NordenBladet — Kaasulämmitteisten pientalojen omistajille tarjotaan nyt samankaltaista avustusta, jota öljylämmityksen vaihtajat ovat voineet hakea ELY-keskuksesta kahden vuoden ajan. Avustuksen jatkuva haku on avattu 18.10., ja sitä voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat
​​​​​​​
Uutta avustusta voidaan myöntää pientaloille, jotka on liitetty maakaasua kuljettavaan siirtoverkostoon. Suomessa arvioidaan olevan noin 4 000 avustuskelpoista kotitaloutta. Tukea voi hakea maakaasua käyttävän kaasulämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen toisella lämmitysjärjestelmällä, ei kuitenkaan fossiilisia polttoaineita tai biokaasua tai -öljyä käyttävällä lämmitysjärjestelmällä.”Käsillä oleva energiakriisi alleviivaa, että kalliista ja riskialttiista fossiilienergiasta on irtauduttava nopeasti. Tämä koskee myös koteja. Kotitalouksille tarjolla olevat lämmitystaparemonttituet ovat olleet erittäin suosittuja, ja nyt avustusta on tarjolla myös maakaasulämmityksestä luopuville. Kannustan lämpimästi harkitsemaan, olisiko nyt hyvä hetki vaihtaa oman kodin lämmitys kestävämmäksi, ja selvittämään omaan tilanteeseen sopivin tukimuoto”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Fossiilisesta lämmityksestä pois vaihtavia pientalojen omistajia tuetaan nyt monin eri tavoin, joten kukin kotitalous voi valita omaan tilanteeseensa ja rakennukseensa parhaiten sopivan tukimuodon useista vaihtoehdoista. Yhteen kohteeseen voi kuitenkin saada vain yhdenlaista valtion tukea.ELY-keskuksen avustuksen lisäksi lämmitysremontteihin on tarjolla kotitalousvähennystä verotuksessa sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn energia-avustusta. Jälkimmäistä avustusta on tarjolla myös taloyhtiöille.Avustuksen ehdot pitkälti samat kuin öljylämmityksen vaihtajilleUutta avustusta tullaan myöntämään maakaasulämmityksen vaihtajille pitkälti samoin ehdoin kuin öljylämmityksen vaihtajille. Avustusta voivat hakea ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakoti- ja paritalojen omistajat, ja sitä voidaan myöntää uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa. Avustuskelpoisia ovat 7.4.2022 jälkeen syntyneet kustannukset.”Hakijan kannattaa tutustua huolellisesti omaan kiinteistöön parhaiten sopiviin lämmitysratkaisuihin sekä avustuksen hakuohjeisiin. Hakuprosessi sujuu helpoiten, kun hankkii kerralla kaikki tarvittavat liitteet ja tekee hakemuksen sähköisesti Aluehallinnon asiointipalvelussa”, suosittelee ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta on hakenut reilun kahden vuoden aikana jo yli 25 000 kotitaloutta. Avustushakemuksista on käsitelty tähän mennessä lähes 18 000, ja myönteisen päätöksen on saanut yli 16 000 hakijaa. Lähes 12 000 pientalon omistajaa on jo vaihtanut lämmityksen ja saanut avustuksen tililleen.Lue lisääAvustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely -keskus.fi)Usein kysytyt kysymykset: Avustus maakaasulämmityksen vaihtajalle (ely-keskus.fi)​​​​​Asiakaspalvelu ja neuvontaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Kuluttajien energianeuvonta (motiva.fi)Lisätietoja medialleMinisterin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 040 8617 204
[email protected]Avustus:
Vesa-Pekka Heikkilä
ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
p. 0295 036 324
[email protected]Fossiilisesta öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen:
Pekka Kalliomäki
rakennusneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 114
[email protected]

Kaasulämmitteisten pientalojen omistajille tarjotaan nyt samankaltaista avustusta, jota öljylämmityksen vaihtajat ovat voineet hakea ELY-keskuksesta kahden vuoden ajan. Avustuksen jatkuva haku on avattu 18.10., ja sitä voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa yritykset, kunnat, yhdistykset, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä edistäville hankkeille. Valtionavustusta on haettavana kolme miljoona euroa, ja hakuaika päättyy 11.11.2022.Haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä Vähähiilisen rakennetun
ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.
