NordenBladet — Kaavoituksen digitalisaatiota tukevia asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ympäristöministeriö kutsuu sidosryhmät osallistumaan työhön. Elokuun aikana järjestetään sidosryhmätilaisuus ja työpajasarja, joiden kautta valmistelijat keräävät sidosryhmien näkemyksiä. Varsinainen lausuntokierros on myöhemmin syksyllä.Hallitus antoi syyskuussa 2022 eduskunnalle esitykset rakentamislaiksi, laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä maankäyttö- ja rakennuslain digimuutos tulevat voimaan 1.1.2024.Lain myötä kuntien ja maakuntien tulee laatia tietomallimuotoista kaavoja ja tonttijakoja valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Siirtymäsäännöksen mukaan kaikki kaavat ja tonttijaot tulee laatia yhteentoimivassa tietomallimuodossa viimeistään 1.1.2029 alkaen. Asetuksilla voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietomallimuodosta ja esitystavasta.Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan näitä tietomallimuotoista kaavoitusta ja tonttijakoa koskevia asetuksia (Katja-hanke). Asetuksilla säädetään koneluettavien kaavatietojen ja tonttijaon yhteentoimivuuden teknisistä määrityksistä sekä kaavojen vakiomuotoisesta esitystavasta. Ympäristöministeriön asetus kaavoissa käytettävistä merkinnöistä korvataan uudella asetuksella, joka huomioi tietomallipohjaisen kaavan kuvaustekniikan määrittelyn.Rakennetun ympäristön digitalisaatiota on edistetty valtakunnallisesti jo pitkään. Kaavoituksen tekniselle uudistukselle on luotu pohjaa Ryhti-hankkeessa, kaavamääräyskokoelma-hankkeessa ja laajemmassa rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyössä.Osallistu asetusten valmisteluun ilmoittautumalla teemoitettuihin tilaisuuksiinKeskiviikko 16.8. klo 12-15 Tilaisuus kaikille sidosryhmille kaavoituksen ja tonttijaon digiasetusten valmistelusta (Hybridi). IlmoittauduTiistai 22.8. klo 12-15 Työpaja ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten asiantuntijoille (Teams). IlmoittauduKeskiviikko 23.8. klo 9-12 Työpaja yleiskaavoittajille (Teams). IlmoittauduTorstai 24.8. 12-15 Työpaja maakuntakaavoittajille (Teams). Ilmoittaudu​​​​​​​Perjantai 25.8. 12-15. Työpaja asemakaavoittajille ja tonttijaosta vastaaville (Teams). IlmoittauduLue lisää asetusvalmistelusta valtioneuvoston Hankeikkunassa (Katja-hanke)Ympäristöministeriön tiedote lakiuudistuksista 1.3.2023

Kaavoituksen digitalisaatiota tukevia asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ympäristöministeriö kutsuu sidosryhmät osallistumaan työhön. Elokuun aikana järjestetään sidosryhmätilaisuus ja työpajasarja, joiden kautta valmistelijat keräävät sidosryhmien näkemyksiä. Varsinainen lausuntokierros on myöhemmin syksyllä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Ehdotuksia voi jättää 16.10.2023 saakka.Yhdessä muiden maiden kanssa Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen.
Paras luontoteko -kilpailussa etsitään tekoja, jotka ovat onnistuneet käytännössä pysäyttämään luontokatoa ja parantamaan luonnon tilaa. Kilpailussa etsitään kekseliäitä ja konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuuden tilaa suojelemalla luontoa ja käyttämällä luonnon varoja kestävästi. Teko lisää monimuotoisuuden arvostusta ja tunnettuutta, edistää yhteistyötä sekä puuttuu luontokadon syihin. Luontokatoa aiheuttaa ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, saasteet, vieraslajien leviäminen sekä maan ja merien käyttö.Paras luontoteko voi olla käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, 
ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä, joka on saatu päätökseen vuosina 2021–2022. 
