lauantai, 26 heinäkuun, 2025

SUOMI

Kansalaisaloite terapiatakuusta luovutettiin eduskuntaan

NordenBladet —

Aloitteen eduskunnalle luovuttivat vireillepanijat Pia Hytönen ja Alviina Alametsä. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kansalaisaloite sai yhteensä 52 107 kannatusilmoitusta.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan terapiatakuun lisäämistä mielenterveyslakiin. Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Aloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä.

Lähde: Eduskunta.fi

Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamisesta valtion metsissä luovutettiin eduskuntaan

NordenBladet —

Aloitteen takana ovat ympäristöjärjestöt: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö.  Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.  

Aloitteen tavoitteena on muuttaa valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä niin, että valtion omistamilla alueilla ei olisi jatkossa mahdollista suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Aloitteessa todetaan, että avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta, rasittavat vesistöjä sekä hidastavat ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Avohakkuille on aloitteen mukaan vaihtoehtoja: jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on avohakkuita kestävämpi vaihtoehto, koska siinä metsä pysyy metsäisenä, vaikka sitä myös hyödynnetään taloudellisesti.

Kansalaisaloite sai yhteensä 50 698 kannatusilmoitusta.

Lähde: Eduskunta.fi

Kansalaisaloite verkkokalastuksen kieltämisestä saimaannorpan levinneisyysalueella luovutettiin eduskuntaan

NordenBladet —

Aloitteen eduskunnalle luovuttivat vireillepanijat Iina Palonen ja Binga Tupamäki. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kansalaisaloite sai yhteensä yli 76 000 kannatusilmoitusta.

Aloitteen mukaan verkkokalastus Saimaalla kiellettävä, jotta uhanalaista lajia voidaan suojella. Aloitteen perusteluissa todetaan, että vuoden 2005 jälkeen verkkoihin on hukkunut 72 saimaannorppaa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan saimaannorpan todellinen kuolleisuus voi olla jopa kolminkertainen havaittuun verrattuna.

Aloite ei perustelujen mukaan uhkaa Saimaan alueen kalastamista, sillä norppaturvallisia kalastustapoja on olemassa ja kehittyvät kalastusmenetelmät antavat uusia vaihtoehtoja kalastajille.

Lisätiedot kansalaisaloite.fi palvelussa

Lähde: Eduskunta.fi

Puolustusvaliokunta vierailee Virossa

NordenBladet —

Eduskunnan puolustusvaliokunta vierailee Virossa 22.–23. lokakuuta. Valiokunta tapaa Tallinnassa Viron parlamentin Riigikogun puolustusvaliokunnan, puolustusministeri Jüri Luikin sekä pääesikunnan päällikön. Valiokunta tutustuu Virossa myös Tapan sotilastukikohtaan.

Valiokuntamatkalle ovat ennakkoon ilmoittautuneet mukaan valiokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) sekä valiokunnan jäsenet Anders Adlercreutz (r.), Atte Harjanne (vihr.), Hanna Holopainen (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Mika Kari (sd.), Kimmo Kiljunen (sd.), Pasi Kivisaari (kesk.), Markus Mustajärvi (vas.), Juha Mäenpää (ps.) ja Tom Packalén (ps.).

Lähde: Eduskunta.fi

Suomi: Suuri valiokunta keskusteli hyvinvointitaloudesta ja työmarkkinoiden muuttuvista osaamistarpeista

NordenBladet — Suuri valiokunta sai tänään työministeri Timo Harakan (sd.) selvityksen EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksesta, joka pidetään Luxemburgissa 24. lokakuuta.

Ministerit keskustelevat mm. syrjimättömyyden vahvistamisesta Euroopan unionissa sekä taidoista ja työmarkkinoiden osaamistarpeista muuttuvassa maailmassa. Tarkoituksena on myös hyväksyä hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät.

Hyvinvointitalous on lähestymistapa, jossa talouspolitiikan keskiöön nostetaan myös ihmisten kokema hyvinvointi. Ministeri Harakka kertoi Suomen saaneen paljon hyvää palautetta teeman edistämisestä puheenjohtajuutensa aikana.

