NordenBladet — Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Aluehallintovirasto, Verohallinto, Tulli ja poliisi valvoivat yhdessä ulkomaisten henkilökuljetusyritysten toimintaa Rovaniemellä. Valvonnan kohteena olivat ulkomaiset kuljetusyritykset, jotka harjoittavat Suomen sisäisiä kuljetuksia linja-autolla. Lähes kaikilla havaittiin puutteita.
Yhteisvalvonnassa tarkastettiin 11 kansainvälistä linja-autokuljetusta – lähes kaikilla puutteita asiakirjoissa ja ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamisessa
Ulkomaisten kuljetusyritysten Suomessa harjoittama maan sisäinen toiminta on määrällisesti merkittävää ja toimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti erittäin nykyaikaisella kalustolla. Valvontaiskun aikana 20.2.2020 tarkastettiin yhteensä 11 ulkomaisen henkilökuljetusyrityksen linja-autolla suorittamaa henkilökuljetusta.
Toiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa havaittiin puutteita lähes kaikilla. Näitä ovat mm. kuljetuksiin liittyvät asiakirjat sekä ajo- ja lepoaikasäädösten noudattaminen. Valvonnassa todettiin seuraavat puutteet:

Kahdeksan luvatonta liikenteenharjoittamista, josta annettiin sakkomenettelylain mukainen seuraamus ja lisäksi asiakirjoihin liittyvistä puutteista annettiin määräaika asian kuntoon saattamiseksi.
Kaksi kuljetusta keskeytettiin ajo- ja leposäädösten rikkomisen vuoksi ja lisäksi kyseisistä rikkomuksista kirjattiin sakkomenettelylain mukainen seuraamus.
Yhden kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeuden epäillään puuttuvan.
Verohallinto on kerännyt vertailutietoa verovalvonnan käyttöön. Tarkoituksena on varmistaa, että kabotaasikuljetuksia suorittavat yritykset ovat hoitaneet verovelvoitteensa, ilmoittamisen ja maksamisen Suomeen asianmukaisesti. Kuljettajien osalta selvitetään mahdollista verovelvollisuutta Suomeen.
Tullin suorittamassa polttoainevalvonnassa ei havaittu puutteita.

Valvonnassa ulkomaisten kuljetusyritysten palveluksessa olevien kuljettajien alipalkkauksesta on vahvoja epäilyksiä, näitä ja muita työsuhteen vähimmäisehtoja sekä työnantajan velvollisuuksiin liittyvien asioiden selvitystä jatketaan. Tilaajavastuulain valvonnassa kartoitettiin yrityksiin liittyviä palveluketjuja ja valvonta jatkuu myös jälkikäteen.
”On huolestuttavaa, että näin isolla osalla kansainvälisissä henkilökuljetuksissa toimivista yrityksistä markkinakilpailun edellytykset haetaan lain nurjalta puolelta. Kuljetusyritysten yhtenäiset markkinoilla toimimisen edellytykset ovat erittäin tärkeä ja iso osa jatkuvasti kansainvälistyviä kuljetusmarkkinoita, jotta yritysten vastuullisesta toiminnasta voidaan varmistua”, sanoo Liikenne- ja viestintäviraston johtava asiantuntija Mikko Västilä.
Kabotaasikuljetusten harjoittamisen valvonta on monen viranomaisen yhteistyötä
”Eri yhteyksissä on tullut esille tarve selvittää ulkomaalaisten kuljetusyritysten harjoittaman kabotaasin määrää ja vaatimustenmukaisuutta Suomessa. Näitä päätettiin selvittää kattavilla viranomaisten yhteisvalvontaiskuilla. Kabotaasiliikennettä koskevan sääntelyn tavoitteena on yhtenäiset kuljetusmarkkinoilla toimimisen edellytykset sekä liikenneturvallisuus”, kertoo Västilä.
Kabotaasikuljetusten yleisten vaatimusten ja dokumentaation valvonta kuului Traficomille. Näihin kuuluvat mm. liikenne- ja kuljetusluvat, kabotaasin valvonta-asiakirjat sekä näihin liittyvät myöntämisen edellytykset.
