Pohjoismaiden neuvoston syyskuun kokoukset järjestetään tänä vuonna Eduskuntatalossa 2.-3.9. Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien ja puolueryhmien kokousten lisäksi on maanantaina 2. syyskuuta myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan järjestämä seminaari. Seminaarin aiheena onPohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja askeleet eteenpäin.Sen tavoitteena on keskustella Stoltenberg –raportista ja sen toteutuksesta. Seminaarissa myös pohditaan, mitkä painotukset tulisi sisällyttää uuteen strategiaan.
Suomesta kokouksiin 2.-3.9. osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd., valtuuskunnan puheenjohtaja), Lulu Ranne (ps., valtuuskunnan varapuheenjohtaja), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Britt Lundberg (ÅC), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Mikael Staffas (lib.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Oslossa tiistaina päättynyt Itämeren parlamentaarikkokonferenssi vetoaa Itämeren alueen maihin ja toimijoihin yhteistyön, luottamuksen ja rauhanomaisten naapuruussuhteiden palauttamiseksi Itämeren alueelle. Kansanedustajat toivovat, että Itämeren parlamentaarinen yhteistyö toimii esimerkkinä keskinäisen luottamuksen vahvistamisesta, vastakkainasettelun vähentämisestä ja toiminnasta yhteisen Itämeren pelastamiseksi.
Samalla parlamentaarikot muistuttivat Oslon konferenssissa kaikkien rantavaltioiden hallituksia näiden velvollisuudesta huolehtia paremmin meren hyvinvoinnista. Hallitusten tulee löytää keinot Itämeren merenpohjan puhdistamiseksi maailmansotien yhteydessä uponneista ammuksista ja myrkyllisistä taisteluaineista.
Puolan suunnitelma raivata uusi jokikanava Elblągin satamakaupunkiin herätti keskustelua sekä kansallisten projektien ympäristöarvioinnin tärkeydestä että Itämeren alueen herkästä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
Konferenssin jälkeen Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n puheenjohtajuus siirtyi Liettualle, jonka puheenjohtajakautena parlamentaarikot tulevat keskittymään erityisesti digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen, koulutusyhteistyöhön ja -teknologioihin sekä tiedonvaihtoon ja parhaisiin käytäntöihin maahanmuutossa ja kotouttamisessa.
Oslon 28. konferenssissa Itämeri-parlamentaarikot hyväksyivät yksimielisesti kattavan päätöslauselman, jossa alueen rantavaltioiden hallituksia velvoitetaan konkreettisiin toimenpiteisiin Itämeren hyväksi. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sai mandaatin jatkaa raportointia Itämeren rehevöitymisestä ja Helsingin Itämeren suojelukomissio HELCOM:in työn edistymisestä.
Eduskunnasta konferenssiin osallistuivat kansanedustajat Sakari Puisto (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Riitta Mäkinen (varapuheenjohtaja, sd.), Kai Mykkänen (kok.), Paula Werning (sd.), Joonas Könttä (kesk.), Mari Rantanen (ps.) ja Saara-Sofia Sirén.
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesistöihin. Itämeren parlamentaarikkokonferenssin rehevöitymisraportoijana ja toisena HELCOM-tarkkailijana toimiva Sirén puhui aiheesta Oslossa meneillään olevassa Itämeri-konferenssissa.
”Vaikka fosfori- ja typpipäästöjä on paikoittain onnistuttu vähentämään, kärsii Itämeri edelleen rehevöitymisestä. Ilmastonmuutos tekee tulevaisuudessa vesistöjen suojelusta entistä haastavampaa. Pintavesien lämpeneminen aiheuttaa muutoksia vesistön organismeissa ja lisääntyvät sademäärät vauhdittavat rehevöitymistä entisestään”, Sirén pelkää.
Sirén esitteli rehevöitysmisraportissaan neljä erilaista tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin pohjautuvaa skenaariota Itämeren tilasta vuonna 2030.
”Toivottava tulevaisuudenkuva edellyttäisi kiertotalouden potentiaalin hyödyntämistä, tätä tukevaa lainsäädäntöä sekä kansainvälisesti asetettujen tavoitteiden implementointia kansallisella tasolla. Myös suhdanteilla ja alueen epävarmuudella on merkitystä. Taantuman aikaan ja epävarmuuden lisääntyessä ympäristöteemat jäävät helpommin talouden ja turvallisuuden jalkoihin”, hän totesi.
