NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2025 (METSO-ohjelma) vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen on ollut positiivinen, todetaan ohjelman riippumattomassa loppuarviossa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.Keskiviikkona 5.2.2025 julkaistun arviointiraportin mukaan METSO-ohjelman suojelutoimenpiteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden kokonaisuus on ollut tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen. Ohjelma on saavuttanut laajan hyväksyttävyyden ja toteuttajien sitoutuminen on ollut vahvaa. Ohjelman rahoitus ja resurssit eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja -lajien taantumista.Arvioinnin mukaan METSO-ohjelma tulee saavuttamaan pysyvän suojelun osalta hehtaarimääräiset tavoitteensa vuoden 2025 aikana.  Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta määrällisiä tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Tärkeimmät syyt tähän ovat METSO-kauden aikaiset rahoitusleikkaukset maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 2010-luvun puolivälissä, Suomen metsäkeskuksen pääosin luonnonhoidon henkilöstöön kohdistuneet muutosneuvottelut vuonna 2023 ja uuden metsätalouden tukijärjestelmän edellyttämän tietojärjestelmän rakentaminen, mikä viivästytti hakemusten hyväksymistä vuoden 2024 loppuun.METSO-ohjelman jatkokausi valmistelussaPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan yksityisten metsänomistajien omistamien arvokkaiden metsäkohteiden suojelua jatketaan vapaaehtoisuuteen eli METSO-ohjelmaan perustuen. Ympäristöministeriö ja maa- metsätalousministeriö ovat laatimassa laajapohjaisessa työryhmässä METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.”Työryhmätyön on tarkoitus valmistua alkukesästä 2025. Päättyvän kauden loppuarvioinnin tulokset otetaan soveltuvin osin huomioon uuden ohjelmakauden valmistelussa”, kertoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.Työryhmän ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle sen valmistuttua. Seuraavan METSO-kauden aikana toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan organisaatioiden uudelleenjärjestelystä, puuntuotannosta ja muusta maankäytöstä, EU- ja kansallisesta politiikasta sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset.Raportista monia suosituksia jatkovalmisteluunMETSO-ohjelman loppuarvioinnin raportissa suositellaan, että monipuolista keinovalikoimaa yksityismetsien suojelemiseksi jatketaan ja laajennetaan talousmetsien luontoarvojen turvaamiseen. Kustannusperusteisten korvausten rinnalla olisi tarpeen kokeilla tulosperusteisten kannustimien käyttöönottoa.Arviointiraportin mukaan luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan laajempia ja kytkeytyneempiä eri tavoin suojeltuja alueita. Niiden muodostamiseksi tulisi harkita ympäristötukikohteiden pinta-alan laajentamista, luonnonhoitosuunnitelmien käyttöönottoa yhtenä toimenpiteenä, sekä kannustinta laajempien alueiden muodostamiseen. Yhteistyötä yksityismetsien sekä valtion ja kuntien metsien välillä tulisi lisätä suojeluverkoston kehittämisessä.Arvioinnissa korostui toisaalta tarve painottaa suojelua erityisesti alueille, joilla suojelupinta-ala on ennestään pieni ja metsien käyttöpaine suuri, vaikka kohteet eivät olisikaan suojeluarvoiltaan ensiluokkaisia. Toisaalta tuotiin esiin, että tietyillä alueilla, kuten Kainuussa, on tarjolla luontoarvoiltaan arvokkaita (I-luokan) kohteita, jotka jäävät suojelun ulkopuolelle alueellisten tavoitteiden ja resurssien rajallisuuden vuoksi. Tavoitteiden asettamisessa arviointi suositteli hybridimallia, joka yhdistäisi molemmat lähestymistavat ja vähentäisi niiden heikkouksia.Arviointiraportin mukaan METSO-ohjelma voisi keskittyä jatkossa yksityismetsiin, mutta yhteistyö ja osaamisen siirtyminen valtion ja kuntien kanssa on tärkeää. Tutkimuksessa olisi tarpeen painottaa toimenpiteiden kehittämistä ja vaikutusten seurantaa. Viestintä on olennainen osa ohjelman vaikuttavuuden tukemista ja sen seurantaa tulisi siirtää kohti viestinnän vaikuttavuuden arviointia.Raportin mukaan olennaisinta jatkokauden onnistumiselle kuitenkin olisi, että valtioneuvosto sitoutuisi pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti tavoitteiden mukaiseen rahoitukseen ja toimijoiden resursointiin. Yksityisen rahoituksen mahdollisuuksia METSO-ohjelman lisärahoitukseksi on syytä myös kartoittaa.Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöt tilasivat METSO-ohjelman loppuarvioinnin Pellervon taloustutkimus PTT:ltä, jolla oli alihankkijanaan Sweco Finland Oy.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Valtioneuvosto teki vuonna 2008 periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO) ajanjaksolla 2008–2016. Koska asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei ollut asetetussa määräajassa mahdollista saavuttaa taloudellisista syistä, toimintaohjelmaa jatkettiin vuosiksi 2014–2025 (Valtioneuvoston periaatepäätös 2014). Vuoden 2008 periaatepäätöstä edelsi kokeiluvaihe 2002–2007.