NordenBladet — Oikeuslaitoksen verkkopalvelu Oikeus.fi uudistuu. Uudistuksessa selkiytetään sivustoa sekä helpotetaan tiedon ja asiointipalvelujen löytymistä.Sisältöjen lisäksi sivuston visuaalinen ilme nykyaikaistetaan. Uudistuksessa parannetaan myös Oikeus.fin saavutettavuutta. Samalla otetaan käyttöön julkaisujärjestelmän uusin Sigma-versio. Uudistettu Oikeus.fi on tarkoitus julkaista 27.1.2021. Mikä muuttuu? Etusivu Etusivu uudistetaan kokonaisuudessaan. Etusivu rakennetaan siten, että se palvelee asiakkaita ja vastaa heidän tiedontarpeeseensa nykyistä paremmin.
Sisällöt ja rakenne Oikeus.fin kokonaisuudistuksessa päivitetään sisältöjä ja niitä ryhmitellään uusiksi, joten sivujen paikatkin vaihtuvat osittain. Vanhentuneita sivuja poistetaan ja uusia sivuja on suunnitteilla. Talous- ja velkaneuvonnan sivut uudistetaan kokonaan. Talous- ja velkaneuvonnasta tulee oma osionsa, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoin.
Myös tuomioistuinlaitoksen verkkosivut uudistuvat. Sisällöt siirtyvät vanhoilta sivuilta uudelleen järjestettynä ja sisältöjen uudistamista jatketaan ensi vuonna.Oikeus.fitä on uudistettu syksyn aikana yhteistyössä oikeus.fin toimituskunnan ja viestintätoimisto Ellun Kanojen kanssa. Toimituskunnassa on edustus hallinnonalan eri sektoreilta ja puheenjohtajana toimii Tanja Lahti oikeusministeriöstä.
NordenBladet — Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on Demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto. Vision valmisteli ministeriön kestävän kehityksen verkosto, ja sen hyväksyi kansliapäällikön johtama osastopäällikkökokous.Vision perustana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Agenda 2030), joita oikeusministeriö on sitoutunut noudattamaan. Oikeusministeriön kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät demokratiaan, tasa-arvoon, eriarvoistumisen vähentämiseen sekä rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja hyvään hallintoon.Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille.Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa.Suomi on yhdenvertainen.Oikeushallinto on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä. Visiota tukee kolme painopistealuetta, jotka tarkentavat sitä, miten visioon voidaan päästä. Kestävä kehitys on arjen työtä Oikeusministeriön kestävän kehityksen vision valmisteli ministeriön kestävän kehityksen verkosto. Verkosto koordinoi ministeriössä Agenda2030:n tavoitteiden toimeenpanoa ja tukee valtioneuvostotasoista kestävän kehityksen työtä. Ministeriön visiotyö alkoi vuoden 2019 lopussa.
– Valmistelun kuluessa kirkastui, että oikeusministeriön henkilöstö tekee töitä kestävän kehityksen eteen vuoden jokaisena päivänä. Osa tulevaa kestävän kehityksen työtä onkin vahvistaa sitä, että jokainen ministeriöläinen tunnistaa kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden merkityksen omassa työssään, sanoo kansliapäällikkö Pekka Timonen.
