Minne ja miten paeta, jos alueellasi räjähtää YDINPOMMI?

OHMYGOSSIP – OHMYGOSSIP on laatinut tieteilijöiden ja asiantuntijoiden tuella ohjeet siitä, miten ihmisen tulisi toimia, jos hänen alueellaan räjähtää ydinpommi. Ydinpommin räjähdyksestä saat tietää silloin, kun tapahtuu äkillinen kirkkaan valkoisen valon välähdys, joka voi sokaista sinut, kun olet 50 mailin (80,5 km) säteellä räjähdyksen keskipisteestä. Jos näkökykysi jonain hetkenä taas selkeää ja et tunne äkillistä syvää rauhan tunnetta, olet ilmeisesti hengissä.

Toinen atomipommin räjähdyksen tuntomerkki ovat jopa kolmannen asteen palovammat, jos satut olemaan räjähdyspisteestä enintään 16 km säteellä. Ja tietysti se ydinpommin tavaramerkkinä oleva sienimäinen pilvi taivaalla.

Heti kun tajuat, mitä tapahtuu, sinun pitäisi löytää suoja pelastuaksesi radioaktiiviselta pölyltä. Tulisi suojautua kaikkein tiiviimmän ja paksuimman rakennuksen suojaan, mitä löydät. Mitä paksumpi, sitä parempi.

Esimerkiksi: paksut tiili- ja betonirakennukset, joissa ei ole ikkunoita. Tai maanalaiset suojapaikat kuten kellarit tai vaikkapa puolikellarit. Sellaisiin paikkoihin piiloutuessa voit saada hyvällä tuurilla vain 0,5 % eli 1/200 siitä radioaktiivisesta säteilystä, jonka saisit ulkosalla oleskellessasi. Selvää on, että paras ratkaisu on pommisuoja, mutta yleensä sellaista ei ole käden ulottuvilla.

Puiset rakennukset kuten esimerkiksi uusasuinalueiden ristikkotalot eivät valitettavasti tarjoa säteilyltä mainittavampaa suojaa. Jos tiedät, että läheisyydessä on jokin varmempi suoja ja pystyt hankkiutumaan sinne viidessä minuutissa, kannattaa heti ottaa riski. Mutta jos sinne ehtiminen vaatii taivasalla oloa esimerkiksi 15 minuutin ajan, jää alkuperäiseen suojapaikkaasi noin tunniksi ja liiku vasta sitten. Siinä ajassa ydinpölyn laskeutuminen nimittäin vähenee merkittävissä määrin.

Kun olet paksuseinäisessä suojapaikassasi, pysyttele etäällä ovista ja ikkunoista. Mahdollisuuksien mukaan käy suihkussa ja pyyhi paljaat ruumiinosasi märällä pyyhkeellä ja riisu saastuneet vaatteet. Pane vaatteet muovipussiin, sulje se tiiviisti ja vie se itsestäsi ja muista mahdollisimman kauas. Käytä suihkussa sampoota ja saippuaa, mutta elä hankaa tai raavi ihoasi. Ja älä käytä hiusbalsamia, koska se liimaa radioaktiivisia aineita hiuksiisi. Kun olet puhdas, niistä kunnolla nenäsi, pyyhi kulmakarvasi, ripsesi ja korvasi poistaaksesi mahdollisimman paljon jäljelle jääneestä radioaktiivisesta saasteesta.

Juo ehdottomasti ainoastaan pullovettä ja syö suljetussa pakkauksessa olevaa ruokaa – kunnes pelastusmiehistö löytää sinut. Odotellessa kuuntele radiota ollaksesi perillä tapahtuvasta ja kuullaksesi, miten voi saada apua.

Kuva: OHMYGOSSIP
Lähde: Ohmygossip.com

Viron ensimmäinen matkavalokuvakonferenssi kokoaa kokeneita matkailijoita ja valokuvaajia

OHMYGOSSIP – Toukokuussa Tallinnassa järjestetään matkakuvaamiselle omistettu konferenssi, jonka esiintyjien joukosta löytää kokeneita matkailijoita ja valokuvaajia, esimerkiksi luontomies Henrik Relven, yksinpurjehtija Uku Randman ja valokuvaaja Aivar Pihelgasin.

