NordenBladet — Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Erityisesti suurten aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Valmisteltavan ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista.Kaavoituksella ja rakentamista koskevilla luvilla aurinkovoimaloiden rakentamista sovitetaan muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön. Sujuvat ja mahdollisimman yhtenäiset käytännöt edistävät aurinkoenergian hyödyntämistä.Juuri nimetty ohjausryhmä pyrkii yhtenäistämään kaavoitusta ja rakentamista ja selvittää aurinkovoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Lisäksi se antaa näkemyksensä kaavoitus- ja lupamenettelyjen soveltamisesta, kun voimaloita sijoitetaan erilaisiin kohteisiin. Ohjausryhmä toimii avoimesti ja vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa, järjestää tilaisuuksia ja kuulee asiantuntijoita.Ohjausryhmällä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia voimaloiden rakentamista koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja esittää näkemyksensä aurinkoenergian edistämiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi. Ohjausryhmän toimikausi on 15.3.2023–15.4.2024.Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Sanna Andersson ympäristöministeriöstä.Jäsenet ja varajäsenet:ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö
ympäristöneuvos Seija Rantakallio, ympäristöministeriö
lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, ympäristöministeriö
lainsäädäntöneuvos Mirkka Saarela, ympäristöministeriö
erityisasiantuntija Kati Veijonen, työ- ja elinkeinoministeriö
varajäsen erityisasiantuntija Outi Vilen, työ- ja elinkeinoministeriö
johtava asiantuntija Juha-Pekka Vartiainen, ELY-keskus
varajäsen ylitarkastaja Miia Ketonen, ELY-keskus
kehittämispäällikkö Anne Jarva, Suomen Kuntaliitto 
varajäsen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Suomen Kuntaliitto
varajäsen erityisasiantuntija lakimies Minna Mättö, Suomen Kuntaliitto
asiantuntija Marja Rankila, Energiateollisuus 
varajäsen asiantuntija Heidi Lettojärvi, EnergiateollisuusAurinkovoimaloiden kaavoitusta ja lupamenettelyä koskevan oppaan valmistelu HankeikkunassaLisätiedotAntti Irjala
Ympäristöneuvos
Rakennetun ympäristön osasto, alueidenkäyttö
[email protected]
p. 0295250102Sanna Andersson
Erityisasiantuntija
Rakennetun ympäristön osasto, alueidenkäyttö
[email protected]
p. 0295250063

Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Erityisesti suurten aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Valmisteltavan ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Strategialuonnos oli lausunnoilla 14.12.2022-27.1.2023. Lausuntoja annettiin yhteensä 158 kappaletta. Valtaosa lausunnonantajista pitää luontokadon pysäyttämistä tärkeänä ja strategiaa tarpeellisena. Lausuntopalautteessa korostuu laajan osallistumisen merkitys strategian toimeenpanossa ja toisaalta koherenssi muun strategisen suunnittelun kanssa. Monet lausujat kiittävät luontokadon juurisyiden kattavaa tunnistusta. Lisäksi useissa lausunnoissa korostetaan kestävyyden kaikkien ulottuvuuksien huomioimista.  