Suomi toimii parhaillaan Itämeren suojelukomission HELCOM:in puheenjohtajana. Suomen kaksi vuotta kestävän puheenjohtajuuskauden tärkein tehtävä on päivittää vuonna 2007 aloitettu Itämeren suojelun toimintaohjelma. Päivitettyyn toimintaohjelmaan halutaan toimet, joilla Itämeren hyvä tila saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.
”Nyt on selvää, ettei nykyisen ohjelman tavoitteita tulla saavuttamaan määrävuoteen 2021 mennessä. Päivitetyn toimintaohjelman osalta olisi tärkeää, että kunnianhimon taso säilyy tästä huolimatta korkealla”, Sirén toivoo.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on koolla Oslossa 25.–27. elokuuta. Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Sirénin lisäksi kansanedustajat Sakari Puisto (valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Riitta Mäkinen (varapuheenjohtaja, sd.), Kai Mykkänen (kok.), Paula Werning (sd.), Joonas Könttä (kesk.) ja Mari Rantanen (ps.).Vuonna 1991 perustettu parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 11 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Järjestö on perustettu Suomen aloitteesta.
Eduskunnan suuri valiokunta järjestää Suomen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen julkisen kuulemisen Turun Eurooppa-foorumilla perjantaina 30.8. klo 11.30 alkaen (Akatemiatalo, Rothoviuksenkatu 1, Turku). Tilaisuus on yleisölle avoin ja lähetetään suorana Yle Areenassa.
Komissaariehdokkaan kuulemisen aiheina ovat EU:n ja Euroopan komission tulevien vuosien haasteet ja keskeiset teemat. Jutta Urpilaisen puheenvuoron jälkeen käydään keskustelu, johon suuren valiokunnan jäsenten ohella voi osallistua myös Akatemiantalon yleisö.
Komissaariehdokas Urpilaisen kuulemisen jälkeen valiokunnan kuultavana on professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista otsikolla Eurooppalainen oikeusvaltio ja kansalaisen arki.
Suuren valiokunnan kuulemisten ja Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen puheen jälkeen Akatemiatalolla pidetään lehdistötilaisuus, johon osallistuvat suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi, ministeri Tuppurainen, professori Pirjatanniemi, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sekä Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC kokoontuu Oslossa 25.–27.8.2019. Konferenssin tämän vuoden teemoja ovat merten hyvinvointi ja puhtaus, työelämän tulevaisuus ja digitalisaatio sekä maahanmuuttajien kotouttaminen. Konferenssissa esitellään kotouttamista pohtineen parlamentaarikkotyöryhmän väliraportti.
Eduskunnasta konferenssiin osallistuvat kansanedustajat Sakari Puisto (valtuuskunnanpuheenjohtaja, ps.), Riitta Mäkinen (varapuheenjohtaja, sd.), Kai Mykkänen (kok.), Paula Werning (sd.), Joonas Könttä (kesk.), Mari Rantanen (ps.) ja Saara-Sofia Sirén (kok.), joka raportoi konferenssissa Itämeren rehevöitymistilanteesta sekäItämeren suojelukomission HELCOM:in työn edistymisestä.
Vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 11 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Järjestö on perustettu Suomen aloitteesta.
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta alkaa hoitaa yleiskokouksen yhteistyötä ja suhteita kansalaisjärjestöihin. Kauman nimitti erityisedustajan tehtävään yleiskokouksen puheenjohtaja George Tsereteli.
”On tärkeää, että me poliittiset päätöksentekijät pysymme kärryillä siitä, mitkä ovat kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset, joihin kuuluvat muun muassa sanan- ja mielipiteenvapaus sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Heikennykset tapahtuvat monesti niin hitaasti ja pala kerrallaan, ettei niitä huomaa, ellei ole koko ajan hereillä. Otan erityisedustajan tehtävän vastaan innostuneena ja odotan pääseväni tapaamaan keskeisten kansalaisjärjestöjen edustaja jo lähitulevaisuudessa”, Kauma sanoo.
