NordenBladet — Uuden selvityksen taustalla on louhinnassa syntyvä pienmuovijäte, joka päätyy vesistötäytöissä käytettävän louheen mukana vesistöihin. Selvitys luo yleiskatsauksen louhinnassa syntyvään muovijätteeseen, louhintamenetelmiin ja louhinnassa käytettävien räjähteiden sytytysjärjestelmiin. Selvityksessä on myös tietoa menetelmistä muovien poistamiseksi louheesta.Selvityksen avulla halutaan vähentää muoviroskan päätymistä vesistöihin. Vesistötäytöt ja muovit -benchmarkkausselvityksen on laatinut ympäristöministeriön, Helsingin kaupungin ja Infra ry:n toimeksiannosta Ramboll Finland. Muovin haitalliset vaikutukset liittyvät sen aiheuttamaan roskaantumiseen, mikä heikentää erityisesti merialueen sekä ranta-alueiden viihtyisyyttä. Muoviroskat voivat vesistöissä hajota pienemmiksi mikromuovipartikkeleiksi, jotka kertyvät helpommin ravintoketjussa. Tavoitteena on myös ollut selvittää, miten muoviroskien päätyminen vesistöihin voitaisiin ottaa huomioon vesistötäyttöjen suunnittelussa sekä urakan valmisteluprosessissa. Selvitystä varten kerättiin alaan liittyvää kirjallisuutta erityisesti pohjoismaista sekä haastateltiin alan toimijoita. Selvitykseen on lisäksi koottu kokemuksia Helsingissä tehdyistä meritäytöistä.Aiheesta valmistellaan RT-ohjekorttia, joka tullaan julkaisemaan Rakennustiedon sivuilla vuoden 2023 aikana. RT-ohjekortissa käsitellään roskaantumisen hallintaa vesistötäytöissä tai vesistöjen kiviainestäytöissä ja esitellään toimia roskaantumisen estämiseksi.
Uuden selvityksen taustalla on louhinnassa syntyvä pienmuovijäte, joka päätyy vesistötäytöissä käytettävän louheen mukana vesistöihin. Selvitys luo yleiskatsauksen louhinnassa syntyvään muovijätteeseen, louhintamenetelmiin ja louhinnassa käytettävien räjähteiden sytytysjärjestelmiin. Selvityksessä on myös tietoa menetelmistä muovien poistamiseksi louheesta.
NordenBladet — ASP-järjestelmällä valtio tukee ensiasunnon hankintaa. Sen avulla yhä useamman on mahdollista säästää ja hankkia omistusasunto. Järjestelmää on kehitetty muun muassa siten, että jatkossa säästämisen voi aloittaa vielä 44-vuotiaana. Tänään valtioneuvosto hyväksyi uuden asetusmuutoksen, joka nostaa ASP-talletusten enimmäismääriä.”Näinäkin aikoina on tärkeää, että ensiasunnon ostaminen on halukkaille mahdollista. Ikärajan nosto on tarpeen siksi, että nykyään ensiasunnon hankinta ei suinkaan koske vain nuoria aikuisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.ASP-järjestelmää kehitetään, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voisivat hankkia ensiasunnon. Enimmäistalletusmäärä, jonka vuosineljänneksittäin voi säästää, nousee 3 000 eurosta 4 500 euroon. Enimmäistalletuksien korotus tulee voimaan 1.4.2023. Sitä sovelletaan myös aiemmin avatuille ASP-tileille 1.4.2023 lähtien tehtäviin talletuksiin.Aiemmin tehdyn päätöksen mukaan ASP-järjestelmään tulee muutoksia jo vuodenvaihteessa. Säästämisen aloitusikäraja nousee 39 vuodesta 44 vuoteen. Aviopuolisoiden tavoin myös avopuolisot voivat avata ASP-tilin, vaikka toinen puoliso on täyttänyt 45 vuotta, jos heillä on yhteinen lapsi.Kahden asuntosäästäjän yhdessä hankkiman asunnon ASP-lainan enimmäismäärää korotetaan 50 prosentilla.Omistusasuntolainan valtiontakauksen enimmäismäärä nousee 50 000 eurosta 60 000 euroon. Tämä korotus on yleinen, eli se koskee muidenkin omistusasuntolainojen kuin ASP-asuntolainojen valtiontakausta.1.1.2023 voimaan tulevia ASP-ehtojen muutoksia sovelletaan vanhoihin asuntosäästösopimuksiin, jos asuntosäästötallettaja ja pankki niin sopivat.Lisää aiheestaValtioneuvoston päätöksetYmpäristö.fi: ASP-säästäminenLisätietojaAnu Karjalainen lainsäädäntöneuvos ympäristöministeriö 029 525 0067 [email protected] (tavoitettavissa ennen ja jälkeen 27.12.2022-2.1.2023)