Poliisi ja Tulli valvoivat kaikkia kuljetustoiminnan harjoittamiseen liittyviä maantievalvonnan kohteita, esimerkiksi autonkuljettajan ajo- ja lepoaikoja, kuljettajan ajo-oikeuksia ja ammatillisia pätevyyksiä.
Tullin tehtäviin valvontaiskussa kuului kansainvälisten kuljetus- ja ajoneuvoasiakirjojen tarkastaminen ja valvonta. Tullin tarkastettavana oli myös valvonnassa pysäytetyissä ajoneuvoissa käytetyn polttoaineen laillisuuden valvonta sekä maahan tuotujen kieltojen tai rajoitusten alaisten tavaroiden valvonta.
Aluehallintoviraston työsuojelutarkastus valvoi valvontaiskussa ulkomaisen työvoiman käyttöä Suomessa. Ulkomaalaisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Työsuojelutarkastuksen tehtävänä on valvoa työnantajan toimintaa. Valvonta kohdentui ulkomaalaislain tai lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain asettamien velvoitteiden, työntekijöiden keskeisten työsuhteen vähimmäisehtojen ja työolosuhteita koskevien säännösten noudattamiseen. Keskeisimmät valvottavat asiat olivat työntekijöiden työnteko-oikeus sekä työntekijöiden palkka- ja muut vähimmäisehdot, työajan järjestäminen ja tapaturmavakuuttaminen.
Henkilökuljetusten kabotaasilla tarkoitetaan kaupallisen kuljetustoiminnan harjoittamista linja-autolla maan sisäisesti siten, että kuljetuksen suorittaa kuljetusyritys, joka ei ole sijoittautunut kyseiseen maahan. Kansainvälisten tai EU-säädösten lisäksi kabotaasikuljetuksia harjoitetaan maan sisäisen sääntelyn mukaisesti.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetukset poliisin ja Maahanmuuttoviraston maksuista sekä vapaaehtoisen paluun avustuksesta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2020.
Passin ja henkilökortin hinnat laskevat
Passin ja henkilökortin hinnat laskevat ensi vuoden alusta. Alennuksen syitä ovat muun muassa tehostuneet prosessit ja volyymin kasvu. Hinnat ovat alhaisimpia, jos passin tai henkilökortin hakee sähköisesti. Passi maksaa 51 euroa (aiemmin 53) perinteisen poliisiasemalla käynnin kautta haettuna ja sähköisesti haettuna 45 euroa (aiemmin 49). Myös henkilökortin hinta alenee 54 euroon (aiemmin 58) käyntiasioinnin kautta haettuna. Sähköisesti haettuna hinta on 48 euroa (aiemmin 54). Jos henkilökortin hakee samassa yhteydessä kuin passin, sen hinta on 46 tai 40 euroa (sähköinen asiointi).
Myös Suojelupoliisin maksuihin muutoksia
Suojelupoliisin laajan turvallisuusselvityksen hinta nousee 600 euroon nykyisestä 450 eurosta. Nousun syynä on, että nykyinen hinta ei kata selvityksen laatimisesta aiheutuneita kustannuksia. Suojelupoliisin tekemissä yritysturvallisuusselvityksissä siirrytään 1.1.2020 alkaen tuntihintaisesta laskutuksesta paremmin kustannuksia vastaavaan kokonaislaskutukseen. Yritysturvallisuusselvitysten hinnat ovat jatkossa 5000 euroa (suppea yritysturvallisuusselvitys) tai 10 000 euroa (perusmuotoinen yritysturvallisuusselvitys).
Tarkistuksia rahankeräyksiä koskeviin maksuihin ja turvallisuusalan valvontamaksuun
Uusi rahankeräyslaki tulee voimaan 1.3.2020. Uudistuksen myötä ainoastaan Poliisihallitus voi myöntää rahankeräyslupia. Rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä. Vuosi-ilmoituksen hinta on 1.3.2020 alkaen 100 euroa. Poliisilaitokset käsittelevät 1.3.2020 lähtien pienkeräyksistä tehtäviä ilmoituksia, joiden hinta on 55 euroa.