Edellisen palkinnon sai vuonna 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja lisäsi tietoisuutta pölyttäjäkadon vakavuudesta. Lisäksi kampanjassa neuvottiin, miten pölyttäjiä voidaan auttaa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ehdota henkilöä, yhteisöä tai yritystä, joka on toiminut luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Perustele hakemuksessasi, miksi ehdottamasi teko tulisi olla Suomen paras luontoteko (enintään 2500 merkkiä). Muista lisätä hakemukseen teosta kuvaava otsikko. Lisäksi hakemuksen tulee sisältää tekijän yhteystiedot: nimi, osoite ja puhelinnumero. Hakemus voi sisällyttää lisätietoa linkkien muodossa. Hakemus tulee lähettää viimeistään 16.10 klo 16.15 mennessä osoitteeseen: [email protected] Paras luontoteko haussa jo yhdeksättä kertaaParasta luontotekoa etsitään joka toinen vuosi. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot:2020: YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert, Päivi Mäki-Petäjä ja Ann-Mari Rannikko) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaKansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n seitsemän asiantuntijakomission työhön osallistuu yli 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.LisätietoaMarina von Weissenberg
Ympäristöneuvos
Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja
[email protected]
p. +358 295 250 321Matti Nummelin
Dosentti
Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja
[email protected]
p. +358 400 802 556
 

Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Ehdotuksia voi jättää 16.10.2023 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.Rannikkovesien ravinteiden kuormituskatot ja kuormituksen vähentämisen taakanjako -hanke (KATOT) arvioi suurimmat sallitut kuormitusmäärät eli kuormituskatot kolmelle merialueelle rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Saaristomerelle typen kuormituskatoksi esitetään 1 794 tonnia vuodessa ja fosforin kuormituskatoksi 126 tonnia vuodessa. Selkämeren vuosittaisiksi kuormituskatoiksi esitetään typen osalta 7 973 tonnia ja fosforin osalta 302 tonnia. Suomenlahdelle esitetyt vuosittaiset kuormituskatot ovat 4 401 tonnia typpeä ja 194 tonnia fosforia. Nämä katot ovat huomattavasti nykyisen kuormitustason alapuolella.Suomesta päätyy Itämereen jokien kuljettamana ja suorana pistekuormana vuosittain keskimäärin 77 000 tonnia typpeä ja 3 900 tonnia fosforia. Eri kuormituslähteiden osuudet päästöistä vaihtelevat merialueittain: Maatalous on suurin kuormituslähde Perämerta lukuun ottamatta, missä luonnonhuuhtouman ja metsätalouden osuus korostuu. Kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti Saaristomerellä merkittävä.Edes hankkeen mallintamat maatalouden, metsätalouden ja kalankasvatuksen mittavat vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä hyvän tilan saavuttamiseen seuraavien 30 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista erityisesti maatalousmaalta. Mittavilla toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista saada merialueiden tila paranemaan.Raportin mukaan ”Osa valuma-alueella tehtävistä toimenpiteistä on sellaisia, että kuormitusvähennykset tapahtuvat vielä 30 vuotta pidemmällä viiveellä. …meriekosysteemit reagoivat viiveellä ravinnekuormituksen vähenemiseen.”Ohjauskeinoiksi hanke suosittelee mm.maatalouden tukimuutoksia edistämään heikkotuottoisten peltojen siirtämistä muuhun käyttöön,ravinnetietovarannon perustamista tukemaan lannoituksen enimmäisrajojen valvontaa ja vesiensuojelutoimien kohdentamista,sanktioita tai kannustimia tukemaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon käyttöönottoa turvemailla,laajempaa lupavelvoitetta metsäojitukseen,kalankasvatuksen kiertovesilaitosten toimintaedellytysten tukemista.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. Avustushaku alkaa 17.10. ja päättyy 30.11.2023. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana.Ympäristöministeriö on avustanut vesistökunnostuksia yli 800 kohteessa noin 23 miljoonalla eurolla vuosina 2019-2023. Laaja kunnostustoiminta on ollut mahdollista Vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta. Hankkeiden toteuttamiseen on osallistunut noin 1000 tahoa. Hanketoimijoista suurin osa on ollut alueellisia tai paikallisia järjestöjä, vesiensuojeluyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Myös uusia kuntia ja alueellisia oppi- ja tutkimuslaitoksia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin, ja uusia suojeluyhdistyksiä perustettu. Vesistökunnostusten verkostotoiminnan tukeminen ja kehittäminen alueilla on mahdollistanut aiempaa useampien toimijoiden yhteistyön. Monilla alueilla on pystytty pitkäjänteisesti rakentamaan vaikuttavia, laajoja ja monitavoitteisia hankkeita.Vesien tilaa parannetaan kokonaisvaltaisella kunnostuksellaVesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut vesistöjen kunnostushankkeita, joissa suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia ja säilyttäviä toimia. Kunnostuksia tarvitaan sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla. Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jossa kuormitusta syntyy ja jolta vesi lopulta valuu vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan valuma-alueilta, voidaan kuormitusta ennaltaehkäistä ennen kuin se yltää vesistöihin. Silloin myös vesistöissä tehtävien kunnostustoimien mielekkyys ja vaikuttavuus kasvaa.”Toivomme lisää erityisesti eri toimijoiden yhdessä valmistelemia hankkeita, joissa tarkastellaan sekä valuma-alueella että vesistöissä tarvittavia toimia samanaikaisesti”, ohjelmapäällikkö Antton Keto kertoo.Kunnostustarve on ollut yleensä suurin järvissä ja merenrannoilla, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Kuormitusta on hankkeissa vähennetty esimerkiksi rakentamalla ravinteita pidättäviä, eroosiota vähentäviä ja virtaamia ohjaavia rakenteita, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, pengerryksiä ja pohjapatoja. Vesistöissä on myös tehty perinteisiä sisäistä ravinnekuormitusta hillitseviä kunnostuksia, kuten niitetty vesikasveja, hoitokalastettu ja ilmastettu alusvettä.Avustusta voi ja kannattaakin hakea myös kunnostusten suunnitteluun. Lisäksi verkostoituminen on tärkeää. Useiden toimijoiden välinen yhteistyö, kuten tiedon ja kokemusten vaihto ja osaamisen hyödyntäminen, lisää hankkeen vaikuttavuutta. Se myös vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista vesistöjen hoitoon ja parantaa hankkeiden mahdollisuuksia hankkia omarahoitusta. Toimijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä vesistöjen kunnostamiseksi, koska vesien tilan parantaminen vaatii usein ponnisteluja koko valuma-alueella. Hyvä vesien tila vaikuttaa niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiinKunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.
Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne muun muassa tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailulle ja tekevät alueesta vetovoimaisen asukkaille ja yrittäjille.Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Lisätietoa avustushaun kampanjasivulta ja ELY-keskuksistaLisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon. Sivulta löytyvät myös yhteystiedot ELY-keskuksiin, jotka antavat lisätietoa vesien tilasta ja toteutetuista hankkeista sekä neuvovat hankkeen suunnittelussa ja hankehakemuksen tekemisessä.LisätietojaJenni Jäänheimo, erityisasiantuntija, p. 029 525 0349, [email protected]

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. Avustushaku alkaa 17.10. ja päättyy 30.11.2023. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 20. kesäkuuta valtiotieteiden maisteri, kansanedustaja Kai Mykkäsen valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin.Ympäristö- ja ilmastoministeri vastaa ympäristöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvistä asioista valtioneuvostossa. Ministeri Mykkänen käsittelee myös työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoa koskevat asiatLisätietojaJussi Salmi
viestintäjohtaja
p. 0295 250 263
[email protected]

Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 20. kesäkuuta valtiotieteiden maisteri, kansanedustaja Kai Mykkäsen valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuivat tänään 20.6. Luxemburgissa. Kokouksen tavoitteena oli saavuttaa yleisnäkemys EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen, sillä jäsenmaiden määräenemmistö kannatti puheenjohtajamaa Ruotsin kompromissiesitystä.Suomi ei sille aiheutuvien, muita jäsenmaita suhteellisesti suuremmista kustannuksista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista johtuen voinut tukea neuvoston yleisnäkemystä. Suomi pyrkii jatkossakin vaikuttamaan aktiivisesti ennallistamisasetusehdotuksen jatkokäsittelyyn.Ennallistamisasetusehdotuksen neuvotteluissa Suomi on pyrkinyt kunnianhimoisiin, mutta toteuttamiskelpoisiin tavoitteisiin ja velvoitteisiin. Suomi on tehnyt neuvottelujen aikana useita ehdotuksia, jotka heijastuvat yleisnäkemyksen sisällössä. Suomi on edellyttänyt kustannusten merkittävää madaltamista ja esittänyt erilaisia jäsenmaiden olosuhteet huomioivia sekä toimeenpanon joustavuutta lisääviä muutoksia.Neuvoston yleisnäkemys on jäsenmaiden yhteinen kanta, mutta se ei vielä ole lopullinen päätös asetuksesta. Euroopan parlamentissa aloitten käsittely on vielä kesken. Parlamentin muodostettua kantansa alkavat kolmikantaneuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä.Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 EU:n biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

