NordenBladet — Sisäministeriö on 4.3.2021 toimittanut Euroopan komissiolle vastauksen liittyen komission 22.2.2021 Suomelle lähettämään hallinnolliseen kirjeeseen. Kirje koskee Suomen EU-kansalaisten vapaalle liikkuvuudelle asettamia rajoituksia. Kyseiset rajoitukset liittyvät koronapandemian torjuntaan ja samankaltaisen kirjeen saivat myös Belgia, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Unkari. Sisäministeriö valmisteli Suomen vastauksen yhteistyössä muiden keskeisten ministeriöiden kanssa. Vastauksessa todetaan, että kyseiset rajoitukset ovat tällä hetkellä välttämättömiä pandemian ja erityisesti uusien virusmuunnosten leviämisen hidastamiseksi. Rajoituspäätökset kunnioittavat perustuslakiin kirjattuja velvoitteita ja noudattavat Suomea sitovia ihmis- ja perusoikeuksia. Välttämättömiksi katsottujen liikkumisrajoitusten avulla pyritään turvaamaan kansanterveyttä sekä erityisesti jokaiselle kuuluvaa oikeutta elämään. Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen toimista, joilla voidaan parantaa terveysturvallisuutta rajoillamme. Näiden toimien yhtenä tavoitteena on luopua laaja-alaisista rajoituksista Suomen rajoilla ja siirtyä kohdennetumpiin toimiin, jotka paremmin huomioivat yksittäisen matkustajan aiheuttaman terveysriskin. Tämä lähestymistapa noudattaa EU:n neuvoston suositusta.
NordenBladet — Suomi tarvitsee yritysten omistajuuteen kannustavaa toimintaympäristöä ja myönteistä asenneilmapiiriä. Työ- ja elinkeinoministeriön Yrityskatsaus-julkaisussa joukko talouselämän asiantuntijoita kertoo, miten omistamisella voitaisiin vauhdittaa talouskasvua.– Haluan nähdä kotimaisen omistajuuden edistämisen laajana koko yhteiskuntaa ja kaikkia suomalaisia koskevana asiana. Yksityiset yritykset luovat työpaikkoja ja hyvinvointia. Osakesäästötilin kaltaisia innovatiivisia siirtoja tarvitaan lisää ja laajalla rintamalla, elinkeinoministeri Mika Lintilä kirjoittaa Yrityskatsauksen artikkelissa.Kotimaisen omistamisen ohjelman raportti julkaistaan maaliskuun lopussaJulkaisu herättää keskustelua ajankohtaista aiheesta. Kotimaisella omistajuudella tarkoitetaan sitä, että suomalaisia yrityksiä omistavat suomalaiset tahot. Omistajat voivat olla esimerkiksi kotitalouksia, perheyrityksiä, säätiöitä, sijoittajia, eläkeyhtiöitä tai valtio.Kotimaiseen omistajuuteen pureutuu myös kansanedustaja Juha Sipilän johtama työryhmä. Työryhmän tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Työryhmän raportti julkaistaan mediatilaisuudessa 24.3.2021 klo 10.30–11.30 ja sitä voi seurata suorana verkossa TEM:n YouTube-kanavalla.Kirjoitukset kokoavat yhteen näkemyksiä vastuullisesta ja osaavasta kotimaisesta omistajuudestaYrityskatsauksen kirjoitukset ovat seuraavat:elinkeinoministeri Mika Lintilä: Matkalla kohti vahvempaa kotimaista omistajuuttaprofessori Timo Rothovius, Osakesäästäjät: Omistajuus ratkaisee Suomen tulevaisuudenhallitusten puheenjohtaja Lauri Rosendahl, Nasdaq-pörssit: Suomi, Tanska, Norja ja Islanti, hallituksen jäsen, Nasdaq Tukholman pörssi: Vauhtia talouskasvuun toimivia pääomamarkkinoita kehittämällätoimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Pörssisäätiö: Tulevaisuuden Suomessa jokainen on omistajasijoituskirjailija ja pitkäaikainen sijoittaja Kim Lindström: Yrityksemme ulosliputetaan – Kotimainen omistajuus kriisissä?professori Timo Pihkala, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto (LUT): Osaava omistajuus syntyy oppimallakirjailija ja sijoitusjohtaja Tero Luoma, Taaleri Oyj.: Köyhä, haluton ja osaamatonpartner Jussi Sainiemi, Voima Ventures: Pääomasijoittajat kasvattavat yrityksistämme kansainvälisiä menestyjiälääketieteen tohtori, bisnesenkeli ja hallitusammattilainen Leena Niemistö: Bisnesenkelit kasvuyritysten kiihdyttäjinäosakas Otto Kukkonen, DevCo