hoitoon on panostettu ympäri maata uudella Helmi-elinympäristöohjelmalla ja metsien monimuotoisuuden METSO-ohjelmalla. Metsien vapaaehtoinen suojelu on ulotettu myös Pohjois-Suomeen. Lisäksi retkeilyrakenteita on kunnostettu niin kansallispuistoissa kuin kuntien lähivirkistysalueilla, ja suomalaiset ovat löytäneet luontokohteet uudella innolla.

”Tällä hallituskaudella olemme panostaneet merkittävästi luonnonsuojeluun. Lisäsimme rahoitusta 100 miljoonalla eurolla. Konkreettisia toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on tehty Helmi- ja METSO-ohjelmien piirissä. Isoja panostuksia on tehty myös retkeilyinfran parantamiseksi. Tämä on tullut tarpeeseen, kun suomalaiset ovat tänä vuonna löytäneet luontoon uudella innolla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Soita ja metsiä suojeltiin ja ennallistettiin, perinneympäristöjä kunnostettiinHelmi-elinympäristöohjelmalla on suojeltu jo noin 5000 hehtaaria soita. Leudosta talvesta huolimatta myös vuoden 2020 tavoite ennallistaa 1 800 hehtaaria soita ja useita lähteikköjä saavutettaneen. Perinnebiotooppeja ja arvokkaita lintukosteikkoja on kartoitettu ja kunnostuksia käynnistetty. Metsäisissä elinympäristöissä on mm. kunnostettu lehtoja, harjujen paahdeympäristöjä ja valkoselkätikkametsiä. Myös METSO-ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan: ohjelman toteutustavoite 4500 hehtaaria saavutettaneen tänä vuonna. Lisäksi vapaaehtoinen suojelu on tänä vuonna ulotettu Etelä-Suomesta koko Suomen alueelle. Uudella rahoituselementillä tavoitellaan Pohjois-Suomessa olevien vanhojen metsien suojelua. Luonnonsuojelulain uudistustyö käynnistettiinLuonnonsuojelulain uudistuksen valmistelu käynnistyi alkuvuodesta 2020. Uudistuksessa pyritään vahvistamaan lain vaikuttavuutta ja keinoja turvata luontoa aiempaa paremmin. Erityistä huomiota on kiinnitetty lajien ja luontotyyppien suojelun monipuolistamiseen, luonnonsuojelutoimien kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja kannustavuuteen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen resursseja vahvistettiin
Eri puolilla Suomea on ollut aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa konkreettisia luonnonhoitotoimia, jotka parantavat luonnon monimuotoisuuden tilaa. ELY-keskuksiin ja Metsähallituksen Luontopalveluihin on palkattu yhteensä noin 100 htv työntekijöitä Helmi-ohjelmaa toteuttamaan. Myös kunnat ovat osallistuneet Helmi-ohjelmaan ympäristöministeriön myöntämien Kunta-Helmi-avustuksien mahdollistamana. Kunta-Helmissä jaettiin tänä vuonna yli 2,3 miljoonaa euroa kuntien omiin hankkeisiin, jotka keskittyvät luontokohteiden kunnostukseen ja hoitoon. Kunta-Helmi-hankkeita aloitettiin 45 yhteensä 36 kunnan alueilla. Tieteen ja politiikan vuoropuhelua tiivistettiinLuontopaneelin roolia riippumattomana tiedepaneelina on selkeytetty ja sen resursseja on vahvistettu. Suomen luontopaneeli on nyt uudella kaudella Suomen ilmastopaneelin kaltainen toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Luonnonsuojelulain uudistuksessa on käytetty uudella tavalla tieteellistä tukea. Ympäristöministeriö kokosi yhteistyössä SOFI-tiedeneuvonantohankkeen kanssa valmistelun tueksi monitieteisen tutkijaryhmän. Tieteellinen tukiryhmä pohti uudistuksen alustavien muutosehdotusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tukiryhmän työn tuloksena saatiin vahvempi ymmärrys luonnonsuojelulakiin kaavailtujen muutosten kokonaisvaikutussuunnista, suunniteltujen toimenpiteiden riittävyydestä suhteessa tavoitteisiin sekä rajapinnoista muuhun lainsäädäntöön.