Turvallisuusalan elinkeinonharjoittajan valvontamaksua muutetaan niin, että vahvistetaan vain yksi, kaikille elinkeinonharjoittajille yhtä suuri euromääräinen valvontamaksu.
Migrin lupien käsittelymaksut lähemmäksi käsittelyn kuluja
Oleskelulupahakemusten käsittelymaksut nousevat hieman 1.1.2020. Suurimmat muutokset koskevat työntekijän ja yrittäjän oleskelulupahakemusten käsittelymaksuja: paperisena tehtyjen hakemusten käsittelymaksu on tulevana vuonna 640 euroa (aiemmin 600) ja sähköisesti tehtyjen hakemusten käsittelymaksu 490 euroa (aiemmin 400). Maahanmuuttovirasto pystyy entistä tarkemmin erittelemään, miten käsittelykustannukset jakautuvat sähköisen asioinnin ja paperihakemusten välillä. Tämä näkyy käsittelyn hinnassa.
Suomen kansalaisuutta koskevien hakemusten käsittelymaksut nousevat 40 eurolla. Paperisena tehdyn kansalaisuushakemuksen käsittely maksaa jatkossa 520 euroa; jos kansalaisuutta hakee sähköisesti, hinta on 420 euroa. Kansalaisuusaseman määrittäminen maksaa 100 euroa (aiemmin 50 euroa).
Hintoja korotetaan, jotta ne vastaavat paremmin hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Käsittelymaksut varmistavat osaltaan Maahanmuuttoviraston riittävät resurssit ja käsittelyaikatavoitteiden toteutumisen. Kustannuksia edullisempi käsittelymaksu on edelleen ensimmäisillä oleskelulupahakemuksilla (pois lukien työntekijän ja yrittäjän luvat) sekä alaikäisen ja opiskelijan määräaikaisilla oleskelulupahakemuksilla. Kansainvälisen suojelun hakeminen on maksutonta.
Käyttämättömästä ajanvarauksesta veloitetaan jatkossa 50 euroa, jos asiakas jättää saapumatta Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen eikä ole perunut varaamansa aikaa. Vuoden 2019 elokuun loppuun mennessä yhteensä 3 142 asiakasta jätti tulematta varaamallaan ajalla ilman, että oli peruuttanut sitä.
Vapaaehtoisen paluun tuki säilyy ennallaan
Vapaaehtoisen paluun tukeen ei tule muutoksia vuoteen 2019 verrattuna. Uusi asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta on voimassa kaksi vuotta vuoden 2021 loppuun.
Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen ja uudelleenkotoutuminen. Vapaaehtoisen paluun järjestelmän toimivuutta ja kehittämistä selvitetään erikseen, ja tarvittaessa tukea koskevaa asetusta voidaan muuttaa ennen kuin sen voimassaolo päättyy.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Tänä jouluna menoliikenne starttaa jo perjantaina 20.12. ja jatkuu maanantaihin 23.12. saakka. Poliisi valvoo liikennettä tehostetusti.
Joululiikenne ajoittuu tänä vuonna normaalia pidemmälle ajanjaksolle arkipyhistä johtuen.
Poliisihallitus, ITM Finlandin tieliikennekeskukset, Traficom, sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitos sekä Liikenneturva muistuttavat kaikkia joululiikenteeseen lähtijöitä varautumaan vilkkaaseen liikenteeseen ja ennakoimaan niin ajotavoissa kuin matkallelähdön valmisteluissa. Liikenteen tilannetta seurataan edellisvuosien tapaan tehostetusti. Työtä tehdään turvallisen liikenteen eteen 24/7 -periaatteella.
Joululiikenne näkyy talvikauden liikennemäärissä selkeänä piikkinä. Tänä jouluna menoliikenne starttaa jo perjantaina 20.12. ja jatkuu maanantaihin 23.12. saakka. Vilkkainta menoliikenne on viikonloppuna, jolloin sen odotetaan kasvavan jopa lähes kolmanneksella normaaliin viikonloppuun nähden. Vastaavasti paluuliikenteen vilkkaimmat päivät ajoittuvat torstaille 26.12. ja perjantaille 27.12., viikonlopunlopun liikennemäärien lähestyessä jo normaaleja liikennelukemia.