ASP-järjestelmällä valtio tukee ensiasunnon hankintaa. Sen avulla yhä useamman on mahdollista säästää ja hankkia omistusasunto. Järjestelmää on kehitetty muun muassa siten, että jatkossa säästämisen voi aloittaa vielä 44-vuotiaana. Tänään valtioneuvosto hyväksyi uuden asetusmuutoksen, joka nostaa ASP-talletusten enimmäismääriä.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen asuinrakennusten energia-avustusten jatkamisesta vuonna 2023. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita voidaan ensi vuonna avustaa yhteensä 98,67 miljoonalla eurolla. Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan.”Energiatehokkaista rakennuksista hyötyvät kaikki. Energiakorjausten myötä säästetään energiaa ja rahaa, ja samalla myös asumisen päästöt pienenevät. Jokainen energiatehokkaaksi remontoitu rakennus tekee Suomesta myös energiaitsenäisemmän. Olen tyytyväinen, että suosittu avustus jatkuu myös ensi vuonna”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Vuodesta 2020 lähtien tarjolla ollutta avustusta on myönnetty tähän mennessä yhteensä 145 miljoonaa euroa. Yhteensä hakemuksia on tullut reilut 4 200 kappaletta. Valtaosa, 135 miljoonaa euroa, avustuksesta on myönnetty asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille. Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista, lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista, ikkunaremontteja ja vedensäästötoimia.Energiakorjauksilla asuinrakennuksen energiankulutusta ja päästöjä voidaan leikata huomattavastiAvustuksella aikaansaatua energiansäästöä ja päästövähenemää on arvioitu heinäkuun 2021 loppuun mennessä tehdyistä korjauksista. Vaikutusarvioinnin mukaan 60 prosentissa korjauksista vähennettiin rakennusten primäärienergiankulutusta 30‒60 prosenttia ja 40 prosentissa yli 60 prosenttia. Hankkeissa, joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia.Arvion mukaan avustukseen käytetyllä miljoonalla eurolla saavutetaan 25 vuoden aikana yhteensä 235 gigawattitunnin säästö lämmitysenergiankulutuksessa ja 80 kilotonnin leikkaus ilmastopäästöissä. 25 vuotta on teknisten järjestelmien yleinen käyttöikä, kun taas julkisivujen lämmönerityksen, ikkunoiden ja ulko-ovien käyttöikä voi olla yli 50 vuotta. Avustusta monenlaisiin ratkaisuihin, ehtona energiatehokkuuden huomattava parantuminenEnergia-avustuksia voivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Avustusta voi saada kaikenikäisiin rakennuksiin, jopa tuhansia euroja asuntoa kohden.Avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin, esimerkiksi lämmitystaparemontteihin, lämmöntalteenottojärjestelmiin, kiinteistöautomaatioon, julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen, ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen, vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön.Avustuksen saamisen ehtona on, että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän, mikä on rakennusluokasta riippuen 20 % tai 30 % enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät. Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.Energiatehokkuuden parantuminen todennetaan energiatodistuksellaAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Avustuspäätöstä varten ARAan tulee toimittaa asiantuntijan laatima kustannusarvio tehtävistä korjaustoimenpiteistä sekä laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta rakentamisvuodelta ja korjaustoimien jälkeen. Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi.ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettavaksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan 1.10.2019 jälkeen syntyneet suunnittelukustannukset sekä hakemuksen jättämisen jälkeen muodostuneet työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.Lisätietoja ja neuvontaa avustuksen hakijoille:Ara.fi: Energia-avustusAra.fi: Korjausavustusten puhelin- ja sähköpostipalveluMotiva.fi: Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)Lisätietoja medialle:Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista: Jyrki Kauppinen Rakennusneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 122 [email protected]Ministerin haastattelupyynnöt: Heikki Isotalo ministerin erityisavustaja ympäristöministeriö p. 040 861 7204 [email protected]Avustus ja sen myöntäminen: Sami Turunen ryhmäpäällikkö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0803 [email protected]Kari Lappalainen ylitarkastaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0801 [email protected]
Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen asuinrakennusten energia-avustusten jatkamisesta vuonna 2023. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita voidaan ensi vuonna avustaa yhteensä 98,67 miljoonalla eurolla. Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan.