Avustusta tarjotaan yhteensä seitsemällä hakukierroksella. Käynnissä oleva avustushaku on
ympäristöministeriön kolmas, ja viimeinen haku on tulossa alkuvuodesta 2023.Ympäristöministeriö kannustaa monipuolisiin ja innovatiivisiin hakemuksiinYmpäristöministeriö myöntää avustusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa
kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja hillitä ilmastonmuutosta tai sopeutua siihen rakennetussa
ympäristössä. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin,
suunnittelun ja rakentamisen prosessien kehittämiseen tai vaikka kiinteistö- ja rakentamisalan
tietopohjan, osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen.Ympäristöministeriön hakuun voi osallistua mikä tahansa y-tunnuksellinen toimija, jolla on hyviä
hankeideoita vähähiilisen rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Tavoitteena on, että hankkeiden
tulokset ovat avoimesti hyödynnettävissä.Haku on auki 11.11.2022 kello 16.15 saakka.Ympäristöministeriön hankehaun ohjeet ja hakulomakeMonipuolisesti uutta tietoa rakennetun ympäristön ilmastotyöhönVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tuottaa vihreää siirtymää tukevaa tietoa laajasti
kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille, kuten tilaajille, rakennus- ja pääsuunnittelijoille, kaavoittajille ja IT-kehittäjille. Kaikkia toimijoita myös tarvitaan rakennetun ympäristön ilmastotalkoissa.Ympäristöministeriö on kahdella aikaisemmalla hakukierroksella rahoittanut 29 hanketta yhteensä
noin 2,1 miljoonalla eurolla. Käynnissä olevissa hankkeissa muun muassa tutkitaan
rakennusmateriaaleja, kuten vähähiilistä betonia ja luonnonmateriaaleja, kehitetään entistä
tehokkaampia ratkaisuja energiansäästöön, tehostetaan rakennusmateriaalien uusiokäyttöä ja
kierrätystä sekä tehdään uusia hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmiä ja rakennustuotteiden
päästötietokantoja.Ympäristöministeriön ja Business Finlandin avustamiin hankkeisiin voi tutustua ohjelman
verkkosivujen tilannehuoneessa, joka täydentyy uusilla hankekorteilla koko ajan. Sivuilla voi liittyä
myös alan keskustelufoorumina toimivalle Solved-alustalle.Avustetut hankkeet ohjelman tilannehuoneessaLisätietoja ohjelmasta KIRAilmasto-sivustolla ​​​​​​​Lisätietojaympäristöministeriön haku:
Maija Stenvall
Projektikoordinaattori
ympäristöministeriö
p. 0295 25 0354
[email protected]Ohjelman verkostot:
Teemu Lehtinen
Toimitusjohtaja
KIRAHub
p. 040 456 6108
[email protected]Business Finlandin tuet:
Virpi Mikkonen
Account Lead
Business Finland
p. 050 5577 930
[email protected]Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmalla panostetaan lähivuosina 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat ympäristöministeriö ja Business Finland. Business Finland myöntää rahoitusta etenkin vientiä tukeville hankkeille ja ympäristöministeriö kansalliseen tutkimuskehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Recovery and Resilience Facility). Rahoituksen lisäksi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa alustan laajalle toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle. ​​​​​​​

Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa yritykset, kunnat, yhdistykset, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä edistäville hankkeille. Valtionavustusta on haettavana kolme miljoona euroa, ja hakuaika päättyy 11.11.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jonka tavoite on antaa etusija vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt ohjeistuksen laatimisen ehdotetun lainmuutoksen soveltamisen tueksi.Ohjeistus on tarkoitettu ensisijaisesti aluehallintovirastoille. Siinä käsitellään myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin liittyviä näkökohtia. Myös ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien hakijat voivat hyödyntää ohjeistusta.