NordenBladet — Monessa suomalaisessa kunnassa on pula kaavoituksen ammattilaisista. Kaavoituksen ja muun julkishallinnon luvituksen kitkat hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat suunnitelmien toteutumista. Kaavoittajapulaa helpottaisi erityisesti täydennyskoulutuksen kehittäminen, kertoo tuore selvitys.Ympäristöministeriö teki keväällä 2023 kunnille kyselyn kaavoitusresursseista ja kutsui arkkitehti Matti Vatilon selvittämään, millaisia johtopäätöksiä kuntien vastauksista voi tehdä.Selvityksessä tarkastellaan kaavoituksen muuttuvaa toimintaympäristöä, kaavoitusasiantuntijoiden määrää ja koulutustaustaa, kaavoitustehtävien organisointia, henkilöstöresurssien riittävyyttä sekä kaavoitustehtävien vetovoimaa.Selvityksen mukaan kaavoittajapula on monen ilmiön yhteistulos. Työ monimutkaistuu. Ikäluokat pienenevät. Kiinnostavia urapolkuja on tarjolla yhä enemmän, eikä kuntien veto- ja pitovoima työnantajana ole aina paras mahdollinen. Kaavoittajien koulutuksessakin olisi kehitettävää.Tärkeimpinä ratkaisukeinoina kaavoittajapulaan selvityksessä esitetään täydennys-, muunto- ja lisäkoulutuksen kehittämistä sekä korkeakouluyhteistyötä. Muita ratkaisuja olisivat esimerkiksi palkkapolitiikan, työolosuhteiden ja mentoroinnin kehittäminen sekä juniorivirkojen lisääminen. Pienissä kunnissa apua voisivat tuoda myös yhteisten kaavoittajavirkojen lisääminen sekä aluearkkitehtitoiminnan uudistaminen ja käynnistäminen.Alueidenkäytön suunnittelulla ratkaistaan esimerkiksi vihreän siirtymän ja kaupungistumisen haasteita. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan myös, että “Investointien vaatimille kaavoitus-, rakennus-, ympäristö- ja vesilupaprosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelylle määritetään tavoiteltavat käsittelyajat”. Tämä edellyttää riittäviä resursseja niin kaavoitukseen kuin muihinkin lupa-asioihin.“Oli mielenkiintoista huomata, että kaavoittajapula on todellisuutta niin isoissa kaupungeissa kuin pikkukunnissakin. Hakijamääriin vaikuttaa tietysti mielikuva työnantajasta, mutta myös se, että kuntien tavoittelemia osaajia ei ole tarpeeksi. Selkeä johtopäätös on, että nopeavaikutteiselle täydennyskoulutukselle on iso tarve”, toteaa selvityshenkilö Matti Vatilo.Valtion julkaisuarkisto Valto: Ympäristöministeriön kaavoittajaselvitys 2023LisätietojaMika Ristimäki
Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 188
[email protected]Matti Vatilo
selvityshenkilö, arkkitehti
p. 040 506 1168
[email protected]

Monessa suomalaisessa kunnassa on pula kaavoituksen ammattilaisista. Kaavoituksen ja muun julkishallinnon luvituksen kitkat hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat suunnitelmien toteutumista. Kaavoittajapulaa helpottaisi erityisesti täydennyskoulutuksen kehittäminen, kertoo tuore selvitys.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtakunnallisen Energiansäästöviikon kunniaksi ympäristöministeriö haluaa muistuttaa energiansäästön merkityksestä tulevana talvena – ja myös sen jälkeen.”Talvi on tulossa, ja lämmityskausi alkamaisillaan. Energiansäästöviikon hengessä kannustan jokaista miettimään, miten omasta energiankäytöstä on mahdollista karsia turhat watit pois ja myös ajoittaa kulutus fiksusti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden.”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.Astetta alemmas -sivustolta löytyy vinkkejä, jotka tukevat kotitalouksia, taloyhtiöitä, yrityksiä ja kuntia käyttämään energiaa viisaasti ja myös vakiinnuttamaan energiateot osaksi jokapäiväistä arkea ja toimintaa.Energiansäästövinkit ja lisätietoa Energiansäästöviikosta Astetta Alemmas -sivustollaMinisteriö muistuttaa myös avustuksista, joita on mahdollista hakea pientalojen, taloyhtiöiden ja työpaikkojen energiatehokkuutta parantaviin ja päästöjä pienentäviin toimiin.Asuinrakennusten energia-avustusta riittää vielä noin 1 300 energiaremonttiinTaloyhtiöille, ARA-yhteisöille ja