NordenBladet — YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää ottamaan huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta. Rakennetun ympäristön osalta tämä tarkoittaa liikkumisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi näkö- ja kuunteluympäristön esteettömyyden huomioimista. Joulukuussa työnsä aloittanut työryhmä laatii tilannekuvaa siitä, miten esteettömyys toteutuu rakennetussa ympäristössä. Se tekee ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.Esteettömyyttä sääntelevät maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennuksen esteettömyydestä annettu valtioneuvoston asetus. Tällä hetkellä esteettömyyttä arvioidaan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Näin ollen tarkastelu ei kata riittävällä tavalla olemassa olevan ympäristön esteettömyyttä, eikä palvelujen sijoittamiseen liittyviä näkökohtia.Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimikausi on maaliskuun 2023 loppuun. Työryhmän puheenjohtaja toimii yliarkkitehti Niina Kilpelä ja varapuheenjohtajana ja sihteerinä lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala ympäristöministeriöstä.Muina jäseninä ovat Satu Eronen, ympäristöministeriö, toinen sihteeri Mikael Åkermarck, liikenne- ja viestintäministeriö (varajäsen Eveliina Uusitalo) Katri Leikas, oikeusministeriö Tea Hoffrén, sosiaali- ja terveysministeriö (varajäsen Jaana Huhta) Juha Sylberg, Vammaisfoorumi ry (varajäsen Jari Pekola) Henrik Gustafsson, Vammaisfoorumi ry (varajäsen Veera Florica Rajala) Anniina Lavikainen, Vammaisfoorumi ry (varajäsen Anni Kyröläinen) Timo Haakana, Vanhustyön keskusliitto ry (varajäsen Nina Leino) Kari Raimoranta, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry (varajäsen Heini Korpelainen) Paula Mäenpää, Suomen Kuntaliitto ry (varajäsen Laura Hassi) Ifa Kytösaho, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry (varajäsen Anu Montin) Juha Terho, Rakennusteollisuus RT ry (varajäsen Jani Kemppainen)Työryhmän asettamispäätös HankeikkunassaLisätiedotNiina Kilpelä yliarkkitehti p. 0295 250 019 [email protected]
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää ottamaan huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta. Rakennetun ympäristön osalta tämä tarkoittaa liikkumisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi näkö- ja kuunteluympäristön esteettömyyden huomioimista. Joulukuussa työnsä aloittanut työryhmä laatii tilannekuvaa siitä, miten esteettömyys toteutuu rakennetussa ympäristössä. Se tekee ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.
NordenBladet — Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat vuoden viimeiseen kokoukseensa tiistaina 20.12. Kokouksessa ministerit keskustelevat ensimmäisen kerran komission ehdotuksesta luonnon ennallistamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi. EU:n ennallistamisasetus tähtää osaltaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden täyttämiseen. Sen toimeenpano on myös linjassa tänään maanantaina sovittujen YK:n luontotavoitteiden täyttämisen kanssa. YK:n luontokokouksessa sovittiin maailmanlaajuisesta 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista asetuksen sisältöön. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Ehdotetut toimenpiteet kattaisivat vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.”Ilmastopolitiikassa EU on pannut sitoumuksiaan toimeen varsin tehokkaasti eri sektoreilla. Vastaava ajattelutavan muutos tulisi nähdä myös luontokadon torjunnan puolella, jotta YK:n luontokokouksessa sovitut tavoitteet todella toteutuvat”, ministeri Ohisalo sanoo.
Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat vuoden viimeiseen kokoukseensa tiistaina 20.12. Kokouksessa ministerit keskustelevat ensimmäisen kerran komission ehdotuksesta luonnon ennallistamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokous päättyy tänään 19. joulukuuta Montrealissa Kanadassa. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta.YK:n luontokokouksen osapuolet pääsivät sopuun maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi osapuolet sopivat siitä, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.”Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisessä maailmanlaajuisesti, jota voi hyvin verrata Pariisin ilmastokokouksen merkitykseen ilmastokriisin torjunnassa. Myös Suomi on nyt sitoutunut esimerkiksi kunnianhimoisiin suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin, jotka edesauttavat luontokadon pysäyttämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Neljän vuoden uurastus on tullut päätökseen. Näitä tavoitteita pitää alkaa toimeenpanemaan heti huomisesta alkaen”, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toteaa.Lopullinen neuvottelutulos syntyi kokouksen puheenjohtajamaan Kiinan kompromissiehdotuksen pohjalta. ”Tein itse töitä kunnianhimoisten ja konkreettisten tavoitteiden puolesta sekä EU:n sisällä että neuvotteluissa muiden maaryhmien kanssa. Vaikka lopputuloksessa olisi ollut vielä parannettavaa, olen tyytyväinen siihen, että yhteisymmärrys löytyi”, Ohisalo korostaa.Suomi ja EU tavoittelivat Montrealissa vahvaa seurantamekanismia, jotta sopimuksen toimien edistymistä voidaan mitata. Osapuolet sopivat kaikille valtioille yhteisistä mittareista, joita täydennetään lisäksi kansallisesti.”Maailman maat tulevat kirittämään toisiaan, mutta lopulta tavoitteiden toimeenpano riippuu tietenkin kansallisesta politiikasta. Pidän itsestään selvänä sitä, että Suomi tarttuu tähän työhön tulevina vuosina tosissaan”, Ohisalo toteaa.Eroon ympäristölle haitallisista tuistaKokouksen tavoitteiden kunnianhimo ja neuvotteluiden onnistuminen kytkeytyvät vahvasti rahoituspäätöksiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta lajirikkaimmat maat ovat yleensä kehittyviä maita. Luonnon monimuotoisuustoimien rahoittamiseksi päätettiin perustaa uusi rahasto Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility) yhteyteen.”Rahoituksen osalta pidän tärkeänä sitä, että erityisesti vauraat maat tekevät oman osansa. Sen lisäksi sitouduimme täällä kanavoimaan muutkin käytössä olevat rahavirrat luonnon kannalta myönteiseen toimintaan. Julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahaa. Erityisen tärkeää on se, että ympäristön kannalta haitallisista tuista päästään eroon”, ministeri Maria Ohisalo kertoo.Montrealissa sovittiin, että luonnolle haitallisia tukia on poistettava asteittain, vähintään 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Kokouksessa sitouduttiin myös kasvattamaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa rahoitusta 200 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.Kehittyville maille suunnattua luonnon monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta kasvatetaan kaikista rahoituslähteistä vähintään 20 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 30 miljardiin vuosittain vuoteen 2030 mennessä. Suojelualueiden ulkopuolella turvataan kestävää käyttöäVain pieni osa maapallosta on suojeltu, joten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää luonnon kestävää käyttöä myös suojelualueiden ulkopuolella. Neuvotteluissa sovittiin, että maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä vesiviljelyssä tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus. Lisäksi tulee varmistaa, että luonnon kestävällä käytöllä turvataan luonnosta eniten riippuvaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten toiminta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen luonnonvarojen kestävä käyttö.Neuvotteluissa hyväksyttiin myös saasteiden ja vaarallisten kemikaalien määrän vähentäminen vuoteen 2030 mennessä niin, että ne eivät haittaa luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Määrälliset tavoitteet koskevat ravinnepäästöjä ja torjunta-aineiden riskejä, jotka tulee puolittaa. Torjunta-aineiden riskien vähentäminen on tärkeää muun muassa pölyttäjille ja maaperälle.Kokouksessa sovittiin, että valtiot edellyttävät suuria yrityksiä ja rahoituslaitoksia arvioimaan toimintansa vaikutuksia luonnolle sekä tarjoamaan kuluttajille tietoa kestävien kulutustottumusten edistämiseksi. Myös luontokadon juurisyytä eli ylikulutusta halutaan suitsia. Lisäksi jätteen määrää tulee vähentää ja ruokahävikki puolittaa vuoteen 2030 mennessä.Suomi toteuttaa Montrealissa sovittuja tavoitteita oman kansallisen biodiversiteettistrategian keinoin. Strategia on parhaillaan lausuntokierroksella.Tiedotetta täydennetty 19.12.2022 klo 11:45.LisätietojaMinisterin haastattelupyynnöt: ministerin erityisavustaja Heikki Isotalo, puh. +358 40 861 7204Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. +358 29 5250, [email protected]Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, [email protected], p. 0295 250 321Rahoitus ja ilmastoasiat: kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala, [email protected], p. 0295 250 070
YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokous päättyy tänään 19. joulukuuta Montrealissa Kanadassa. Lähes 200 valtiota neuvotteli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tilan vahvistamisesta.