Kotimaisia luontokohteita kunnostettiinKansallispuistojen ja monien muiden suosittujen valtion luonnonsuojelualueiden retkeilypalveluja on kunnostettu laajasti. Huonokuntoiseen retkeilyinfraan kertyneen korjausvelan lyhentämiseen on kohdennettu viime ja tämän vuoden aikana noin 20 miljoonan euron rahoitus. Valtion retkeilyalueiden retkeilyinfran lisäksi kuntien lähiluontopaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen on ollut tarjolla avustusta yhteensä 13 miljoonaa euroa: 10 miljoonaa kuntien lähiluontopaikkojen kunnostamiseen ja kehittämiseen ja 3 miljoonaa kansallisten kaupunkipuistojen luonnonhoitotoimenpiteisiin, luontoa kulutukselta suojaavan infran rakentamiseen sekä lähiluonnossa liikkumisen mahdollisuuksien parantamiseen.

”Hyvät retkeilyrakenteet edesauttavat luontoon tutustumista, suojaavat herkkää luontoa ihmisten kulkua ohjaamalla sekä parantavat oleellisesti monen luontomatkailuyrityksen toimintaedellytyksiä. Hyvä retkeilyinfra on myös vastaus koronavuoden ulkoilubuumiin. Luonnon merkitys on korostunut koronavuoden aikana”, sanoo ministeri Mikkonen.

Luontosuhdebarometrin mukaan suurin osa suomalaisista lisäsi luonnossa liikkumista koronakevään aikana. Suomalaiset ovat viettäneet tänä vuonna enemmän aikaa luonnossa ja luontokohteiden arvostus on kasvanut. Erityisesti opiskelijat ovat viettäneet enemmän aikaa kansallispuistoissa tai muilla suojelu- tai retkeilyalueilla. Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivatkin jopa 20 prosentilla, kun käyntimääriä verrataan viime vuoden ajanjaksoon 1.1.-31.7.

Vuosi 2021 on vahvojen kansainvälisten päätösten aikaEuroopan komissio julkaisi toukokuussa Euroopan luonnon monimuotoisuuden strategian 2030. Strategia on keskeinen osa eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa ja siirtymää kohti vihreää taloutta. EU:n luonnon monimuotoisuusstrategia 2030 asemoi Eurooppaa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen neuvotteluihin post-2020 luonnon monimuotoisuuden tavoitteista.

Tänä vuonna maailman maiden oli määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa Kunmingissa. Kokous ja sitä edeltävät neuvottelut ovat kuitenkin myöhästyneet koronapandemiasta johtuen. Alustava ajankohta osapuolikokoukselle on lokakuu 2021.

”Kansallisesti olemme saaneet aivan uuden vaihteen silmään elonkirjon turvaamisessa. Luontomme köyhtyy kuitenkin edelleen. Luonnon monimuotoisuus tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa: maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa, maa- ja metsätaloudessa, liikenteessä sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Yhteiskuntamme toipumista koronapandemiasta on tuettava tavalla, jolla etsitään samalla ratkaisuja kestävyyskriisiin. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous on näytön paikka. Luonnon köyhtyminen voidaan vielä pysäyttää, jos sitoudumme siihen vakavasti”, ministeri Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — HUSLABin ja Helsingin yliopiston virologian laboratoriot ovat yhteistyössä todenneet muuntuneen koronaviruksen aiheuttaman tartunnan kolmella Suomeen palanneella matkustajalla. Kahdella henkilöllä todettiin Britanniassa viime aikoina levinnyt uusi viruslinja ja yhdellä Etelä-Afrikasta löytynyt uusi viruslinja. Tartunnan saaneet henkilöt ovat hyväkuntoisia ja heidät on hoidettu eristyksessä.  Tartunnalle mahdollisesti altistuneet henkilöt on ohjattu näytteenottoon ja asetettu karanteeniin. Tartunnan saaneet henkilöt ovat Etelä-Suomessa useamman erityisvastuualueen alueella.  Erityisvastuualueet tai sairaanhoitopiirit eivät anna tapauksista enempää tietoa tartunnan saaneiden henkilöllisyyden suojaamiseksi. Positiivisia koronavirusnäytteitä on tutkittu HUSLABin ja Helsingin yliopiston virologian laboratorioissa. Lisätutkimuksiin lähetettyjä näytteitä oli 76 ja niistä noin 50 näytteen sekvensointi on tähän mennessä valmistunut.
 
