NordenBladet — Suomen Latu palkitsi ympäristöministeriön Vuoden liikuttaja -tunnustuksella kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian laatimisesta. Suomen Latu jakoi Vuoden liikuttaja -tunnustuksen Tampereella järjestetyssä kevätkokouksessa viime sunnuntaina.”Tulevaisuudessa ulkoilijoiden joukko lienee yhä moninaisempi – liikkumiseen käytetään sekä perinteisiä että uusia, vielä tuntemattomia tapoja. Toivottavasti pystymme jatkossakin yhteistyöhön, tuoreiden näkökulmien tunnistamiseen ja uusien liikkujien aktivoimiseen, jotta niin suomalaiset kuin luonto voisivat hyvin”, totesi ylijohtaja Tarja Haaranen kiitospuheessaan. Haaranen toimi virkistyskäytön strategiaa valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtajana.Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 valmisteltiin laaja-alaisessa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Strategian valmisteluun osallistuivat monet ministeriöt, ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut, Kuntaliitto sekä joukko tutkijoita ja järjestöjen asiantuntijoita. Strategiaa varten tehtiin kansalaiskysely, johon vastasi yli 8000 henkilöä.Tällä hetkellä ympäristöministeriön asettama koordinaatioryhmä valmistelee strategian toimeenpanosuunnitelmaa. Tulevista toimenpiteistä kiinnostuneiden on mahdollista osallistua ympäristöministeriön webinaariin maanantaina 15.5. klo 13.00-14.30. Ilmoittaudu webinaariin luonnon virkistyskäytön strategian toimeenpanosta Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategia 2030
Suomen Latu palkitsi ympäristöministeriön Vuoden liikuttaja -tunnustuksella kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian laatimisesta. Suomen Latu jakoi Vuoden liikuttaja -tunnustuksen Tampereella järjestetyssä kevätkokouksessa viime sunnuntaina.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää saamelaiskäräjiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta sekä ilmastopaneelilta jäsenehdotuksia saamelaiseen ilmastoneuvostoon. Myöhemmin käynnistetään haut myös ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäseniksi.Saamelainen ilmastoneuvosto asetetaan ensimmäistä kertaa uuden ilmastolain sekä ilmastoneuvostoa koskevan asetuksen nojalla. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Muut jäsenet edustavat ympäristötieteitä tai muita keskeisiä tieteenaloja.Ympäristöministeriö on lähettänyt pyynnön jäsenten ehdottamisesta saamelaiskäräjille, yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, ilmastoneuvoston tehtävien kannalta keskeisille ammattikorkeakouluille sekä Suomen ilmastopaneelille. Saamelaiskäräjät voivat ehdottaa jäseniksi perinteisen tiedon haltijoita, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat puolestaan ehdottaa ilmastoneuvostoon tutkijajäseniä.Organisaatioiden tulee toimittaa omat ehdotukset ilmastoneuvoston jäseniksi kootusti ympäristöministeriöön 2.6.2023 mennessä. Asettamispäätöksen tekee valtioneuvosto ympäristöministeriön esityksestä ja tavoitteena on, että saamelainen ilmastoneuvosto asetetaan kesän 2023 aikana. Ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäsenhaku aukeaa kevään ja kesän aikanaSaamelaisen ilmastoneuvoston lisäksi ympäristöministeriö on julkaisemassa kevään ja kesän aikana haut Suomen ilmastopaneelin ja Suomen luontopaneelin jäseniksi. Kummankin paneelin nelivuotinen kausi tulee päätökseen vuoden lopussa.Pyyntö jäsenehdokkaiden nimeämisestä ilmastopaneeliin lähetetään korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille toukokuun aikana. Pyyntö jäsenehdokkaiden nimeämisestä luontopaneeliin lähetetään tutkimuslaitoksille viimeistään elokuussa.Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat ehdottaa jäseniksi useaa ehdokasta kerrallaan. Saamelaisen ilmastoneuvoston, ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäsenyydestä kiinnostuneet hakijat voivat pyytää hakuun liittyvät asiakirjat oman organisaation kirjaamosta.Suomen ilmastopaneeli ja Suomen luontopaneeli asetetaan uudelle kaudelle vuoden 2023 loppuun mennessä.