Useat lausunnonantajat pitävät strategian valmistelua kiitettävän laaja-alaisena ja sidosryhmiä osallistavana: valmistelu on ollut kattavaa, asiantuntijoita on kuultu ja strategiaa on pyritty uudistamaan tietopohjaisesti. Arvokkaaksi todetaan erityisesti se, että kansalaisia ja nuoria on otettu mukaan valmisteluun.Lausunnonantajat näkevät strategialla olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin. Useissa lausunnoissa tuodaan esiin lisätarpeita strategian vaikutusten arviointiin liittyen. Monissa lausunnoissa todetaan, että riittävälle tarkkuustasolle voidaan arvioinnin osalta päästä vasta toimintaohjelman valmistuttua. Useat lausunnonantajat korostavat seurannan merkitystä paitsi strategian vaikutustenarvioinnille myös toimeenpanolle. Useat lausunnonantajat peräänkuuluttavat kattavien, helposti hyödynnettävien mittarien kehittämistä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eri sidosryhmät voivat osallistua strategian toteutukseen.  Sidosryhmät mukana jokaisessa strategian vaiheessaKansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2021 Biodiversiteettiareena 2021 -työpajasarjalla, jonka jälkeen valmistelutyö jatkui vuoden 2021 toimineissa ympäristöministeriön nimittämissä alatyöryhmissä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet ja keväällä 2022 tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä. Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi.Strategian valmistelu jatkuuKansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa, vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta.  Uutta strategiaa laaditaan, koska edellisen toimikausi päättyi vuoteen 2020. Sekä YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, jonka osapuoli Suomi on, sekä uudistettu luonnonsuojelulaki edellyttävät, että Suomessa laaditaan kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ja sitä toteuttavat toimintaohjelma.Strategian käsittely valtioneuvoston sisällä jatkuu ja jatkovalmistelua on ohjannut lausuntopalautteen lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolikokouksessa sovittu uusi kansainvälinen kehys luontokadon pysäyttämiselle. Kehyksessä määritellään muun muassa, että suojelualueiden määrää kasvatetaan maailmanlaajuisesti 30 prosenttiin maa- ja sisävesialueilla sekä merialueilla ja että luonnon tilan parannetaan ja elinympäristöjä ennallistamista lisätään 30 prosenttiin heikentyneistä elinympäristöistä.

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.Euroopan komissio antoi 26. lokakuuta 2022 ehdotuksen ilmanlaatudirektiivistä. Direktiiviehdotuksella yhdistettäisiin kaksi nykyistä ilmanlaatua koskevaa direktiiviä uudelleenlaadituksi ilmanlaatudirektiiviksi. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella jo vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto tukee kannassaan komission keskeistä ehdotusta, jonka mukaan terveyden ja ympäristön suojelemiseksi asetettuja ilmanlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita tiukennettaisiin, jotta ne olisivat lähempänä Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 antamia suosituksia. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin terveydelle kaikkein vaarallisimpien pienhiukkaspitoisuuksien vähentämiseen. Eräät ilmanlaatulaatutavoitteet muutettaisiin oikeudellisesti sitoviksi laatuvaatimuksiksi.Valtioneuvosto suhtautuu muihinkin ehdotettuihin lainsäädännön tiukennuksiin pääosin myönteisesti. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että nykyinen ero oikeudellisesti sitovien ilmanlaatuvaatimusten ja oikeudellisesti sitomattomien ilmanlaatuvaatimusten välillä tulisi säilyttää. Näin ollen ilmanlaatutavoitteisiin ei tulisi liittää yhtä tiukkoja seurantamenetelmiä, kuin ilmanlaadun raja-arvoihin ja muihin ilmanlaatuvaatimuksiin. Ilmanlaatutavoitteiden noudattamiseksi edellytettävien toimien ei myöskään tulisi olla yhtä tiukkoja kuin mitä ilmanlaatuvaatimuksilta edellytetään. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että seurantavelvoitteiden tiukennukset olisivat oikeassa suhteessa niistä saatuun hyötyyn.