Partners Oy: Ostaako vai eikö ostaa, siinä pulmatoimitusjohtaja Sami Karhu, Osuustoimintakeskus Pellervo ry: Osuustoiminta on tärkeä osa suomalaista markkinatalouttahallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff, Helvar Merca Oy Ab: Omistaminen on omistautumistatoimitusjohtaja Risto Murto, Varma: Eläkesijoittajat ovat kasvattaneet sijoituksia listaamattomiin yhtiöihintoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, KEVA: Keva kehittää kotimaista omistajuuttapääsihteeri Leena Linnainmaa, Directors’ Institute Finland: Omistajilla on nyt näytön paikka – Tulevaisuus rakentuu vastuullisuudelleLue kaikki artikkelit verkossa yrityskatsaus.fi. Yrityskatsaus on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu, jossa käsitellään elinkeinopolitiikkaan ja yrittämiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on lähettänyt kolmen muun EU-maan johtajan kanssa kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenille. Yhteisellä kirjeellä halutaan vauhdittaa unionin digitaalista siirtymää. Kirjeen muut allekirjoittajat ovat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Viron pääministeri Kaja Kallas.Pääministeri Sanna Marin on lähettänyt kolmen muun EU-maan johtajan kanssa kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenille. Yhteisellä kirjeellä halutaan vauhdittaa unionin digitaalista siirtymää. Kirjeen muut allekirjoittajat ovat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Viron pääministeri Kaja Kallas.”Kunnianhimoinen ja EU:n arvojen mukainen digitalisaatiopolitiikka luo pohjan unionin kasvulle ja kilpailukyvylle. Se on myös Suomen kasvupolitiikan kulmakivi. Kotimaisilla toimijoillamme on paljon annettavaa tässä työssä”, sanoo pääministeri Marin. Euroopan digitaalisen siirtymän edistäminen on yksi Euroopan unionin seuraavien vuosien keskeisimmistä tavoitteista. EU-johtajien yhteiskirjeellä osoitetaan tukea ja suuntaa komission työlle sen valmistellessa digitaalipolitiikkaan liittyviä aloitteita, kuten tiedonantoa EU:n digitavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Kirjeessä tuodaan esiin muun muassa, että Euroopan unionin tulee pysyä digitalisaation kärjessä lokakuun Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Euroopan on vahvistettava ja täydennettävä nykyisiä ponnistuksiaan määrätietoisella ja avoimella digitalipolitiikalla, mikä takaa EU:lle riittävän riippumattomuuden sekä edistää EU:n digitaalista johtoasemaa. Tällainen digitaalipolitiikka ottaa huomioon yhteiskunnalliset intressit, niin talouden kuin hallinnonkin, ja tukee unionia vihreässä siirtymässä.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 18. helmikuuta, että nykyisiä voimassa olevia maahantulon rajoituksia jatketaan 18.3.2021 saakka. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä sisärajavalvonnan korvaamiseksi ole vielä käytettävissä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi niin sisä- kuin ulkorajavalvontaa jatketaan 18.3. saakka. 11.2.2021 tehtyihin päätöksiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia.Sisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi rajoittaa tällä hetkellä maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Lapissa länsirajalla (15.2. alkaen) sekä Suomen itärajalla (19.2. alkaen) rajoitetaan tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikoja. Muutoksilla rajanylitysliikenne pyritään keskittämään pääsääntöisesti päiväaikaan ja iltaan. Näin turvataan terveysviranomaisten resurssien riittävyys rajalla. Tavoitteena on, että kaikki rajanylittäjät saadaan ohjattua koronatestiin, jos heillä ei ole esittää riittävän tuoretta negatiivista koronatestitulosta, todistusta sairastetusta ja parantuneesta koronataudista tai rokotetodistusta. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske tavaraliikennettä eivätkä sellaista välttämätöntä henkilöliikennettä, jolla on perusteltu tarve rajan ylittämiseen aukioloaikojen ulkopuolella.Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 22.1. ja 11.2. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on lähettänyt arktisen politiikan strategialuonnoksen laajalle lausuntokierrokselle 8.2.2021. Lausuntoaikaa on 12.3.2021 asti. Valmis strategia julkaistaan maaliskuussa. Arktisen politiikan strategian laatiminen on keskeinen osa Suomen arktista politiikkaa.Strategiaa on valmisteltu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti arktisen yhteistyön vahvistamiseksi. Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.Strategia kattaa kaksi vaalikautta eli se ulottuu vuoteen 2030 saakka. Arktisen politiikan strategia määrittelee Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet niiden saavuttamiseksi. Strategian johdanto-osuudessa esitellään Suomen arktisen politiikan tavoitteet ja linjaukset seuraavalle kymmenelle vuodelle. Suomi korostaa kaiken arktisen yhteistyön läpileikkaavina teemoina kestävän kehityksen periaatteiden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edellyttämistä. Johdanto-osuudessa käsitellään arktisen politiikan kansainvälistä toimintaympäristöä ja turvallisuuskysymyksiä. Strategiassa priorisoidaan painopistealueitaIlmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Asukkaat, alueen hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansojen oikeudet Arktinen osaaminen, huippuluokan tutkimus ja elinkeinot Infrastruktuuri ja logistiikka Strategiassa käsitellään jokaisen neljän painopistealueen tilannekuva, tavoiteltu kehitys arktisella alueella ja konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian valmistelun päävastuu on valtioneuvoston kanslialla. Strategian ohjausryhmässä ja Arktisten vastuuvirkamiesten työryhmässä on edustus kaikista ministeriöistä. Myös Arktinen neuvottelukunta tukee työllään strategiavalmistelua ja myöhemmin sen toteutumisen seurantaa. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat monipuolisesti Suomen arktista osaamista. Sekä ohjausryhmän että neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi. Valmistelutyössä on jo ennen lausuntokierrosta kuultu laajasti asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Kaikki arktiset maat ja useat alueesta kiinnostuneet alueen ulkopuoliset maat ovat hiljattain julkaisseet tai ovat julkaisemassa arktiset strategiansa. Ruotsi ja Norja ovat jo julkaisseet omat strategiansa, ja Tanskan strategia julkaistaan alkuvuodesta.
NordenBladet — Suomi maksoi vuonna 2019 EU:lle 559 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu pysyi pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa. Asukasta kohden nettomaksu oli 101 euroa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.
”EU:n ja Suomen rahoitusvirtojen kannalta vuosi 2019 oli varsin normaali. Suomi on rikkaana EU-maana selvä nettomaksaja, mutta laskelmat eivät ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä, kuten sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta. Toissa vuoden luvuissa ei vielä näy koronakriisin vaikutus”, sanoo valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen nettomaksu EU:lle oli 101 euroa asukasta kohden vuonna 2019, kun vastaava summa oli 105 euroa vuonna 2018. Nettomaksu oli 0,23 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,25 prosenttia vuonna 2018).
Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja seuraavan kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.
Suomen tulot kasvoivatSuomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan 59 miljoonalla eurolla 1 542 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,15 prosenttia (1,13 prosenttia vuonna 2018).