Suuri valiokunta keskusteli päätelmistä, joissa painotetaan olemassa olevien rakenteiden ja toimintatapojen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä ja todetaan, ettei toimivaltamuutoksiin ole tarvetta.

Keskustelussa työmarkkinoiden muuttuvista osaamistarpeista huomio valiokunnassa kiinnittyi mm. siihen, miten ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaikuttavat osaamistarpeisiin ja miten tarvittavien uusien taitojen oppiminen varmistetaan.

Lähde: Eduskunta.fi

​Euroopan neuvoston raportoija tutustui Suomen ehkäisyneuvontaan

NordenBladet —

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tasa-arvokomitean puheenjohtaja kansanedustaja Petra Bayr Itävallasta kävi torstaina ja perjantaina Suomessa opintomatkalla valmisteilla olevaa raporttiaan varten. Bayrin raportin aiheena on ilmainen ehkäisy, jonka erilaisiin käytäntöihin hän halusi Suomessa tutustua.

Bayr vieraili helsinkiläisessä neuvolassa sekä Helsingin kaupungin 10–29 –vuotiaille tarkoitetussa Tyttöjen Talossa sekä tapasi eduskunnassa kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.), Mirka Soinikosken (vihr.) sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta Tarja Filatovin (sd.) ja Minna Reijosen (ps.). Bayr sai raporttiaan varten tietoja myös muun muassa opiskelijaterveydenhuoltoa järjestävältä YTHS:ltä. Suomessa kunnat päättävät, tarjoavatko ne ilmaista ehkäisyä vai eivät. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite maksuttomasta ehkäisystä kaikill alle 25-vuotiaille. 

Bayrin raportin työotsikko on ”Empowering women: promoting access to contraception in Europe”. Raporttia käsitellään aikanaan ensin yleiskokouksen tasa-arvo- ja syrjimättömyyskomiteassa ja sen jälkeen mahdollisesti yleiskokouksessa.

Yleiskokouksen kansanedustajien raportit toimivat pohjana yleiskokouksen päätöksenteolle. Parhaassa tapauksessa raportin toimenpide-ehdotukset päätyvät lopulta Euroopan neuvoston jäsenmaita koskeviksi suosituksiksi tai sitoviksi sopimuksiksi.

Parlamentaariseen yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 47 jäsenmaasta. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa neljä kertaa vuodessa. Täysistuntojen välissä töitä tehdään yleiskokouksen eri komiteoissa. Eduskunnan EN-valtuuskuntaan kuuluu viisi varsinaista ja viisi varajäsentä.

Lähde: Eduskunta.fi

UHKAAVISTA tilanteista kannattaa ilmoittaa eteenpäin matalalla kynnyksellä ‒ viranomaiset pystyvät tarjoamaan apua jo varhaisessa vaiheessa

NordenBladet – Poliisi muistuttaa, ettei kenenkään tule jäädä henkisesti tiukassa tilanteessa tai olotilassa yksin. Kenenkään ei kannata jäädä yksin myöskään itseä tai muita uhkaavien ajatusten kanssa, vaan ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä esimerkiksi seuraaviin tahoihin:

– Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111 (Arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00, lisätiedot https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-keskusteluapua-numerossa-09-2525-0111)
– Sekasin chat eli valtakunnallinen keskustelualusta 12–29-vuotiaille: https://sekasin247.fi (päivystys maanantaista perjantaihin klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15–24)
– Päihdeneuvonta (Ehyt ry), puh. 0800 900 45. Ilmainen Päihdeneuvontapuhelin vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Ammattiauttajat ovat tukena päihteisiin ja huumeisiin liittyvissä kysymyksissä. Heidän kanssaan voi keskustella omasta, läheisen tai asiakkaan päihteiden käytöstä. Palvelu on anonyymia ja luottamuksellista.
– Kouluikäisten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattoriin, opetusohjaajaan (opo), koulun henkilökuntaan tai vaikka terveysaseman lääkäriin, joka ottaa vastaan myös oppilaita.
– Julkisiin tai yksityisiin terveyspalveluihin.