NordenBladet — Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta. Uudistuksilla vahvistetaan entisestään päästökaupan roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi EU:n nykyistä, suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset kattavaa päästökauppaa kiristetään ja siihen sisällytetään meriliikenteen päästöt. Samalla perustetaan kokonaan uusi, nykyisestä päästökaupasta erillinen erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöihin kohdistuva päästökauppa. Lisäksi sovittiin myös päästökauppajärjestelmän toimintaa vakauttavan ns. markkinavakausvarannon vahvistamisesta.”Päästökauppa on osoittautunut menestystarinaksi. Markkinamekanismi takaa, että päästövähennykset kohdistuvat kustannustehokkaasti, puhtaat ratkaisut ovat kannattavia ja päästöillä on hinta. Päästökaupalla ja sen vahvistamisella on myös laaja kotimaisen elinkeinoelämän tuki. Investoinnit ja vihreä siirtymä tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä pitkälle tulevaisuuteen. Koko Euroopan unionin laajuisen päästökaupan asteittainen laajentaminen vastaa tähän tarpeeseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Voimassa olevaa päästökauppaa kiristetään ja laajennetaanEU:n nykyisen, meriliikenteellä laajennetun päästökaupan päästöjä vähennetään 62 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Tämän saavuttamiseksi päästökaton vuosittaista leikkausta kiristetään ja lisäksi päästökattoon tehdään kaksi kertaleikkausta, ensimmäinen vuonna 2024 ja toinen vuonna 2026. Nykyisessä päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan toimijoille ilmaiseksi ja neuvotteluissa sovittiin muutoksista tähän niin sanottuun ilmaisjakoon. Aiemmin tällä viikolla saavutettiin alustava sopu hiilirajamekanismin perustamisesta ja nyt neuvotteluissa sovittiin muun muassa, että ilmaisjako poistuu asteittain 2026-2034 niiltä sektoreilta, joita uusi hiilirajamekanismi vastedes suojaa. Yhdyskuntajätteenpolton sisällyttämisestä päästökauppaan vuodesta 2028 alkaen päätetään komission 2026 antaman selvityksen pohjalta. Meriliikenteen päästöt sisällytetään nykyiseen päästökauppaan asteittain 2024-2026. Päästökauppaan sisällytetään bruttovetoisuudeltaan 5000:n ja sitä suurempien matkustajia tai kaupallista rahtia kuljettavien alusten päästöt niiden liikennöidessä tai satamassa ollessa EU:n sisällä sekä puolet niistä päästöistä, jotka aiheutuvat reiteillä EU:n ulkopuolelle. Kasvihuonekaasuista huomioidaan hiilidioksidin lisäksi vuodesta 2026 lähtien myös metaani ja typpioksiduuli. Talvimerenkulun osalta päästökaupassa huomioidaan alusten jäävahvisteisuus. Rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästökauppa alkaa 2027Neuvotteluissa sovittiin myös täysin uudesta, erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmitykseen kohdistuvasta päästökaupasta. Päästökauppa kattaa näillä toimialoilla käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöt ja näiden toimialojen polttoainejakelijat. Uuden päästökaupan mukainen päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyy vuonna 2027. Poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen tilanteessa järjestelmän käynnistämistä kuitenkin lykätään vuoteen 2028. Sekä rakennusten erillislämmityksen että tieliikenteen päästövähennystavoite tulee jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista osana EU:n taakanjakoasetuksen toimeenpanoa. Uuden päästökaupan arvioidaan edistävän taakanjakoasetuksen tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti. Rakennukset vastaavat tällä hetkellä EU-tasolla noin 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Yli puolet näistä päästöistä sisältyy jo EU:n päästökauppaan, kuten rakennuksissa käytetyn sähköenergian tuotannon päästöt ja pääosin kaukolämmityksen päästöt. Suomessa uusi päästökauppa käytännössä vauhdittaisi rakennusten erillislämmityksen osalta erityisesti öljylämmityksestä pois siirtymistä. Tieliikenne aiheuttaa viidenneksen kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastotoimien sosiaalirahasto tukee haavoittuvimpia ja irtautumista fossiilisista polttoaineistaNeuvotteluissa sovittiin myös ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta. Ilmastotoimien sosiaalirahaston tavoitteena on vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille ja edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista.Rahasto on osa EU:n budjettia ja sitä rahoitetaan päästökaupan huutokauppatuloilla korkeintaan 65 miljardia euroa vuosien 2026-2032 aikana. Jäsenmailta