Suomen saamat tulot Verkkojen Eurooppa -instrumentista kasvoivat 41 miljoonalla eurolla. Tulot opiskelijavaihtoa edistävästä Erasmus+-ohjelmasta lisääntyivät 7 miljoonalla eurolla.
Suomen saantoihin vaikutti myös Helsingissä toimivan EU:n kemikaaliviraston saamat tulot, jotka kasvoivat 23 miljoonalla eurolla.
Muissa Suomelle keskeisissä saantoerissä (Horisontti 2020, rakennepoliittiset tuet ja maatalouden tuet) rahoitus laski aavistuksen.
Lähes 60 prosenttia Suomen saannosta muodostuu maatalouden rahoituksesta. Rakennepoliittiset tuet ja EU-rahoitus tutkimusta ja innovaatiota edistävään Horisontti 2020 -ohjelmaan ovat kummatkin noin 13 prosenttia Suomen saannoista. Suomi sai 2,1 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta, mikä ylittää selvästi Suomen maksuosuuden EU-budjettiin.
Suomen maksut unionille vuoden 2018 tasolla
Vuonna 2019 Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,63 prosenttia (1,65 prosenttia vuonna 2018). Suomi maksoi EU:lle yhteensä 2 016 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut pysyivät lähes vuoden 2018 tasolla. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 312 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 609 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli 127 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Suomi keräsi 188 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 150 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 38 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.Saksa suurin nettomaksaja, Latvia nettosaajaJäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.
Vuonna 2019 suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat Saksa (0,41 prosenttia), Hollanti (0,36 prosenttia) ja Tanska (0,32 prosenttia). Samat maat jakavat kärkisijat, kun tarkastellaan nettomaksuja asukasta kohden, joskin järjestys hieman muuttuu. Tanskan on suurin nettomaksaja 176 eurolla asukasta kohden. Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) ovat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.
Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Latvia (3,68 prosenttia), Unkari (3,67 prosenttia) ja Viro (3,36 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys hieman muuttuu: kärjessä on Viro (697 euroa asukasta kohden), toisena Latvia (582 euroa) ja kolmantena Unkari (519 euroa).
Suomi oli pieni nettomaksaja
Suomi oli vuonna 2019 unionin pienimpiä nettomaksajia suhteessa bruttokansantuloon yhdessä Italian kanssa. Suomea pienempiä nettomaksajia olivat Irlanti ja Belgia. Irlanti oli vielä muutama vuosi sitten selkeä nettosaaja mutta on vahvan talouskasvunsa ansiosta vakiinnuttanut asemansa nettomaksajana parin viime vuoden aikana.
Komission tilasto ei sisällä EU:n hallintomenoja. Jos ne olisivat mukana, Belgia olisi selkeä nettosaaja maassa sijaitsevien EU-instituutioiden takia.
”Suomen nettomaksuasema (0,23 prosenttia bruttokansantulosta) jäi aavistuksen alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on noin 0,25 prosenttia bruttokansantulosta. Nettomaksuasemaan vaikutti se, että Suomen tulot unionin budjetista kasvoivat noin 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 mutta maksut jäivät edellisen vuoden tasolle. Muiden tulojen osuus unionin rahoituksesta nousi myös merkittäväksi ja oli noin 11 prosenttia kaikista tuloista”, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.
NordenBladet — Digitaalisesti edistyneiden D9+-maiden ministerit keskustelivat virtuaalisessa kokouksessaan 27.1.2021 Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista, jotka ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Maat julkaisivat kokouksesta yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Euroopan teknologinen kilpailukyky perustuu digitaaliselle kehitykselle, innovaatioille ja toimiville sisämarkkinoille.
– Digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat EU:n tulevaisuuden talouskasvun ja kilpailukyvyn perusta. Meidän on vahvistettava Euroopan kilpailukykyä ja edistettävä digitaalisia teknologioita, jotta voimme varmistaa johtavan aseman maailmanlaajuisessa teknologisessa kilpailussa, sanoo kokouksen puheenjohtajana toiminut elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Julkilausumassa linjataan, että tekoäly, kvanttitietokoneet sekä 5G- ja 6G-teknologiat mahdollistavat yhdessä datatalouden kanssa digitaalisen vuosikymmenen. EU:n on hyödynnettävä maailmanlaajuista kilpailuetua näillä aloilla, säilytettävä samalla avoimet sisämarkkinat ja vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä.Maat sitoutuvat Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden laatimiseenD9+-maiden ministerit sitoutuivat julkilausumassa siihen, että ne jatkavat keskusteluja digitalisaation ja teknologisen kilpailukyvyn keskeisistä vauhdittajista ja edistävät Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden laatimista.Ministeriryhmittymän seuraavan kokouksen järjestää Luxembourg. D9+ on digitaalisesti edistyneiden EU-maiden ministeriryhmittymä, joka edistää strategisesti digitalisaation hyödyntämistä, toimeenpanoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Ryhmittymän kokoukseen osallistuivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Luxemburg, Portugali, Puola, Ruotsi, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta ja Viro.
NordenBladet — Digitaalisesti edistyneiden D9+-maiden ministerit pureutuvat virtuaalisessa kokouksessa Euroopan komission tavoitteeseen tehdä 2020-luvusta digitaalinen vuosikymmen. Kokous järjestetään 27.1.2021, ja sen puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerit keskustelevat Euroopan kilpailukyvystä ja digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista Suomen laatiman keskusteluasiakirjan pohjalta. Suomen mukaan teknologiseen kilpailukykyyn vaikuttavat erityisesti tekoäly, kvanttiteknologiat sekä 5G- ja 6G-teknologiat.Euroopan komission näkökulman tilaisuuteen tuo komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager. Ministereiden keskustelua alustaa Euroopan komission tekoälytyöryhmän puheenjohtajana vuosina 2018–2020 toiminut Pekka Ala-Pietilä, jonka aiheena on teknologinen kilpailukyky Euroopassa. Futuricen strategia- ja kulttuurijohtaja Eeva Raita puolestaan puhuu tekoälystä kilpailukyvyn luojana.Maita yhdistää digitalisaation hyödyntäminenD9+ on digitaalisesti edistyneiden EU-maiden ministeriryhmittymä, joka edistää strategisesti digitalisaation hyödyntämistä, toimeenpanoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Ryhmittymän kokoukseen osallistuvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Luxemburg, Portugali, Puola, Ruotsi, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta ja Viro.Maita yhdistää korkea sijoittuminen DESI-indeksillä, jolla Euroopan komissio kartoittaa EU-maiden digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. DESI seuraa EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä viidellä osa-alueella: siirtoyhteydet, inhimillinen pääoma (mm. digitaidot), kansalaisten internetpalveluiden käyttö, digiteknologian käyttö yrityksissä sekä digitaaliset julkiset palvelut.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHeidi Alajoki, hallitussihteeri p. 0295 160 441 – Valtionavustusten myöntäminen puolueille puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa ajalle 1.1.-31.12.2021 ja avustusten käyttöä ja valvontaa koskevat ehdotMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128 – Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2021 kuntavaaleissaKati Pärnänen, johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö p. 0295 150 288 – Apulaistietosuojavaltuutetun viran täyttäminen määräajaksi 22.3.2021 – 21.3.2026SisäministeriöKimmo Kohvakka, pelastusylijohtaja p. 0295 488 400 – Sisäministeriön yksikön johtajan määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenPuolustusministeriöPetri Toivonen, vanhempi osastoesiupseeri p. 0295 140 700 – Turvallisuuskomitean varapuheenjohtajan asettaminenRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054 – Puolustustarvikkeiden vientilupien myöntäminen Ase Utra Oy:lle, Sako Oy:lle ja Robonic Ltd:lle Isoon-Britanniaan – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle Uuteen-Seelantiin – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Patria Aviation Oy:lle Isoon-BritanniaanValtiovarainministeriöJouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463 – Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Suomen