Pihelgas on itse myös konferenssin järjestäjä, jonka mukaan hankkeen ajatus on yhdistää samaa teemaa edustavat tilaisuudet yhdeksi kokonaisuudeksi: yhtä aikaa järjestetään Reisijuht.ee:n ja Turist.ee:n Viron suurin matkakuvakilpailu, Nikon viettää tänä vuonna 100-vuotispäiväänsä ja toi sen johdosta markkinoille juuri matkailusta kiinnostuneille sopivan kameran Nikon D7500. ”Toivomme saavamme matkakuvakonferenssille suuren määrän kiinnostuneita kävijöitä ja mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti, esittelemme tämän kameramme myös siellä”, kertoi Pihelgas, joka odottaa konferenssille laajaa kiinnostuneiden joukkoa.

”Sillä ei ole väliä, kiinnostaako heitä matkailu, valokuvaus vai molemmat yhdessä. Kiinnostavien esiintyjien avulla tuomme esiin matkailun ja kuvaamisen erilaisia puolia”, Pihelgas vakuutti. ”Mikä pakottaa ihmiset matkustamaan, miten ammentaa matkalta mahdollisimman paljon myönteisiä tunteita? Millaisia kulttuurieroja tulee selvittää itselle, jotta matka onnistuisi eikä syntyisi kiusallisia hetkiä. Karen ja Kersti ovat kauniita naisvalokuvaajia, jotka kertovat ensimmäisestä kokemuksestaan Afrikan mantereelta ja kuvaavat kiipeämisestään Kilimanjaron huipulle. Hendrik Relve kertoo matkailukohteista, joihin satutaan nykyisin edelleenkin hyvin harvoin.”

Konferenssi antaa matkailusta ja matkailukuvauksesta erittäin laajan kuvan ja runsaasti hyödyllistä tietoa. Lisäksi saa nähdä lumoavia kuvia ja kuunnella seikkailuista. Konferenssi ei ole tarkoitettu ainoastaan ammattilaisille. Kaikilla niillä, jotka esiintyvät, on paras mahdollinen kokemuspohja. He ovat henkilöitä, jotka Virossa tunnetaan heidän matkakertomustensa, radio- ja tv-lähetysten, kirjojen ja valokuvien kautta. Katsoja voi olla asiasta kiinnostunut, joka ei ole matkaillut ja ei tiedä myöskään valokuvauksesta mitään. ”Puhumme pikemminkin matkailun ja kuvaamisen sisällöllisestä puolesta. Panemme ihmiset osallistumaan pohdintaan”, Pihelgas esitteli konferenssin luonnetta.

Kuva: OHMYGOSSIP
Lähde: Ohmygossip.ee

Lisätietoa löydätte tästä: reisijuht.delfi.ee

Viron tasavalta 100 -juhlakausi alkoi suurella vaelluspäivällä

OHMYGOSSIP – EV100 eli Viron tasavalta 100 vuotta -juhlakausi alkoi sunnuntaina (16. huhtikuuta) suurella vaelluspäivällä entisellä Viron ja Liivinmaan kuvernementtien rajalla, jossa vaelluksella muisteltiin vuosisadan kulumista virolaisten asuinalueiden yhdistämisestä ja Viron alueen ääriviivojen hahmottumisesta.

”Sata vuotta sitten Pohjois- ja Etelä-Viroa erotti kuvernementtien raja, jonka me tänään yhdessä kuvaannollisesti vaeltajien kanssa pyyhimme kartalta. Näin muistelemme maamme muodostumista, joka oli tärkeä askel itsenäisyyden suuntaan”, sanoi EV100 –suurtapahtumien johtaja Margus Kasterpalu.

Seikkailu-urheilijat ja hyvin valmistautuneet vaeltajat suuntasivat sunnuntaina askeleensa muinaiselle kuvernementin rajalle, joka on yli 400 kilometrin pituinen ja kulkee Peipsi-järven rannasta Tõstamaalle Itämeren rantaan.