Ympäristöministeriö pyytää saamelaiskäräjiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta sekä ilmastopaneelilta jäsenehdotuksia saamelaiseen ilmastoneuvostoon. Myöhemmin käynnistetään haut myös ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäseniksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ryhmän työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. Esteettömyyteen vaikuttava sääntely ja ohjaus pilkkoutuvat eri hallinnonaloille, minkä vuoksi koordinaatiota on vahvistettava, ja asiaa kannattaa tarkastella läpileikkaavasti ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.Rakennetun ympäristön esteettömyys vaikuttaa kaikkien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin yhteiskunnan jäseninä. Se vaikuttaa siihen, kuinka voi käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Rakennetun ympäristön esteettömyys on ominaisuus, joka on huomioitava tilojen ja ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen ylläpitäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa huomiota käytössä ja kunnossapidossa sekä korjaus- ja muutostöissä.Velvoittavat määräykset koskevat uudisrakentamista ja rakennusluvanvaraisia korjaus- ja muutoshankkeita. Siitä johtuen esteettömiä tiloja ja palveluja on saatavilla parhaiten siellä, missä rakennetaan uutta. Muualla esteettömyydessä olevia puutteita joudutaan tällä hetkellä usein paikkaamaan yksittäisillä ratkaisuilla. Parempaa ennakointia tarvitaan kaikkialla myös väestön ikääntymisen vuoksi.Esteettömyys on kannattava investointi, jonka avulla vahvistetaan yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Nykylainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyttä, mutta ympäristön aiheuttamaa sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta ei aina oteta huomioon. Aistiesteetön, helposti hahmotettava ja helppokulkuinen rakennettu ympäristö hyödyttää kaikkia.Rakennetun ympäristön suunnittelun, rakentamisen sekä käytön ja kunnossapidon parissa työskentelevät tarvitsevat kattavaa tietoa ja osaamista esteettömyydestä. Työkaluja on edelleen tarpeen kehittää ja ottaa ne entistä johdonmukaisemmin käyttöön.Tilannekuvasta nousevat kehittämisehdotuksetTyöryhmä nostaa raportissaan esiin kehittämiskohteita, jotka on koottu viiden teeman mukaan.Vahvistetaan ihmisoikeuslähtöistä esteettömyyttäRakennetun ympäristön esteettömyydestä huolehditaan ennakoltaTarkastellaan esteettömyyttä kokonaisuutenaKehitetään yleisölle avoimien tilojen ja palvelujen esteettömyyttäLisätään yleistä tietoisuutta esteettömyydestä ja sen merkityksestäKehittämisehdotusten on ennen kaikkea tarkoitus tukea tulevaa lainsäädäntötyötä. Työryhmä korostaa, että lainsäädäntö laaditaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa.Työryhmä toimi ympäristöministeriön johdolla. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumi ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Kuntaliitto ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Rakennusteollisuus RT ry.Työryhmä on hyödyntänyt vuonna 2021 valmistunutta VNTEAS-selvitystä ja kuullut asiantuntijoita Ihmisoikeuskeskuksesta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Itä-Suomen yliopistosta, ulkoministeriöstä, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista sekä ympäristöministeriöstä.Työryhmän selvitys Rakennettu ympäristö kaikille ja kokoonpano valtioneuvoston HankeikkunassaVNTEAS-selvitys: YK:n vammaissopimus ja rakennetun ympäristön esteettömyys.LisätiedotNiina Kilpelä yliarkkitehti p. 029 525 0019 [email protected]Matleena Haapala lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 332 [email protected]
Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ryhmän työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. Esteettömyyteen vaikuttava sääntely ja ohjaus pilkkoutuvat eri hallinnonaloille, minkä vuoksi koordinaatiota on vahvistettava, ja asiaa kannattaa tarkastella läpileikkaavasti ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit ja vihreän siirtymän edelläkävijäyritykset kokoontuvat 18.-19.4. Tukholmaan keskustelemaan siitä, miten yhteistyötä vihreässä siirtymässä voitaisiin vahvistaa EU:ssa ja globaalisti. Suomea kokouksessa edustaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.”Käynnistymässä on nopea muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Vihreän siirtymän ratkaisuista on muodostumassa taloutemme uusi kivijalka. Pidän erittäin tärkeänä jatkuvaa yhteistä dialogia yritysten kanssa vihreän siirtymän edellytyksistä, kannustimista ja yhteistyöstä pullonkaulojen poistamiseksi”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.Kokoukseen on myös kutsuttu jokaisesta jäsenmaasta yksi vihreän siirtymän edelläkävijäyritys.
EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit ja vihreän siirtymän edelläkävijäyritykset kokoontuvat 18.-19.4. Tukholmaan keskustelemaan siitä, miten yhteistyötä vihreässä siirtymässä voitaisiin vahvistaa EU:ssa ja globaalisti. Suomea kokouksessa edustaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.
NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedonhallinta uudistuu vuoden 2024 alusta alkaen, kun kaavoituksessa ja rakentamisen lupakäsittelyssä syntyvät tiedot kootaan uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Uusi kunnille suunnattu koulutus auttaa valmistautumaan muutoksiin, joita uusi tietojärjestelmä ja uudistuva lainsäädäntö tuovat tullessaan. Koulutus käy läpi, miten tiedonhallinta tulee muuttumaan, ja miten siihen voi varautua oman työn näkökulmasta.Koulutus on suunnattu kaikille kuntien rakennetun ympäristön asiantuntijoille, kuten kaavoittajille, rakennustarkastajille sekä kunnan tietojärjestelmistä vastaaville. Se on avoin kaikille, maksuton ja sen voi käydä läpi omassa tahdissa.Koulutuksessa Opin, miten tiedonhallinta muuttuu. Opin, mikä on rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Opin, mitä muutoksia tulee alueidenkäytön suunnitteluun. Opin, mitä muutoksia tulee rakentamisen luvitukseen. Opin, mitä hyötyä uudistuksesta on eri toimijoille.Koulutus johdattaa pohtimaan rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa tapahtuvaa muutosta oman kunnan näkökulmasta. Koulutuksessa käydään läpi muutokset, joita lakiuudistukset (laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, alueidenkäyttölaki ja rakentamislaki) tuovat mukanaan. Koulutus sopii uudistusta jo pidempään seuranneille sekä siitä ensimmäisiä kertoja kuuleville.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Alueidenkäytön tiedoissa siirtymäaika on vuoden pidempi, vuoden 2028 loppuun asti.Hausin toteuttaman koulutuksen tekemiseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, DigiFinland Oy:stä ja kunnista. Koulutuksen suorittamiseen kannattaa varata noin tunti.Kuntia haetaan mukaan testaamaan uusia toimintamallejaYmpäristöministeriö on käynnistämässä avustushaun kunnille, jotka lähtevät testaamaan tietojen siirtoa ja uusia toimintamalleja. Avustuksella korvataan kunnille ja maakuntien liitoille kustannuksia, jotka aiheutuvat uuden lainsäädännön edellyttämistä muutoksista kuntien tiedonhallintaan. Ensimmäinen avustushaku kumppanitestaukseen mukaan lähteville kunnille käynnistyy toukokuun alussa ja on auki kesän yli.eOppiva: Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä – mikä muuttuueOppiva: Datasystemet för den byggda miljön – vad förändrasJemina Suikki erityisasiantuntija 0295 250 345 [email protected]
Rakennetun ympäristön tiedonhallinta uudistuu vuoden 2024 alusta alkaen, kun kaavoituksessa ja rakentamisen lupakäsittelyssä syntyvät tiedot kootaan uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Uusi kunnille suunnattu koulutus auttaa valmistautumaan muutoksiin, joita uusi tietojärjestelmä ja uudistuva lainsäädäntö tuovat tullessaan. Koulutus käy läpi, miten tiedonhallinta tulee muuttumaan, ja miten siihen voi varautua oman työn näkökulmasta.
NordenBladet — Ylivieskan kaupunki on ympäristöministeriöön 27.2.2023 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 99 §:n nojalla lunastuslupaa 0,3534 hehtaarin suuruiseen määräalaan Yhteiset alueet -nimisestä yhteisestä alueesta, kiinteistötunnus 977-401-878-10, Ylivieskan kaupungissa.Ympäristöministeriö varaa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 8 §:n mukaisesti hakemuksen kohteena olevan yhteisen alueen osakastilojen omistajille ja alueen mahdollisille käyttöoikeuden haltijoille tilaisuuden muistutuksen tekemiseen. Lunastuslupahakemus ja tilaisuus muistutusten tekemiseen annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona vastaanottajien suuren lukumäärän takia. Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 17.4.2023.Ympäristöministeriölle osoitetut muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriölle kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta (Hallintolaki 434/2003, 62 §).Muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä pyydetään mainitsemaan ympäristöministeriön diaarinumero VN/6239/2023.Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.Hakemusasiakirjat karttoineen ovat asianosaisten nähtävillä 26.5.2023 saakka viraston aukioloaikoina Ylivieskan kaupunginvirastossa teknisen palvelukeskuksen maankäyttöpalvelussa, Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska, sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki.Tiedoksiannon vastaanottaja voi pyytää hakemuksen nähtäväkseen ympäristöministeriön kirjaamosta sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse +358 029 525 0300. Asian diaarinumero on VN/6239/2023-SAAP-1.
Ylivieskan kaupunki on ympäristöministeriöön 27.2.2023 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 99 §:n nojalla lunastuslupaa 0,3534 hehtaarin suuruiseen määräalaan Yhteiset alueet -nimisestä yhteisestä alueesta, kiinteistötunnus 977-401-878-10, Ylivieskan kaupungissa.
NordenBladet — Uudessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Erillisellä asetuksella on tarkoitus täsmentää lain säännöksiä vapaaehtoisen ekologisen kompensaation luonnonarvoista, alueellisesta vastaavuudesta ja hyvittämissuunnitelmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Lausuntoja asetuksesta pyydetään 12. toukokuuta mennessä.Ekologisen kompensaation olennainen lähtökohta on, että heikennyksen aiheuttaja, eli luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija, voi hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen. Hyvitys tehdään joko tuottamalla luonnonarvoja tai suojeluhyvityksellä. Luonnonarvojen tuottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi heikentyneen luontotyypin esiintymän luonnon tilan parantamista ennallistamalla, kuten palauttamalla suon vesitasapaino, tai suojelemalla luonnonarvoiltaan arvokas alue.Asetus tarkentaisi uutta luonnonsuojelulakiaKesäkuussa voimaantulevassa uudessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Luonnonsuojelulakia tarkennetaan ympäristöministeriön asetukseen ehdotettavilla säännöksillä, jotka koskevat heikennyksen ja lisäisyyden mittaamista, mittayksikköä ja nykyarvolaskentaa sekä hyvittämisen maantieteellisiä rajoja ja joustavuutta.Asetuksella yhtenäistettäisiin sitä, miten luonnonsuojelulain mukaisesti tuotettavien luonnonarvojen määrä lasketaan ja miten hyvityksen täysimääräisyys luonnonarvovastaavuuden osalta arvioidaan siten, että luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuva heikennys hyvitettäisiin vähintään täysimääräisesti.Asetusvalmistelun ohella ympäristöministeriö teettää ekologisen kompensaation rekisteriä. Rekisteri toimii hakemusten jättämisen pisteenä ja rekisteriin merkittyjen, tarjolla olevien tuotettujen luonnonarvojen listana ja hyväksyttyjen kompensaatioiden avoimena rekisterinä.
Uudessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Erillisellä asetuksella on tarkoitus täsmentää lain säännöksiä vapaaehtoisen ekologisen kompensaation luonnonarvoista, alueellisesta vastaavuudesta ja hyvittämissuunnitelmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Lausuntoja asetuksesta pyydetään 12. toukokuuta mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmassa on tarjolla avustuksia lähes 50 miljoonalla eurolla vuosille 2022 – 2025. Ohjelma edistää ravinteiden kiertotalouden kasvua ja pitkälle jalostettujen lopputuotteiden valmistamista. Huhtikuusta lähtien haun teemoja on laajennettu ja hakemusten käsittelyä sujuvoitettu.Tukea voidaan myöntää investoinneille sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille (TKI), jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ja biojätteiden ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä tai jätevesien energiapotentiaalin hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita. Avustettavien hankkeiden tulee olla avustuksen teemojen mukaisia, laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia.Etenkin investointihankkeissa on syytä huomioida yhteistyömahdollisuudet alueella toimivien muiden ravinteiden kierrätyksen toimijoiden kanssa. TKI-hankkeiden kohdalla korostuvat tekniikat, joilla voidaan tuottaa kestävästi ja kustannustehokkaasti turvallisia ja käyttökelpoisia lopputuotteita. Toivottavia ovat myös hankkeet, joissa luodaan ja kehitetään markkinoita kierrätysravinteille.Tukea on haettavana lähes 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025 ja se on käytettävä 2025 loppuun mennessä. Tuki vaihtelee investointihankkeissa 40 – 60 prosentin välillä ja TKI-hankkeissa 25 – 80 prosentin välillä. Tukea voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yhtiöt ja toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Yksityishenkilö, toiminimi tai valtion virasto tai laitos ei voi toimia hakijana.Näin haet avustustaLue hakuohje. Ohje löytyy osoitteesta ym.fi/hankehaut.Täytä hakulomake. Linkki lomakkeelle löytyy myös edellä mainitulta verkkosivulta.Liitä hankesuunnitelma. Hakemukseen tulee liittää hankesuunnitelma, joka sisältää hankekuvauksen, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Tarkemmat ohjeet löytyvät hakuohjeesta.Ympäristöministeriön asiantuntijat antavat tarvittaessa lisätietoja avustushausta ja soveltuvista hankkeista. Hakemuksia vastaanotetaan jatkuvasti. Hakukierrokset päättyvät neljännesvuosittain. Tämän vuoden hakukierrokset päättyvät 30.6, 30.9. ja 31.12. Hakemuksia pyritään käsittelemään jo hakukierroksen aikana niiden saavuttua. Osallistu ravinteiden kierrätyksen ajankohtaisiin tilaisuuksiinVauhtia ja vaikuttavuutta ravinteiden kierrätyksen investointeihin -seminaari 23.5.2023 klo 9 – 15, Solo Sokos hotel Torni, Tampere. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu tästä linkistä (maaseutuverkosto)!LisätietojaOhjelmapäällikkö Riikka Malila, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 160 Erityisasiantuntija Petri Nissinen, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 419
Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmassa on tarjolla avustuksia lähes 50 miljoonalla eurolla vuosille 2022 – 2025. Ohjelma edistää ravinteiden kiertotalouden kasvua ja pitkälle jalostettujen lopputuotteiden valmistamista. Huhtikuusta lähtien haun teemoja on laajennettu ja hakemusten käsittelyä sujuvoitettu.
NordenBladet — Uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä on valittu. Ryhmä toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa Nuorten agenda 2030 –ryhmän yhteydessä.Ryhmään valittiin 14 jäsentä. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 77. Valinnassa on huomioitu hakijoiden kokemus, motivaatio, maantieteellinen ja sukupuolten välinen edustavuus sekä taustaorganisaatioiden tasapuolisuus. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry valitsi jäsenet yhteistyössä ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa.Nuorten ilmasto- ja luontoryhmän tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Ryhmä järjestää myös joka toisena vuotena nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen. Ryhmän kausi alkaa huhtikuussa 2023 ja kestää kaksi vuotta.Ryhmän jäsenetSarella Arkkila Anton Broända Loviisa Etto Ellen Haaslahti Alisa Horsmanheimo Sara Huhtanen Eero Kakko Vili Kanniainen Aino Kenttälä Topi Maanela Eveliina Nurminen Valtteri Paakki Aaro Sariola Elina TuiskunenLisätiedotSara Nyman Ilmastopolitiikan asiantuntija Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi p. 040 7314818 [email protected]
Uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä on valittu. Ryhmä toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa Nuorten agenda 2030 –ryhmän yhteydessä.
NordenBladet — Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 19.12.2022–31.1.2023. Avustuksia myönnettiin yhteensä 320 000 euroa.Avustusta voitiin myöntää kaikille sitä hakeneille toimijoille. Myönnetyt avustukset:Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr, 90 000 euroaPyhtään lintuhoitola, 80 000 euroaHeinolan lintuhoitola, 60 000 euroaPääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys, 50 000 euroaSEY Suomen eläinsuojelu ry, 35 000 euroaElämäni Eläimet ry, 5 000 euroaAvustusta harkittaessa otettiin huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi, yhteisön maantieteellinen kattavuus ja toiminnan vaikuttavuus. Lisäksi harkinnassa huomioitiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunto sekä avustuksen tarpeellisuus suhteessa avustuksen kohteena olevaan toimintaan sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.
Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 19.12.2022–31.1.2023. Avustuksia myönnettiin yhteensä 320 000 euroa.