tasavallan välisen sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisestaTuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523 – Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Kroatian tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Unkarin, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Suomen tasavallan välillä vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöVirpi Hiltunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 330 110 – Opintotuen muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 30.4.2022 päättyväksi toimikaudeksiRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvokselleMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444 – Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisestaTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204 – Maa- ja metsätalousministeriön vanhemman hallitussihteerin viran (vaativuustaso 9) täyttäminenJuha Palonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 356 – Suomen tiedonanto Euroopan komissiolle asetuksen (EU) 2020/2220 soveltamisesta SuomessaJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta pohjoisesta tuesta – Valtioneuvoston asetus sokerijuurikkaan viljelijöille vuodelta 2021 maksettavasta kansallisesta tuestaSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus perustukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisestaPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 205 – Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532 – Valtioneuvoston asetus ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä annettavista tiedoistaSofia Johansson, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 048 – Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiHeidi Mäntylä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 073 – Valtioneuvoston asetus huomattavan markkinavoiman yrityksen aikaisemman verkon korvaamisesta tai käytöstä poistamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöTuula Manelius, hallitusneuvos p. 0295 064 909 – Valtioneuvoston asetus avustuksesta kestävää kasvupolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöilleSirpa Sillstén, hallitussihteeri p. 0295 047 094 – Turvallisuustekniikan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 22.1.2021 – 21.1.2024Sosiaali- ja terveysministeriöOuti Kuivasniemi, kansainvälisten asiain johtaja p. 0295 163 117 – YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CsocD) 59.istunto 8.-17.2.2021Kaisu Ahtola, hallitussihteeri p. 0295 163 785 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisestaLaura Terho, lakimies p. 0295 163 550 – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan asettaminen nelivuotiskaudeksi 21.1.2021–20.1.2025YmpäristöministeriöJorma Pietiläinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 250 228 – Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma vuodeksi 2021 – Valtion asuntorahaston / Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtokunnan kokoonpanon muuttaminen 31.10.2022 päättyväksi toimikaudeksi
NordenBladet — Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Tanska vetoavat yhteisesti laaditussa kirjeessään EU:n komissioon BioNTech/Pfizerin rokotevalmistuksen tehostamiseksi ja rokote-erien toimitusten nopeuttamiseksi. Terveyskomissaari Stella Kyriakidesille osoitetun kirjeen on Suomen puolesta allekirjoittanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Ministerit vetoavat EU:n komissioon, jotta se tekee kaikkensa BioNTech/Pfizerin koronavirusrokotteiden tuotannon lisäämiseksi ja rokote-erien jakelun varmistamiseksi komission ostosopimusten ja maiden tekemien ennakko- ja lisätilausten mukaisesti.
Ministerit ilmaisivat kirjeessä vakavan huolensa sen johdosta, että Pfizer on yllättäen 14. tammikuuta ilmoittanut jäsenmaille tammi-helmikuussa toimitettavien rokote-erien vähenemisestä alun perin luvatusta. Ministerit korostavat, että toteutuessaan muutos tarkoittaa viivettä ihmisten rokotuksiin. “Rokotteiden toimitusaikataulut ja niihin liittyvät viivästykset olivat esillä 13.1. pidetyssä EU-terveysministerien epävirallisessa ministerikokouksessa. Siellä Suomi yhdessä muiden maiden kanssa vaati EU:lta toimia rokotetoimitusten aikataulujen varmistamiseksi. Korostin samaa viestiä ollessani viime viikolla kirjeitse yhteydessä terveyskomissaari Stella Kyriakidesiin. Komission on tehtävä kaikki, jotta sovitusta toimitusaikataulusta voidaan pitää kiinni“, korostaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
EU-komissio on kutsunut koolle jäsenmaiden kokouksen BioNTech/Pfizerin edustajien kanssa tänään iltapäivällä.