EU:n ympäristöministerit kokoontuivat tänään 20.6. Luxemburgissa. Kokouksen tavoitteena oli saavuttaa yleisnäkemys EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen, sillä jäsenmaiden määräenemmistö kannatti puheenjohtajamaa Ruotsin kompromissiesitystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesistöjä ja niihin vaikuttavia toimijoita – maanomistajia, kuntia, yrityksiä, asukkaita, mökkiläisiä ja muita virkistyskäyttäjiä – on valtava määrä. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on halunnut edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niiden välistä tiedonkulkua sekä saada mukaan uusia toimijoita, jotta vesistökunnostushankkeet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Nyt vesistökunnostusverkostojen toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu ensimmäistä kertaa.Ympäristöministeriö on tukenut vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa noin 4,2 miljoonalla eurolla osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019-2023. Ohjelmassa on haluttu varmistaa, että vesiensuojelutoimet kohdistuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja että niitä toteutetaan laajalla rintamalla. Vesistöjä kunnostettaessa on yhä tärkeämpää monitavoitteisuus: rinnan vesiensuojelutoimien kanssa torjutaan ilmastonmuutosta ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy, ja siinä hyödynnettiin sekä aineistoanalyysiä että laajapohjaisia sidosryhmähaastetteluja ja kyselyitä. Niiden avulla pyrittiin hahmottamaan, onko toiminta organisoitu järkevästi, onko se vahvistanut tai synnyttänyt uutta yhteistyötä ja vaikuttanut kunnostushankkeiden määrään tai laatuun. Gaia Consulting Oy antoi myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Uusia verkostoja ja lisää yhteistyötäVesistökunnostusverkostojen rahoitus on lisännyt sekä uusien verkostojen määrää että olemassa olevien verkostojen aktiivisuutta. Myös yhteistyö muiden verkostojen sekä toimijoiden välillä on lisääntynyt. Etenkin kuntien, maaomistajien sekä vesialueiden omistajien ja osakaskuntien osallistumista ja sitä kautta saadun paikallistuntemuksen parempaa hyödyntämistä pidettiin erityisen arvokkaana. Uusien toimijoiden mukaantulo sekä tiedon ja kokemuksen jakaminen on synnyttänyt uutta ja entistä laaja-alaisempaa hanketoimintaa. Pitkällä tähtäimellä tällainen toiminta auttaa saavuttamaan kunnostusten ydintavoitteen eli vesiemme hyvän tilan. Verkostomainen toiminta myös sitouttaa yhteiskunnan eri toimijoita ja turvaa jatkuvuutta yksittäisten hankkeiden välillä.Selvityksen mukaan erilaiset alueelliset toimintamallit ovat perusteltuja. On tärkeää, että alueet voivat valita parhaiten omaan tilanteeseensa ja toimintaympäristöönsä soveltuvan tavan toteuttaa vesistökunnostuksen verkostotoimintaa. Tärkeää on, että verkostolla on vahva vetovastuun ottava toimija. Se voi olla alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai hyvin verkostoitunut yhdistys tai järjestö. Alueellinen aktiivisuus ja yhteistyöpohja vesistökunnostuksissa on vaihdellut, mutta ohjelman tuen avulla toiminta on saanut uutta potkua kaikilla alueilla.Suosituksissa toivotaan pysyvämpää rahoitustaSuositusten mukaan ympäristöministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tulisi mahdollistaa ja kehittää vesistökunnostukseen liittyvää jatkuvaluonteista verkostotoimintaa, joka ei olisi riippuvaista erillisestä rahoituksesta. Alueellisen autonomian säilyttäminen ja vahvistaminen sekä luottamuksen rakentaminen keskeisiin sidosryhmiin, kuten kuntiin ja maanomistajiin sekä alueen yrityksiin, ovat avainasemassa vaikuttavan vesistökunnostuksen ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Vedet tulisi huomioida kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, ja verkostomaisella yhteistyöllä on parhaat mahdollisuudet edistää sen toteuttamista. 

Vesistöjä ja niihin vaikuttavia toimijoita – maanomistajia, kuntia, yrityksiä, asukkaita, mökkiläisiä ja muita virkistyskäyttäjiä – on valtava määrä. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on halunnut edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja niiden välistä tiedonkulkua sekä saada mukaan uusia toimijoita, jotta vesistökunnostushankkeet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Nyt vesistökunnostusverkostojen toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu ensimmäistä kertaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 20. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maria Aalto.