Valtioneuvosto toimitti tänään 9. maaliskuuta 2023 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden ilmastolain nojalla perustettava saamelainen ilmastoneuvosto aloittaa keväällä toimintansa. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Valtioneuvosto hyväksyi tänään 9. maaliskuuta asetuksen saamelaisesta ilmastoneuvostosta. Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton asiantuntijaelin. Sen tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.”Ilmaston kuumeneminen vaikuttaa erityisellä tavalla saamelaiseen kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin, jotka perustuvat arktiseen luontoon. Siksi on välttämätöntä, että saamelaisten alkuperäiskansan tietämys voidaan ottaa vahvasti mukaan ilmastopolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. Saamelaisella ilmastoneuvostolla on mahdollisuudet myös toimia kansainvälisenä edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä alkuperäiskansan oikeudet huomioivalle ilmastopolitiikalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ilmastoneuvosto tuottaa tietopohjaa saamelaiskulttuurin
ja saamelaisten oikeuksien näkökulmastaNyt hyväksytyllä asetuksella täsmennetään ilmastolain säännöksiä saamelaisesta ilmastoneuvostosta: Saamelaisessa ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Muut ilmastoneuvoston jäsenet edustavat ympäristötieteitä tai muita keskeisiä tieteenaloja.Ilmastoneuvoston tehtävänä on muun muassa tuottaa tietopohjaa saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien näkökulmasta kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arviointia ja seurantaa varten. Saamelaiskulttuuri erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselleIlmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa. Saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle, sillä perinteinen saamelaiskulttuuri on kytköksissä arktiseen luontoon.Saamelainen ilmastoneuvosto on maailmanlaajuisesti ainutkertainen kansallinen elin, joka ottaa huomioon alkuperäiskansojen oikeudet.
Ilmastoneuvoston asettamista valmistellaan kevään 2023 aikana.

Uuden ilmastolain nojalla perustettava saamelainen ilmastoneuvosto aloittaa keväällä toimintansa. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön uudella säädösvalmisteluhankkeella halutaan parantaa kaivosten koko elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä ja vähentää toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että kaivosten ympäristönsuojelusta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Hankkeessa täydennetään niin kaivannaisjätesääntelyä kuin kaivoksilta ympäristönsuojelulain nojalla vaadittavia vakuuksia. Samalla sääntelyä kaivosten ympäristönsuojelua ohjaavista suunnitelmista uudistetaan.Kansallinen kaivannaisjätesääntely ei täysin vastaa EU:n kaivannaisjätedirektiivin vaatimuksia. Puutteita on erityisesti kaivannaistoimintaa koskevissa suunnitelmissa: kaivannaisjätteiden jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmissa ja suunnitelmien sisällön säännöllisessä tarkistamisessa. Myös kaivannaisjätteitä koskevia lupahakemuksen sisältövaatimuksia ja lupapäätöksen määräysten sääntelyä on tarpeen täydentää kaivosten ympäristölupaharkkinnan sujuvoittamiseksi. Pitkäaikaisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi kaivosten toiminta ja jätehuolto tulee suunnitella sulkeminen huomioiden niin, että jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmat laaditaan jo toiminnan suunnitteluvaiheesta alkaen mahdollisimman kattaviksi ja niitä päivitetään säännöllisesti toiminnan edetessä. Koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten näkökulmasta keskeisiä ovat myös vesienhallintasuunnitelma ja tarkkailusuunnitelma.Ympäristönsuojelulaki vaatii kaivoksilta jätteenkäsittelyn vakuutta. Jätevakuudella katetaan kaivosten jätehuoltovelvoitteista, kuten rikastushiekka-altaiden ja sivukivialueiden sulkemisesta ja sen jälkeisestä suotovesien käsittelystä ja tarkkailusta sekä jätealueiden vaikutusalueen kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset. Vakuus ei kuitenkaan kata kaikkia kaivosten ympäristöturvalliseen sulkemiseen ja jälkihoitoon kuuluvia vesien hallinnan ja käsittelyn toimia, koko kaivostoiminnan vaikutusalueen kunnostamista ja maisemointia sekä seurantaa ja tarkkailua toiminnan päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus selvittää, mikä sääntelyssä mahdollisesti estää tai rajoittaa kaivannaisjätteiden hyödyntämistä ja tuotteistamisesta ja miten sääntelyllä voitaisiin edistää kaivannaisjätteiden ympäristöturvallista kiertotaloutta.Hanke kestää vuoden 2025 kevääseen saakka, jolloin valtioneuvoston on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle. Valmistelutyö tehdään ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosastolla virkatyönä, ja sidosryhmiä kuullaan eri tavoin työn edetessä.Valmistelussa hyödynnetään valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana syksyllä 2022 julkaistua selvitystä ”Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset” sekä hankkeen aikana tehtäviä vaikutusarvioita. Kaivoksia koskevaa vakuussääntelyä on viime aikoina kehitetty niin juuri muutetussa kaivoslaissa kuin ympäristönsuojelulaissa, kun jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä tarkistettiin vuonna 2022.Eduskunta edellytti kaivoslain muutoksen hyväksymisen yhteydessä 20.2.2023 lausumassaan, että työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö yhteistyössä selvittävät, tulevatko kaivannaisjäteasetuksen mukaiseen jätehuoltosuunnitelmaan sisältyvät toimet riittävästi huomioiduksi jätevakuudessa ja miten jätehuoltosuunnitelma voidaan paremmin huomioida kaivoslupaprosessissa. Lisäksi lain muutosta koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 41/2022 vp) valiokunta piti tärkeänä, että kaivannaisjätteiden sääntely ja kaivostoimintaa koskevaa vakuusjärjestelmää arvioidaan kattavasti.Kaivoksia koskevaa vakuussääntelyä on viime aikoina kehitetty niin juuri muutetussa kaivoslaissa kuin ympäristönsuojelulaissa, kun jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä tarkistettiin vuonna 2022.