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008–2025 (METSO-ohjelma) vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen on ollut positiivinen, todetaan ohjelman riippumattomassa loppuarviossa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä valmistelee METSO-ohjelmalle jatkoa vuodesta 2026 alkaen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta vuoden 2022 tilastotietojen perusteella. Tarkasteltuja tietoja ovat muun muassa asuntokuntien keskimääräiset tulot ja jakautuminen tulokymmenyksiin, sosioekonominen asema, asumisväljyys sekä asumisaika ja muuttaminen eri asumismuotojen välillä.”Valtion tukemissa asunnoissa asukkaaksi valikoitumisen taustalla tulee olla sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Siksi asukasrakennetta on tärkeää aika ajoin selvittää valtakunnallisesti”, kertoo lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala ympäristöministeriöstä. Valtion tukemien asuntojen asukasrakenneselvitys Valtion tukemia asuntoja ovat vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot, joiden tuotantoa on tuettu pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotuella tai niitä edeltäneellä aravalainalla. Asuntojen käyttöön liittyy rajoituksia muun muassa vuokran tai käyttövastikkeen sekä asukkaiden valinnan osalta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen mukaan tällaisia asuntoja on yhteensä noin 400 000 koko maassa. Ketkä asuvat valtion tukemissa asunnoissa?  Yksinasumisen yleistyminen näkyy valtion tukemissa asunnoissa siten, että selvästi yli puolet on jo yksinasuvia. Selvityksen mukaan pitkällä korkotuella ja aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa yksinasuvien osuus nousi 53 prosentista 59 prosenttiin vuosina 2011–2022. Lapsiperheissä on hieman enemmän yhden kuin kahden vanhemman perheitä ja lapsiperheiden osuus on suurempi kuin markkinavuokra-asunnoissa.  Alimman tulokymmenyksen asuntokunnista vajaat 30 prosenttia asui valtion tukemissa asunnoissa veronalaisten bruttotulojen mukaan vuonna 2022. Kun tarkasteltiin käytettävissä olevia tuloja, osuus oli 20 prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen alimmassa tulokymmenyksessä on suhteellisesti enemmän omistusasujia kuin bruttotulojen alimmassa tulokymmenyksessä. Valtion tukemassa asuntokannassa asuvien osuus väheni melko tasaisesti siirryttäessä alemmista tulokymmenyksistä ylempiin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokunnista reilu prosentti asui valtion tukemissa asunnoissa. Tulotaso vaihtelee asuntokannan sisällä riippuen asumistyypistä ja alueesta Eniten pienituloisia asukkaita on erityisryhmille tarkoitetuissa vuokra-asunnoissa esimerkiksi opiskelija-asunnoissa. Myös tavallisissa vuokra-asunnoissa enemmistö asukkaista ansaitsee alle mediaanitulon. Asumisoikeusasunnoissa asuvista noin puolet on alle mediaanituloisia ja puolet yli mediaanituloisia. Pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrataso on korkein, on myös valtion tukemien asuntojen asukkaiden tulotaso yleisesti korkeampi kuin muualla maassa. Selvityksessä tarkasteltiin myös asuntokuntien tulojen suhdetta valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa vuoden 2025 alusta käyttöön otettuihin tulorajoihin. Valtion pitkällä korkotuella tai aravalainalla tukemissa vuokra-asunnoissa asuvista 11,7 prosenttia olisi vuonna 2022 ylittänyt tulorajat. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 15,6 prosenttia. Osuudet on selvityksessä laskettu vuositulojen keskiarvon perusteella. Tulorajat ovat esimerkiksi yhden aikuisen taloudessa 3540 euroa, kahden aikuisen taloudessa 6020 euroa ja yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa 4190 euroa kuukaudessa. Ympäristöministeriön tiedote 11.4.2024: Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön tulorajat – Ympäristöministeriö Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaihtuvuus maltillisempaa kuin markkinavuokra-asunnoissa Selvityksen mukaan yli puolet asukkaista pysyi samassa valtion tukemassa asunnossa enintään 5 vuotta. Vuonna 2022 karkeasti kolmasosa muuttajista siirtyi valtion tukeman asuntokannan sisällä. Pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuissa vuokra-asunnoissa sijoittuminen tulokymmenyksiin ei selvityksen mukaan vaihdellut merkittävästi asumisajan perusteella. Kuitenkin ensimmäisen vuoden jälkeen hyvätuloisuus oli hieman kasvanut, kun taas yli 10 vuotta asuneilla korostui alle mediaanituloisuus. Asukasrakenneselvitys on osa kolmiosaista selvityskokonaisuutta Ympäristöministeriö tilasi asukasrakenneselvityksen syksyllä 2024 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneelta. Tiedot tuotettiin erikseen pitkällä korkotuella tai aravalainalla tuetuista vuokra-asunnoista, erityisryhmien vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osittain myös vuonna 2016 voimaan tulleella lyhyellä korkotuella tuotetuista vuokra-asunnoista. Vertailutietoina käytettiin markkinavuokra-asuntoja ja omistusasuntoja. Ympäristöministeriö on yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran kanssa tilannut myös selvityksen, joka tarkastelee mahdollisuutta ylläpitää valtion tukeman asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen tai solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Sidosryhmien näkemyksiä asiasta kysytään selvitystyön aikana. Ympäristöministeriö on tilannut myös erikseen selvityksen juridisista reunaehdoista. Selvityksistä viestitään keväällä 2025. 