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 20. kesäkuuta Luxemburgissa. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena saavuttaa neuvoston yleisnäkemys eli jäsenmaiden kanta EU:n ennallistamisasetusehdotuksesta. Suomea kokouksessa edustaa pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maria Aalto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa toteutettiin vuosina 2022–2023 kaksitoista kestävän kaupunkikehittämisen kokeilua, jotka keskittyivät osallistamiseen, vuorovaikutukseen ja kestävyysulottuvuuksia läpileikkaaviin ratkaisuihin. Tuloksina syntyi esimerkiksi kestävän kehityksen paikallinen sopimusmalli, kaupungin sisäistä yhteistyötä tukeva resurssiviisaustyön digiportaali sekä uusia tapoja osallistaa asukkaita kaupunkisuunnittelussa ja kunnan kestävyystoimissa.Tampereella kehitettiin kaupungin, Helsingin yliopiston ja VATT:in yhteistyönä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää liikkumista hiilijalanjälkilaskurin avulla. Hanke selvitti, voidaanko kohdennetun terveysviestinnän avulla motivoida ihmisiä valitsemaan kestävämpiä liikkumismuotoja kuten kävelyä tai pyöräilyä. Kaikki sovelluksen käyttäjät saivat tietoa liikkumisensa vaikutuksista hiilijalanjälkeen ja kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen. Lisäksi sovellus tarjosi koeryhmään valituille tietoa liikuntasuositusten saavuttamisesta ja lihasvoimin liikuttujen matkojen tuottamista terveysvaikutuksista. ”Tutkimuksen perusteella terveysviestit kiinnostivat ja tieto sisäistettiin, mutta liikkumisen valintoja ne eivät tarkastelujaksolla muuttaneet. Tarvitaan myös muita keinoja, kuten kestävien kulkumuotojen suosimista kaavoituksessa ja suunnitteluratkaisuissa, jotta muutos saadaan aikaan”, korostaa projektipäällikkö Anna Vilhula Tampereen kaupungilta.Useat kokeilut toivat kaupungeille uusia tapoja tehdä yhteistyötä asukkaiden, sidosryhmien ja kaupungin eri yksiköiden kanssa. Kestävää osallisuutta Lahdessa -hankkeessa kehitettiin työkaluja ja malleja osallisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankkeessa jatkokehitettiin Skididialogia ja vahvistettiin sen asemaa kaupungin kestävän osallisuuden menetelmänä. Varhaiskasvatukseen kehitettiin myös oma dialoginsa, Miniskididialogi. Skididialogi- ja Miniskididialogi-menetelmät tuovat lasten ja nuorten äänen kuuluviin kestävyysteemoissa ja muissa ajankohtaisissa aiheissa. Lisäksi hankkeessa rakennettiin osallisuuden suunnittelupohja, vuorovaikutteinen kestävyystyön malli alueellisille kumppanuuspöydille ja otettiin käyttöön Kerro Pois! -konsepti, joka loi vuoropuhelua alueen asukkaiden, kumppanuuspöytien ja kaupunkiorganisaation välille.”Kestävä kaupunkikehitys vaatii luonnon, ihmisen ja talouden hyvinvoinnin yhteensovittamista. Parhaat keinot kestävän kehityksen vauhdittamiseksi löydetään kaupunkien, kuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Nyt päättyvissä hankkeissa on tuotettu useita ratkaisuja, jotka lisäävät kunnan sisäistä yhteistyötä ja auttavat asukkaita osallistumaan kunnan kestävän kehityksen työhön. Niitä kannattaa hyödyntää myös muissa kunnissa. ”, korostaa Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma tuottaa kestävän kehityksen ulottuvuuksia läpileikkaavia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen ja tiivistää valtion ja kaupunkien kestävän kaupunkikehityksen yhteistyötä. Toimet ovat parantaneet yhdyskuntien päästövähennysten ja sosiaalisen kestävyyden edellytyksiä, tukeneet lähiluonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointivaikutuksia sekä vahvistaneet kestävyyden johtamista ja uudenlaisia osallistumisen tapoja. Kestävä kaupunki -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2019 ja työ jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä noin 90 kaupunkia ja kuntaa sekä noin 70 muuta organisaatiota. Ohjelmatyössä syntyneet ratkaisutOhjelman tulokset koosteenaOsallistavan ja vuorovaikutteisen kestävyystyön kokeilut Espoo. Kestävän kehityksen -tulevaisuuspaja (TUPA). Hämeenlinna. Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa. Jyväskylä. REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali – tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030. Järvenpää. Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli. Kouvolan. Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea. Kuhmo. Täyttä elämää Kuhmossa – Kestävä kehitys elämään arjen teoissa. Lahti. Kestävää osallisuutta Lahdessa. Lappeenranta. Kamalan hienoa! – Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin. Nurmes, Espoo ja Siuntio. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa. Tampere. Keli – Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla. Vaasa. Asukasenerginen Vaasa – Invånarenergisk Vasa. Vantaa. Osaamista ja osallistumista -lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria. LisätietojaVirve Hokkanen
ohjelmapäällikkö
Kestävä kaupunki -ohjelma
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 0034

Osana ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaa toteutettiin vuosina 2022–2023 kaksitoista kestävän kaupunkikehittämisen kokeilua, jotka keskittyivät osallistamiseen, vuorovaikutukseen ja kestävyysulottuvuuksia läpileikkaaviin ratkaisuihin. Tuloksina syntyi esimerkiksi kestävän kehityksen paikallinen sopimusmalli, kaupungin sisäistä yhteistyötä tukeva resurssiviisaustyön digiportaali sekä uusia tapoja osallistaa asukkaita kaupunkisuunnittelussa ja kunnan kestävyystoimissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — MaaTieto-selvitys kokoaa yhteen tietoa Suomen maaperästä. Selvityksen mukaan maaperän tilan seuranta on vielä osittain puutteellista ja metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulee turvata. Selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen, johon on koottu tietoa Suomen maaperän tämänhetkisestä tilasta ja sen seurannasta. MaaTieto-selvityksessä on tarkasteltu maaperän tilaa pelto- ja metsämailla, soilla, kaupunki- ja taajama-alueilla sekä lisäksi omana teemana maaperän pilaantumista. Selvityksen mukaan peltomaiden seurantojen jatkuvuus on turvattu, mutta tämän lisäksi myös metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulisi turvata. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta kartoitus- ja tietojärjestelmät on arvioitu Euroopan tasolla kattaviksi.Maaperän seurannalla tarkoitetaan säännöllistä ja pitkäaikaista tietojen keräämistä maaperästä, millä pyritään erottamaan ihmisen toimien aiheuttamat maaperän muutokset luonnon omista mekanismeista. Selvityksessä arvioidaan, että seurantaa voidaan kehittää esimerkiksi ottamalla käyttöön geeniteknologian työkaluja maaperän monimuotoisuuden seurantaan. Geeniteknologian avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa eri eliölajeja geenien perusteella.Selvityksessä arvioitiin peltoalueiden maaperän seurantaa ja pilaantuneiden maiden kunnostusten kustannuksia. Lisäksi siinä tarkasteltiin maa- ja metsätalouden, pilaantuneiden maiden ja maankäytön ohjauskeinoja maaperän näkökulmasta. Selvityksessä tunnistettiin mahdollisuuksia ja tarpeita maa- ja metsätalouden ohjauskeinojen kehittämiseksi.Selvityksen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus.EU-komissio julkaisee ehdotuksen maaperän terveysdirektiiviksi heinäkuussaEU-komissio valmistelee parhaillaan maaperän terveyttä koskevaa direktiiviehdotusta (Soil Health Law). Ehdotus on tarkoitus julkistaa heinäkuun alussa, ja selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.Direktiiviehdotus on osa EU-komission vuonna 2021 julkaiseman maaperästrategian toimeenpanoa. Maaperästrategian mukaan jopa 60-70 % EU:n maaperistä eivät ole terveitä. Maaperä on huonontunut muun muassa kestämättömän maankäytön ja sen liiallisen hyödyntämisen sekä erilaisten päästöjen seurauksena. Strategian kunnianhimoisena visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki EU:n maaperän ekosysteemit ovat terveitä ja entistä kestävämpiä. Tämä edellyttää, että maaperän terveyttä parannetaan tällä vuosikymmenellä.

MaaTieto-selvitys kokoaa yhteen tietoa Suomen maaperästä. Selvityksen mukaan maaperän tilan seuranta on vielä osittain puutteellista ja metsämaiden seurantojen jatkuvuus tulee turvata. Selvitys tukee valmistautumisessa maaperädirektiivistä käytäviin neuvotteluihin EU-jäsenmaiden kanssa.

Lähde: ym.fi