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jonka tavoite on antaa etusija vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt ohjeistuksen laatimisen ehdotetun lainmuutoksen soveltamisen tueksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on nimittänyt Juha Kaakisen selvittämään, miten tavoite asunnottomuuden poistamisesta voidaan saavuttaa. Hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuus halutaan puolittaa kuluvan vaalikauden aikana ja poistaa vuoteen 2027 mennessä. Asunnottomuus on vähentynyt, mutta tavoite on edelleen vaikea.Suomi on Euroopan maista ainoana onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuun. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan vailla asuntoa oli 3 948 yksin elävää. Käynnissä olevan asunnottomuusohjelman aikana asunnottomuus on vähentynyt, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Koronapandemian pelättiin lisäävän esimerkiksi häätöjen määrää, mutta niin ei käynyt. Vuonna 2020 asunnottomuusluvut laskivat 5,6 prosenttia ja vuonna 2021 yhdeksän prosenttia. Aikaisemman asunnottomuusohjelman aikana laskua saatiin 2–5,1 prosenttia.– Asunto on ihmisen perusoikeus, ja on kestämätöntä, että Suomen kaltaisessa vauraassa ja hyvinvoivassa maassa se ei toteudu kaikille. Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja, riittävän sosiaaliturvan ja asumista tukevia palveluita. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta emme selvästi ole tehneet vielä riittävästi, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo huomauttaa.Tammikuun 2023 loppuun mennessä valmistuva selvityshenkilön valmistelema esitys tarkastelee konkreettisia toimenpiteitä, joita asunnottomuuden poistaminen edellyttää, ja eri tahojen roolia työssä. Selvityshenkilö Juha Kaakinen on aiemmin toiminut Y-Säätiön toimitusjohtajana ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ohjelmajohtajana.– Suomen erityisiä vahvuuksia asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet vahva poliittinen yhteisymmärrys asian tärkeydestä sekä toimijoiden laajapohjainen yhteistyö. Näiden vahvuuksien avulla asunnottomuuden pysyvä poistaminen on täysin mahdollista ajankohtaisista haasteista huolimatta, Kaakinen toteaa.Taloudelliset ongelmat lisäävät asunnon menettämisen vaaraaEtenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla, joille myös asunnottomuus keskittyy, asumisen hinta aiheuttaa ongelmia erityisesti pienituloisille ja erityisryhmille. Asunnottomuuden luonne on muuttunut siten, että yhä useammin asunnottomuus liittyy taloudellisiin ongelmiin, ja riski koskee yhä useampaa.Asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi keinoksi ehkäistä taloudellisista syistä johtuvaa asunnon menettämistä. Ympäristöministeriön lakiesitys parantaisi asumisneuvonnan saatavuutta, ja kunnat ovat palkanneet tänä vuonna jo 23 uutta neuvojaa.– Asumisneuvonnalla voidaan auttaa elämänhallinnan kanssa. Sillä pystytään estämään viheliäinen kierre, jossa taloudelliset ongelmat johtavat asunnottomuuteen, joka osaltaan syventää taloudellisia ongelmia. Valtion myöntämällä lisärahoituksella voidaan varmistaa, että kunnat voivat tarjota maksutonta asumisneuvontaa jatkossakin, Ohisalo korostaa.Koska syyt asunnottomuuden taustalla ovat moninaisia, tarvitaan myös sosiaalipalveluja ja erikoistuneita asumispalveluita. Sote-palveluilla on iso merkitys etenkin siinä, että asunnon saanut asunnottomuudesta kärsinyt pystyy säilyttämään asunnon.Asunnottomuuden yhteistyöohjelmasta on tekeillä arviointi, mutta jo nyt tiedetään, että kunnat ja kaupungit ovat entistä tiiviimmin sitoutuneet toimiin.– Kuntiin on kertynyt hyvää monialaista osaamista, jonka säilymisestä pitää huolehtia, kun sote-palvelut nyt siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Ongelmaa ei voi ratkaista ilman tiivistä yhteistyötä kuntien eri sektoreiden, järjestöjen ja valtion kesken, ministeri Ohisalo alleviivaa.Hallituksen asuntopolitiikkaa koskevissa kirjauksissa tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi kiinnittää erityistä huomiota asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisryhminä nuoriin ja maahanmuuttajiin.LisätiedotHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]Tuula Tiainen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 295