henkilöasiakkaille tarjottavaa asuinrakennusten energia-avustusta on jäljellä noin 6 miljoonaa euroa, mikä riittää noin 1 300 asunnon energiatehokkuuden parantamiseen. Avustuksen arvioidaan riittävän lokakuun loppuun asti, eli hakemus kannattaa tehdä pian.Vuoden 2020 alusta tarjolla ollutta avustusta on myönnetty jo yli 225 miljoonaa euroa. Eniten on avustettu lämpöpumppujen, lämmöntalteenottojärjestelmien ja aurinkoenergialaitteistojen asentamista, öljylämmityksestä luopumista sekä ikkunoiden ja ovien korjauksia. Avustusehtojen mukainen energiatehokkuuden parantuminen todennetaan hakuvaiheessa E-lukulaskelmilla ja maksatusvaiheessa energiatodistuksella.Lisätietoa asuinrakennusten energia-avustuksesta ARAn sivuillaSähköautojen latausinfra-avustukseen esitetään 9,5 miljoonan euron lisäystäHallitus esittää vuoden toisessa lisätalousarviossa asuinrakennusten latausinfra-avustukseen 9,5 miljoonan euron lisäystä. Eduskunta päättää lisätalousarvion hyväksymisestä myöhemmin tänä vuonna.ARAan on jätetty enemmän hakemuksia kuin määrärahoja on tällä hetkellä käytettävissä. Mikäli esitetty määrärahalisäys toteutuu, riittää avustusta uusille hakemuksille noin 6 miljoonaa euroa. Se riittää noin 400 hakijalle, ajallisesti arviolta vuoden loppuun saakka. Hakemus kannattaakin tehdä pian.Vuoden 2018 alusta tarjolla ollutta asuinrakennusten sähköautojen latausinfra-avustusta on myönnetty yhteensä noin 45 miljoonaa euroa. Työpaikkakiinteistöille tarkoitettua latausinfra-avustusta on jäljellä noin 150 000 euroa. Avustusta on tarjottu vuoden 2022 alusta lähtien, ja sitä on myönnetty yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa.Latausinfra-avustuksia on myönnetty yhteensä jo yli 3 000 kohteeseen. Niissä toteutetaan yhteensä noin 67 500 latausvalmiutta, joista merkittävään osaan asennetaan myös latauslaite.Lisätietoa asuinrakennusten latauspisteavustuksesta ARAn sivuillaLisätietoa työpaikkojen latauspisteavustuksesta ARAn sivuillaÖljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustusta riittää vielä yli 10 000 pientalon omistajallePientalojen omistajille tarjolla olevaa fossiilisesta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustusta on jäljellä vielä noin 42 miljoonaa euroa, mikä riittää yli 10 000 pientalon omistajalle. Avustusta myönnetään niin pitkään kuin rahat riittävät, kuitenkin enintään elokuuhun 2025 asti.Avustusta on hakenut tähän mennessä lähes 31 000 pientalon omistajaa, ja sitä on myönnetty noin 25 000 öljylämmityksen vaihtajalle ja noin 1 000 maakaasulämmityksen vaihtajalle. Avustusta on maksettu jo noin 88 miljoonaa euroa, joten remontti on toteutettu yli 22 300 pientalossa.Lisätietoa avustuksesta pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi ELY-keskuksen sivuillaLisätietoa avustuksesta pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi ELY-keskuksen sivuillaMyös kunnat, seurakunnat ja yhdistykset voivat hakea avustusta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen.Lisätietoa avustuksesta kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen ARA:n sivullaLisätietoja medialle:Emma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Sähköautojen latausinfra-avustus ja asuinrakennusten energia-avustus:
Sami Turunen
ryhmäpäällikkö
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 029 525 0803
[email protected]Pientalojen öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustus:
Sabina Mäki
ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
p. 0295 036 090
[email protected]