NordenBladet — Ulkoministeriö järjesti yhteistyössä Finnish Internet Forumin kanssa kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä torstaina 10.12.2020 keskustelutilaisuuden Vapaa, avoin ja turvallinen internet kaikille? Suomen Freedom Online Coalition puheenjohtajakauden 2021 avauksena.Freedom Online Coalition (FOC) on merkittävin hallitustenvälinen vapaata, avointa ja turvallista internetiä edistävä ihmisoikeusjärjestö. Suomi toimii puheenjohtajana järjestön 10-vuotisjuhlavuotena.Tilaisuudessa keskusteltiin yhdenvertaisesta pääsystä internetiin ja kuultiin Suomen FOC-puheenjohtajuuskauden painopisteistä.Tilaisuuden avasi valtiosihteeri Matti Anttonen. Valtiosihteeri nosti avauspuheenvuorossaan esille, kuinka digitaaliseen kehitykseen liittyy kasvavaa vastakkainasettelua demokraattisten sekä autoritaaristen hallintojen ja toimintatapojen välillä. ”Kansainvälisiin sopimuksiin perustuva monenkeskinen yhteistyö ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus tarvitsevat yhä enemmän ja yhä vankempia ja näkyvämpiä puolustajia.”Saavutettavuus digitaalisen yhdenvertaisuuden haasteenaKoronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiokehitystä. Se, että merkittävä osa julkisen tiedon jaosta tapahtuu vain digitaalisesti, koulut ovat siirtyneet etäopetukseen, ja viranomaiset ovat tavoitettavissa usein vain virtuaalisesti, vaatii huomion kiinnittämistä saavutettavuuteen, painotti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. ”On tärkeää, että internet on kaikkien saavutettavissa taloudellisesta asemasta riippumatta.”Internetyhteyksien kalleus on yksi haaste digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumiselle globaalisti. Myös lukutaidottomuus vaikuttaa ihmisten valmiuksiin käyttää verkkoon siirtyviä palveluita. Internetin käyttäjillä on lisäksi oltava tarvittavat taidot ja ymmärrys omista oikeuksistaan verkossa. Se, ketkä kehittävät digitaalisia palveluita ja keiden tarpeisiin palvelut vastaavat, vaikuttaa digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Käyttäjälähtöisen teknologian kehittämisessä on parannettavaa myös Suomessa, Stenman muistutti. Ihmisoikeuksia edistävää digitalisaatiopolitiikkaa varten tarvitaan myös riittävää tietoa digitaalisista kuiluista, digitaitojen tasosta ja internetiin pääsystä. Politiikkaa on haastavaa tehdä hyvin, jos riittävää tietoa ei ole saatavilla. Koronapandemia on heikentänyt digitalisaatioon liittyviä positiivisia ulottuvuuksia ja lisännyt eriarvoisuutta. Mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluita eroavat merkittävästi maiden välillä ja niiden sisällä. Pandemian myötä on nähty myös verkkojen alasajoa ja väärinkäytöksiä autoritaarisiin tarkoituksiin. Tämä kehitys kasvattaa edelleen FOC:n kaltaisten toimijoiden merkitystä ja työn kiireellisyyttä, totesi ulkoministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Silja Leinonen. Digitalisaation edistäminen kehittyvissä maissaMikäli digitaalisia kuiluja ei saada kavennettua, ihmisoikeudet eivät toteudu ja merkittävä määrä ihmisiä jää kehityksen ulkopuolelle, tiivisti Fingon vaikuttamistyön johtaja Annika Launiala. Pääsy internetiin on turvattava myös kehittyvissä maissa. Digitalisaatiolle asettaa haasteen kehittyvissä maissa väestön luottamuksen puute internetiä kohtaan, sillä sitä ajatellaan käytettävän viranomaisvalvontaan tai rikolliseen toimintaan. Olennaista on luottamuksen kasvattaminen näillä alueilla, mikä vaatii kansalaisyhteiskunnan todellista osallistamista. Suomen FOC-puheenjohtajuuskauden yhtenä painopisteenä onkin lisätä FOC:n yhteistyötä etenkin Afrikassa, kertoi ulkoministeriön ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari. FOC:n tavoitteita, kuten digitaalista yhdenvertaisuutta edistetään parhaiten eri tahoja osallistaen. Yritysvastuu- ja ihmisoikeusasiantuntija Laura Okkonen FOC:n asiantuntijaverkostosta toivoi FOC:n jatkavan läheistä dialogia verkoston kanssa ja sen asiantuntijuuden hyödyntämistä Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Asiantuntijaverkosto on internetalan yritysten ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajista sekä tutkijoista koostuva itsenäinen toimielin, joka tukee FOC:ia sen tavoitteissa ja aktiviteeteissa tarjoamalla asiantuntemustaan.Suomen painopisteet Freedom Online Coalition -puheenjohtajuuskaudella 2021 (pdf, 1 sivu, 550kb) Tilaisuus on nähtävillä Internetforum.fi-sivustolla.