Aja turvallisesti joululiikenteessä ja muista ennakoiva ajotapa
Poliisi valvoo tuttuun tapaan liikenteen sujuvuutta. Erityistä huomiota kohdistetaan etenkin rattijuopumuksiin, ylinopeuksiin, ajotaparikkeisiin, ajoneuvon kuormauksiin ja kännyköiden sekä turvavöiden käyttöön.
Poliisi muistuttaa myös ennakoivan ajotavan merkitystä, jossa kuljettajalla on peli- ja kelivaraa eli riittävästi tilaa ja aikaa toimia liikenteessä.
– Ehjänä perillepääsyn takaa rauhallinen ja kiireetön ajotapa, jossa huomioidaan ja pidetään olosuhteiden edellyttämät turvavälit. Lisäksi kuljettajan tulee luonnollisesti olla selvin päin ja levännyt ennen matkalle lähtöä. Myös puhelimen käyttö ja selaaminen tulee jättää taukojen yhteyteen, korostaa poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
Arkipäiville osuvat jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä houkuttelevat tänä vuonna matkaajia pidennetyn joululoman viettoon.
– Tieliikenteessä tämä näkyy ruuhkahuippujen tasaantumisena, kun meno- ja paluuliikenne jaksottuvat useammalle päivälle. Omaa matkaa suunnitellessa kannattaa siitä huolimatta varautua liikenteen ajoittaisiin jonoutumisiin ja keskinopeuksien alenemisiin, kertoo yksikönpäällikkö Mika Jaatinen ITM Finlandin tieliikennekeskuksesta.
Varaa matkantekoon riittävästi aikaa ja valmistaudu jo etukäteen
Joulun matkalle lähtöön on hyvä valmistautua etukäteen. Huomioida kannattaa erityisesti talven nopeastikin vaihtuvat keliolosuhteet. Ilmatieteenlaitos.fi -sivuilta voi tarkistaa ajantasaiset säätiedot ja voimassa olevat varoitukset. Lisäksi tietoa ruuhkista ja esimerkiksi tietöistä löytyy kootusti Traffic Management Finlandin liikennetilanne.tmfg.fi -sivuilta ja Liikennetilannesovelluksesta.
Oman huomionsa vaatii myös auto. Ainakin valot, pyyhkijänsulat, nesteet ja renkaat kannattaa tarkistaa.
– Pienellä etukäteisvalmistelulla välttää monta ikävää yllätystä tienpäällä. Tarkasta, että pyyhkijät ovat kunnossa ja lasinpesuneste kestää pakkasen. Suunnittele reitti etukäteen, ota kelivaraa ja varaa aikaa riittävästi myös tauoille, neuvoo johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Myös Liikenneturva muistuttaa ennakoinnin tärkeydestä. Hyvät yöunet ennen lähtöpäivää varmistavat kuljettajan virkeyden ja huolellisesti pakattu auto lisää matkustusmukavuutta ja -turvallisuutta.
– Virkeänä jaksaa paremmin keskittyä myös ruuhkaisessa liikenteessä. Ennakkoon kannattaa miettiä matkan taukopaikat ja varata aikaa niin auton pakkaamiselle kuin tarvittaville pysähdyksille. Auton matkustamossa irrallaan oleva tavara voi pelkässä äkkijarrutuksessakin sinkoilla ja pahimmillaan saada aikaan vahinkoa. Pyhitetään joulunakin matkustamo matkustajille ja pakataan pukinkontin sisältö tavaratilaan. Jos joulunviettoon lähdetään karvaisten kaverien kera, muistetaan kiinnittää lemmikitkin autoon joko turvavaljain tai asianmukaisin kuljetuskopein, kannustaa koulutusohjaaja Toni Vuoristo Liikenneturvalta.