[email protected]Juha Kaakinen
selvityshenkilö
p. 050 670 88

Ympäristöministeriö on nimittänyt Juha Kaakisen selvittämään, miten tavoite asunnottomuuden poistamisesta voidaan saavuttaa. Hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuus halutaan puolittaa kuluvan vaalikauden aikana ja poistaa vuoteen 2027 mennessä. Asunnottomuus on vähentynyt, mutta tavoite on edelleen vaikea.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ministeri Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.”Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme pysäyttää luontokadon. Inhimillinen toiminta on monin tavoin riippuvaista luonnon monimuotoisuuden tilasta. Esimerkiksi maatalouden tuottavuus, lähiluonnon vaikutukset kansanterveydelle ja luontoon liittyvät matkailumahdollisuudet tuovat parantuessaan takaisin euroja, joita on laitettu luonnon tilan parantamiseen,” ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kirjoittaa.Näkökulma-kirjoitus ympäristöministeriön verkkosivuilla

Ministeri Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yritysten, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden rakennetun ympäristön ilmastotyötä edistäviä hankkeita on avustettu Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman neljällä hakukierroksella yhteensä jo 13,6 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa järjestetään vielä ainakin kaksi hankehakukierrosta, joista seuraava alkaa ympäristöministeriössä 17.10.2022. Business Finlandin 3. haku on auki vielä lokakuun loppuun asti.Ympäristöministeriö ja Business Finland tiedottavat​​​​Business Finland avustaa vientiin tähtääviä hankkeita – 3. hankehaku auki 31.10. asti​​​​Business Finlandin tuella on käynnistynyt jo 17 vientiin tähtäävää hanketta, ja niille avustusta on myönnetty yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeista neljä on yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiä co-innovation hankkeita, jotka koostuvat kuuden tutkimuslaitoksen ja 14 yrityksen hankkeista. Yksittäisiä yritysprojekteja on käynnissä 13. Business Finlandin parhaillaan käynnissä oleva hankehaku päättyy 31.10.2022.Business Finlandin avustamissa hankkeissa tutkitaan muun muassa miten betonin päästöt voidaan puolittaa ja miten tietomallin avulla on mahdollista ohjata automaattisesti matalapäästöistä infrarakentamisen työkoneparvea. Useat hankkeet kehittävät datapohjaisia menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat rakennusalan systeemistä muutosta vähähiiliseksi.Hankkeissa muun muassa kehitetään menetelmiä, joilla organisaatiot voivat hallita toimitusketjujensa hiilidioksididataa ja tunnistaa missä ympäristövaikutusten pienentämisen potentiaali on suurin. ​​​Hankkeissa myös tutkitaan toimintamalleja ja mittaristoja, joilla alue- ja rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä voidaan ohjata. Digitaalisten työkalujen, kuten niin sanotun digitaalisen kaksosen, tuella tehostetaan materiaalien ja energian käyttöä ja tuetaan alan kehittymistä teollisen rakentamisen suuntaan.Ympäristöministeriö avustaa myös vain Suomessa toimivien toimijoiden hankkeita – 3. hankehaku alkaa 17.10.2022Ympäristöministeriö on tähän mennessä rahoittanut 29 hanketta, ja niille avustusta on myönnetty yhteensä noin 2,1 miljoona euroa. Hankkeita ovat toteuttamassa monet yritykset, kunnat, oppilaitokset ja järjestöt. Ympäristöministeriön seuraavat hankehaut ovat käynnissä 17.10.2022–11.11.2022 ja 6.2.2023–3.3.2023.Ympäristöministeriön avustamissa hankkeissa muun muassa kehitetään menetelmiä ja työkaluja, joilla