Valtakunnallisen Energiansäästöviikon kunniaksi ympäristöministeriö haluaa muistuttaa energiansäästön merkityksestä tulevana talvena – ja myös sen jälkeen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Boreaalisen alueen maat Viro, Suomi, Ruotsi, Latvia ja Liettua keskustelevat Suomessa 10.–12.10. erityisesti strategiaan liittyvistä kansallisista sitoumuksista.Boreaalisista maista vain Ruotsi on tähän mennessä toimittanut sitoumuksensa Euroopan komissiolle. Suomen suunnitelmissa on toimittaa biodiversiteettistrategian sitoumukset Euroopan komissiolle vuoden 2024 alkupuolella. Tavoitteena on, että kansalliset sitoumukset lähetettäisiin lausunnoille alkuvuodesta yhdessä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian kanssa.”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. On hyvin tärkeää jakaa ajatuksia EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, ja siten viedä eteenpäin tätä merkittävää pakettia, jolla tehokkaasti parannetaan luonnon tilaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Jäsenmaat suunnittelevat itse, miten biodiversiteettistrategian tavoitteet saavutetaanEU:n biodiversiteettistrategian päämääränä on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet 17 avaintavoitteeseen, jotta päämäärä saavutetaan. Näistä tavoitteista kaksi edellyttää jäsenmaita laatimaan kansalliset sitoumukset suojelupinta-alan lisäämiseksi sekä lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi.Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, miten jäsenmaat aikovat edistää EU:n yhteisen 30 prosentin suojelupinta-alatavoitteen ja 10 prosentin tiukan suojelun saavuttamista. Tiukan suojelun tavoitteeseen sisältyy kaikkein jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus valmistelevat parhaillaan kansallista kriteeristöä vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyyn.Toinen sitoumus koskee jäsenmaiden toimia, joilla turvataan luonto- ja lintudirektiivin liitteiden määrittelemien lajien ja luontotyyppien suojelutaso: Tavoitteena on saada vähintään 30 prosenttia epäsuotuisassa tilassa olevista direktiiviluontotyypeistä (61 kpl), direktiivilajeista (71 kpl) ja lintudirektiivin lajeista (82 kpl) hyvään tilaan. Tai ainakin niiden kehityssuunta tulisi saada paranemaan vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien lajien ja luontotyyppien heikkeneminen pitää pysäyttää.Muut tavoitteet liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Maat jakavat yhteistä tilannekuvaa ja kokemuksiaEU:n ennallistamisasetuksesta käydään parhaillaan kolmikantaneuvotteluja. Ennallistamisasetus tekisi monista EU:n biodiversiteettistrategiassa sovituista tavoitteista jäsenmaita laillisesti velvoittavia. Seminaarissa boreaalisen alueen jäsenmaat valmistautuvat ennallistamisasetuksen voimaantuloon ja toimeenpanoon keskustelemalla ja jakamalla tietoa keskenään.Seminaarissa esitellään myös Suomessa jo tehtävää suojelu- ja luonnonhoitotyötä. Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä, kuten soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinneympäristöjä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) tavoitteet on tällä hetkellä asetettu vuoteen 2025 saakka, mutta ohjelman jatkosta on jo tehty päätös. METSO-ohjelman jatkokautta muun muassa sen tavoitteita ja laajentamista koko Suomen kattavaksi tullaan valmistelemaan yhdessä sidosryhmien kanssa ennen uuden ohjelmakauden alkua. Molemmat ohjelmat perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. LisätietojaEU:n biodiversiteettistrategia:
Outi Ala-Honkola
erityisasiantuntija
p. 050 427 0608
[email protected]EU:n ennallistamisasetus:
Olli Ojala
ympäristöneuvos
p. 050 470 0907
[email protected]Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia:
Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
p. 050 598 6162
[email protected]