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin valtion tukeman asuntokannan asukasrakennetta vuoden 2022 tilastotietojen perusteella. Tarkasteltuja tietoja ovat muun muassa asuntokuntien keskimääräiset tulot ja jakautuminen tulokymmenyksiin, sosioekonominen asema, asumisväljyys sekä asumisaika ja muuttaminen eri asumismuotojen välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään päättänyt ilmoittaa komissiolle aikomuksestaan hyödyntää ennallistamisasetuksen mahdollistamaa vaihtoehtoista heikentämättömyysvelvoitetta. Ilmoitus ei velvoita käyttämään vaihtoehtoista toteutustapaa, mutta se varaa mahdollisuuden sen käyttämiseen. Päätöksestä on ilmoitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaan astumisesta, eli 19.2.2025 mennessä.Ennallistamisasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä estämään asetuksen liitteessä lueteltujen luontotyyppien esiintymien ja tietyissä tapauksissa myös lajien elinympäristöjen merkittävä heikkeneminen. Heikentämättömyysvelvoitetta sovelletaan jokaisella alueella, jolla on toteutettu ennallistamisasetuksen edellyttämiä ennallistamistoimenpiteitä, sekä alueilla, jotka jo ovat hyvässä tilassa. Lisäksi velvoite koskee myös niitä alueita, jotka ovat tarpeen luontotyyppejä ja lajeja koskevien asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Velvoite koskee valtaosaa asetuksen tarkoittamien luontotyyppien esiintymistä suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Vaihtoehtoinen toteutustapa mahdollistaa sen, että myös muiden, kuin yleisen edun kannalta erityisen tärkeiden hankkeiden osalta voidaan poiketa heikentymättömyydestä. Se antaa joustoa myös yksittäisen esiintymän heikkenemisen estämistä koskeviin velvoitteisiin, kun luontotyypin esiintymän merkittävä heikentäminen voidaan korvata toisaalla tehtävin toimenpitein. Jousto ei muuta ennallistamisasetuksen tavoitteita. Ilmoituksen jättämisen jälkeen jäsenvaltion on seurattava luontotyyppien esiintymille aiheutuvia merkittäviä heikennyksiä.Suomi valmistelee parhaillaan ensimmäistä kansallista ennallistamissuunnitelmaansaJäsenvaltiot määrittelevät kansallisessa ennallistamissuunnitelmassaan toimet, joihin ryhtyvät heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanemiseksi. Velvoite astuu voimaan, kun jäsenvaltion ennallistamissuunnitelma on valmistunut. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma luonnoksensa ennallistamissuunnitelmaksi esitettäväksi EU-komissiolle. Suunnitelma valmistellaan viidessä eri teemaryhmässä sekä projektiryhmässä, joita vetävät ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Suunnitelma tehdään tiiviissä aikataulussa virkatyönä. Sidosryhmiä kutsutaan osallistumaan kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun eri vaiheisiin. LisätietojaOlli Ojala
ympäristöneuvos
p. 029 525 0039
[email protected] Leila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0433
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään päättänyt ilmoittaa komissiolle aikomuksestaan hyödyntää ennallistamisasetuksen mahdollistamaa vaihtoehtoista heikentämättömyysvelvoitetta. Ilmoitus ei velvoita käyttämään vaihtoehtoista toteutustapaa, mutta se varaa mahdollisuuden sen käyttämiseen. Päätöksestä on ilmoitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaan astumisesta, eli 19.2.2025 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Hallitus kohdentaa tarkoitukseen 10 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Ympäristöministeriö on myöntänyt 5,33 miljoonaa euroa kaupungeille ja hyvinvointialueille pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään työhön.Ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Tämä edellyttää määrätietoista työtä sekä kaupungeilta että hyvinvointialueilta. Ohjelmaan on kutsuttu yhdeksän suurinta kaupunkia ja niiden alueella toimivat hyvinvointialueet, sillä asunnottomuus keskittyy erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille. “Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kotiin. Suomessa on pitkään tehty ansiokasta työtä asunnottomuuden poistamiseksi, mutta työtä vielä riittää etenkin vaikeimmassa tilanteessa olevien pitkäaikaisasunnottomien auttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä asumisen kysymyksistä vastaavien kaupunkien ja sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden välillä. Tähän ohjelman kautta avustetut yhteishankkeet tarttuvat”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Nyt myönnettävällä avustuksella tuetaan ja vauhditetaan kaupunkien ja alueiden yhteisiä toimia asunnottomuuden vähentämiseksi. Avustetuissa yhteishankkeissa kehitetään ja luodaan yhteisiä, pysyviä toimintarakenteita ja -malleja, joilla pitkäaikaisasunnottomuus poistetaan ja sen uudelleen lisääntyminen ehkäistään. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalla ja sitä tukevilla hankkeilla varmistetaan, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvittavaa apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Yhteishankkeissa etsitään konkreettisia ratkaisuja asunnottomuutta kokevien ihmisten tilanteisiin. Monet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat tarkoituksenmukaisen asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Samanaikaisesti heillä voi olla talous-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Nämä henkilöt eivät välttämättä pärjää vahvankaan tuen avulla tavallisessa asuntokannassa, vaan heille tarvitaan pieniä riittävän tuen antavia asumisyksiköitä. ”On hienoa, että hallitus on sitoutunut vähentämään asunnottomuutta ja asettanut kunnianhimoisen tavoitteen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä. Käytännön työ tämän eteen tapahtuu paikallisesti – asunnoton kerrallaan. Nyt myönnettävät avustukset vauhdittavat työtä kaupungeissa ja hyvinvointialueilla ja vahvistavat myös niiden omaa panosta asunnottomuustyöhön”, sanoo Helsingin apulaispormestari ja valtakunnallisen asunnottomuusohjelman puheenjohtaja Daniel Sazonov.Avustusta saavat:  Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue Espoo ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Vantaa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Turku ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue Lahti ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue Jyväskylä ja Keski-Suomen hyvinvointialue Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Kuopio ja Pohjois-Savon hyvinvointialue Hanketyö käynnistyy talven ja kevään aikana ohjelmaan kutsutuissa yhdeksässä suurimmassa kaupungeissa ja hyvinvointialueilla. Hanketoimijoille ja muille asunnottomuustyötä tekeville yhteistyökumppaneille järjestetään vuoden 2025 aikana myös verkostoitumistilaisuuksia ja webinaareja ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja Hanna Kettunen 
Erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 010 
[email protected] Emma-Stina Vehmanen 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
puh. 040 847 1992 
[email protected] Daniel Sazonov 
apulaispormestari ja johtoryhmän puheenjohtaja 
puh. 045 129 6812 
[email protected] 

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Hallitus kohdentaa tarkoitukseen 10 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Ympäristöministeriö on myöntänyt 5,33 miljoonaa euroa kaupungeille ja hyvinvointialueille pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään työhön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi 24. tammikuuta tiede- ja kulttuuriministeri, kauppatieteiden maisteri Sari Multalan ympäristö- ja ilmastoministeriksi ja nimitti kansanedustaja, diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitien valtioneuvoston jäseneksi ja uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi.Samalla presidentti vapautti pyynnöstä valtiotieteiden maisteri Kai Mykkäsen valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden sijaisuuksiin sekä ministerityöryhmien kokoonpanoihin. Ministerien välinen työnjako säilyy ennallaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala nimitettiin Kai Mykkäsen tilalle EU-ministerivaliokuntaan. Ministeri Talvitie vannoi istunnon alussa virkavalan ja antoi tuomarinvakuutuksen.Tiede- ja kulttuuriministerin sekä kunta- ja alueministerin valtiosihteerinä jatkaa teologian maisteri Kristiina Kokko. Tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustajina jatkavat valtiotieteiden maisteri Emmi Venäläinen ja oikeustieteen maisteri Santeri Lohi.Ympäristö- ja ilmastoministerin sekä työministerin valtiosihteerinä jatkaa hallintotieteiden maisteri Mika Nykänen. Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat kauppatieteiden ja valtiotieteiden maisteri Emma-Stina Vehmanen ja metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Lyydia Ylönen.

Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi 24. tammikuuta tiede- ja kulttuuriministeri, kauppatieteiden maisteri Sari Multalan ympäristö- ja ilmastoministeriksi ja nimitti kansanedustaja, diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitien valtioneuvoston jäseneksi ja uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka vetää yhteen toimialojen julkaisemia luonnon monimuotoisuustiekarttoja. Tiekartat auttavat yrityksiä saamaan tarkempaa tietoa niiden luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista ja tarvittavista toimenpiteistä luontokadon pysäyttämiseksi. Valtio puolestaan saa eväitä luontopolitiikan valmisteluun.Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on kääntää yhteiskunta luontopositiiviseksi. Hallitus kannustaa kaikkia aloja laatimaan luontotiekartat, joiden kautta ymmärretään myös kansantalouden näkökulmasta taloudellisen toimeliaisuuden riippuvuus luonnosta ja sen tarjoamasta lisäarvosta, eli ekosysteemipalveluista. Tiekartat kuvaavat eri toimialojen polkua kohti luontopositiivisuutta.  ”Kiinnostus yksityisellä rahoituksella tehtäviin luontotoimiin kasvaa. Hiilijalanjäljen lisäksi yrityksissä arvioidaan nyt luontojalanjälkeä ja tehdään luontotoimia. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä ja haluavat toimia kestävästi: ensin laadittiin vähähiilisyystiekartat, nyt luontotiekartat. Toimialalähtöisyys auttaa varmistamaan, että yritykset kokevat tiekartat ja toimet omikseen ja voivat aidosti sitoutua niihin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Suomalaisyritykset sitoutuneita luontopositiivisuuteen Nyt julkaistu raportti sisältää tiivistelmät energiateollisuuden, puuta jalostavan teollisuuden, teknologiateollisuuden, elintarviketeollisuuden, maa- ja metsätalouden, palvelualojen ja rakennusteollisuuden luontotiekartoista.  Tiekartat osoittavat, että toimialat ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen ja omalta osaltaan vastaamaan kansainvälisiin, EU:n ja kansallisiin luontotavoitteisiin. Toimialat ovat laajasti tunnistaneet sekä riippuvuutensa luonnosta että vaikutuksensa luontoon ja ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämistavoitteeseen. Haasteena nähdään muun muassa biodiversiteettiasioiden monimutkaisuus ja monikytkentäisyys, aihealueen nopea kehitys sekä osaamisvaje ja mittaamisen vaikeus. Tiekarttojen tehokas toimeenpano edellyttää myös mahdollistavaa ja kannustavaa sääntely-ympäristöä. Valtiolta odotetaan ennustettavaa sääntelyä ja politiikkaa, sekä esimerkiksi EU-tason sääntelyssä maakohtaisten erityispiirteiden huomiointia. Säädösten toivotaan mahdollistavan joustavat ja kustannustehokkaat luontotoimet. Lisäksi julkisilta toimijoilta toivotaan yhteiskunnan tietoisuuden lisäämistä sekä negatiivisista että positiivisista luontovaikutuksista. Myös julkisten hankintojen merkitys nostetaan esiin. Tiekarttatyö jatkuu Toimialojen ensimmäiset luontotiekartat on laadittu toimialalähtöisesti. Dokumentit eroavat toisistaan mm. vaikutusten määrittämisen, tavoitteiden, toimenpiteiden ja vastuiden konkretian osalta. Yhtäältä tämä on tärkeää ja luontevaa, sillä toimialat ja niiden biodiversiteettivaikutukset sekä toimet niiden välttämiseksi, minimoimiseksi ja korvaamiseksi eroavat huomattavasti toisistaan. Toisaalta erot vaikeuttavat johtopäätösten tekoa tiekarttojen vaikuttavuudesta ja tilannekuvan hahmottamisessa. Osassa tiekarttoja on esitetty mittarit toimeenpanon seurantaan. Mittareiden kehittämiseen ja käyttöönottamiseen on syytä kannustaa kaikkia toimialoja. Toivottavaa on myös, että tiekarttatyö nähdään sopeutuvana oppimisprosessina, jolloin kokemuksen karttuessa, toisilta toimialoilta oppiessa, tiedon lisääntyessä ja mittareiden kehittyessä tiekarttoja päivitetään ja toimenpiteitä sopeutetaan. Monet toimialat suunnittelevat tai valmistelevat tiekarttatyölle jatkoaskeleita, joihin kuuluvat erilaiset keinot tiekarttojen jalkauttamiseksi ja jäsenistölle tarjottavien työkalujen kehittämiseksi. Tärkeää on, että tiekartoissa esitetyt toimet pannaan toimeen mahdollisimman tehokkaasti ja ripeästi. Ympäristöministeriö tukee tiekarttojen jatkotyötä ja jalkauttamista. Käynnissä on muun muassa EU-rahoitteinen hanke, jossa tehdään laajasti yhteistyötä yrityssektorin kanssa ja tarjotaan tukea tiekarttatyöhön ja muihin yritysten luontotoimiin. Raportti: Yhteenveto toimialojen luonnon monimuotoisuustiekartoista 2024Luonnon monimuotoisuuden tiekartat | ym.fiLisätietoja Suvi Borgström 
erityisasiantuntija 
p. 029 525 0342 
[email protected] Lyydia Ylönen 
