Suomi: Työmarkkinaennuste: Työttömyyden pitkittyminen muovaa työmarkkinoita pandemian jatkuessa
NordenBladet — Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 17.11.2020 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2022. Ennuste heijastaa epävarmuutta koronavirusepidemian ja talouden kehityksestä.Työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla – takaisin vaimealle kasvu-uralle vuonna 2022Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi ennusteen mukaan 71,6 prosenttia eli selvästi matalampi kuin ennen kriisiä.Työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2021 8,2 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 7,8 prosenttiin vuonna 2022. Työttömyysasteen nousua vaimentaa se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 76 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Työllisyys alkaa kasvaa hitaasti vuonna 2022, mutta työllisiä on edelleen noin 60 000 vähemmän kuin ennen kriisiä.Työvoima vähenee, mutta työikäinen väestö alkaa palata koronakriisistä elpyville työmarkkinoilleTyömarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjonnan eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Suomen työikäisen eli 15–74-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kääntyvän merkittävään laskuun vuonna 2021, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä haasteita suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuutto kannattelee parhaassa työiässä olevan 25–54-vuotiaan väestön määrää ja siten myös työvoiman tarjontaa.Koronakriisi on vähentänyt työvoiman tarjontaa, laskenut 15–74-vuotiaan väestön työvoimaosuutta ja lisännyt piilotyöttömyyttä. Pitkittyvät lomautukset näkyvät piilotyöttömyytenä, mikä vähentää työvoiman tarjontaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työikäinen väestö on jo alkanut joiltain osin jälleen siirtyä työvoimaan ja työmarkkinoille verrattuna vuoden 2020 kevääseen ja koronakriisin alkuun.Koronakriisi vaikuttaa työvoiman tarjontaan ja työvoimaosuuteen negatiivisesti vielä vuonna 2021, jolloin työvoimaosuuden ennustetaan jäävän 66,1 prosenttiin. Vuonna 2022 työvoimaosuuden ennustetaan jälleen kohentuvan 66,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden elpyessä piilotyöttömiä alkaa hiljalleen palata työvoimaan.Lomautettujen määrä tasaantuu, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajustiTyönvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, laskee maltillisesti tulevina vuosina. Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana ainakin kesään 2021 saakka, joskaan uutta kevään kaltaista lomautusaaltoa ei ole näköpiirissä.Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Taustalla vaikuttaa työttömyysjaksojen keston pidentyminen koronapandemian aikana sekä koronakeväänä työttömäksi jääneiden siirtyminen osin pitkäaikaistyöttömyyteen ensi keväänä.Työttömien työnhakijoiden keskimääräiseksi lukumääräksi ennustetaan 342 000 vuonna 2020, mikä on 101 000 enemmän kuin vuonna 2019. Vuodelle 2021 ennuste on 317 000 ja 297 000 vuodelle 2022. Pitkäaikaistyöttömien lukumääräksi ennustetaan tälle vuodelle 75 000, mikä olisi 11 000 enemmän kuin edellisvuonna. Vuodelle 2021 ennustetaan 107 000 ja vuodelle 2022 jopa 113 000 pitkäaikaistyötöntä. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumääräksi vuodelle 2020 ennustetaan 44 000, mikä on noin 13 000 enemmän kuin edellisvuonna. Vuodelle 2021 ennuste on 38 000 ja 35 000 vuodelle 2022.Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