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Boreaalisen alueen maat Viro, Suomi, Ruotsi, Latvia ja Liettua keskustelevat Suomessa 10.–12.10. erityisesti strategiaan liittyvistä kansallisista sitoumuksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus antoi esityksensä vuoden 2024 talousarvioksi eduskunnalle 9. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa panostetaan vihreän siirtymän investointien lupamenettelyihin ja tartutaan täsmätoimin asuntorakentamisen hiipumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 225 miljoonaa euroa.Vihreää siirtymää ja puhdasta energiaa turvaavia investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan on jo tehty paljon. Hallitus varautuu kasvaviin investointeihin ja haluaa vahvistaa Suomen houkuttelevuutta uudistuvan teollisuuden investoinneille sujuvoittamalla lupamenettelyjä ja rakentamisen sääntelyä. Lupamenettelyjen kehittämistä rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen RRF:n kautta REPowerEU-varoista.REPower-varoista 2,9 milj. euroa ohjataan ympäristöön liittyvien menettelyjen ja niin sanotun yhden luukun palvelun kehittämiseen. Tähän sisältyy muun muassa muutoksen tarvitsemia selvityksiä ja lainsäädännön sekä digitaalisten ja automaattisten menettelyjen kehittämistä. Varoja käytetään aluehallintouudistuksen osana valmisteltavan ympäristövastuualueen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston valmistelun ja toimeenpanon kuluihin. Hallitus ohjaa kuusi miljoonaa euroa REPower-rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, joka vauhdittaa oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Suomen ympäristökeskus Syken johtaman konsortion hanke Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä tuottaa päätöksentekoon tietoa, työkaluja ja palveluja, joiden avulla voidaan ratkaista energiamurroksen osin ristiriitaisia haasteita. Kokonaisuudessaan rahoitus on 14 miljoonaa vuosille 2024–2026.”EU-varojen ansiosta ympäristöministeriön kokonaisrahoitusosuus kasvoi, vaikka pääosin määrärahat supistuvat. Kyseessä on merkittävä ja uudenlainen rahoituskeino, jolla pystymme tukemaan talouskasvua ja irtautumista fossiilienergiasta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kuvaa.Ympäristön ja luonnonsuojeluun varatut määrärahat pienenevät 34 prosenttia ja yhdyskuntien kehittämiseen ja rakentamiseen tarkoitetut 70 prosenttia.Hallitus jatkaa tehotoimia Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi ja torjuu luontokatoaHallitusohjelman mukaisesti Helmi-ohjelman toimeenpanoa vahvistetaan Metsähallituksen vuotuisella neljän miljoonan euron määrärahalla. Saaristomeren ja vesien tilan parantamiseen ohjataan kuusi miljoonaa.”Hallitus tukee vuonna 2024 ravinnekierrätyksen investointi-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät vesiensuojelua, tukevat kiertotaloutta ja parantavat Suomen huoltovarmuutta.  Saaristomerestä tehdään ravinteiden kierrätyksen pilottialue”, ministeri Mykkänen kertoo. Avustushaku vesistöjen tilaa parantaville hankkeille avautuu lokakuussa.Rakennusalan suhdanteeseen tartutaanHallitus huomio hiljentyneen asuntorakentamisen ensi vuoden budjetissa. Lyhyen ja pitkän korkotuen valtuudet yhdistetään ja lyhyen korkotuen ehtoja kehitetään, jotta valtion lainoitukseen saadaan sujuvuutta ja nopeutta. Valtion tukea uusien asumisoikeuskohteiden rakentamiseen jatketaan vuoden 2024 loppuun asti. Opiskelijoiden, vammaisten ja ikääntyneiden asumiseen tarkoitettuun investointiavustukseen tarkoitettua säästöä lievennetään siten, että siihen varataan ensi vuodelle yhteensä 63 miljoonaa euroa.”Otamme käyttöön nopeavaikutteisia keinoja, joilla aktivoidaan valtion korkotuettua tuotantoa. Rakentamisen suhdanne saadaan nousuun ainoastaan talouskasvun ja kaupunkiseutujen kehityksen kautta. Niitä vauhdittavat muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, jotka on tavoitteena saada päivitettyä seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa ensi vuoden alkupuolella, ja siten käyntiin niin infra- kuin asuntorakentamista”, Mykkänen kertoo.Budjetissa huomioidaan myös korjausrakentamista vauhdittavien avustusten tilanteet. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen myönnettyjä määrärahoja on edelleen käytettävissä. ELY-keskus voi myöntää pientalojen omistajille avustuksia syksyyn 2025 saakka, ellei määräraha lopu ennen sitä. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustuksen määrärahaa on jäljellä vielä yli 40 miljoonaa euroa, mutta ensi vuoden budjetissa siihen ei esitetä lisäystä.LisätiedotEmma-Stina Vehmanen ​​​​​​​(rakennettu ympäristö)
Erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]​​​​​​​Lyydia Ylönen (luonto- ja ilmastoasiat)
Erityisavustaja
puh. 050 476 1341
[email protected]Hallituksen talousarvioesitys 2024Työryhmän raportti: Rakennusalan kehityksen tukeminen julkisen vallan toimin auttaa vain rajallisesti ja väliaikaisesti (tiedote 19.9.2023)Orpon hallitus budjettiriihessä: Nyt Suomea ryhdytään kääntämään kestävän kasvun uralle (tiedote 19.9.2023)​​​​​​​Työryhma asetettu selvittamään asuntorakentamisen suhdannetilannetta (tiedote 5.9.2023)

Hallitus antoi esityksensä vuoden 2024 talousarvioksi eduskunnalle 9. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa panostetaan vihreän siirtymän investointien lupamenettelyihin ja tartutaan täsmätoimin asuntorakentamisen hiipumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 225 miljoonaa euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 2,7 miljoonaa euroa, jolla kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallintaa kehitetään uudistuvan lainsäädännön mukaiseksi. Avustuksella tuetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta ja käyttöönottoa. Ensimmäisessä vaiheessa avustusta saa kymmenen kuntaa ja yksi maakuntaliitto.Vuonna 2024 avautuvaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tehdään paraikaa Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Kumppanitestauksen tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmä toimii käyttäjille kuten pitää. Testauksessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat sujuvasti osana rakennetun ympäristön prosesseja muun muassa rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa.Avustusta saavat kunnat ja -maakunnat tekevät yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavat muutokset omiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin. He testaavat valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknisiä ratkaisuja ja antavat niistä palautetta. Erityisesti kokeillaan, miten kuntien ja maakuntien liittojen käyttämistä järjestelmistä luodaan toimivia yhteyksiä ja ladataan tietoja valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Testattavia yhteyksiä on sekä rakentamista että kaavoitusta koskevissa toiminnoissa.”Monet kunnat ovat digitalisoineet rakentamisen ja kaavoituksen työtä hyvin pitkälle.  Hakemukset olivat laadukkaita, mikä kertoo kuntien aktiivisuudesta. On arvokasta saada kattava joukko kuntia testaamaan tietojärjestelmää etunenässä, vaikka siirtymäaikaa tietojen toimittamiselle on vielä vuosia,” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki kiittää.Avustusta saavat kunnat ja maakuntaliitotElokuussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa 2,88 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 17 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa.Avustusta saivatUudenmaan liitto, 275 100 euroaLahden kaupunki, 393 800 euroaPihtiputaan kunta, 145 000 euroaPaimion kaupunki, 363 300 euroaLappeenrannan kaupunki, 162 185 euroaJämsän kaupunki, 98 075 euroaRaaseporin kaupunki, 294 750 euroaLiedon kaupunki, 318 750 euroaTurun kaupunki, 331 000 euroaVantaan kaupunki, 221 000 euroaSeinäjoen kaupunki, 111 500 euroa  Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2024 on esitetty määrärahaa kuntien ja maakuntien liittojen tiedonhallinnan uudistamiseen. Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun määrärahan varmistuessa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Avustukset ja tuki kunnilleLisätiedotJemina Suikki
erityisasiantuntija
0295 250 345
[email protected]Henrik Saari
projektipäällikkö
0295 252 257
[email protected]