edellytetään 25 prosentin kansallista omarahoitusosuutta. Ennen uuden päästökaupan käynnistymistä sosiaalirahastoa voidaan rahoittaa nykyisen päästökaupan huutokauppatuloilla enintään 50 miljoonan päästöoikeuden edestä. Jäsenmaiden tulee toimittaa komissiolle toimet ja investoinnit sisältävä suunnitelma. Suunnitelmaan sisällytetään rahaston tavoitteen mukaisia rakennus- ja liikennesektorin toimia ja investointeja. Lisäksi jäsenmailla on väliaikainen ja rajattu mahdollisuus sisällyttää myös suoria tulotukia. Suorien tulotukien osuus voi olla korkeintaan 37,5 % suunnitelman arvioiduista kokonaiskustannuksista. EU vähentää päästöjään yli 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessäSunnuntaina aamuyöllä saavutetun alustavan sovun myötä kaikista keskeisimmistä ja kaikista ympäristöneuvoston alaisista 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksista on päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Jo aiemmin alustava sopu on saatu taakanjaosta jäsenmaiden kesken, maankäyttösektorin päästöjen vähentämisestä (LULUCF-asetus), uusien autojen päästörajojen tiukentamisesta, lentoliikenteen päästökaupan uudistamisesta sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston alla hiilirajamekanismin perustamisesta. ”Elämme kriittisiä vuosia sen kannalta, voidaanko maapallon lämpeneminen yhä rajata 1,5 asteeseen. Päästökauppa, taakanjako ja LULUCF-asetus määrittelevät käytännössä EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimon tason. Näistä tehtyjen päätösten myötä EU jatkaa työtään ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Jo ennen alustavaa sopua päästökauppadirektiivistä komissio arvioi, että EU ylittäisi alkuperäisen tavoitteensa ja vähentäisi päästöjään 57 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan uudistuksilla vähennyksiä vauhditetaan edelleen”, sanoo Ohisalo. LisätietojaHeikki Isotalo Ministeri Ohisalon erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt, huom! Montrealissa, aikaero -7 tuntia Suomen aikaan) ympäristöministeriö +358 50 406 6855 [email protected]
Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökaupan uudistamisesta. Uudistuksilla vahvistetaan entisestään päästökaupan roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.
NordenBladet — Suomen Natura-tietokantaa on yhtenäistetty muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kanssa. Viidentoista vesistöreitin esitystapa on muutettu viivamaisesta aluemaiseksi (polygon). Viivamainen aineisto pohjautui vanhoihin paperisiin peruskartta‐aineistoihin eikä kaikilta osin vastannut nykyisiä tarkempia ja ajantasaisempia vesiä kuvaavia paikkatietoaineistoja.Viivamaista Natura 2000 ‐aineistoa tarkennettiin paikkatietomenetelmin siten, että alueiden karttarajaus vastaa uusinta käytettävissä olevaa Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rantaviiva-aineistoa. Lisäksi siltä osin, kun aineistoa ei ollut saatavilla aluemaisena, virtavesialueet ja virtavesiviivat maastotietokannasta muunnettiin viiden metrin levyiseksi alueiksi ja yhdistettiin ne poimittujen virtavesialueiden kanssa.Kokonaan viivamaisilla Natura-alueilla ei aiemmin ole esitetty lainkaan pinta-alaa. Niillä Natura-alueilla, joilla on ollut myös aluemaisia osia, pinta-alana on aiemmin esitetty vain tuon osan pinta-ala. Tehdyn teknisen korjauksen johdosta kaikilla Natura-alueilla on pinta-ala, joka vastaa mahdollisimman hyvin niiden todellista maantieteellistä kattavuutta.Muunnon myötä alueiden digitointi on saatettu vastaamaan nykyistä paikkatietoa kunkin vesistön sijainnista. Tehty tekninen muuntaminen ei muuta kyseisten vesireittialueiden valinnan perusteita tai maantieteellistä ulottuvuutta.Tarkennetut vesireitit pinta-aloineen ovat:FI0100023 Mustionjoki, pinta-ala: 277 ha FI0100085 Siuntionjoki, pinta-ala: 348 haFI0100086 Sipoonjoki, pinta-ala: 58 haFI0100104 Vantaanjoki, pinta-ala: 146 haFI0200091 Karvian luomat, pinta-ala: 24 haFI0200119 Pukanluoma, pinta-ala: 25 haFI0200120 Kiskojoen latvavedet, pinta-ala: 70 haFI0200130 Karvianjoen kosket, pinta-ala: 105 haFI0800110 Ähtävänjoki, pinta-ala: 264 haFI0800111 Lapväärtin jokilaakso, pinta-ala: 438 haFI0900082 Tuomistonjoki, pinta-ala: 0,33 haFI1101202 Kiiminkijoki, pinta-ala: 11545 haFI1300407 Siikajoki-Juujoki, pinta-ala: 149 haFI1301319 Toramojoki, pinta-ala: 3,3 haFI1301912 Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, pinta-ala 31072 haLisätietojaLeila Suvantola lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0433 [email protected]Janne Hesso asiantuntija p. 029 525 0008 [email protected]