Ympäristöministeriön uudella säädösvalmisteluhankkeella halutaan parantaa kaivosten koko elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä ja vähentää toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että kaivosten ympäristönsuojelusta huolehditaan kaikissa tilanteissa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Lapin maakuntaan, pääasiassa Länsi-Lapin ja eräille Itä-Lapin alueille.Asetusluonnokset ovat olleet aiemmin lausunnolla vuonna 2019. Lausuntoja pyydetään uudelleen, koska asetukset annetaan uuden 1.6.2023 voimaantulevan luonnonsuojelulain nojalla ja edellisestä lausuntokierroksesta on kulunut huomattavan pitkä aika. Lausuntoja pyydetään 14.4.2023 mennessä.Lapin maakuntaan on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 75 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 72 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 70 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 2 000 hehtaaria.Lapin maakunnan länsiosaan perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Rovaniemen ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon, Ranuan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien alueella. Neljä aluetta sijaitsee Itä-Lapissa Kemijärven kaupungin, Sallan ja Sodankylän kuntien alueilla, yhden alueen osa on Posion kunnassa ja kahden alueen osia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin kunnassa ja Pudasjärven kaupungissa.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Lapin maakuntaan, pääasiassa Länsi-Lapin ja eräille Itä-Lapin alueille.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ravinteiden kierrätykseen on tarjolla poikkeuksellisen merkittäviä tukimahdollisuuksia. Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelma sekä maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, jota Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hallinnoi, tarjoavat tukirahoitusta yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Molemmat ohjelmat edistävät kestävän kehityksen tavoitteita, parantavat ravinneomavaraisuutta ja turvaavat huoltovarmuutta, mutta ohjelmien väliltä löytyy erojakin. Hakijan kannattaakin ennen hakuprosessin aloittamista tutustua ohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ohjelmien yhteyshenkilöihin voi tarvittaessa olla yhteydessä ennen prosessin aloittamista.  Nyt kannattaa tarttua tarjolla oleviin rahoitusmahdollisuuksiin! Molemmissa ohjelmissa hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti ja nyt käynnissä olevat hakujaksot päättyvät 31.3.2023. Hakuohjeet ja tulevien hakujaksojen aikataulut löydät ohjelmien verkkosivuilta.Tule kuulemaan ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista webinaareihinRavinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma: Ravinnekierrätyksen rahoitusmahdollisuudet -webinaari 22.3.2023 klo 12–14. Ilmoittaudu tästä!Ravinteiden kierrätysohjelma: Vuoropuheluwebinaari Raki-ohjelman rahoitusmahdollisuuksista 18.4.2023 klo 13–14.30. Ilmoittaudu tästä!Ravinteiden kierrätysohjelmaTukea voidaan myöntää investoinneille sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille (TKI), jotka edistävät yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa ja/tai jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai jätevesien energiapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita. Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025. Tuki vaihtelee investointihankkeissa 40 – 60 prosentin välillä ja TKI-hankkeissa 25 – 80 prosentin välillä. Tukea voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yhtiöt ja toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt (ei yksityishenkilö, toiminimi tai valtion virasto tai laitos).Ohjelmasta on myönnetty tukea noin 30 miljoonaa euroa noin 130 hankkeelle vuodesta 2012 alkaen.Tarkemmat tiedot ja hakemuksen jättäminenYmpäristöministeriö: Ravinteiden kierrätyksen hankehaut