Toimi oikein onnettomuustilanteissa
Onnettomuuksien sattuessa turvallisuusviranomaiset ovat valmiudessa auttamaan ja pelastamaan ihmishenkiä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
– Onnettomuustilanteissa muiden autoilijoiden on tärkeintä varmistaa hälytysajoneuvoille esteetön kulku onnettomuuspaikalle. Myös onnettomuuspaikan ohi ajaessa pitää malttaa laskea ajonopeutta tarpeeksi, ettei pelastustyöntekijöille aiheudu tilanteessa vaaraa. Läheltä piti -tilanteita, joissa pelastajat tai poliisit ovat olleet vähällä jäädä ohi ajavan auton alle, on ollut viime aikoina liian usein, kertoo eristysasiantuntija Alpo Nikula Sisäministeriön pelastusosastolta.
Hätäkeskuslaitokselta muistutetaan lisäksi auttamisvelvollisuudesta sekä hätänumeron 112Suomi -sovelluksen käytöstä.
– Joululiikenteen ohjeemme on ”Älä aja ohi”. Tällä pyrimme muistuttamaan ihmisiä siitä, että jokainen on velvollinen pysähtymään onnettomuuden havaitessaan ja auttamaan avun tarpeessa olevia. Mikäli viranomaiset ovat jo paikalla, on toimittava heidän ohjeistamallaan tavalla. Hätänumeroon 112 soittaminen on parasta tehdä 112Suomi -sovelluksen kautta, näin varmistetaan paikantamisen oikeellisuus heti alkuvaiheessa ja apu saadaan nopeammin perille, kertoo johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen Hätäkeskuslaitokselta.
Tieliikennekeskuksen ennusteet
Joulun meno- ja paluuliikenne ajoittuu tänä vuonna pidemmälle aikavälille. Menoliikenteen vilkkaimmat päivät ovat pe 20.12., la 21.12. ja ma 23.12. Paluuliikennettä on eniten to 26.12. sekä pe 27.12.
Pe 20.12.
Liikennettä on noin 10 % enemmän kuin normaalina perjantaina ja liikenne on vilkkainta iltapäivästä. Runsasta liikenne on etenkin valtatiellä 3 välillä Helsinki – Tampere, valtatiellä 4 välillä Helsinki -Lahti ja valtatiellä 9 välillä Tampere – Orivesi. Huippuaikoina nopeuden alenema on noin 10 km tunnissa javaltatiellä 9 jopa 20 km tunnissa, jotka näkyvät paikoittaisina jonoutumisina.
Viikonloppu 21.12. – 22.12.
Liikennettä on noin 20 – 30 % normaalia talviviikonloppua enemmän. Liikennettä on kuitenkin vähemmän kuin normaalina arkipäivänä, jolloin siihen vaikuttaa lisäävästi arkiliikenne. Lauantaina liikennettä on etenkin valtatiellä 4 Lahdesta pohjoiseen. Liikenne voi viikonloppuna paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
Ma 23.12.
Liikennemäärät ovat noin 10 % suuremmat kuin normaalina arkimaanantaina ja liikenne on vilkkainta iltapäivästä. Eniten autoilijoita on valtatiellä 4 välillä Helsinki – Jyväskylä ja valtatiellä 5 Mikkeliin päin. Lisäksi liikennettä on paljon valtatiellä 6 Kouvolan ympäristössä sekä valtatiellä 3 välillä Helsinki – Tampere – Hämeenkyrö. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
To 26.12.
Paluuliikenteen vilkkain päivä, jolloin liikennemäärät lähtevät kasvuun aamupäivästä. Eniten liikennettä on valtateillä 3, 4 ja 7 etelän suuntaan. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa. Teiden välillä on kuitenkin selkeitä eroja ja esimerkiksi valtatiellä 9 välillä Tampere – Orivesi nopeuden alenema saattaa olla jopa 20 km tunnissa.
Pe 27.12.