Kuva: OHMYGOSSIP
Lähde: Ohmygossip.ee

Väestörekisteristä urkitaan laittomasti ihmisten tietoja

OHMYGOSSIP – Maaliskuusta alkaen alkoi eesti.ee –järjestelmässä toimia tietojenseurantapalvelu, jonka kautta käyttäjät voivat katsoa, millaiset virastot ovat tehneet heistä kyselyitä väestörekisteristä. Eesti Päevaleht kirjoittaa, että työttömyyskassa, e-terveysjärjestelmä, notaarit ja paljot muut rikkovat lakia kysymällä väestörekisteristä ihmisistä tietoja ilman laillista perustetta.

Nimittäin jostakusta henkilöstä kyselyä tehtäessä tietojen mukana seuraavat myös häneen liittyvien henkilöiden kuten vanhempien, lasten, puolison ja huollettavien nimet ja henkilötunnukset. Mentäessä tietojenseurantaportaalin kotisivulle, sieltä näkyy kummallinen kuva: e-terveys tai työttömyyskassa on tehnyt sinusta monta kyselyä, vaikka viimeistä lääkärissä tai työttömyyskassassa käyntiä et pysty enää muistamaankaan, ja kyselyn syynä on mainittuna ”henkilön laajennettu tietokysely henkilötunnuksen mukaan”, vaikkakin se on laitonta.

Kuva: OHMYGOSSIP
Lähde: Ohmygossip.ee

Varusmiespalveluun liian heikkokuntoisia uhkaa 12-14 kuukauden pituinen siviilipalvelu

OHMYGOSSIP – Viron sisäministeriössä kaksi vuotta kypsyneen suunnitelman mukaan alkaisivat ne nuorukaiset, joita ei terveydellisistä syistä oteta varusmiespalveluun, palvella 12-14 kuukautta kestävässä siviilipalvelussa. Sveitsin, Norjan ja Israelin mallin mukaisesti tavoitteena on luoda Virolle kriisiä varten riittävän suuri reservi asiantuntijoita muillekin aloille kuin puolustusvoimiin, Postimees-lehti kirjoittaa.

Siviilipalvelu kestäisi 12-14 kuukautta, varusmiespalvelun pituus on 8-11 kuukautta eli kasarmeissa asuviin asepalveluksen suorittajiin verrattuna tulee siviilipalvelu olemaan pitempi, koska siviilipalveluksessa olevan pitää olla palveluspaikallaan vain 40 tuntia viikossa. Vaikka puolustusministeriö haluaakin nostaa varusmiesten määrän vuoteen 2023 mennessä asteittain 4.000:en, on arvioiden mukaan 3.000-4.000 miestä jäänyt tähän asti jokaisesta ikäluokasta asevelvollisuuden täytöstä eri syistä sivuun.

Kuva: OHMYGOSSIP
Lähde: Ohmygossip.ee

Virolaiseen joulufilmiin yrittävät tuhannet lapset päästä!

NordenBladet –  Virolaiseen joulufilmiin yrittävät tuhannet lapset päästä, muiden joukossa käsikirjoittajan ja ohjaajan Anu Aunan tytär Mona! Vuoden 2018 lopulla ensiesityksensä saavan lastenfilmin ”Eia jõulud Tondikakul” (Eian joulu Tondikakussa) esiintyjien etsinnästä vastaava tiimi kiertää tällä hetkellä pitkin Viroa etsimässä pääosan näyttelijöitä. Tähän mennessä on osallistumistoiveestaan ilmoittanut noin 3.000 lasta. ”Se oli erittäin suuri yllätys, emme voineet kuvitellakaan, että niin lyhyessä ajassa paikat täyttyvät kaikissa kaupungeissa. On mystistä, että määrä on niin suuri”, kertoi ohjaaja Anu Aun ETV:n lähetyksessä Ringvaade.