Uuden erityisedustajan tehtävää perustellaan sillä, että kansalaisjärjestöt ovat parlamentaarisen yleiskokouksen tärkeä yhteistyökumppani tiellä kohti yhä toimivampaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koko Etyjin alueella.
”Olipa kyse sitten aseidenriisunnasta, ympäristönsuojelusta, vaalitarkkailusta tai ihmisoikeuksien edistämisestä, kansalaisjärjestöjen tietämys näistä aiheista on meille merkittävää”, yleiskokouksen puheenjohtaja Tsereteli kirjoittaa nimityskirjeessään.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
NordenBladet – Matkailu Pohjoismaissa on turvallista ja lyhyessä ajassa voi käydä katsomassa erilaisia nähtävyyksiä. Pohjoismaalaiset itsekin suosivat entistä enemmän matkustelua kotimaassa ja muissa Pohjoismaissa, sillä täkäläinen kulttuuri, kaunis luonto, korkeatasoinen palvelu ja uudet mahdollisuudet voittavat kaikki kaukomaiden matkat.
NordenBladetin toimittajat esittävät neljällä kielellä (englanti, suomi, ruotsi, viro) pohjoismaisille lukijoille parhaat matkakirjeet ja kiinnostavimmat tapahtumat sekä Skandinaviasta että Pohjoismaista yleisestikin. Matkaosastoamme lukee kuukausittain yli 750.000 lukijaa. Mutta mikä tekee Pohjoismaista niin mystisiä ja kiinnostavia? Vastaus on helppo – täkäläinen vuosisatoja vanha kulttuuri ja puhdas aito luonto! Rakkaus omaa kulttuuriperintöä kohtaan ja halu tallettaa ja välittää sitä omille lapsille on syvällä jokaisessa kunnon pohjoismaalaisessa. Säätäkin valitetaan yhä vähemmän, sillä kiinnostavaa toimintaa Pohjoismaissa on ympäri vuoden.
Tässä blogissa esitän katsauksen ja yhteenvedon kahden viikon pituisesta lomamatkasta Suomessa. Vastaava matka on yhtä helppoa suunnitella niin Viron, Ruotsin, Norjan kuin Suomen omillakin kansalaisilla, sillä matkaa ei välttämättä tarvitse aloittaa juuri Helsingistä. Pohjoismaissa on hyvät autotiet ja raja-asemien ylitys Skandinavian sisällä on helppoa, kun olet täkäläinen asukas.
Miksi valita automatka?
Lasten kanssa matkustaessa on aina paljon tavaraa mukana, ja kun auto kuljettaa ne, itsellä on vähemmän huolia. Autolla liikkuen voi omaa aikaa suunnitella juuri itselle sopivasti ja pysähtyä juuri siellä, missä siihen herää kiinnostusta. Pidän siitä, että näen paikkoja, joihin matkailijat eivät tavallisesti satu. Kaikkein värikkäimmät ja mieleen jäävimmät muistot ovat juuri täysin ”metsässä” olevista paikoista, joihin turistiryhmässä matkaillen ei ikinä sattuisi. TÄSSÄ artikkelissa (englanniksi) esitän lisäksi kahdeksan syytä siihen, miksi Pohjoismaissa on kiva matkailla autolla.
Miten automatka suunnitellaan?
Automatkan suunnittelu on yleisesti ottaen kuten minkä muunkin matkan suunnittelu. Päätä paikat, joissa haluat käydä. Tutki niitä tarkemmin – mitä nähtävyyksiä niissä on, missä ne sijaitsevat, mitä maksavat, missä voi syödä ja missä majoittua. On järkevää myös kirjoittaa tärkeimmät asiat muistiin, niin matkalla ollessa on helppoa olla ajan tasalla. Yksi asia, jonka olen toistuvasti kokenut, on se, että vaikka onkin mukavaa ottaa mukaan varmuuden vuoksi kaikkea, mitä voi tarvita, on järkevämpää laatia luettelo ja ottaa matkalla vain ehdottomasti tarvittava – mitä vähemmän, sitä helpompaa! On myös järkevää pakata asiat niin, että illalla hotelliin mennessä ei tarvitse joka kerta kantaa kaikkia matkalaukkuja mukana – jaa vaatteet ja muut tavarat niin, että osat voivat jäädä auton tavaratilaan! Automatkalla on tärkeää myös seurata polttoainemittaria – maaseudulla välimatkat ovat pitkiä ja kauppoja ja huoltamoita on vähemmän – ettei jäisi tien päälle, kannattaa tankata mieluummin usein.