ministerin erityisavustaja 
p. 050 476 1341 
[email protected] 

Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka vetää yhteen toimialojen julkaisemia luonnon monimuotoisuustiekarttoja. Tiekartat auttavat yrityksiä saamaan tarkempaa tietoa niiden luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista ja tarvittavista toimenpiteistä luontokadon pysäyttämiseksi. Valtio puolestaan saa eväitä luontopolitiikan valmisteluun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä alkaa valmistella esitystä siitä, miten muun muassa jokihelmisimpukan eli raakun esiintymätiedon saatavuutta ja käyttöä voitaisiin parantaa. Työn on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäalan yhteistyöfoorumi.Työryhmän tavoitteena on tunnistaa suojeltujen lajien esiintymätiedon saatavuuteen, ajantasaisuuteen, tarkkuuteen ja käytettävyyteen liittyviä puutteita, jotka poistamalla raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista voidaan edelleen vahvistaa metsätaloudessa.Työryhmä tunnistaa konkreettiset kehittämistoimenpiteet, joilla tavoitteeseen voidaan päästä. Työryhmän esittämät toimet voivat liittyä esimerkiksi tietojen luovuttamisen käytäntöihin ja mahdollisiin lainsäädännön muutostarpeisiin. Työryhmä saa työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.Työryhmään osallistuvat MMM:n ja YM:n lisäksi edustajat Suomen metsäkeskuksesta, Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä ja Luontopalveluista, Suomen ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tapio Oy:stä. Sihteerinä toimii Tapio Oy:n edustaja. Työryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita.Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäsektorin toimijoiden yhteinen foorumi. Foorumin tarkoituksena on pohtia, miten toimintatapoja voidaan laajemmin kehittää ja yhtenäistää, jotta luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontoarvot voidaan turvata metsätaloustoimien yhteydessä. Foorumi käsittelee muun muassa alan toimintatapoja, suosituksia, luonnonsuojelulain ja metsälain valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä luonnonarvojen tuottamista.”Jatkamme työtä raakun ja muiden uhanalaisten lajien turvaamiseksi yhdessä. Ministeriöillä ja sidosryhmillä on jaettu käsitys siitä, että toimintatapoja on kehitettävä. Tämä on yhteinen haaste, jonka haluamme ratkaista,” ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriön vesi- ja luontoympäristöosastolta sanoo.Jatkoa Hukkajoen raakkujen yliajon jälkeisille toimilleTyöryhmän ja foorumin perustaminen liittyvät Suomussalmen Hukkajoella elokuussa 2024 paljastuneeseen raakkujen yliajoon, jossa kuoli tuhansia raakkuja. Raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu virtavesiemme simpukka, joka saattaa elää jopa yli 200-vuotiaaksi ja on siten maamme pitkäikäisin eläinlaji.YM:n ja MMM:n kansliapäälliköt kutsuivat Hukkajoen tapahtumien jälkeen syksyllä 2024 koolle pyöreän pöydän keskustelun. Keskusteluun osallistuivat ministeriöiden lisäksi Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan ja Kainuun ELY-keskukset, Metsäteollisuus ry., Sahateollisuus Ry, Koneyrittäjät Ry., MTK Ry., suurimpien metsäyritysten edustajat sekä Suomen luonnonsuojeluliitto.Keskustelussa muodostettiin yhteinen tilannekuva jokihelmisimpukan suojelun parantamiseksi tarvittavista toimista metsätaloudessa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin muun muassa suojelun ja metsätalouden yhteensovittamisessa tarvittavan tiedepohjaisen ohjeistuksen kehittäminen ja selkeyttäminen, esiintymien sijaintitiedon saatavuuden ja sujuvan tiedonkulun varmistaminen kaikille asianosaisille tahoille sekä luonnonsuojelulain valvonnan tehostaminen.Työryhmä hankeikkunassa
 Muualla verkossa:Hallinnon ja metsätoimijoiden raakkukeskustelut tiivistyivät lajitiedon saatavuuteen, tiedonkulkuun ja yhtenäisiin viranomaisohjeisiin (YM:n ja MMM:n yhteistiedote 3.10.2024)

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä alkaa valmistella esitystä siitä, miten muun muassa jokihelmisimpukan eli raakun esiintymätiedon saatavuutta ja käyttöä voitaisiin parantaa. Työn on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäalan yhteistyöfoorumi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee voimaan 11. helmikuuta 2025. Asetus ehkäisee syntyvän pakkausjätteen määrää, edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.Asetusta sovelletaan 12. päivästä elokuuta 2026, ja samalla kumotaan nykyinen pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi. Tietyille velvoitteille on asetuksessa kuitenkin säädetty siirtymäaikoja.