alueet ja kunnat voivat ottaa ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen paremmin huomioon kunnan toiminnassa ja johtamisessa. Hankkeissa myös tutkitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, kuten savea ja puumateriaalin elinkaarta, sekä tehostetaan kiinteistöjen energiajärjestelmiä ja kehitetään työkaluja rakentamisen elinkaaren aikaiseen päästölaskentaan.Hankkeiden avulla rakennustuotteiden päästövaikutukset saadaan aiempaa paremmin suunnittelijoiden ja rakennuttajien käyttöön. Yhdessä hankkeessa luodaan laskuri, jolla taloyhtiöt voivat selvittää oman hiilijalan- ja kädenjälkensä sekä lisätä tietoa asumisen ilmastovaikutuksista. Mukana on myös rakentamisen kiertotaloutta edistäviä hankkeita.Avustetut hankkeet esittäytyvät ohjelman tilannehuoneessaOhjelmassa avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman verkkosivujen tilannehuoneessa. Sieltä saa kuvaa myös hankkeiden tavoitteista, aikataulusta ja potentiaalista vähentää rakennetun ympäristön päästöjä. Hankekortteja lisätään palveluun koko ajan.Hankkeet esittäytyivät myös 4.10. järjestetyssä seminaarissa, jonka tallenne on katsottavissa verkossa.Avustetut hankkeet ohjelman tilannehuoneessaSeminaaritallenne 4.10.2022: Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankkeet esittäytyvät (Youtube.com)Lisätietoja ohjelmasta KIRAilmasto-sivustolla​​​​​​​

Yritysten, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden rakennetun ympäristön ilmastotyötä edistäviä hankkeita on avustettu Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman neljällä hakukierroksella yhteensä jo 13,6 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa järjestetään vielä ainakin kaksi hankehakukierrosta, joista seuraava alkaa ympäristöministeriössä 17.10.2022. Business Finlandin 3. haku on auki vielä lokakuun loppuun asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäyttöpäätösten digitalisaatio ja siihen liittyvät lainsäädännön ja tietoinfrastruktuurin uudistukset ovat ajankohtaisia myös muualla kuin meillä Suomessa. Jotta muiden parhaista käytänteistä ja suunnitelmista voidaan ottaa oppia Suomessa tehtävälle muutokselle, ympäristöministeriö on selvittänyt rakennetun ympäristön digitalisaation tilannetta muutamassa Euroopan maassa.Ympäristöministeriö on tutkinut rakennetun ympäristön digitalisaation kehitystä valikoiduissa verrokkimaissa. Tarkoituksena on ollut kerätä tietoa ja oppeja vastaavan muutoksen toteuttamiseksi Suomessa.”Tällä hetkellä Suomi on verrokkimaihinsa nähden jäljessä alueidenkäytön ja rakentamisen digitalisaation kehityksessä. Kaikki verrokkimaat ovat päätyneet kehittämään kansallista, keskitettyä ratkaisua. Muutamassa maassa sellainen on jo käytössä. Poikkeuksena on Saksa, jolla on erilainen, osavaltiopohjainen ratkaisu”, toteaa Ryhti-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen ympäristöministeriöstä.Suomessa on päädytty edistämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää keskitetyn ja hajautetun mallin yhdistelmänä eli hybridimallilla. Tällaisessa niin sanotussa peilatussa järjestelmässä tietojärjestelmä saa tiedon kuntien järjestelmistä automaattisesti rajapintojen avulla.Verrokkimaissa kansalliset tiedonhallinnan ratkaisut alueidenkäytölle ja rakentamiselleKaikissa vertailumaissa on tunnistettu tarve kansalliselle alueidenkäytön ja rakentamisen tiedonhallinnalle. Tämä sisältää kansallisesti määritellyt sanastot, koodistot ja tietomallit. Lisäksi kaikissa maissa on toteutettu tai toteutetaan parhaillaan kansallinen tietovaranto, -järjestelmä tai -palvelu. Toteutukset poikkeavat hieman toisistaan, mutta yleisin on valtakunnallinen tietovaranto maankäyttöpäätöksille ja näihin liittyville tiedoille sekä varantoon yhdistetyt erilaiset palvelut.Yhdenmukaisten määrittelyiden ja tiettyjen teknisten ratkaisujen käyttöön velvoitetaan lainsäädännöllä. Kansallisten vähimmäisvaatimusten