Eri laeissa on määritelty viranomaisille ja muille toimijoille oikeus ilmoittaa poliisille, jos tietoon tulee epäilys jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan uhriksi.

Huolta aiheuttava henkilö, kenelle ilmoitan?

Mikäli omassa elämänpiirissä herää huoli jonkun henkilön suhteen, on asiasta hyvä ilmoittaa eteenpäin esimerkiksi oppilaitoksen vastuuhenkilöille, työpaikan esimiehelle tai suoraan poliisille, jotka osaavat arvioida asian mahdollisesti vaatimia toimia. Uhkaustilanteessa otetaan ja tuleekin ottaa aina yhteys myös poliisiin. Netissä ilmenneistä uhkatapauksista voi ilmoittaa poliisille nettivinkin kautta: https://www.poliisi.fi/nettivinkki.

Akuuteista uhkatapauksista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen soittamalla numeroon 112.

– On tärkeää, että huolta aiheuttavasta henkilöstä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tieto viranomaisille, jotta hänet pystytään tarvittaessa ohjaamaan hänen tarvitsemansa avun piiriin, toteaa poliisitarkastaja Marko Savolainen Poliisihallituksesta.

Poliisi muistuttaa, että huolta aiheuttavasta henkilöstä ilmoittaminen ei tarkoita sitä, että hänestä tehtäisiin automaattisesti rikosilmoitus ja hän päätyisi rikostutkinnan kohteeksi.

– Monesti rikostutkinnan aloittaminen on uhkatapauksissa vasta viimeisin keino, mutta joskus esitutkinta on välttämätön. Iso osa tapauksista pystytään hoitamaan viranomaisyhteistyönä ja henkilö pystytään ohjaamaan hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvan avun piiriin, Savolainen painottaa.

Poliisin keskeinen laissa säädetty tehtävä on rikosten estäminen ja kansalaisten turvallisuuden ylläpitäminen. Poliisi puuttuu uhkaaviin tilanteisiin ja huolta aiheuttaviin henkilöihin ja käyttää tarvittaessa niitä toimivaltuuksia, jotka poliisille on laissa säädetty tehtävien hoitamiseksi. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten estäminen on olennainen osa turvallisuustyötä. Poliisi ei puutu toimenpiteillään enempää kenenkään oikeuksiin eikä kenellekään aiheuteta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin mitä on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

Suurin osa uhkista kohdistuu yksityishenkilöihin

Keskusrikospoliisi tuki tilastojen mukaan viime vuonna paikallispoliisilaitoksia 341 erilaisen uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä. Todellisuudessa uhkausten ja huolta aiheuttavien henkilöiden määrä on kuitenkin valtakunnallisesti huomattavasti suurempi, sillä vain vakavimmat tapaukset tulevat Keskusrikospoliisin tietoon.

– Noin kuutisenkymmentä Keskusrikospoliisin viime vuonna tietoon tulleista tapauksista kohdistui kouluihin. Muut uhkatapaukset kohdistuivat pääsääntöisesti yksittäisiin henkilöihin, virkamiehiin ja poliitikkoihin, tai ne liittyivät esimerkiksi perheväkivaltaan tai joukkosurman ihannointiin, kertoo rikostarkastaja Arto Tuomela Keskusrikospoliisista.

– Selvä enemmistö viime vuoden uhkatapauksista kohdistui yksityishenkilöihin, Tuomela jatkaa.

Iso määrä uhkauksista on myös tehty ajattelemattomuuttaan tai ilkivaltaisesti. Nämä tekijät ovat nousseet esiin esimerkiksi koulu-uhkauksiin liittyvissä tapauksissa.

– Uhkaaja ei välttämättä ole ymmärtänyt, että uhkauksella on usein kauaskantoiset seuraukset. Uhkauksella voi olla usein rikosoikeudellisia seurauksia tai se voi johtaa lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, Tuomela toteaa.

Jotkut alaikäisten oireiluun liittyvät tapaukset ovat lähteneet purkautumaan niin, että huoltaja on ottanut yhteyttä kouluun ja kertonut lapsen oireilusta.