Asetus edellyttää, että jäsenmaissa syntyy 5 prosenttia vähemmän pakkausjätettä henkeä kohti vuonna 2030, 10 prosenttia vähemmän 2035 ja 15 prosenttia vähemmän vuonna 2040 verrattuna vuoden 2018 tasoon. Asetus asettaa jäsenmaille myös sitovan tavoitteen muovikassien vähentämiseksi. Niiden kulutus saisi olla vuodesta 2025 lähtien korkeintaan 40 kappaletta asukasta kohti vuodessa. Pienempiä pakkauksia, tietyille kertakäyttöisille muovipakkauksille kieltoPakkaukset tulisi suunnitella painoltaan ja tilavuudeltaan mahdollisimman pieniksi. Niissä ei esimerkiksi saisi olla kaksoisseiniä tai valepohjia tai muita ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on ainoastaan saada tuote näyttämään suuremmalta.Asetus kieltää tiettyjen kertakäyttöisten muovipakkausten käytön. Kiellettyjä pakkauksia ovat tietyin poikkeuksin kertakäyttöiset muovipakkaukset, joita käytetään tuoreiden hedelmien ja vihannesten (alle 1,5 kg) pakkaamisessa sekä majoitus- ja ravintola-alan omissa tiloissa käytettävät elintarvike- ja juomapakkaukset. Myös erittäin kevyet muoviset kantokassit ovat kiellettyjä lukuun ottamatta kasseja, joita tarvitaan hygieniasyistä tai joita käytetään irtomyynnissä silloin, kun niiden käyttö ehkäisee elintarvikkeiden käyttöä. Komissio julkaisee viimeistään kahden vuoden kuluttua ohjeet, joilla tarkennetaan, mitä pakkauksia kiellot ja poikkeukset koskevat.Kaikista pakkauksista kierrätettäviäKierrätyksen edistämiseksi edellytetään, että kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä viimeistään vuonna 2030. Pakkaukset ja jäteastiat pitää lisäksi merkitä viimeistään 3,5 vuoden kuluttua lajittelun helpottamiseksi. Muovipakkauksissa on käytettävä tietty vähimmäisosuus kierrätettyä muovia vuodesta 2030 alkaen. Kaikille pakkausmateriaaleille on asetettu myös kunnianhimoiset kierrätystavoitteet.Uudelleenkäytettäville pakkauksille tavoitteitaPakkausjätteen määrän vähentämiseksi asetetaan uudelleenkäyttötavoitteita tietyille toimijoille, jotka käyttävät kuljetuspakkauksia, ryhmäpakkauksia tai juomapakkauksia. Juomapakkausten uudelleenkäyttövelvoitteet kohdistuvat lopullisiin jakelijoihin (kuten kauppa ja ravintolat), jotka myyvät juomapakkauksia suoraan kuluttajille. Näiden on 1.1.2030 alkaen asetettava kuluttajien saataville uudelleenkäytettävissä juomapakkauksissa vähintään 10 prosenttia tiettyjen juomien kokonaismäärästä (kuten vedet, virvoitusjuomat, mehut, olut). Suomen pantilliseen juomapakkausten palautusjärjestelmään ei asetus edellytä muutoksia. Asetus mahdollistaa uudelleenkäytettävien juomapakkausten liittämisen olemassa olevaan järjestelmään. Uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle on suljettu esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja kartonkilaatikot. Juomapakkausten uudelleenkäyttötavoite ei puolestaan koske maitotuotteiden, viiniutuotteiden ja väkevien alkoholijuomien pakkauksia. Myös tietyt pienet toimijat ja vähän pakkauksia markkinoille saattavat voidaan vapauttaa uudelleenkäyttövelvoitteesta.Kahden vuoden kuluttua kuluttajilla pitää olla mahdollisuus ostaa mukaan otettava noutoruoka ja -juoma majoitus- ja ravitsemusalan toimijoilta omaan astiaansa sekä kolmen vuoden kuluttua uudelleenkäytettävässä pakkauksessa. Pyrkimyksenä on, että vähintään 10 prosenttia noutoruoista ja -juomista myytäisiin uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuonna 2030.Komissio antaa tulevina vuosina useita täytäntöönpano- ja delegoitua säädöksiä sekä laatii ohjeita, joilla tarkennetaan asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai niihin liittyviä poikkeuksia.Vaikka uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, säädetään esimerkiksi viranomaistehtävistä ja asetuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista kansallisessa lainsäädännössä. Asetuksen toimeenpano edellyttääkin muutoksia niin jätelakiin kuin kansalliseen pakkaus- ja pakkausjäteasetukseenkin. Lakimuutokset tullaan tekemään useassa vaiheessa, kiireellisimpinä säädetään valvovista viranomaisista. Ympäristöministeriö jatkaa yhteistyötä toiminnanharjoittajien kanssa asetuksen täytäntöönpanon valmistelussa.

EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tulee voimaan 11. helmikuuta 2025. Asetus ehkäisee syntyvän pakkausjätteen määrää, edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.”Ympäristöministeriön näkökulmasta olemme korostaneet, että valmistelussa on turvattava ilmasto- ja luontopaneelien lakisääteiset tehtävät ja paneelin riippumattomuus. Pidämme tärkeänä laaja-alaista keskustelua siitä, miten tieteen viestit saadaan parhaiten tukemaan poliittista valmistelua”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.”Luontopaneeli ja ilmastopaneeli ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat monitieteisesti tukeneet ilmasto- ja luontopoliittista päätöksentekoa tuottamalla ja koostamalla tieteellistä tietoa ja viestimällä siitä. Paneelien selkänojana on riippumattomuus hallituskausista. Pitkäjänteisyys on olennaista, sillä ilmasto- ja luontokysymykset ovat vahvasti ylisukupolvisia”, ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer toteaa.VNK:n tiedote 22.1.2025: Pääministeri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kansliaa tiedepaneelien uudistuksen valmistelussaLisätietojaLaura Höijer
Tutkimusjohtaja
ympäristöministeriö
0295 250 139
 

Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä on aloittanut ilmastoturvallisuuden erityisedustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) osana Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajuuden kattoteema on kriisinkestävyys, jota myös ilmastonmuutos koettelee.Etyj on alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa on 57 osallistujamaata Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja. 