Minä tein kahdelle viikolle tällaisen suunnitelman:
1 päivä 20. lokakuuta Helsinki-Tampere
2 h 26 min (216.8 km) tietä 25 tai E12
yöpyminen: hotelli varattuna
nähtävyydet ja kiinnostavat paikat, jotka jäävät matkan varrelle: luettelo tulostettuna mukaan
lounas: matkan aikana (summittainen hinta XX)
illallinen: hotellissa tai Tampereella kaupungilla (summittainen hinta XX)
Näin kirjoitin kaikista päivistä tiedot muistiin (miten pitkä matka kunakin päivänä ajetaan, miten kauan siihen menee suunnilleen aikaa ja missä voisi käydä). Yksin ajaessa kannattaa ajaa enintään 5 h päivässä, missään tapauksessa ei enempää, ja välillä kannattaa pitää sellaisia päiviä, joina olette monta päivää samassa paikassa. Silloinkin, kun joka päivä ajetaan vain parisataa kilometriä, se alkaa yhtenä hetkenä kyllästyttää sekä itseä että lapsia. Jaoin matkan niin, että pitempien ajojen jälkeen olimme monta päivää samassa paikassa. Kaupunkien välisten matkojen lisäksi tulee ehdottomasti ottaa huomioon sekin, että kohteessa kiertelette ja matkan varrellakin voitte poiketa jollekin ns. sivutielle. Koska me kuvasimme käytännössä jokaisen matkalle askeleen, laskimme aikaan myös selfien tekemisten ja Instan postitusten vaatiman ajan. Paras matka on se, jolla sinun ei tarvitse stressata aikataulusta, siksi on järkevää olla varaamatta aikataulua liian täyteen, vaan jättää kaikkeen kunnollinen aikavara.
Miten paljon kahden viikon Suomen matka maksaa?
Hyvä kysymys. Matkan hinta jakautuu suurin piirtein näin: kuljetus (bensiini), yöpyminen (hotelli* tai airbnb*), ruoka (aamulla hotellissa tai mukaan otetut tavarat, lounas matkalla, illallinen ravintolassa), nähtävyydet ja vapaa-aika (museoiden liput, turistikohteissa käynti, SPA-liput), shoppaus (matkamuistot, vaatteet jne). Monet eivät suunnittele shoppaamista matkaa suunnitellessaan, mutta käytäntö on osoittanut, että harvoin onnistuu matkailla ilman shoppailua, varsinkin kun kyseessä on lomamatka. Olen matkablogeissani esittänyt bensiinin hinnat, hotellien hinnat, ravintoloiden hinnat jne. Koska ymmärrettävistä syistä maksimihinta voi jokaisella olla erilainen, niin minimihinnaksi suosittelisin suunnitella ruokaan päivässä (n. 20-30 eur/henkilö) ja hotelliin n. 150.- euroa (2 akuista ja yksi lapsi tai yksi aikuinen ja kaksi lasta). Ravintolassa käydessä hinnat ovat suunnilleen tällaiset: pääruoka (alk. 20-40 eur); salaatti (alk. 15-25 eur), kahviloissa ja tavaratalojen ruokapaikoissa hinnat ovat edullisemmat.
Me teimme kolmistaan 12 päivässä käytännössä matkan Suomen ympäri ja pysähdyimme Levillä, Rovaniemellä ja Kuopiossa kaksi yötä, muissa kohteissa yksi yö. Tästä kuvasta näet tarkemmin, millaista reittiä kuljimme. Alla on esitetty kaikki matkakirjeet (matkablogit), jotka matkan aikana teimme. Blogit voi lukea totuttuun tapaan neljällä kielellä (ks. NordenBladet.ee; NordenBladet.com; NordenBladet.se ja NordenBladet.fi -sivuilta Helena-Reetin blogista)!