– Tehtiinpä ilmoitus sitten koululle, rehtorille, terveydenhuoltoon tai jollekin viranomaiselle, on tärkeää, että ilmoitus tehdään. Näin tukitoimet on päästy ja päästään jatkossakin aloittamaan viranomaisyhteistyönä koulujen ja viranomaisten kanssa, Tuomela painottaa.

Viranomaisten tiedonvaihdossa ja lainsäädännössä vielä kehitettävää

Poliisihallituksesta korostetaan, että uhkaavien tapausten kitkemisessä ja ennalta estämisessä kyse on koko yhteiskunnan voimin ratkaistavasta asiasta – yksittäiset viranomaiset eivät pysty ongelmaa ratkaisemaan.

Poliisi on esimerkiksi tehnyt jo esityksiä siitä, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin hyödyntää ja kehittää, jotta uhkatilanteisiin voidaan puuttua mahdollisimman tehokkaasti viranomaisyhteistyönä.

– Lainsäädännössä olisi tärkeää, että eri viranomaiset esimerkiksi velvoitetaan ilman tulkinnanvaraa ilmoittamaan eteenpäin uhkaavista tai huolta aiheuttavista henkilöistä. Tämä ei edelleenkään tarkoittaisi sitä, että huolta aiheuttava henkilö päätyisi automaattisesti rikostutkinnan kohteeksi vaan hänet pystyttäisiin ohjaamaan tehokkaammin hänen tarvitsemansa avun piiriin, Savolainen painottaa.

Poliisin näkökulmasta olennaista on myös se, että viranomaisten välinen tiedonvaihto olisi vieläkin joustavampaa.

– Lainsäädäntö jättää tällä hetkellä tulkinnanvaraa ja eri viranomaiset tulkitsevat lakia eri tavalla esimerkiksi tiedonvaihtoon liittyen. Lainsäädännössä olisi näiltä osin vielä kehitettävää: poliisin tiedonsaantioikeuksia kannattaisi selventää, kun kyseessä on väkivallan uhkasta. Tällä hetkellä lain tulkintoja tekevät yksittäiset lakimiehet eri viranomaisissa ja tulkinnat ovat eriäviä. Tieto väkivallan uhkasta ei siis tule välillä ollenkaan poliisille asti, Savolainen sanoo.

Myös tietosuojalainsäädännön tiukka tulkitseminen aiheuttaa ongelmia välttämättömälle tiedonkululle.

– Jos opettaja ei saa kertoa huolta aiheuttavasta oppilaasta esimerkiksi oppilashuoltoryhmälle, vaikeutuu näiden henkilöiden avunsaanti merkittävästi. Ja aina he, jotka apua eniten ehkä tarvitsevat, eivät itse ehkä sitä tunnista tai vastustavat aktiivisesti tarjottua apua. Tietosuoja ei saa luoda ”suojapaikkaa”, jossa ongelmat saavat rauhassa kasvaa ilman että niihin päästään käsiksi tai että niiden hoitaminen voidaan estää asianosaisten toimesta, Savolainen mainitsee.

– Poliisihallituksen näkemyksen mukaan olisi erinomaista, mikäli yliopistojen opettajankoulutuksen tutkintokokonaisuuteen saataisiin sisällytettyä turvallisuuden ja varautumisen opinto-jakso. Tarvittaessa tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi yliopistojen ja keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteistyönä, Savolainen jatkaa.

Uhkatapausten ratkaisu on koko yhteiskunnan asia

Uhkatapaukset myös lisääntyvät silloin, kun niistä puhutaan julkisuudessa. Esimerkiksi viimeviikkoisen Kuopion väkivallanteon jälkeen tilannekuvassa tietoon tulleet, mm. internetalustoilla tapahtuvat koulu- ja muut väkivaltauhkaukset, ovat lisääntyneet huomattavissa määrin.

Pahimmassa tapauksessa ilkivaltaisesti tehty uhkaus sitoo poliisin ja muiden viranomaisten resurssit väärään paikkaan, jolloin ajattelemattomuuttaan tehty uhkaus voi olla jollekin toiselle ihmiselle hengenvaarallinen ja aiheuttaa isoja vahinkoja.