Muuntuneen ja mahdollisesti aiempaa nopeammin leviävän koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia on todettu Iso-Britannian ja Etelä-Afrikan lisäksi useissa eri Euroopan maissa. Euroopan tautivirasto ECDC:n mukaan tietoa uuden Covid-19-muunnoksen (VUI 202012/01) ominaisuuksista on vielä vähän. On epäilty, että virusmuunnos voi mahdollisesti levitä aiempaa tehokkaammin. Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että virusmuunnos aiheuttaisi aiempaa vakavampia infektioita tai lisäisi tapauskuolleisuutta. Nykytiedon valossa käytössä olevat koronavirusrokotteet toimivat myös uusiin virusmuotoihin. Britanniassa ja Etelä-Afrikasta saapuneita ohjataan testiin ja karanteeniinLiikenne ja viestintävirasto Traficom keskeytti 20.12.2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen perusteella Isosta-Britanniasta Suomeen tulevan matkustajalentoliikenteen kahdeksi viikoksi. THL:n ohjeen mukaisesti kaikkia Isosta-Britanniasta 7.12.2020 tai sen jälkeen Suomeen tulleita on kehotettu hakeutumaan koronavirustesteihin, vaikka heillä ei olisi koronavirustautiin viittaavia oireita. Ohjetta on nyt laajennettu koskemaan myös Etelä-Afrikasta 7.12. tai sen jälkeen saapuneita.  Nyt todetut tautitapaukset on havaittu henkilöillä, jotka ovat saapuneet Suomeen 18. – 19.12.2020.
 
Henkilöitä, jotka matkustavat Suomeen Isosta-Britanniasta tai Etelä-Afrikasta, ohjataan rajanylityspaikoilla koronavirustestiin ja karanteeniin. ”THL, Vantaan tartuntatautiviranomaiset ja HUS ovat tehostaneet ulkomailta Suomeen saapuvien henkilöiden testausta. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset muuntuneet viruskannat ja estää niiden leviämistä ”, toteaa tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
 
Uusiin virusmuunnoksiin pätevät samat suojatoimet kuin muihinkin viruksen muotoihin: turvavälit, käsi- ja yskimishygienia ja kasvomaskin käyttö ovat edelleen tärkeitä. Oireiden ilmaantuessa on hakeuduttava nopeasti testiin.
 