Opastettuja kierroksia järjestetään Eduskuntatalossa Taiteiden yönä torstaina 15.8. klo 14 alkaen puolen tunnin välein. Viimeinen yleisökierros on klo 19.00. Paikkoja on rajoitetusti, sillä yhdelle kierrokselle mahtuu enintään 25 henkeä. Paikkojaei voi varata etukäteen. Vierasryhmien sisäänkäynti Eduskuntataloon tapahtuu esteettömän B-sisäänkäynnin kautta, joka on pääportaiden pohjoispuolella. Maksuttomat kierrokset ovat esteettömiä ja ne kestävät n. 45 minuuttia.
Kierroksia on kolmella eri kielellä oheisen aikataulun mukaisesti:
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vierailee Pirkanmaalla 12.–13.8. Valiokunta tapaa Tampereen pormestarin Lauri Lylyn ja tutustuu alueen asumispalvelujen hankintaan. Valiokunta vierailee myös Taysin Sydänsairaalassa ja kuulee asiantuntijoita, jotka kertovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnasta ja palvelutuotannosta. Median edustajat on kutsuttu Tampereen keskusvirastotalon valtuustosalin aulaan klo 11.15.
Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.), Mia Laiho (kok.), Kim Berg (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Arja Juvonen (ps.), Noora Koponen (vihr.), Aki Lindén (sd.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Lisätietoja:
Valiokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen p. 09 432 3002 tai 050 5722 639
Valiokuntaneuvos Harri Sintonen p. 09 432 3002 tai 050 384 3996
NordenBladet —Eduskunnan 1. varapuhemies Tuula Haatainen toivotti eurooppalaiset parlamentaarikot tervetulleiksi COSAC-puheenjohtajien kokoukseen eduskunnan Pikkuparlamentissa tänään. Kokoukseen osallistuvat EU:n jäsenmaiden parlamenttien EU-valiokuntien puheenjohtajat ja edustus Euroopan parlamentista.
Haatainen toivoi avauspuheessaan maltillisten voimien yhteistyötä eurooppalaisen päätöksenteon turvaamiseksi. Hän muistutti, että Suomessa tasavaltainen hallitusmuoto vahvistettiin sata vuotta sitten pian sisällissodan päättymisen jälkeen. Silti sekä sodan voittajat että häviäjät seisoivat merkittävällä tavalla uuden hallitusmuodon takana.
”Päätöksentekoa alkoi ohjata usko demokratiaan, sopuisaan yhteiskuntakehitykseen sekä sitoutuminen lain noudattamiseen”, Haatainen sanoi.
”Satavuotiasta hallitusmuotoa juhlistettiin täällä Suomessa yleisellä liputuspäivällä. Hyvästä syystä. Se takasi Suomen kansalaisille suuren joukon niitä samoja vapauksia ja oikeuksia, joista nyt nautimme Euroopan tasolla Euroopan Unionin kansalaisina.”
Hallitusmuotomme perusajatus kansalaisten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta oli tosiasiassa kylvetty jo vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa, Haatainen jatkoi. Säätyjen vallan poistamisen ohella suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet: oikeuden äänestää ja oikeuden olla ehdokkaana vaaleissa.
Huhtikuun eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittiin enemmän naisia kuin koskaan aiemmin ja nykyinen hallitus on historiamme naisvaltaisin, varapuhemies jatkoi. Lisäksi Suomen ehdokas Euroopan komission jäseneksi on ensimmäistä kertaa nainen.
Haatainen myös onnitteli puheessaan Ursula von der Leyeniä valinnasta Euroopan komission puheenjohtajaksi. ”Olen sekä suomalaisena että eurooppalaisena ylpeä siitä, että lasikattoja rikotaan nyt sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.”
Haatainen muistutti, että demokratiassa poliitikkojen on ansaittava kansalaisten hyväksyntä joka päivä, ei vain vaaleissa.
”EU:n demokraattisen oikeutuksen ylläpitäminen ja kehittäminen on mielestäni COSAC:in tärkein tehtävä.”
”Demokratian kehittämistyö ei tule koskaan valmiiksi. Joka päivä meidän poliitikkojen pitäisi tarkastaa, miten työtapamme palvelee tarkoitustaan, joka on tuottaa sellaista politiikkaa ja sellaisia tuloksia, jotka vastaavat kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa”, Haatainen sanoi.