Savolainen toteaa, että jatkossa selvitetään myös mahdollisuutta esimerkiksi selvästi ilkivaltaisen uhkauksen aiheuttamien kulujen laskuttamisesta.

– Vahingonkorvausvelvollisuushan alkaa jo ennen kuin henkilö on rikosoikeudellisessa vastuussa eli tämä koskee myös alaikäisiä, Savolainen toteaa.

Savolainen painottaa myös, että uhkatapausten ratkaiseminen on koko yhteiskuntaa koskettava asia, johon tulee pureutua yhdessä viranomaisten ja eri tahojen kanssa.

– Eri tahojen tulee pystyä vaihtamaan tehokkaammin tietoa keskenään, tunnistaa huolta aiheuttavia henkilöitä, puuttua varhaisessa vaiheessa ja ylipäänsä miettiä yhteinen tavoite ongelmien ratkaisemiseksi. Toisaalta eri tahojen tulisi pystyä pureutumaan myös syrjäytymisen ja kiusaamisen estämiseen. Kyse on siis koko yhteiskuntaa koskevasta erittäin monitahoisesta asiasta, Savolainen päättää.

Kuva: Pexels

 

VUODEN Poliisiksi 2019 on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta

NordenBladet – Vuoden Poliisiksi 2019 on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta. Jauhiainen on työskennellyt erilaisissa kenttätehtävissä lähes 40 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Turun pääpoliisiasemalla kenttävalvontaryhmässä, jonka pääkohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat nuoret.

Vuoden Poliisin valinnan teemana tänä vuonna on poliisitoiminnan perusta, valvonta-ja hälytystoiminta. Valvonta- ja hälytystehtävissä toimivat virkapukuiset poliisit ovat ensimmäisenä paikalla, kun jotakin tapahtuu.

Valvonnan ja kenttätoiminnan haastavatkin hälytystehtävät ovat Jauhiaiselle arkipäivää. Hän on mukana myös Jouha-toiminnassa (joukkojenhallinta), toiminut voimankäyttökouluttajana, moottoripyöräpoliisina sekä radikalisoitumiseen pureutuvassa Rad-työryhmässä. Lisäksi Jauhiainen pyrkii säännöllisesti vierailemaan Turun alueen vastaanottokeskuksissa, erityisesti nuorten ryhmäkodeissa.

Jauhiainen on tehnyt vuosia työtä myös Turun Varissuon omana aluepoliisina erityisesti nuorten parissa yhteistyössä eri viranomaisten, alueen asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa.

Kasvollista poliisia kaivataan lähiöissä

Valinnan perusteluiden mukaan Jauhiainen on toiminut vuosia esimerkillisesti valvonnan ja kenttätoiminnan poliisimiehenä. Hän on nuoremille kollegoilleen erinomainen esimerkki henkilöstä, joka eläkeiän täyttymisen jälkeenkin ansiokkaasti, aktiivisesti ja joka päivä työhönsä innokkaasti suhtautuvana poliisimiehenä jatkaa työrunsaansa.

Valitsijoiden mukaan hän on juuri sellainen poliisimies, jota kaivataan kasvollisesti paikalle nykyaikaisessa haastavassa ja moniulotteisessa yhteiskunnassa.

– Jauhiainen on ansiokkaasti rakentanut demokraattista ja yhdenvertaista kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja osoittanut toiminnallaan mm. monille ulkomaalaistaustaisille asukkaille, että Suomessa poliisi on rehellinen ja luotettava ja siten osaltaan vaikuttanut siihen, miten poliisiin Turun lähiöissä suhtaudutaan, valinnan perusteluissa todetaan.

Laiska opiskelemaan

Alalle hakeutumiseen vaikuttivat työn kiinnostavuus ja lyhyehkö opiskeluaika.

– En ole koskaan ollut mikään lukumies. Ollessani armeijassa äitini kertoi minulle, että nyt olisi poliisikouluun haku. Hän sitten keräsi kaikki tarvittavat paperit kasaan, ja sain laitettua hakemuksen poliisikouluun, Jauhiainen kertoo.