Ympäristöministeriö on myöntänyt 2,7 miljoonaa euroa, jolla kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallintaa kehitetään uudistuvan lainsäädännön mukaiseksi. Avustuksella tuetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta ja käyttöönottoa. Ensimmäisessä vaiheessa avustusta saa kymmenen kuntaa ja yksi maakuntaliitto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on noin 1,1 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 5.10.2023–12.1.2024.Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (do no significant harm) -periaatetta. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maatuulivoima, merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista.739 000 euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta ja puhtaan energiantuotannon merkittävästä lisäämisestä.Ympäristöministeriö on myöntänyt kolmella aikaisemmalla hakukierroksella 60 hankkeelle avustuksia yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.HakulomakeLisätietoja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta (ymparisto.fi)

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on noin 1,1 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 5.10.2023–12.1.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Globaalista vapaaehtoisesta toimintamallista ja tavoitteista kemikaalien ja jätteiden kestävälle hallinnalle päästiin sopuun lauantaina 30. lokakuuta Bonnissa päättyneissä neuvotteluissa. Soveltamisala kattaa kemikaalien koko elinkaaren mukaan lukien tuotteet ja jätteet. Tavoitteena on edistää erityisesti kehittyvien maiden valmiuksia, kuten kehittää lainsäädäntöä ja rakentaa hallintoa kemikaalien ja jätteiden kestävän hallinnan saavuttamiseksi. Pyrkimyksenä on tulevaisuus, jossa kemikaalit ja jätteet eivät enää aiheuta haittoja.Saastuminen on tunnistettu kolmanneksi planetaariseksi kriisiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon rinnalla. Tutkijoiden arvion* mukaan kemikaalien aiheuttama saastuminen on ylittänyt turvallisena pidetyn planetaarisen rajan. Kemikaalit ovat osa arkipäiväämme: niitä käytetään laajasti erilaisissa materiaaleissa ja tuotteissa. Kemikaalien ja jätteiden kestävä hallinta globaalisti on välttämätöntä terveyden ja ympäristön suojelemiseksi sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Saastuminen aiheuttaa vaikeita ongelmia erityisesti kehittyvissä maissa, koska kemikaalien arvo- ja tuotantoketjut ovat maailmanlaajuisia. Maailmanlaajuinen toimintamalli (Global Framework on Chemicals) kemikaalien ja jätteiden hallinnalle rakentuu monen alan ja useiden toimijoiden väliselle vapaaehtoiselle yhteistyölle. Hallinnan edistämiseen osallistuvat valtioiden lisäksi keskeiset kansainväliset järjestöt, kuten Maailmanpankki, OECD ja YK:n ohjelmat ja järjestöt (UNEP, WHO, ILO, FAO, UNITAR, UNIDO, UNDP), yksityinen sektori, kansalaisjärjestöt ja tiedeyhteisö. Kemikaalien hallinnassa otetaan huomioon muun muassa kemikaalien aiheuttamat ongelmat ympäristön, terveyden, työsuojelun ja maatalouden näkökulmasta. Kehikon lähes 30 tavoitetta sisältävät toimia kaikille sidosryhmille.Bonnissa sovittiin myös vapaaehtoisuuteen perustuvasta rahastosta, josta rahoitettaisiin toimintamallin tavoitteiden saavuttamista.Sovitut tavoitteet edistävät kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteutumista. Globaali kemikaalikmalli täydentää muita kansainvälisiä kemikaali- ja jätesopimuksia sekä koordinointia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvien sopimusten kanssa maapallon kolmoiskriisin ratkaisemiseksi. Toimintamalli edistää myös siirtymistä kohti turvallista kiertotaloutta muun muassa edistämällä turvallisempia kemikaaleja ja teknologioita, jotka tähtäävät jätteen määrän vähentämiseen, turvalliseen kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen.Bonnin kansainvälisen kemikaalihallinnan strategian kokouksessa hyväksyttiin lisäksi ministerijulistus. * Safe planetary boundary for pollutants, including plastics, exceeded, say researchers (Stockholm Resilience Centre) LisätietojaHinni Papponen, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 384Olli Laukkanen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 099Hanna Korhonen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected], p. 0295 163 041