Liikennemäärät ovat pitkälti torstain tasolla johtuen osittain myös arkiliikenteestä. Paluuliikennettä on etenkin valtatiellä 4 Jyväskylästä etelään ja valtatiellä 9 välillä Orivesi – Tampere. Liikenne voi paikoin ajoittain jonoutua ja keskimäärin nopeuden alenema on huippuaikoina noin 10 km tunnissa.
Viikonloppu 28.12. – 29.12.
Liikennemäärät ovat normaalin viikonlopun tasolla. Huippuaikoina liikenne voi kuitenkin joillakin tieosuuksilla jonoutua.
Huomioitavaa on, että keli- ja säätilanne sekä mahdolliset liikenneonnettomuudet vaikuttavat yllä olevien ennusteiden pitävyyteen ja liikenteen sujuvuuteen.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Muutokset poliisin toimintaympäristössä ja samanaikainen henkilöstön väheneminen ovat pakottaneet poliisin asettamaan valvonta- ja hälytystehtäviä tärkeysjärjestykseen sekä ottamaan toiminnassaan korostetusti huomioon työturvallisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämisen. Uhkakuvana on tasapuolisen palvelukyvyn vaarantuminen.
Tämä ilmenee Poliisihallituksen valvonta ja hälytystoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportissa, joka julkistettiin 9.12.2019. Helsingissä.
Raportissa kuvataan 50 toimintasuositusta siitä, miten poliisi nykytilanteesta selviää. Ne liittyvät esimerkiksi poliisiin kohdistuvaan luottamukseen, kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen, harvaan asuttujen alueiden hälytyspalveluihin sekä poliisin operatiivisen toiminnan ja suorituskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
– Selvitystyön tavoitteena oli vastata kysymykseen siitä, millainen on valvonta- ja hälytystoiminnan tila tänä päivänä ja millä keinoilla sitä tulisi kehittää, jotta toiminnan tehokkuus, tuottavuus, suorituskyky ja vaikuttavuus ovat parhaalla mahdollisella tasolla nyt ja lähitulevaisuudessa ottaen huomioon muun ohella toimintaympäristö ja sen ennustetut muutokset, selvityshenkilönä toiminut Oulun poliisilaitoksen apulaispäällikkö Arto Karnaranta kertoo.
Karnaranta tarkasteli valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa sekä tilastoanalyysien että asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui noin 300 henkilöä kaikista poliisilaitoksista, muutamasta hätäkeskuksesta, sisäministeriön poliisiosastolta, Poliisihallituksesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Keskusrikospoliisista, Suojelupoliisista sekä Suomen Poliisijärjestöjen liitosta.
Poliisilla miljoona tehtävää vuodessa
Poliisi suorittaa hälytystehtäviä ja ns. oma-aloitteisia, pääasiassa erilaiseen valvontaan liittyviä tehtäviä vuosittain noin miljoona kappaletta. Määrä on varsin vakiintunut tuolle tasolla. Näistä 700 000 on hätäkeskuksen poliisille antamia, kansalaisten ilmoittamia hälytysluonteisia tehtäviä.
Kiireellisesti hoidettavia A-kiireellisyysluokan tehtäviä on noin 70 000 vuodessa. Myös se on varsin vakiintunut määrä, pois lukien uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) aikana tapahtunut voimakas A- tehtävien lisääntyminen. Poliisin hälytystehtävien kiireellisyysluokat ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Arto Karnarannan mukaan selvitystyössä on pyritty avoimesti konkretisoimaan erilaisten tilastojen ja selvitysten kautta se, mikä vaikutus yhtäältä poliisin negatiivisella resurssikehityksellä ja toisaalta toimintaympäristön muuttumisella on ollut poliisin toimintatapoihin ja tehtävien priorisointiin.
– Poliisin kenttäjohtajat joutuvat kovan paikan eteen tämän tästä suorittaessaan tehtävien tärkeysjärjestykseen asettamista ja tehdessään päätöksiä siitä, mille tehtäville partioita voidaan lähettää ja mille ei tai mikä tehtävä hoidetaan menemällä tapahtumapaikalle ja mikä hoidetaan esimerkiksi puhelimitse tai menemällä paikalle joskus myöhemmin, Karnaranta toteaa.