Poliisin ammatista on tullut Jauhiaiselle kutsumusammatti. 62-vuotias Jauhiainen olisi päässyt eläkkeelle jo neljä vuotta sitten, mutta innostus kantaa edelleen jatkamaan työssä

– Tämä on erittäin palkitsevaa työtä, jossa näkee työn tuloksen. Tällä työllä tosiaan on merkitystä, Jauhiainen sanoo viitaten erityisesti lähipoliisityöhön.

Soutuvalmentajasta ja partiolippukunnan johtajasta nuorisopoliisi

Poliisikoulun jälkeen Jauhiainen oli ”rivipoliisina” Turussa nelisen vuotta. Tämän jälkeen hänet houkuteltiin nuorisopoliisiksi, koska soutuvalmentajana ja partiolippukunnan johtajana hän oli ollut paljon nuorten kanssa tekemisissä.

Organisaatiouudistuksen myötä nuorisopoliisi lakkautettiin vuonna 1994, jolloin hän siirtyi tekemään perinteisiä hälytystehtäviä. Tehtävät nuorten parissa jatkui edelleen muiden tehtävien ohella.

Varissuon asukkaat eivät halua luopua omasta poliisistaan

Kun Turun Varissuota alettiin rakentaa, Turun poliisilaitoksen johto päätti sijoittaa sinne kaksi korttelipoliisia 70-luvun lopulla. Parhaimmillaan heitä oli kolme.

Virat lakkautettiin 2005, jolloin Varissuolta tuli poliisitalolle vaikutusvaltainen seurue – toimintaa ei saa keskeyttää. Painostus auttoi ja poliisilaitos päätti nimetä lähiöön oman aluepoliisin.

Tehtävä lankesi nuorison kanssa hyvin toimeentulevalle Jauhiaiselle. Tämä työ jatkuu edelleen, vaikka toimintaa oltiin joitakin vuosia sitten keventämässä. Taas alueen aktiiviset asukkaat ryhtyivät toimeen, kutsuivat päällystövastaavan Yhdyskuntatyöryhmän kuultavaksi ja kevennystoimista luovuttiin.

Hän onkin ollut virkauransa alusta lähtien poliisin ennalta estävän toiminnan puolestapuhuja.

– Poliisityön ydinajatus Varissuolla on poliisin kasvollisuus. Poliisi on se sama henkilö, jonka nuori kohtaa elämänsä eri vaiheissa. Hän on tuttu ja turvallinen. Nuoret tietävät, että minä tiedän. Salassa eivät asiat juurikaan pysy. Läheiskontrolli säilyy, Jauhiainen sanoo.

Tällä hetkellä Turussa on kolme aluepoliisia. Varissuon lisäksi palvelua saavat Perno-Pansio sekä Halinen. Tehtävään on palkattu määräaikaisesti kaksi poliisia, jotka aktiivisuudellaan ovat tehneet itsensä huomatuksi alueilla.

Aluepoliisi tekee tiivistä yhteistyötä

Jauhiaisen mukaan aluepoliisi tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Varissuolla pohditaan alueen turvallisuuteen liittyviä asioita sekä luodaan kokonaiskuva huolta aiheuttavista nuorista ja lapsista säännöllisesti yhteisissä viranomaispalavereissa, joihin osallistuvat aluepoliisin lisäksi sosiaali-ja terveystoimi, nuorisotoimi, asumisneuvoja sekä Normaali- ja Varissuon koulun edustajat.

– Alueen isompi konklaavi on Varissuo-Lauste-Vaala -yhdyskuntatyöryhmän kokoukset, joissa ovat edustettuna edellisten lisäksi alueella toimivat yhdistykset, yritykset ja asukkaat, Jauhiainen kertoo.

Lisäksi Jauhiainen kiertelee alueen ostoskeskuksessa ja kouluissa jututtamassa nuoria. Myös opettajat ja nuorisotyöntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä Jauhiaiseen, jos heillä on huoli jonkun nuoren takia.