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt seitsemännessä lisätalousarviossa myönnetyn 100 miljoonan euron joukkoliikennetuen kohdentamisesta.Rahoituksella tuetaan joukkoliikenteen palvelutason turvaamista koronatilanteen pitkittyessä sekä pyritään varmistamaan nykyisten joukkoliikenteen kehittämishankkeiden jatkuvuus. Lisäksi rahoituksella voidaan edistää uusia kehittämistoimenpiteitä.Tuki kohdennetaan seuraavasti:– 73 miljoonaa euroa suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen– 8 miljoonaa euroa keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen– 19 miljoonaa euroa ELY-keskusten alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen– Tänä vuonna jaetaan yhteensä historiallinen 200 miljoonan tuki joukkoliikenteelle. Helsingin seutu on kokenut kovimman iskun, joten sinne kohdistuu tuesta yli puolet. Samaan aikaan aivan yhtä tärkeää on, että syrjäseudulla yhteydet säilyvät. Se on yhdenvertaisuuskysymys, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Ministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia kiinnittämään huomiota valtionavustusten jakamisessa siihen, että tukea saavat kaupunkien toimivaltaiset viranomaiset pyrkivät pitämään palvelutason ja vuorotarjonnan ennallaan ja kesäaikataulujen osalta kesän 2020 tasolla.Tuen tarkoituksena on korvata erityisesti lipputulomenetyksiä, mistä johtuen tukea tulisi kohdentaa siihen, että lippujen hinnat eivät nouse koronan takia vuonna 2021 tai hintojen korotukset ovat maltillisia eli korkeintaan indeksikorotuksen suuruisia.Asiaa on käsitelty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta KUTHANEK:ssa. Traficom toimittaa ministeriölle esityksen ja aikataulun tuen käytöstä 15.1.2021 mennessä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt toimintasuunnitelman, jolla ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita koronavirusepidemian hillinnässä. Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, toimenpiteiden on oltava ennakollisia ja riittävän laaja-alaisia.Epidemiologinen tilannekuva on jatkossakin jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Niiden avulla arvioidaan jatkossa suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista.Kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perusteltuja jo perustasolla, mikäli valtakunnallinen ja lähialueiden epidemiologinen tilanne on huononeva. Leviämisvaiheen uhatessa kaikki tarpeelliset toimenpiteet ovat perusteltua ottaa käyttöön viipymättä. Lisäksi toimenpiteiden toteuttamisessa on tarpeen huomioida kansallinen epidemiatilanne ja sen mahdolliset vaikutukset alueen oman tilanteen ja toimenpidetarpeen arviointiin.Epidemiatilanteeseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivastiTartuntatautilaki velvoittaa viranomaisia toimimaan lain vaatimalla tavalla tavoitteeseen pääsemiseksi. Epidemiatilanteen heikentymiseen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Alueellisilla, oikea-aikaisilla ja riittävän kattavilla toimilla sekä tehokkaalla testauksella ja tartunnanjäljityksellä voidaan hillitä epidemian leviämistä.Tavoitteena on hallituksen hybridistrategian mukaisesti edelleen estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Toimintasuunnitelma ohjaa viranomaisiaToimintasuunnitelma ohjaa tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä.Aiempi toimintasuunnitelma annettiin syyskuussa 2020 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Päivitetty toimintasuunnitelma on laadittu ajalle tammi-toukokuu 2021, ja sitä voidaan tarkistaa kevään aikana, jos epidemiatilanne edellyttää.
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä ovat asettaneet selvityshenkilön, joka arvioi tarvittavia toimenpiteitä ilmailualan selviytymiseksi koronatilanteesta. Tavoitteena on varmistaa, että alalla on edellytykset kestävään kasvuun tulevaisuudessa. Selvityshenkilö Kari Savolainen luovuttaa ehdotuksensa työ- ja elinkeinoministeriölle 15.3.2021 mennessä.– Suomen elinvoima on monilta osilta riippuvainen hyvistä lentoyhteyksistä, joita ei ole ilman kattavaa lentoasemaverkostoa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän ympärille on muodostunut ilmailualaan sitoutuneiden yritysten keskittymä, joka työllistää tuhansia työntekijöitä, elinkeinoministeri Lintilä muistuttaa.– Ilmailualan yritykset ja työntekijät ovat kohdanneet rajun taantuman. Nyt tarvitaan tapoja, joilla parannetaan työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä ja kehittää osaamistaan. Näin on jo toimittu Finnairin tapauksessa, jossa Uudenmaan TE-toimisto aloitti elokuussa välittömät toimet irtisanottujen tukemiseksi, työministeri Haatainen sanoo.Ministerit Haatainen ja Lintilä nimesivät Savolaisen selvityshenkilöksi 22.12.2020. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Finavian toimitusjohtajana. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tulee asettamaan erillisen seurantaryhmän tukemaan selvitystyötä ja arvioimaan toimenpide-ehdotuksia niiden valmistuttua. Seurantaryhmään kutsutaan edustajia ilmailualan yrityksistä, etujärjestöistä ja julkiselta sektorilta.Tavoitteena varmistaa ilmailualan kasvuedellytykset tulevaisuudessaSelvityshenkilö Savolainen kartoittaa keinoja, joilla suomalainen ilmailuala pääsee kiinni globaaliin kasvuun mahdollisimman nopeasti matkustamisen elvyttyä. Koronapandemia aiheuttaa pysyviä muutoksia ilmailu- ja matkailualan toimintaympäristöön sekä kuluttajien käyttäytymiseen. Selvityshenkilö tarkastelee, miten ala voi varautua muutoksiin ja toisaalta hyödyntää ne.Selvityshenkilöltä pyydetään myös ehdotuksia siitä, miten epävakaassa työtilanteessa olevien työntekijöiden osaaminen turvataan. Ratkaisuilla varmistetaan, että alalla riittää osaavaa työvoimaa matkailun elvyttyä.Selvitystyö kohdistuu erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä toimiviin yrityksiin. Selvityshenkilö kartoittaa mahdollisia toimenpiteitä, joilla houkutellaan Helsinki-Vantaalle lisää yrityksiä ja investointeja.