ja ohjeistuksen lisäksi kunnat ja muut toimijat voivat tehdä asioita muutoin haluamallaan tavalla. Yleistä on kuitenkin, että esimerkiksi maankäytön suunnitelmat on tuotettava kansallisten määrittelyiden mukaisessa tietorakenteessa ja julkaistava kansalliseen järjestelmään.Esimerkiksi Tanskassa maankäyttöä ja rakentamista säädellään rakennuslailla (byggelove) ja kaavalailla (planlove). Tanskassa on jo käytössä kansallinen kaava- tai suunnittelutietovaranto PlanData. Kunnilla on velvollisuus laatia kaavat kansallisen mallin mukaan ja saattaa tiedot kansalliseen tietovarantoon.Myös Alankomaissa on käytössä maankäytön kansallinen digitaalinen palvelu DSO (Digitaal Stelsel Omgevingswet). Se ei ole yksi suuri tietojärjestelmä, vaan pikemminkin kokoelma yhteentoimivia lakeja, säännöksiä, sopimuksia, standardeja, tietoja ja lähteitä, jotka ovat järjestelmällisesti kytketty toisiinsa. Kaavatiedot viedään valtakunnalliseen kaavatietopalveluun Ruimtelijkeplannen.nl.Ympäristöministeriön vuonna 2020 tekemässä selvityksessä analysoitiin valittujen verrokkimaiden asiantuntijahaastatteluita, lakeja ja teknisiä dokumentteja. Ruotsi, Tanska, Norja ja Alankomaat valikoituvat tarkasteluun erityisesti yhteiskunnallisten samankaltaisuuksiensa, esimerkiksi suunnittelukäytänteiden, vuoksi sekä tiedossa olevien, osin jo toteutettujen toimenpiteiden valossa. Näiden lisäksi ministeriö on erikseen selvittänyt myös Saksan, Ranskan ja Viron tilannetta.Lainsäädäntöä ja muita ulkomailla käytettyjä keinoja on kuvattu tarkemmin Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen loppuraportissa.Seuraavassa Ryhti-infossa, keskiviikkona 12. lokakuuta klo 13–14 Juhana Rautiainen kertoo lisää rakennetun ympäristön kansainvälisestä digikehityksestä.

Maankäyttöpäätösten digitalisaatio ja siihen liittyvät lainsäädännön ja tietoinfrastruktuurin uudistukset ovat ajankohtaisia myös muualla kuin meillä Suomessa. Jotta muiden parhaista käytänteistä ja suunnitelmista voidaan ottaa oppia Suomessa tehtävälle muutokselle, ympäristöministeriö on selvittänyt rakennetun ympäristön digitalisaation tilannetta muutamassa Euroopan maassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan sekä hyvinvointialueille siirtymäaikaa jätehuollon järjestämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuessa.Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyyntiraja eli niin sanottu sidosyksikköraja pidetään 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Nykyisen lain mukaan raja laskisi 5 prosenttiin vuoden 2030 alusta. Ehdotus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen.Ulosmyyntiraja tarkoittaa, kuinka suuri osuus kunnallisen jätehuoltoyhtiön liikevaihdosta saa tulla palveluiden myynnistä markkinoille ilman, että jätehuoltoyhtiö menettää kunnan sidosyksikköasemansa. Sidosyksikköaseman menetys tarkoittaa, ettei kunta voi tilata jätepalveluita kunnalliselta jäteyhtiöltä ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Muutoksen tavoitteena on laajentaa kuntien jätehuoltoyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota jätehuollon palveluita markkinaehtoisesti.Lisäksi jätelakiin lisättäisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea (ns. sote-uudistus) koskevaan uudistukseen liittyvä siirtymäsäännös. Sen mukaan kunnat olisivat edelleen vastuussa hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä vuoden 2025 loppuun saakka.Siirtymäsäännös olisi tarpeen vastuiden selkiyttämiseksi ja jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa sote-palveluiden yhteydessä syntyvä yhdyskuntajäte siirtyisi pääosin kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Hyvinvointialueet voisivat kuitenkin järjestää jätehuollon ennen siirtymäajan umpeutumista, jos ne ilmoittavat asiasta kunnalle vähintään 6 kuukautta ennen jätehuollon järjestämisen aloittamista.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.1.2023.