Saavatko kansalaiset tasavertaisesti poliisilta hälytyspalveluita?
Poliisin suorituskyky on kaupungeissa ja suuremmissa taajamissa tänä päivänä vähintäänkin kohtuullisen hyvä. Hälytystehtävistä noin 97 prosenttia kohdistuu alueille, missä asuu 95 prosenttia väestöstä.
– Harvaan asutumpien alueiden valvonta- ja hälytyspalveluiden näkökulmasta tilanne on aina ollut haasteellinen. Vuosien mittaan tilanne on kuitenkin entisestään vain huonontunut. Hälytystehtävistä maaseudulle kohdentuu noin kolme prosenttia ja siellä asuu noin viisi prosenttia väestöstä. Usein poliisia joutuu siellä odottamaan kovin pitkään, aina se ei tule välttämättä paikalle ollenkaan, Karnaranta sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskunnallinen haaste onkin, miten Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa turvataan kansalaisille mahdollisimman tasapuoliset poliisin hälytyspalvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta.
– Poliisiasemaverkko tulee mitä ilmeisimmin tulevina vuosina harvenemaan jo siksikin, että henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat suuria siellä, mistä asukkaat muutoinkin vähenevät. Millaista poliisipalvelua yhteiskunta on valmis kansalaisille tuottamaan ja millainen hinta siitä ollaan valmiita maksamaan. Ja toisaalta, millaista palvelua ja kuinka nopeasti annettuna kansalaisilla on kaupungeissa ja maaseudulla lupa odottaa, Karnaranta pohtii.
Nämä ovat Karnarannan mukaan arvovalintoja, joiden osalta tarvitaan erityisesti yhteiskunnallisia päätöksiä ja linjauksia ja taloudellisia satsauksia.
– Poliisin tahtotila on varmistaa kansalaisten tasavertainen kohtelu hälytyspalveluissa. Kansalaisen tulee saada poliisilta konkreettista apua silloin kun hän itse kokee olevansa avun tarpeessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevilla resursseilla tasavertaisen palvelun tuottaminen ei ole mahdollista, Karnaranta sanoo.
Karnaranta korostaa, että yhteiskunnallisesti merkityksellistä on määritellä, miten poliisin kykyä jatkossa mitataan, millaista poliisipalvelua yhteiskunta kansalaisille on valmis tuottamaan ja mikä hinta siitä ollaan valmiita maksamaan.
– Mitä kovempia tavoitteita poliisille asetetaan, sitä kovempi hinta siitä pitää olla valmis maksamaan, hän sanoo.
Toimenpidesuosituksia luottamuksen säilyttämisestä, poliisimiesten määrästä ja tasa-arvosta
Nyt julkistetussa raportissa kuvataan 50 toimenpidesuositusta poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan kehittämiseen. Keskeisiä suosituksia ovat esimerkiksi:

Ylläpidetään kansalaisten luottamus poliisiin korkealla tasolla muun muassa pitämällä yllä hyvää toimintavalmiutta kiireellisissä hälytystehtävissä.
Turvataan poliisin toiminnan edellytykset lisäämällä poliisimiesten määrää lähemmäs keskimääräistä pohjoismaista tasoa.
Kehitetään poliisin toimintavalmiuden ajallista mittaamista määrittelemällä olemassa olevia resursseja vastaavat valtakunnalliset ja alueelliset toimintavalmiusaikatavoitteet.
Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä muun muassa varmistamalla naisten ja miesten tasapuolinen sijoittuminen erilaisiin kenttätehtäviin.
Tehostetaan poliisin ja yksityisen turvallisuusalan välistä yhteistyötä alueellisesti ja koko maan kattavasti muodostamalla yhteistyön pelisäännöt valtakunnallisella yhteistoimintasopimuksella.
Kehitetään henkilöstön rekrytointikeinoja harvempaan asuttujen alueiden poliisiasemille tai saneerataan poliisin toimipaikkaverkostoa.

Raportti on kokonaisuudessaan poliisin verkkosivuilla osoitteessa https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/julkaisut

Lähde: Poliisi.fi