NordenBladet — Työllisyysrahaston tehtäviä halutaan kehittää tukemaan nykyistä laajemmin aikuisten osaamisen kehittämistä ja työkyvyn ylläpitämistä. Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukainen työllisyysastetavoite edellyttää, että työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä.
Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaamista. Työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä.Selvityshenkilöiden tehtävänä on arvioida miten Työllisyysrahaston nykyiset tehtävät, tukimuodot ja palvelut työnantajille ja yksilöille tukevat jatkuvaa oppimista ja työkyvyn ylläpitämistä työnantajan, yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tehtävänä on myös arvioida tarvetta ja tapoja muuttaa Työllisyysrahaston tehtäviä siten, että toiminta tukisi nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista ja lyhytkestoiseen koulutukseen osallistumista sekä työuran aikana, että irtisanomistilanteissa.Tarkoituksena on myös edistää aikuiskoulutustuen kohdentumista työelämän muutosten edellyttämällä tavalla. Lisäksi tehtävänä on arvioida lainsäädännön muutostarpeita.Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvityshenkilöiksi Tapio Huttulan ja Riikka-Maria Yli-Suomun ajalle 1.1.2021 – 31.5.2021.Seurantaryhmä selvityshenkilöiden tueksiSelvityshenkilöiden työn tueksi asetetaan seurantaryhmä, jonka puheenjohtaja ja sihteeri nimetään sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi seurantaryhmään pyydetään yksi jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, STTK ry:n, Akava ry:n, Työllisyysrahaston, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön esityksistä sekä yksi jäsen erikseen päätettävän tutkimuslaitoksen esityksestä. Liite: asettamispäätös
NordenBladet — ”Kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee”. Tämä Tove Janssonin jouluinen lause tulee tämän joulun alla väistämättä mieleen. Me ihmiset olemme välillä saaneet tuntea itsemme hyvin pieniksi kuluneen vuoden aikana. Emme ole voineet valita tilannetta jossa olemme, emmekä vuosi sitten vielä tienneet, että maailmanlaajuinen koronapandemia pysäyttää tutun ja tavallisen elämämme tällä tavalla.Koronaepidemia vaikuttaa väistämättä meidän jokaisen joulun ja uuden vuoden pyhien viettoon. On tärkeää, että jaksamme noudattaa suosituksia ja ohjeistuksia, joita epidemian hillitseminen meiltä kaikilta vaatii. Meistä jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millaisia seuraavat kuukaudet ovat.
Vaikka elämme vielä koronakriisin keskellä ja matka sen päättymiseen tuntuu pitkältä, kuljemme kuitenkin valoisempia aikoja kohti. Vuoden lyhin päivä on jo takanamme. Se antaa toivoa.
Tämä joulu on hyvä viettää vain lähimpien ihmisten kanssa. Voimme onneksi pitää yhteyttä myös niihin rakkaimpiimme, joita emme välttämättä voi nyt kasvotusten tavata. Voimme olla tosiamme lähellä, vaikka emme olisi fyysisesti samassa paikassa. Ilahdutetaan kanssaihmisiämme pienillä teoilla: joulumuistamisilla, puhelinsoitolla tai kutsuilla yhteisiin etätapaamisiin.