Castingin johtajan Anu Tähemaan mukaan huomiota ovat herättäneet jotkut lapset, jotka tekevät asioita toisin kuin muut. Aun loi Eian hahmon kolme vuotta sitten tyttärensä Monan mukaan, joka samoin yrittää siepata filmiroolia itselleen. Aun vakuutti, että tyttärellä on kuitenkin samanlaiset mahdollisuudet päästä filmiin kuin muillakin lapsilla.

”Eian joulu Tondikakussa” on seikkailullinen lasten joulufilmi 10-vuotiaasta Eiasta, jonka suunnitelmat saavat yllättävän käänteen, kun kaupunkilaistyttö viedään joululomalle keskelle koskematonta luontoa salaperäiselle etelävirolaiselle maatilalle. Eia ei osaa aluksi aavistaakaan, että hän alkaa hyvin pian pelastaa tuhotuttavaksi tuomittua erämetsää, yhdistää kahta rakastavaa ihmistä ja selvittää oman perheensä ankarasti suojeltua salaisuutta.

”Eian joulu Tondikakussa” -elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja on Anu Aun, tuottajat Maie Rosmann-Lill ja Maario Masing, ohjaaja Heiko Sikka, luonto-osien ohjaajat Remo Savisaar ja Ants Tammik sekä taiteilija Matis Mäesalu. Lastenfilmin kuvaukset alkavat ensi vuoden tammikuussa ja ensi-ilta on joulukuussa 2018. Elokuva valmistuu tuotantoyhtiöiden Luxfilm ja Kinosaurus Film yhteistyönä. Elokuvan talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa.

Lähde: Ohmygossip.ee
Kuva: Sirly Oder

Veikkaus onnitteli 87 miljoonan euron Eurojackpot-voittajaa

OHMYGOSSIP – Suomen kaikkien aikojen suurin Eurojackpot-voittaja on nyt löydetty: hän saa noin 87 miljoonaa euroa reilun kahden viikon kuluttua, kun pelin normaali protestointiaika päättyy.

Viime viikonloppuna peräti 87 000 000 euroa voittanut Eurojackpot-voittaja on ilmoittautunut Veikkaukselle. Veikkaus on päässyt onnittelemaan voittajaa. ”Olemme iloisia, että voittaja on nyt löytynyt. Monet suomalaiset jännittivät kautta aikojen suurimman Suomeen osuneen pelivoiton löytymistä, ja nyt tiedämme, että voittotosite on tallessa. Kyllä tämä on ainutlaatuinen tilanne myös meille Veikkauksessa”, kertoo haaveilupelien liiketoimintajohtaja Anu Kytö.

Suomen kautta aikojen suurin Eurojackpot-voitto osui riville, joka pelattiin Tampereella sijaitsevassa Lielahden K-Citymarketissa. Voitto lähentelee samalla myös suurinta mahdollista voittoa, sillä pelin yläraja on 90 miljoonaa euroa. Voittajan yksityisyyden suojelemiseksi Veikkaus ei anna lisätietoja voittajasta.

Kuva: OHMYGOSSIP

Lue myös:
Eurojackpotista 87 MILJOONAA voittanut kokeili onneaan yhden rivin pikapelillä Lielahden K-Citymarketissa + Suurimmat Eurojackpot-voitot, kaikki maat

Eurojackpotista 87 MILJOONAA voittanut kokeili onneaan yhden rivin pikapelillä Lielahden K-Citymarketissa

OHMYGOSSIP – Eurojackpotin historiallinen lähes 87 miljoonan euron arvoinen täysosuma pelattiin Tampereella Lielahden K-citymarketissa. Voittaja pelasi yhden rivin pikapelinä eli kone arpoi rivin numerot, kerrotaan Veikkaukselta. Pelaaja ei ollut käyttänyt Veikkaus-korttia, joten hänen tulee lunastaa voittonsa Veikkauksen suurvoittojen palvelupisteeltä Vantaalta.