Varissuolla on noin 9 000 asukasta, joista noin puolet on ulkomaalaistaustaisia. Nuorissa ikäluokissa vieraskielisten osuus on 70 prosenttia. Tämä vaikuttaa Jauhiaisen työhön, koska varsinkin aikuisilla ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on hyvin erilaisia käsityksiä poliisista.

– Ulkomaalaistaustaiset nuoret arvostavat vanhempaa ihmistä, joten tässä työssä yli 60 vuoden iästä ja karusta ulkomuodosta on selvästi höytyä, Jauhiainen sanoo.

Erilaiset tilanteet haastavat poliisin ammattitaidon

Kenttätehtävissä toimiva poliisi joutuu yhä useammin haastaviin ja yllättäviin tilanteisiin. Väkivallan kohtaamisesta on tullut poliisilla arkipäivää.

– Poliisityössä ei saisi urautua. Tutusta asiakkaasta voi tulla turvallisuusriski, kun hänen mielensä on järkkynyt tai päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa psykoosin kaltaisen tilan. Tällöin henkilö saattaa poiketa selkeästi aikaisemmasta käyttäytymisestään. Poliisin täytyy olla sopivasti valpas ja taktiikan ja voimankäytön opit pitää olla selkeästi mielessä arkijärkeä unohtamatta. Vastaantulevien tilanteiden erilaisuus haastaa poliisimiehen ammattitaidon, Vuoden Poliisi sanoo.

44. Vuoden Poliisi

Vuoden Poliisi valittiin nyt 44. kerran. Valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin perjantaina 11.10.2019

Kuva: Suomen Poliisijärjestöjen Liiton/Katja Almgren

Vuonna 2018 poliisi kirjasi yhteensä 1177 mökkimurtoilmoitusta. MITEN TORJUA murrot mökkeihin?

NordenBladet – Mökkimurrot ovat harmillisia mökkien omistajille ja haasteellisia tutkittavia poliisille, sillä usein talven mökkimurtotuhot paljastuvat vasta keväällä uuden mökkikauden alkaessa.

Mökkimurtoja kannattaakin estää ennakolta. Tuhoja ja omaisuusvahinkoja voidaan estää, kun arvokasta omaisuutta ei jätetä talveksi mökkiin. Jos arvotavaraa on sinne pakko jättää, niiden tunnisteet kannattaa ottaa talteen ja kuvata tavarat.

Hyvä apu on myös naapuriapu: sovitaan naapureiden kanssa, että kaikki katsovat epäilyttävien kulkijoiden perään ja ottavat tarpeen vaatiessa yhteyttä poliisiin.

Alkuvuonna mökkimurtojen määrä on hiukan laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin tiettyjen poliisilaitosten alueella, muun muassa Sisä-Suomessa, suuriin lukuihin on tullut edelleen lisäystä.

Vuonna 2018 poliisi kirjasi yhteensä 1 177 mökkimurtoilmoitusta eli vapaa-ajan asuntoon kohdistunutta törkeää varkautta, varkautta tai niiden yritystä. Viime vuoden syyskuun lopussa lukumäärä oli 888, kun tänä vuonna murtojen ja niiden yritysten määrä on poliisin tietojärjestelmän perusteella 856.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan määrä vuosittain vaihtelee.

– Yksittäinen aktiivinen tekijä tai tekijäporukka voi suuresti vaikuttaa tietyn alueen lukuihin. Moneen murtoon liittyy omaisuuden anastamisen lisäksi sotkemista ja yleistä paikkojen hajottamista. Etenkin nuoremmat tekijät syyllistyvät tällaiseen, Aho kertoo.

Mökeistä anastetaan yleensä käyttöomaisuutta, työkaluja ja -koneita, ajoneuvoja kuten mopoja ja mönkijöitä sekä niiden siirtämiseen tarvittuja perävaunuja.

– Helposti realisoitava omaisuus kelpaa. Harmittavaa on, etteivät omistajat osaa kuvailla anastettua tavaraa tarkasti eli liian usein mitään yksilöitäviä tunnuksia ei ole otettu talteen. Kuvat olisivat tunnistuksessa hyvän apuna.