Ravinteiden kierrätykseen on tarjolla poikkeuksellisen merkittäviä tukimahdollisuuksia. Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelma sekä maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, jota Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hallinnoi, tarjoavat tukirahoitusta yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kutsuivat torstaina 2. maaliskuuta koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Keskustelun tavoitteena oli kirkastaa yhteistä tilannekuvaa ja löytää ratkaisuja nielujen vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.Pyöreä pöytä kuuli alustukset maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsäbiotalouden tiedepaneelilta ja Ilmastopaneelilta. Alustukset korostivat, että toimia hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan kiireellisesti, ja osoittivat, että nettonielua voidaan kasvattaa hyvin erilaisilla toimilla.Hiilelle hintaTärkeään rooliin puheenvuoroissa nousi hiilen hinnoittelu ja markkinamekanismien valjastaminen tukemaan myös hiilensidontaa. Keskustelussa korostui tarve sovittaa yhteen ilmasto- ja luontotavoitteita. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanon merkitystä painotettiin – ja pöydän ympärillä peräänkuulutettiin myös valtion strategisten suunnitelmien ja niiden taustalla olevien laskelmien päivittämistä vastaamaan tilannekuvaa.Pyöreän pöydän keskustelu korosti, että metsät ovat merkittävä osa Suomen taloutta ja biopohjaiset tuotteet tärkeä osa ilmastokriisin ratkaisua. Metsien kasvun lisäämistä ja metsien terveyden ylläpitämistä pidettiin tärkeänä, mutta toisaalta kaivattiin myös hakkuutasojen rajoittamista luonnon ja ilmaston kannalta kestäviksi. Keskeisinä toimina pidettiin muun muassa puutuotteiden jalostusarvon nostamista ja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostamista. Myös teknologisten nielujen rooli nousi esiin. Maaperäpäästöjen vähentämistä jatkuvan kasvatuksen avulla suometsissä pidettiin olennaisena osana maankäyttösektorin ilmastotyötä. Metsänomistajien neuvontaan nielujen vahvistamiseksi ja kasvun lisäämiseksi tulee panostaa vastedeskin.”Keskustelussa kävi hyvin ilmi, että eri vaihtoehtoja ja ratkaisuja on. Samalla on selvää, että tarvitsemme näkökulmien lähestymistä hiilinielujen omistajien, käyttäjien ja hallinnon ja järjestöjen välillä. Kaikkien näkökulmien yhteensovittaminen ei ole helppo tehtävä, mutta siihen on silti seuraavankin hallituksen tartuttava aktiivisesti”, summasi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.”Jotta suomalaiset innovatiiviset puupohjaiset ratkaisut menestyvät maailmalla, meidän on yhdessä varmistettava, että myös puuntuotanto on sopusoinnussa metsiemme hiilinielun ja metsäluonnon kanssa. Keskustelua alan tulevaisuudesta ja menestyksen eväistä tarvitaan vastedeskin”, painotti myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Metsäalan pyöreään pöytään osallistuivat ministeriöiden virkahenkilöiden lisäksi Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta, Stefan Borgman Metsäalan asiantuntijat ry:stä, Sami Oksa UPM:stä, Harri Huupponen Metsänhoitoyhdistyksestä, Juha Jumppanen Metsä Groupista, Anssi Kainulainen MTK ry:stä, Kaisa Kosonen Greenpeacesta, Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä, Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä, Harri Laurikka Bioenergia ry:stä, Paula Lehtomäki Metsäteollisuus ry:stä, Jari Liski Ilmatieteen laitokselta, Tommi Maasilta Kuntaliitosta, Juha Niemelä Metsähallituksesta, Mai Suominen WWF:stä, Kimmo Collander Maanomistajain Liitto ry:stä, Mats Nylund SLC:stä, Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta, Simo Jaakkola Koneyrittäjät ry:stä, Jyri Seppälä Ilmastopaneelista, Kari Korhonen Luonnonvarakeskuksesta, Jaana Kaipainen Suomen metsäkeskuksesta sekä Pekka Kallio-Mannila Stora Ensolta.Kuvia tilaisuudesta YM:n kuvapankissaLisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Lasse Kontiola
Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja
p. 0400 694 233
[email protected]Tuomo Kalliokoski
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 053
[email protected]Erno Järvinen
Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2150
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kutsuivat torstaina 2. maaliskuuta koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Keskustelun tavoitteena oli kirkastaa yhteistä tilannekuvaa ja löytää ratkaisuja nielujen vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on päivitetty. Ilmansuojeluohjelmalla tähdätään ilmansaasteiden, kuten pienhiukkasten ja typpidioksidin, aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen. Ilmansuojeluohjelma on laadittu vuonna 2019 ja se tulee päivittää neljän vuoden välein. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Suomessa matalat, eikä päivitetyssä ilmansuojeluohjelmassa esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.Valtioneuvosto hyväksyi ilmansuojeluohjelman päivityksen 2. maaliskuuta. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on laadittu vuonna 2019 EU:n päästökattodirektiivin mukaisesti.Ohjelma sisälsi toimet, joilla direktiivissä säädetyt rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Nyt hyväksytyssä päivityksessä on esitetty päivitetyt päästöinventaariot, päästöskenaariot ja ilmanlaatutiedot sekä ajantasaiset tiedot kansallisesta politiikkakehityksestä, vastuunjaosta ja ekosysteemiseurannasta. Lisäksi päivityksessä on esitetty yhteenvedot ilmansuojeluohjelman ja maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Suomessa ovat edelleen matalia moniin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Ilmansaasteista aiheutuu kuitenkin terveys- ja ympäristöhaittoja myös Suomessa.”Ilmansuojelutilanne on Suomessa onneksi melko hyvä, ja viime vuosikymmenten aikana ilmansaastepäästöt ovat vähentyneet. Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ilmansuojelutyötä on kuitenkin edelleen jatkettava määrätietoisesti. Kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanoverkon ja sen alaisten teemaryhmien tärkeää työtä on tarkoitus jatkaa kohti ilmansuojeluohjelman tavoitevuotta 2030.”, toteaa erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä. Päästöinventaariotiedot osoittavat, että Suomi saavutti kaikkien päästökattodirektiivin mukaisten ilmansaasteiden päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020.  Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomen ennustetaan saavuttavan uudet, tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Tämän vuoksi ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmassa esiteltyjen lisätoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Nämä toimenpiteet tähtäävät etenkin pienpolton päästöjen sekä liikenteen pakokaasu- ja katupölypäästöjen vähentämiseen. Myös erillisen maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimeenpanoa jatketaan.  

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 on päivitetty. Ilmansuojeluohjelmalla tähdätään ilmansaasteiden, kuten pienhiukkasten ja typpidioksidin, aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen. Ilmansuojeluohjelma on laadittu vuonna 2019 ja se tulee päivittää neljän vuoden välein. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Suomessa matalat, eikä päivitetyssä ilmansuojeluohjelmassa esitetä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on 2,6 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 2.3.–18.4.2023.Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatetta. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maatuulivoima, merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista.770 000 euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.Ympäristöministeriö on myöntänyt kahdella aikaisemmalla hakukierroksella 35 kunnalle ja maakunnalle avustuksia yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.Hakulomake: Avustushaku vihreän siirtymän investointihankkeiden edistämiseksiLisätietoja ei merkittävää haittaa -periaatteesta (ymparisto.fi)

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on 2,6 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 2.3.–18.4.2023.

Lähde: ym.fi