Koronavirusmuunnos on aiheena  STM:n ja THL:n järjestämässä korona-tiedotustilaisuudessa, joka pidetään huomenna kello 12 alkaen.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta katsoo, että neuvoston tulee vielä vuoden 2020 aikana tehdä päätös EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevien sopimusten allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta. Näin vältetään sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyy 31.12.2020. EU-ministerivaliokunta teki linjauksensa maanantaina 28.12. kirjallisessa menettelyssä. EU-ministerivaliokunta totesi, että Euroopan komission ja Britannian neuvottelema kauppa- ja yhteistyösopimus sekä sitä täydentävät erilliset sopimukset tietoturvasta ja ydinenergia-alan yhteistyöstä ovat kokonaisuutena arvioituna EU:n ja Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisia. EU-ministerivaliokunta katsoo, että sopimukset voidaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa allekirjoittaa ja tehdä vain unionin puolesta, ilman kansallisia ratifiointeja. Väliaikainen soveltaminen jatkuisi enintään 28.2.2021 saakka. Tarkoituksena on, että siihen mennessä Euroopan parlamentti ehtii antaa sopimuksille hyväksyntänsä, jonka jälkeen neuvosto tekee vielä erilliset päätökset sopimusten tekemisestä. Vasta tämän jälkeen sopimukset voivat tulla lopullisesti voimaan.  ”Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että uutta kauppa- ja yhteistyösopimusta voidaan alkaa soveltaa heti vuoden vaihteessa. Sopimus ei vastaa EU-jäsenyyttä, mutta on tässä tilanteessa sekä EU:n että Britannian etu ja paljon parempi vaihtoehto kuin sopimukseton tila.  Eduskunnan suuri valiokunta määrittelee eduskunnan kannan asiaan kokouksessaan tänään iltapäivällä”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Huhtikuusta 2020 alkaen ihmiset ovat kohdanneet toisensa koronakriisin keskellä järjestetyissä Poikkeusajan dialogeissa. DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, oikeusministeriön, Sitran ja valtiovarainministeriön koordinoimassa keskustelusarjassa järjestettiin 232 dialogia, yhdeksänä keskustelupäivänä eri puolilla Suomea ja maailmaa. Keskusteluihin osallistui yli 1600 ihmistä eri ikäryhmistä ja ammateista. Dialogeja oli järjestämässä lähes 100 toimijaa eri puolilta yhteiskuntaa: järjestöjä, kuntia, ministeriöitä, uskonnollisia yhteisöjä, yrityksiä ja yksittäisiä kansalaisia.Kyseessä on ollut ainutlaatuinen kansalaisten ja viranomaisten yhteisponnistus, joka on lisännyt ihmisten ymmärrystä ja rakentanut yhteiskunnallista luottamusta vaikeina aikoina. Esiin on piirtynyt koko koronan ajan päivittynyt kokonaiskuva yhteiskunnastamme.”Poikkeusaikojen dialogit ovat olleet meille valtiovarainministeriössä erittäin arvokkaita. Olemme niiden kautta saaneet tärkeää tietoa käytettäväksi muun muassa Covid-19 valmiustyössä, hallintopolitiikan ohjauksessa ja luottamusarvioinnissa, jonka OECD tekee Suomesta”, kommentoi finanssineuvos Katju Holkeri valtionvarainministeriöstä.Dialogien tavoitteena oli tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Dialogien yhteenvedoissa piirtyy kuva yhteiskunnan olotilasta poikkeusaikanaPoikkeusajan dialogit koottiin yhteenvedoiksi, joista muodostuu moniulotteinen kokonaiskuva yhteiskuntamme tämänhetkisestä olotilasta. Eri taustoista ja elämäntilanteista tulevien osallistujien kokemusten valossa hahmottuu, miten koronaepidemia on muovannut elämäämme. Dialogeissa ihmiset saivat mahdollisuuden pysähtyä kriisin keskellä, kuulla toisia ja samalla myös kuunnella itseään. ”Poikkeusajan dialogit ovat olleet erittäin tärkeitä. Tarve rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle on suuri tilanteessa, missä demokratiaa haastetaan. Aito dialogi lisää sekä ymmärrystä, että luottamusta ja niiden vahvistamisen eteen teemme työtä myös Sitrassa”, kommentoi Sitran yliasiamies Jyrki KatainenDialogit osoittavat, että jatkuva poikkeusaika on kansalaisille jännitteinen ja ristiriitainen kokemus. Ihmiset kertovat kriisin muovaamasta arjesta, etätyön ja etäopiskelun iloista ja haasteista, arvoherätyksestä ja sen hiipumisesta, auttamishalun vaihteluista, uuden yhteisöllisyyden syntymisestä ja toisaalta piirien pienentymisestä, sekä alati muuttuvista tulevaisuuskuvista. Laaja yhteenveto löytyy kokonaisuudessaan Poikkeusajan dialogien sivuilta. Yhteenvetoja on hyödynnetty ja tullaan jatkossa hyödyntämään lukuisissa yhteyksissä valtion ja kuntien päätöksenteossa ja hallinnossa. Poikkeusajan dialogit jatkuvat maaliskuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustartuntojen määrän kasvu Suomessa on hidastunut, mutta uusia tartuntoja todetaan edelleen runsaasti eri puolilla maata.Monet alueet ovat viimeisten viikkojen aikana tehostaneet voimakkaasti epidemian torjuntatoimia. Suositukset ja rajoitukset ovat vaikuttaneet tartuntojen määrän kasvuun, mutta ilmaantuvuus ja sairaalahoidon tarve ovat edelleen niin korkeita, että rajoitustoimia on syytä jatkaa. Epidemiatilannetta ja sairaalahoidon tarvetta seurataan tiiviisti myös joulun ja vuodenvaihteen aikana.