Ahon mukaan monen mökkimurron takana on lähiseudulla asustava, useasti päihdeongelmista kärsivä tekijä, jolla on laajaa kokemusta kaikesta omaisuusrikollisuudesta.

– Mökeissä kierrellään, kun mökkikausi on ohitse eikä aktiivista valvontaa ole. Sitä anastetaan, mitä on tarjolla. Uhrien kannattaa tutkia netin kauppapaikkoja, jos vaikka lähialueella olisi tarjolla itselle tutun näköistä omaisuutta, Aho sanoo.


Kuva: Pexels
Lähde: Poliisi.fi

THL:n tutkimus: Taloushuolet heijastuvat perheen hyvinvointiin – vanhempien yksinäisyydestä aina lasten läksyjen lukemiseen

NordenBladet – Toimeentulon hankaluus on THL:n tutkimuksen mukaan riskitekijä lasten ja vanhempien hyvinvoinnille. Toimeentulon kokeminen helpoksi tai hankalaksi on yhteydessä sekä lasten että vanhempien hyvinvointiin monella tapaa. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään vanhempien taloudellisten huolien aiheuttaman kuormituksen heijastuvan kielteisesti paitsi heidän omaan hyvinvointiinsa, myös vanhemmuuden laatuun ja sitä kautta lasten hyvinvointiin.

THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin yli 30 osoittimen avulla toimeentulokokemusten yhteyksiä hyvinvointiin alakoululaisten perheissä.

– Tutkimuksessa oli käytettävissä laaja kirjo hyvinvoinnin osoittimia. Vanhempien ja lasten hyvinvointi oli niillä kaikilla heikompaa perheissä, joissa vanhempi arvioi toimeentulon olevan hankalaa, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

Toimeentulo-ongelmia kokevissa perheissä vanhemmat tunsivat itsensä yksinäiseksi huomattavasti useammin kuin ne vanhemmat, jotka kokivat perheen toimeentulon helpoksi. Lisäksi ryhmien välillä oli selviä eroja siinä, kuinka tyytyväisiä vanhemmat olivat elämäänsä ja parisuhteeseensa ja miten he kokivat perheen arjen sujuvan.

Vanhempien arvioissa lasten hyvinvoinnista suurimpia eroja oli läksyjen tekemisen sujumisessa sekä vanhemman käsityksessä siitä, tietääkö hän hyvin, miten lapsella menee koulussa. Toimeentulon hankaluus osoittautui merkitseväksi vanhempien hyvinvoinnin riskitekijäksi myös silloin, kun useita muita mahdollisia selittäviä tekijöitä otettiin huomioon.

– Toimeentulo-ongelmat aiheuttavat vanhemmille lisäkuormitusta tilanteissa, joissa hyvinvointia heikensivät myös muut tekijät, kuten terveysongelmat tai tyytymättömyys parisuhteeseen, Salmi toteaa.

Suomessa on 2000-luvulla vallinnut politiikka, jossa lapsiperheiden toimeentulon tukeminen ja lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen on asetettu toistensa vaihtoehdoiksi. Salmen mukaan tämä ei ole uuden tutkimuksen valossa järkevää.

– Tulostemme mukaan perheissä, joissa toimeentulo on hankalaa, lasten hyvinvointia tukevien palvelujen käyttö on yleisempää, mutta niissä myös palvelut jäävät useammin saamatta, vaikka niitä olisi tarvittu. Siksi toimeentuloa helpottamalla voitaisiin sekä alentaa vanhempien kokonaiskuormitusta että vähentää painetta palveluihin.

Tutkimuksen aineistona oli THL:n Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kerätty kyselyaineisto peruskoulun neljännellä ja viidennellä luokalla olevien koululaisten huoltajilta. Aineistossa on mukana hieman alle 33 000 vanhempaa, heistä valtaosa äitejä. Kyselyn vastaajat olivat paremmassa sosioekonomisessa asemassa kuin lapsiperheiden vanhemmat keskimäärin.

Kuva: Pexels