Vaikka tämä joulu muuttaa jouluperinteitä monissa kodeissa, joulu tulee tänäkin vuonna. Joulu on välittämisen ja toisten huomioimisen aikaa. Pidetään huolta toisistamme.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa lakiluonnoksista, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED II) liikenteen uusiutuvan energian edistämistä koskeva sääntely.Esityksessä säädettäisiin kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin. Lisäksi saatettaisiin voimaan RED II -direktiivin mukaiset tietyistä raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, biokaasun ja bionesteiden osuusrajoitukset.Lausunnot pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta työ-ja elinkeinoministeriölle viimeistään 5.2.2021.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia, biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia, biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettua lakia ja Energiavirastosta annettua lakia.Esityksen tavoitteena on varmistaa, että uudet polttoaineet sisällytään jakeluvelvoitelainsäädäntöön mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että jakeluvelvoitejärjestelmä on myös jatkossa kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt tapa liikenteen päästöjen vähentämiseen.Lakimuutoksen myötä liikennepolttoaineiden jakelija voisi täyttää jakeluvelvoitettaan biopolttoaineiden lisäksi myös biokaasulla ja muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla liikenteen polttoaineilla (RFNBO-polttoaineet).Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021. Jakeluvelvoitelain ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaisesti biokaasu lisättäisiin jakeluvelvoitteiseen 1.1.2022 alkaen ja RFNBO-polttoaineet 1.1.2023 alkaen.
NordenBladet — Suomen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt keskeyttää matkustajalentoliikenteen Isosta-Britanniasta Suomeen kahdeksi viikoksi 21.12.2020 – 4.1.2021. Päätöksen johdosta monen matkailijan paluu Suomeen hankaloituu tai voi estyä kokonaanSuomen Lontoon suurlähetystö ja ulkoministeriö seuraavat tilannetta tarkasti. Matkailijoilta vaaditaan jälleen sopeutumista tilanteeseen ja epätietoisuuden sietämistä. Pandemian takia tilanne voi missä tahansa maassa tai alueella muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Tämän johdosta ulkoministeriö on keväästä lähtien suositellut valtioneuvoston linjauksen mukaisesti matkailijoita välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille.Traficomin lentokieltopäätös tehtiin uuden viruskannan Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi, ja se koskee myös kotiutuslentoja. Kotiutuslentoja järjestettiin keväällä pandemian alkuvaiheessa valtioneuvoston päätöksellä, kun lentoliikenne keskeytyi ympäri maailmaa yllättäen. Tässä tilanteessa, kun pandemiatilanne ja siitä johtuvat matkustussuositukset ovat olleet jo pitkään tiedossa, kotiutuslentoja ei olla suunnittelemassa.Matkailijoiden tulee ensisijaisesti itse selvittää mahdollisia paluureittejä, joskin tällä hetkellä niitä voi olla vaikea löytää. Moni matkailija voi joutua jäämään matkakohteeseen, kunnes matkustajaliikenne jälleen käynnistyy. Mikäli Traficom THL:n suosituksesta muuttaa päätöstä ja mahdollistaa Isosta-Britanniassa olevien matkailijoiden paluun Suomeen, ovat kaupalliset yhteydet siinä tilanteessa ensisijainen vaihtoehto.Pandemiatilanteessa ulkoministeriön kyky auttaa pulaan joutunutta on rajallinen. Suomen Lontoon suurlähetystö päivittää tilannetietoa verkkosivuille ja sosiaalisen median kanavilleen. Suosittelemme tekemään matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.THL suosittaa, että 7.12.2020 tai sen jälkeen Britanniasta Suomeen tulleet hakeutuvat koronavirustesteihin, vaikka heillä ei olisi koronavirustautiin viittaavia oireita. Testauksilla pyritään varmistamaan, ettei uusi virusmuunnos leviä Suomessa mahdollisesti oireettomien tartunnan saaneiden välityksellä. Suositus koronatesteihin hakeutumisesta koskee myös henkilöitä, jotka ovat jo käyneet kerran tai kahdesti koronatestissä Britanniasta Suomeen tultuaan.Matkan peruuntumisesta tai siirtymisestä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista matkailijan tulee olla yhteydessä omaan matkanjärjestäjään, lentoyhtiöön tai vakuutusyhtiöön.THL: Joulukuun 7. päivä tai sen jälkeen Britanniasta Suomeen tulleille suositellaan hakeutumista koronatestiin, oli oireita tai ei