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 50-51) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 5172 uutta tapausta, mikä on 965 tapausta vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 93 tapausta 100 000:ta asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla 111 tapausta 100 000:ta asukasta kohden. Tartuntoja edelleen huolestuttavasti myös vanhemmissa ikäryhmissäViikolla 51 kaikista tapauksista hieman yli 70 % todettiin alle 50-vuotialla ja hieman alle 40 % alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus oli yli 15 % ja yli 70-vuotiaiden osuus yli 8 %. Osuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisellä viikolla.Suomessa on 23.12. mennessä todettu yhteensä 34 084 tautitapausta ja tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 524. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 26 000, mikä on noin 75 % kaikista todetuista tartuntatapauksista.Sairaalahoidossa oli 23.12. yhteensä 258 potilasta, joista tehohoidossa 26. Erikoissairaanhoidossa potilaita oli 97 ja perusterveydenhuollossa osastohoidossa 135. Vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden määrä on samalla tasolla kuin viime viikolla. Teho-osastoilla potilaita on vähemmän kuin viime viikolla, mutta saman verran kuin kaksi viikkoa sitten.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 23. lokakuuta 2020 toistaiseksi voimassa olevan valtakunnallisen etätyösuosituksen. Ministeriöiden tuli arvioida suosituksen voimassaolon perusteita vuoden loppuun mennessä.Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat tehneet arvioinnin epidemiologisen tilanteen kehittymisen sekä etätyösuosituksen toimivuuden ja vaikutusten kannalta. Lokakuun puolivälistä alkaen epidemiatilanne on vaikeutunut olennaisesti sekä alueilla että valtakunnallisesti. Etätyösuositusta on noudatettu laajasti, ja sen arvioidaan vähentäneen lähikontakteja työssä ja joukkoliikenteessä.Tutkimuksissa on todettu pitkään jatkuneen etätyön lisäävän työn kuormittavuuden tunnetta, vaikka etätyön tekemiseen ollaan edelleen pääosin tyytyväisiä. Toisaalta on myös paljon työtehtäviä, joita ei voida tehdä etänä. Näiden osalta viranomaiset ovat korostaneet työnantajan vastuuta edistää työjärjestelyitä, joilla on vähennetty lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.Ministeriöt toteavat, että epidemiologinen tilanne on edelleen hyvin vakava, ja tartunnat leviävät väestössä koko maassa. Valtakunnallisella etätyösuosituksella voidaan tukea epidemian leviämisen hillintää. Etätyösuosituksella sinänsä ei ole havaittu olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia tilanteeseen. Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö arvioivat, että edelleen on olemassa vahvat perusteet jatkaa valtakunnallisen etäsuosituksen voimassaoloa nykysisältöisenä. Valtakunnallinen etätyösuosituksen voimassaolo jatkuu valtioneuvoston 23.10.2020 tekemän päätöksen perusteella toistaiseksi ja perusteita voimassaolon jatkamiseksi tarkastellaan uudelleen 30.6.2021 mennessä.Lisätietoaylijohtaja Juha Sarkio, [email protected]
strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, [email protected]
johtaja Jaska Siikavirta, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut valtioneuvoston vaikutusarvioinnin osaamisverkoston, jonka tavoitteena on vahvistaa ministeriöiden välistä yhteistyötä ja tukea säädösvalmistelijoita vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa.Keskeisenä tehtävänä on muodostaa yhteyshenkilöverkosto, jossa on jäsen ja varajäsen kustakin ministeriöstä. Näiden henkilöiden kautta valmistelija saa lisätietoa vaikutusarvioinnin tarpeisiin kyseisen ministeriön toimialaan liittyvissä kysymyksissä. – On tärkeää tietää, kehen ottaa yhteyttä myös poikkihallinnollisissa lainvalmistelun vaikutusarvioinneissa, osaamisverkoston puheenjohtaja, valtioneuvoston kanslian arviointineuvos Antti Moisio toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi