OHMYGOSSIP — Eduskunta keskusteli tiistaina useista vuoden 2018 talousarvioesitykseen liittyvistä budjettilaista. Lähetekeskustelussa oli mm. hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 133/2017).
Hallituksen esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,93—1,80 prosentista 1,03—2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,41—0,90 prosentista 0,45—1,00 prosenttiin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.
Keskustelun jälkeen asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
OHMYGOSSIP — Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) kannattaa Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa esille noussutta aloitetta Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan valtiopäämiesten huippukokouksen järjestämisestä.
”Epävakaus Euroopassa ja sen lähialueilla, terrorismi ja äärikansallismielisen populismin nousu tekevät entistäkin tärkeämmäksi muistaa, että Euroopan nykyinen hyvinvointi on rakennettu yhteistyöllä. Huippukokous kirkastaisi yleiskokouksen roolia, jos se sitouttaisi jäsenvaltiot todella noudattamaan Euroopan neuvoston suosituksia”, Honkonen totesi.
Käsittelyn pohjana oli italialaisen kansanedustajan Michele Nicolettin raportti, jossa analysoidaan Euroopan yhtenäisyyttä uhkaavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa Brexit, solidaarisuuden puute pakolaiskriisin edessä, poliittinen kehitys eräissä jäsenmaissa ja Euroopan neuvoston instituutioiden epäsymmetrisyys. Euroopan neuvoston perussäännössä parlamentaariselle yleiskokoukselle on annettu itsenäinen ja riippumaton asema suhteessa hallitustenvälisen ministerikomitean toimintaan. Instituutioiden epäsymmetrisyys nousi esiin, kun parlamentaarinen yleiskokous rajoitti Venäjän valtuuskunnan toimintaa, mikä johti puolestaan siihen, että Venäjä jätti maksamatta osan Euroopan neuvoston jäsenmaksustaan.
Raportissa ehdotetaan, että yleiskokous ja ministerikomitea perustaisivat yhteisen työryhmän pohtimaan sääntöjen harmonisointia vastaavien tilanteiden välttämiseksi tulevaisuudessa.
Raportissa kannetaan huolta myös siitä, että Euroopan neuvoston jäsenvaltiot eivät riittävästi kunnioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n päätöksiä. Valtiopäämiesten tapaamisen toivotaan auttavan tähänkin. Huippukokouksen ajankohdaksi on suunniteltu vuotta 2019. Kokous tai sen valmistelut voivat osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa ensi vuoden marraskuussa ja päättyy 2019 toukokuuhun.
”Euroopan neuvoston vahvuus järjestönä on ollut ja tulee olemaan laaja jäsenvaltioiden maantieteellinen kattavuus. Haluamme eurooppalaisten ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltionormien leviävän yhä laajemmalle alueelle sen sijaan, että käpertyisimme vaalimaan niitä pienemmäksi käyvässä piirissä”, Honkonen totesi.
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta.
OHMYGOSSIP — Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä oli hallituksen esitys yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 268/2016). Esityksessä ehdotetaan otettavaksi rikoslakiin säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kyse olisi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta.
Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistus korvaisi vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädettäisiin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistuksen vankeusajan täytäntöönpanoon sovellettaisiin vankeuslain säännöksiä.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annettua lakia, oikeudenkäymiskaarta, vankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia, rikosrekisterilakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia, eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annettua lakia ja rikosvahinkolakia.
Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset olisivat samat kuin nykyisin edellytykset tuomita koko rangaistusaika suoritettavaksi vankilassa. Voimassa oleva järjestelmä pysyisi ehdotettavaa valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika ei edellyttäisi tuomitun suostumusta. Valvonta-aika olisi yksi vuosi.
Valvonta-ajan sisältö määriteltäisiin muun muassa vangin yksilöllisen riskiarvion perusteella. Keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet olisivat asunnossa pysyminen, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tilaisuuksissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen.
Velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta voitaisiin tuomita jäljellä oleva valvonta-aika suoritettavaksi ehdottomana vankeutena.
OHMYGOSSIP — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli keskiviikkona hallituksen esitys, jossa ehdotetaan valtioneuvostosta annettua lakia muutettavaksi niin, että ulkoasiainministeriön nimi muutettaisiin ulkoministeriöksi. Nimen muutos koskisi vain ministeriön suomenkielistä nimeä.
Esityksessä ehdotetaan myös selkeytettäväksi ja tarkennettavaksi valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön nimitysvaltaa määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä erityisesti silloin, kun kyse on sellaisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä, joka säädetään muualla laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistavaksi. Esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi voimassa oleva käytäntö, jossa ratkaisuvalta edellä mainituissa tapauksissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin valiokuntakäsittelyyn.
OHMYGOSSIP — Eduskunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan jatkoneuvotteluissa LULUCF- ja taakanjakoasetuksista. Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan tänään äänestysten jälkeen.
Vastaesitykset eduskunnan kannaksi tekivät edustajat Tuppurainen (sd), Halmeenpää (vihr.), Arhinmäki (vas.) ja Biaudet (r.). Tuppuraisen esitys koski vain taakanjakoasetusta, muut esitykset molempia asetusehdotuksia.
Kaikki vastaesitykset voi lukea valiokunnan kokouspöytäkirjasta, joka julkaistaan suuren valiokunnan sivulla eduskunnan verkkopalvelussa.
LULUCF- ja taakanjakoasetuksilla on tarkoitus leikata kasvihuonekaasupäästöjä päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Ehdotukset ovat EU:n ympäristöneuvoston käsittelyssä perjantaina 13. lokakuuta. Ministerien tavoitteena on muodostaa ehdotuksista yleisnäkemys.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selvitti neuvottelutilannetta suurelle valiokunnalle viime perjantaina. Valiokunnan käsittelyn pohjana olleita valtioneuvoston tausta-asiakirjoja sitoo vaiteliaisuusmääräys, joten ne tulevat julkiseksi vasta neuvottelujen jälkeen.
Suuri valiokunta on käsitellyt Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon liittyviä LULUCF- ja taakanjakosektorien asetusehdotuksia laajasti lausunnoissaan joulukuussa 2016 (SuVL 7/2016) ja tämän vuoden kesäkuussa (SuVL 8/2017).
Seuraava suuren valiokunnan kokous on perjantaina 13. lokakuuta kello 13.30.
OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kannattaa lobbausrekisterin perustamista ja parlamentaarisen yleiskokouksen läpinäkyvyyden lisäämistä muutenkin. Anttila puhui yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli korruption kitkemistä koskeva päätöslauselmaehdotus.
Euroopan neuvostossa on herännyt epäilyjä siitä, että yleiskokouksen nykyisiin ja entisiin kansanedustajajäseniin on vaikutettu epäasiallisin keinoin, jotta heidän maaraporttinsa ja kannanottonsa olisivat muuttuneet suopeammiksi muun muassa ihmisoikeusloukkauksista epäiltyjä hallituksia kohtaan.
”Korruptiosyytökset ovat kyseenalaistaneet Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen uskottavuuden aikana, jolloin olisi erittäin tärkeää palauttaa ihmisten usko demokraattisiin instituutioihin”, Anttila paheksui.
Brittikansanedustaja Ian Liddell-Graingerin raportissa ehdotetaan muun muassa lobbausrekisteriä ja tiukempia sääntöjä sidonnaisuuksien ilmoittamiseen. Myös yleiskokousten entisten jäsenten siirtyminen konsulttitehtäviin pitäisi saada kuriin.
”Vaikka Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on ollut avainroolissa edistämässä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, se ei ole aina merkinnyt yleisistunnon oman läpinäkyvyyden lisääntymistä. Välttääksemme eturistiriidat julkisen ja yksityisten toimien välillä meidän tulee vahvistaa yleiskokouksen läpinäkyvyyttä ja parantaa sen hallintoa Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen GRECO:n suositusten mukaisesti”, Anttila totesi.
”On selvää, että Euroopan neuvostoon kohdistuu taloudellisia intressejä sen käsittelemien aiheiden takia.
”Yleiskokous ei ole immuuni korruptiolle. Siksi on hyvä, että asiasta puhutaan avoimesti. Yleiskokouksen tulisi osoittaa suurempaa päättäväisyyttä korruption kitkemisessä tarjoamalla tietoa ja koulutusta sen jäsenille.”
OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) kiittää Jordanian pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltionormeja, joskin tehtävää on vielä paljon. Kalmari puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa tiistai-iltana, kun käsittelyssä oli Jordanian demokratiakumppanuuden arviointiraportti. Kalmari perehtyi Jordanian tilanteeseen osallistuessaan Euroopan neuvoston vaalitarkkailuoperaatioon vuosi sitten.
”Irakin, Syyrian ja Saudi-Arabian naapurissa ilman öljyvaroja olevan valtion pyrkimyksiä kohti eurooppalaisia arvoja on syytä kunnioittaa. Jordaniasa on säädetty lakeja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osuus parlamentissa on kasvanut. Ongelmiakin toki on, niistä suurimpana kuolemanrangaistus”, Kalmari mainitsi.
Euroopan neuvoston vaalitarkkailijat löysivät parannettavaa myös maan vaalijärjestelmästä, jonka mukaan äänioikeus on vain syntyperäisillä maan kansalaisilla, joiden molemmat vanhemmat ovat jordanialaisia.
Jordaniasta tuli vuonna 2016 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen demokratiakumppanimaa. Jordanian viime syksyn vaalit järjestettiin etuajassa, kun kansalaisten tyytymättömyys hallituksen toimintaan ja taloudenhoitoon sai kuninkaan hajottamaan parlamentin.
”Jordaniassa kehitys on ollut sen suuntaista, että saatamme vielä joskus nähdä sen jopa yleiskokouksemme jäsenenä”, Kalmari arveli.
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Järjestön tärkeimmät työkalut ovat sitovat normit ja niiden täytäntöönpanon valvonta. Euroopan neuvostossa on 47 jäsenmaata ja kuusi tarkkailijajäsentä. Parlamentaarinen yleiskokous on hyväksynyt neljä maata (Marokko, Palestiina, Jordania, Kirgisia) demokratiakumppaneikseen.
Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 9.–13.10.2017.
OHMYGOSSIP — Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoviikko Ranskan Strasbourgissa alkoi puheenjohtajan vaihdoksella. Espanjalaisen Pedro Agramuntin pyydettyä eroa tehtävästään hänen tilalleen valittiin Stella Kyriakides Kyprokselta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli Agramuntia kohtaan syntynyt epäluottamus sen jälkeen, kun hän viime keväänä osallistui venäläisten järjestämälle matkalle Syyriaan eikä informoinut yleiskokousta riittävästi aikeistaan.
Yleiskokouksen vieraspuhujiin kuuluvat tällä viikolla muun muassa Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Tšekin presidentti Miloš Zeman ja Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland.
Istuntoviikon ajankohtaiskeskustelut käydään Katalonian tilanteesta ja Ukrainan uudesta koululaista, jonka pelätään vähentämän vähemmistökielten opetusta.
Istunnossa keskustellaan myös ehdotuksesta järjestää Euroopan neuvoston neljäs huippukokous vuonna 2019. Aihe on suomalaisittain mielenkiintoinen siksi, että kokous tai sen valmistelut voivat osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa ensi vuoden marraskuussa ja päättyy 2019 toukokuuhun. Sama raportti ehdottaa työryhmää pohtimaan Euroopan neuvoston perussäännön muutostarpeita. Taustalla on Venäjän päätös olla maksamatta kolmannesta EN:n jäsenmaksustaan vastalauseena yleiskokouksen päätökselle rajoittaa Venäjän parlamenttivaltuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksessa.
Istunnon muita aiheita ovat muun muassa Azerbaidžanin ihmisoikeustilanne, intersukupuolisten ihmisten oikeudet, korruption kitkeminen ja Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestö OECD:n vuosiraportti.
Suomen valtuuskunta tapaa istuntoviikon aikana muun muassa pääsihteeri Jaglandin erityisavustaja Hanna Mäntylän.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
’Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Maria Guzenina (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.) sekä varajäseninä Petri Honkonen (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Anne Louhelainen (si.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Istuntoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja käsittelyn pohjana olevat raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.
OHMYGOSSIP — Namibian puhemies Peter H. Katjavivi puolisoineen vierailee Helsingissä 10.–13.10. eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan kutsusta. Puhemiehet keskustelevat tapaamisessaan Suomen ja Namibian yhteistyöstä ja jaetuista kiinnostuksen kohteista liittyen poliittisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin. Eduskunnassa Katjavivin ohjelmassa on lisäksi tapaamiset varapuhemies Mauri Pekkarisen, eduskuntaryhmien, ulkoasiain- ja tulevaisuusvaliokuntien sekä Namibia-ystävyysryhmän edustajien kanssa.
Vierailunsa aikana Katjavivi tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Martti Ahtisaaren puolisoineen. Ahtisaaret ovat Namibian kunniakansalaisia, sillä Martti Ahtisaaren rooli itsenäisyyden neuvottelemisessa Namibialle muistetaan edelleen.