Suomen Natura-tietokantaa on yhtenäistetty muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kanssa. Viidentoista vesistöreitin esitystapa on muutettu viivamaisesta aluemaiseksi (polygon). Viivamainen aineisto pohjautui vanhoihin paperisiin peruskartta‐aineistoihin eikä kaikilta osin vastannut nykyisiä tarkempia ja ajantasaisempia vesiä kuvaavia paikkatietoaineistoja.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka.”Olemme tähän asti epäonnistuneet luontokadon pysäyttämisessä sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Paraikaa käynnissä olevan YK:n luontokokous on yhteiskuntamme kohtalonkysymys: sen tulos viitoittaa tietää koko maailmalle. Tarvitsemme sitovat tavoitteet ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tämä edellyttää työtä myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia laaditaan, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Lajien ja luontotyyppien uusimpien uhanalaisuusarviointien mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12 prosenttia ovat uhanalaisia. Luonnonvarojen ylikulutus, maankäyttö ja rakentaminen ovat luontokadon merkittävimpien syiden joukossa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Lisäksi viimeistään strategiakauden lopussa vuonna 2035 Suomi on luontopositiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että monimuotoisuuden tila on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2020 ja inhimillinen toiminta alkaa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.Strategiassa asetetaan myös suojelutavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on mm. suojella 30 % maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja 10 % metsämaista vuoteen 2035 mennessä.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan mukanaoloaStrategia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet. Kevään 2022 aikana sidosryhmätilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä.Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Luontoraatiin osallistui kevään aikana 60 vapaaehtoista. Osallistujat valittiin satunnaisotoksella 5000 suomalaisen joukosta niin, että raati edusti mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.Luontokadon pysäyttämisen edellytyksenä on koko yhteiskunnan toimintatapojen muuttaminen kestäväksi. Siksi kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian toimeenpanoon tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Strategiaa toimeenpaneva kansallinen luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma valmistuu kevään 2023 aikana ja sen valmistelua jatketaan edelleen yhdessä sidosryhmien kanssa.Suomen biodiversiteettipolitiikan kivijalkaSuomen biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan. Kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia viitoittaa käynnissä olevaa työtä Suomen sitoumuksiksi EU:n biodiversiteettistrategiaan.Lausuntoja strategiasta voi antaa 27.1.2023 saakka. Strategiaa täsmennetään lausuntopalautteen, hallituksen sisällä käytävien keskustelujen ja YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen tulosten perusteella. Tavoitteena on, että strategia valmistuu alkuvuodesta 2023.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Lausuntoja voi antaa 27.1.2023 saakka.
NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Kaavamääräysten yhtenäistyminen helpottaa niin valtion viranomaisten kuin kuntien työtä. Kansallisiin kaavamääräyksiin liittyvä Otakantaa-kysely on auki 10.1.2023 asti.Kansallinen kaavamääräyskokoelma -hanke luo perustaa sille, miten kaavat laaditaan, kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa. Nykyiset oppaat kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä korvataan verkkojulkaisulla, ja tulevaisuudessa kaavamääräykset laaditaan tietomallimuodossa kaavamääräyslajikoodiston pohjalta.– Kaavamääräyskokoelman uudistamisessa kehitetään yhtenäisiä määräyksiä ja visualisointitapoja, joita kaavasuunnittelussa voi käyttää. Vaikka määräyksiä uudistetaan ja yhtenäistetään kansallisesti, jatkossakin kuntien on mahdollisia tehdä omia, kuntakohtaisia visualisointeja ja määräyksiä, ympäristöneuvos Samuli Alppi ympäristöministeriöistä kertoo.Kaavamääräyskokoelman uusimisen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän myötä kaavan laatija lisää siihen liittyvän tiedon yhteisen tietomallin mukaisessa, koneluettavassa muodossa. Nyt auki olevassa Otakantaa-kyselyssä kysytään kaavoituksen ja siihen liittyvien ohjelmistojen ja tietomallien parissa työskenteleviltä näkemyksiä siihen, mistä palikoista tietomallin mukainen koneluettava kaava muodostuu. Näkemyksiä kysytään sekä rakenteeseen että kaavamääräysten sisältöön.