Veikkauksen mukaan lähes 87 miljoonan euron jättipotti on Suomen tähän mennessä suurin Eurojackpot-voitto ja kaikkien aikojen kolmanneksi suurin voitto – Saksaan ja Tšekkiin ovat napsahtaneet 90 miljoonan euron voitot. Suomessa toiseksi suurin voitto on Espooseen kulkeutunut 61,2 miljoonan euron voitto.

Perjantaina iloa riitti myös Joensuuhun, jossa 5+1 oikein tuloksella tienattiin reilut 820 000 euroa. Riihimäelle ja Pukkilaan taas räpsähtivät 5 oikein -tuloksella 87 000 euron voitot.

Suurimmat Eurojackpot-voitot, kaikki maat
1. 90,0 M € kierros 41/2016 Saksa
90,0 M € kierros 20/2015 Tšekki
3. 87,0 M € kierros 15/2017 Suomi, Tampere
4. 84,8 M € kierros 30/2016 Saksa
5. 76,8 M € kierros 12/2016 Saksa
6. 61,2 M € kierros 37/2014 Suomi, Espoo
7. 58,7 M € kierros 49/2014 Saksa
8. 57,3 M € kierros 14/2014 Suomi, Akaa, 10 osuuden porukka
9. 49,7 M € kierros 53/2015 Saksa
49,7 M € kierros 8/2015 Tanska

Suurimmat Eurojackpot-voitot Suomessa aikajärjestyksessä
87,0 M € kierros 15/2017 Tampere
10,0 M € kierros 19/2016 Espoo
19,4 M € kierros 3/2016 Raasepori
38,9 M € kierros 36/2015 (10 osuuden nettiporukka eri puolilla Suomea)
46,1 M € kierros 30/2015 Turku
23,3 M € kierros 23/2015 Kotka
17,8 M € kierros 52/2014 Jämsä (10 osuuden porukka)
61,2 M € kierros 37/2014 Espoo
57,3 M € kierros 14/2014 Akaa (10 osuuden porukka)
21,3 M € kierros 39/2013 Teuva
29,5 M € kierros 04/2013 Seinäjoki

Eurojackpotia pelataan 17 eri maassa. Päävoiton todennäköisyys on 1:95,3 miljoonaan.

YK sijoitti Baltian maat Pohjois-Euroopan maiksi

OHMYGOSSIP – YK muutti Baltian maiden alueellista luokittelua ja nimitti Viron, Latvia ja Liettua Pohjois-Euroopan maiksi. Tähän asti Baltian maat olivat YK:n luokittelun mukaan Itä-Euroopan maita, mutta nyt YK katsoi, että kyseessä ovat Pohjois-Eurooppaan kuuluvat maat, tiedotti ERR.

YK:n luokittelun mukaan Pohjois-Euroopan valtiot ovat Iso-Britannia, Irlanti, Islanti, Norja, Tanska, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. YK:n luokituksen mukaan Itä-Eurooppaan kuuluvat Valkovenäjä, Bulgaria, Tsekki, Unkari, Puola, Moldova, Romania, Venäjän federaatio, Slovakia ja Ukraina.

Kartassa on kaikkein tummimmalla sinisellä merkitty Pohjois-Euroopan maat, vaaleammalla Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan ja kaikkein vaaleimmalla sävyllä Etelä-Euroopan maat YK:n luokituksen mukaisesti.

 Pohjois-Euroopa
Lähde: Ohmygossip.ee

Viron kalataloussektorin yritykset saavat lainaa

OHMYGOSSIP – Maaseutuelämän kehityssäätiö alkaa tammikuussa antaa kalatalousyrityksille lainoja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKF).

Kalanjalostustoimintaa aloittaville tai sen parissa toimiville mikro- ja pienyrityksille annetaan kasvulainaa, joka on yhtä hakijaa kohti välillä 10.000-100.000 euroa ja laina-ajan pituus enintään viisi vuotta, kirjoittaa sanomalehti Saarte Hääl. Kalanjalostusyrityksille annetaan pitkäaikaista sijoituslainaa, jonka määrä yhtä hakijaa kohti on välillä 100.000-500.000 euroa ja laina-ajan pituus jopa 15 vuotta.

Lähde: Ohmygossip.ee