Etyjin kokonaisvaltaiseen turvallisuuskäsitykseen kuuluu poliittisen ja sotilaallisen turvallisuuden lisäksi inhimillinen ulottuvuus, kuten ihmisoikeudet, sekä talous- ja ympäristöasiat. Suomi korostaa puheenjohtajakaudellaan ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden välistä kytkentää. Ilmastokestävyys osaksi Etyj:n työtäKansainvälisten asiain neuvos Kerstin Stendahl aloitti ympäristöministeriön kansainvälisen ympäristöturvallisuuden erityisedustajana syyskuussa 2024. Suomen Etyjin puheenjohtajakauden ilmastoturvallisuuserityisedustajana hän toimii oman toimen ohessa. Hän pyrkii sisällyttämään ilmastokestävyysnäkökulmia Etyjin konfliktinesto-, rauhanrakennus- ja kriisinhallintatyöhön. Etyj on pyrkinyt lisäämään ilmastonmuutoksen huomioimista alueellista turvallisuutta käsittelevissä keskusteluissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja sopeutuminen sen vaikutuksiin ovat keskeisiä alueen kestävän kehityksen ja turvallisuuden kannalta.”Tehtävässäni kannustan ja tuen Etyjin osallistujamaita, jotta ne soveltaisivat ja panisivat täytäntöön kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristösopimuksia, mitä kautta vahvistetaan osallistujamaiden sietokykyä – resilienssiä – ilmaston ja ympäristön muuttuessa”, Stendahl sanoo.Hänen mukaansa Etyjillä on hyvä mahdollisuus omassa toiminnassaan tehostaa ilmastoturvallisuuden kytkemistä osaksi laajempaa turvallisuusnäkökulmaa.Ilmastonmuutos vaikuttaa Etyjin alueella monin tavoin, koska alue kattaa laajan maantieteellisen alueen, johon kuuluu Eurooppa, Keski-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Tähän alueeseen kuuluu monia erilaisia ilmasto-olosuhteita ja ympäristöhaasteita, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaihdella merkittävästi maittain ja alueittain. Suomen painopiste puheenjohtajakaudellaan on myös Ukraina. Erityisedustajana Stendahl näkee hyviä mahdollisuuksia edistää synergioita rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuuteen liittyvän työn ja Etyjissä tehtävän työn välillä. Suomella on tässä tärkeä tehtävä, koska Suomi toimii myös presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuutta koskevan alakohdan rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Saksan ja Bulgarian kanssa ja järjesti viime syksynä virtuaalisen huippukokouksen aiheesta, Ukrainan ja Suomen pääministereiden koollekutsumana.   Etyj-työssään Stendahl pitää merkittävänä myös demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä, sillä ne ovat edellytys yhteiskuntien vakaudelle ja kriisinkestävyydelle. Ilmastoturvallisuus liittyy läheisesti aiheeseen, sillä oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön on ihmisoikeus. Lisäksi Suomi haluaa vahvistaa naisten roolia ja voimaannuttamista ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevassa päätöksenteossa.Maailmapoliittisesta tilanteesta huolimatta Stendahl uskoo Etyjiin. ”Pystymme etenemään ilmastoturvallisuuden edistämisessä tässäkin tilanteessa niin kauan, kun voimme ylläpitää dialogia ja keskustelua osallistujamaiden välillä.” Konkreettinen suunnitelma on jatkaa Etyjin ilmastoturvallisuuskonferenssien sarjaa järjestämällä tilaisuus Suomessa 11. kesäkuuta. Osa puheenjohtajuuskauden suunnitelmia on lisätä keskustelua kansalaisyhteiskunnan roolista ilmastoturvallisuuden edistämisessä.”Aidon demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vaaliminen on tärkeää, koska sitä haastetaan tällä hetkellä ympäri maailman. Vaikka uusia päätöksiä ei tässä poliittisessa tilanteessa aktiivisesti edistetä, nykyistenkin toimeenpanemisella päästäisiin pitkälle.”Ilmasto- ja ympäristötyössä on jo runsaasti kansainvälisen tason toimijoita. Suomi haluaa vahvistaa myös Etyjin roolia ilmastotyössä ja edistää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Suomi tuottaa kaudellaan selvityksen siitä, miten voitaisiin vahvistaa Etyjin lisäarvoa ilmastoturvallisuuden saralla.

Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä on aloittanut ilmastoturvallisuuden erityisedustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) osana Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajuuden kattoteema on kriisinkestävyys, jota myös ilmastonmuutos koettelee.

Lähde: ym.fi