– Kyselyllä halutaan varmistaa tietomallin ja sen rakenteen toimivuus. Kaavatietomallista halutaan tehdä sellainen, että sen perusteella voi tehdä kaavamääräyskokoelman mukaista kaavaa, projektipäällikkö Seija Lonka Suomen ympäristökeskus SYKEstä selostaa.Siirtyminen tietomallimuotoisiin kaavoihin ei välttämättä näy asukkaalle tai päättäjälle mitenkään.– Kaavakartta voi jatkossa näyttää samalta kuin ennenkin. Kaavaan on tulevaisuudessa kuitenkin mahdollista liittää enemmän tietoa kuin pelkästään visuaaliselta, ihmisluettavalta kartalta voi lukea. Yhtenäisessä muodossa olevien kaavaan liitettyjen tietojen avulla kaavaan voi digitaalisesti sukeltaa syvemmälle, kun kuva kätkee taakseen älykästä tietoa, Alppi kuvailee.Kaavatietomalli ja -määräyslajit on suunniteltu päivitettäviksi ja kaavamääräystyyppejä voidaan lisätä myöhemmin tarvittaessa. Päivittämisen hallintamallia kehitetään parhaillaan.Tieto yhteen paikkaan, yhtenäisessä muodossaYhtenäisessä, koneluettavassa muodossa olevat kaavat palvelevat sekä kuntia että valtion viranomaisia . Jatkossa kaavatiedot täytyy toimittaa vain kerran yhteen paikkaan, rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Kaavoituksen kehittymistä voidaan seurata alueellisella ja valtakunnallisella tasolla aiempaa tehokkaammin.– Kaikki valtion viranomaiset saavat tiedot järjestelmästä. Tulevaisuudessa on helpompi seurata valtakunnallisesti esimerkiksi sitä, millaisia pinta-aloja varataan mihinkin käyttöön, projektipäällikkö Lonka hahmottelee.– Kun lisäksi rakennustieto on samassa järjestelmässä, voidaan helpommin selvittää, esimerkiksi missä on rakentamattomia tontteja, Lonka jatkaa.Alppi ja Lonka korostavat, että kaavamääräysten uudistaminen ja siirtyminen tietomallien mukaiseen koneluettavaan kaavaan ei rajoita kuntien mahdollisuuksia tehdä kaavaa.– Valtakunnallisesti tarkasteltuna valtaosa asema- ja yleiskaavoissa säädeltävistä asioista on hyvin samanlaisia. Kokonaisuudessa kuntakohtaiset erot ovat melko pieniä, ja niitä voi jatkossakin tuoda kaavoihin, Alppi painottaa.Yhtenäisyyttä kaavoitukseenMonella kunnalla on käytössä paikkatieto-ohjelmisto, ja tieto voi jo olla rakenteisessa muodossa. Tieto ei ole kuitenkaan yhtä yksilöityä kuin tulevaan kaavatietomalliin on kaavailtu. Uuden tietomallin käyttöönottaminen vaatii päivityksiä kuntien ohjelmistoihin; vaihtoehtoisesti tietomallin mukaista kaavaa voi laatia avoimen lähdekoodin ohjelmistolla.– Naapurikunnat tekevät usein kaavoja samanlaisilla rakenteilla. Jatkossa niitä on helpompi verrata keskenään. Kaavoittajan on helppo käydä katsomassa valtakunnallisesta järjestelmästä, miten joku toinen on saman asian kaavamääräykseen muotoillut. Tai järjestelmästä voi etsiä vaikka jollekin alueelle kaavoitetut autopaikat, Lonka kertoo.Esimerkit kaavamääräyksien muotoilusta saadaan jatkossa välitettyä kunnille tietojärjestelmätoimittajien kautta. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden keskeisiin kaavamääräyksiin määritellään yhtenäinen muotoilu.– Yhteisen järjestelmän ja yhtenäisten toiminta- ja tietomallien avulla valtakunnallisesti merkittäviin keskeisiin asioihin saadaan yhtenevyyttä, Seija Lonka jatkaa.Yleis- ja asemakaavoihin liittyvä koodisto ja tietomalli viimeistellään alkuvuoden 2023 aikana. Kaavojen sisällöllisten asioiden kehittämistä jatketaan ympäristöministeriössä vielä tämän jälkeen. Myös maakuntakaavoille laaditaan oma tietomalli ja kaavamääräyskokoelma alkuvuoden 2023 aikana.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 lähtien. Kunta voi toimittaa tietomallimuotoista kaavaa tietojärjestelmään vuoden 2024 alusta alkaen. Velvoite kaavojen saattamiseksi järjestelmään alkaa vuonna 2029. SYKE vastaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehityksestä. Järjestelmän kehitystyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä.Vastaa kaavamääräyskokoelmaan liittyvään kyselyyn viimeistään 10.1.2023 Otakantaa.fi-palvelussa.Lisätietoja rakennetun ympäristön digimuutoksesta ym.fi/ryhti
Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa Suomeen laaditaan uusi kansallinen kaavamääräyskokoelma. Kaavamääräysten yhtenäistyminen helpottaa niin valtion viranomaisten kuin kuntien työtä. Kansallisiin kaavamääräyksiin liittyvä Otakantaa-kysely on auki 10.1.2023 asti.