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan sekä hyvinvointialueille siirtymäaikaa jätehuollon järjestämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti keskiviikkona työnsä katsauksella hallituskauden ilmastotoimiin sekä ilmastovuosikertomukseen. Seurantaryhmä korosti eduskuntapuolueiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä sekä tukeutumista tutkittuun tietoon.Ryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, sekä useat ryhmän jäsenet korostivat sitä, että parlamentaarista sitoutumista ilmastotyöhön tarvitaan.”Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii määrätietoisia toimia useiden vaalikausien yli. Johdonmukaisuus on tärkeää siksikin, että kunnat, yritykset ja sijoittajat tekevät kasvavissa määrin investointeja, jotka edellyttävät ennustettavaa toimintaympäristöä”, Ohisalo painotti.Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä alusti seurantaryhmälle ilmastovuosikertomuksesta, joka annetaan eduskunnalle lokakuun lopussa. Ilmastovuosikertomus kuvaa vuosittain ilmastotyön etenemistä ja tavoitteissa pysymistä. Ryhmä kuuli lisäksi ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen näkemyksiä ja arvioita Suomen ilmastotoimista. Ollikainen korosti, että ilmastopolitiikan perspektiivi on säilytettävä energiakriisinkin keskellä.Ryhmä totesi, että sen tulisi työssään keskittyä niihin teemoihin, joissa on suurin tarve lisätoimille ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti maankäyttösektori ja hiilinielujen rooli, liikenteen päästöt, luontokadon ja ilmastonmuutoksen liittymäpinnat, ilmastotoimen oikeudenmukaisuus sekä akuuttina energiakriisi ja sen vaikutukset ilmastotoimiin nousivat keskustelussa esiin.Eduskuntapuolueista koostuva ryhmä seuraa kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Lisäksi ryhmä keskustelee tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista. Parlamentaarinen ilmastopolitiikan seurantaryhmä vahvistamaan Suomen ilmastotavoitteiden pitkäjänteistä toteuttamista (ym.fi)LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 0295 250 091
[email protected]ov.fiJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan parlamentaarisen seurantaryhmän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]
 

Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti keskiviikkona työnsä katsauksella hallituskauden ilmastotoimiin sekä ilmastovuosikertomukseen. Seurantaryhmä korosti eduskuntapuolueiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä sekä tukeutumista tutkittuun tietoon.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan.Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että ilmastomielessä paras toimi, jonka Suomi ja EU voivat tehdä, on pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja jatkaa vihreää siirtymää irti fossiilisista polttoaineista: ”Vuoto ei tule tekemään tyhjäksi kansainvälisiä ilmastotavoitteita, mutta omalta osaltaan tekee ilmastokriisistä vielä hivenen akuutimman. Tämä on vaarallinen esimerkki siitä, millaista tuhoa ihmiskunnalle ja koko planeetalle voi aiheuttaa, kun ilmastopäästöt valjastetaan aseeksi”. ”Nord Streamin kaasuputkista tuskin tulee koskaan virtaamaan kaasua Saksan tai muun Euroopan tarpeisiin. Se voi hetkellisesti aiheuttaa Keski-Euroopalle ongelmia, mutta pitkällä aikavälillä irtaantuminen Venäjän energiasta on hyväksi koko maanosan energiaitsenäisyyden kannalta”, ministeri jatkaa. ”Jos haluaa hahmottaa mittaluokkaa vuotojen vaikutuksille, sitä voi suhteuttaa Suomen ilmastopäästöihin: Kaasuputkivuodon vaikutus voi vastata suuruusluokaltaan 20 vuoden vaikutusajalla tarkasteltuna lähes 80 prosenttia Suomen vuoden 2020 kasvihuonepäästöistä, jos uutta kaasua ei enää vuoda pois putkesta. Metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä paljon hiilidioksidia nopeammin, joten vaikutus laimenee ajanjakson siitä pidentyessä”, Ohisalo korostaa.Kaasuputkivuodoilla ei tämänhetkisten arvioiden mukaan ole vaikutusta Itämeren tilaan laajemmin. Vuodoissa vapautuva metaani ei juuri liukene veteen ja vuotojen vaikutukset ovat paikallisia.“Bornholmin saaren ympäristössä vaikutukset ovat tietenkin kielteisiä merieliöstölle: esimerkiksi kalat, merinisäkkäät ja linnut joko pakenivat paikalta tai menehtyivät. Kun kaasuvuoto loppuu, vesieliöt voivat palata alueille, eikä metaani enää vaikuta niiden elinolosuhteisiin”, Ohisalo kirjoittaa.Kirjoitus kokonaisuudessaan ympäristöministeriön verkkosivuillaLisätietojaHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]

Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan.

Lähde: ym.fi