Globaalista vapaaehtoisesta toimintamallista ja tavoitteista kemikaalien ja jätteiden kestävälle hallinnalle päästiin sopuun lauantaina 30. lokakuuta Bonnissa päättyneissä neuvotteluissa. Soveltamisala kattaa kemikaalien koko elinkaaren mukaan lukien tuotteet ja jätteet. Tavoitteena on edistää erityisesti kehittyvien maiden valmiuksia, kuten kehittää lainsäädäntöä ja rakentaa hallintoa kemikaalien ja jätteiden kestävän hallinnan saavuttamiseksi. Pyrkimyksenä on tulevaisuus, jossa kemikaalit ja jätteet eivät enää aiheuta haittoja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä lainsäädännöstä, jossa säädettäisiin vesienhoidon ympäristötavoitteista ja siitä, milloin ympäristötavoitteista voi poiketa uuden hankkeen vuoksi. Mietinnössä ehdotetaan myös tarkennettavaksi säännöksiä, jotka koskevat vesimuodostumakohtaisia poikkeuksia ympäristötavoitteista. Työryhmän mietintö on lausunnolla 15.11.2023 saakka.Vesienhoidon tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että vesien tila on vähintään hyvä. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi niin sanotussa Weser-tuomiossa (2015), että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat sitovia. Tämän ennakkoratkaisun mukaan lupaa ei voida myöntää sellaiselle uudelle hankkeelle, joka heikentää vesistön tilaa tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen. Suomessa vesienhoidon ympäristötavoitteita ei nykyisellään ole säädetty sitoviksi kansallisessa lainsäädännössä. Ennen Weser-ratkaisua vesienhoidon ympäristötavoitteita on pidetty vesienhoidon suunnittelua ohjaavina tavoitteina.Työryhmä esittää, että vesien hyvän tilan tavoitteesta ja sitä tarkentavasta heikentämiskiellosta säädettäisiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa. Työryhmän mukaan vesienhoidon ympäristötavoitteet olisivat uusi luvan myöntämisen edellytys ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa. Työryhmän mietinnön mukaan ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädettäisiin myös, että toiminnanharjoittaja voi hakea vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista, kun kyse on uudesta hankkeesta, jolla on vaikutuksia vesien tilaan tai joka aiheuttaa fyysisiä muutoksia vesimuodostumassa. Asia käsiteltäisiin ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupaviranomaisen lupamenettelyssä. Poikkeaminen voidaan myöntää tiettyjen edellytysten täyttyessä. Työryhmän mietintöön sisältyy myös ehdotus siitä, miten tarkistettaisiin ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikoja ja lievennyksiä koskevien vesimuodostumakohtaisten poikkeusten soveltamista vesienhoidon suunnittelussa. Ehdotukset sujuvoittaisivat lupamenettelyä ja lisäisivät lupamenettelyn selkeyttä ja ennakoitavuutta. Tällä hetkellä vesien hyvän tilan tavoitteesta poikkeaminen uuden hankkeen vuoksi on mahdollista vain joka kuudes vuosi, kun valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat. Esityksellä toteutettaisiin myös hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan hallitus vastaa vesipuitedirektiivin tavoitteisiin kansallisella lainsäädännöllä ja vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot otetaan käyttöön.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä lainsäädännöstä, jossa säädettäisiin vesienhoidon ympäristötavoitteista ja siitä, milloin ympäristötavoitteista voi poiketa uuden hankkeen vuoksi. Mietinnössä ehdotetaan myös tarkennettavaksi säännöksiä, jotka koskevat vesimuodostumakohtaisia poikkeuksia ympäristötavoitteista. Työryhmän mietintö on lausunnolla 15.11.2023 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja sen toimintaohjelman. Ympäristöministeriö käynnisti strategian ja toimintaohjelman valmistelut 2021 ja sitä on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu jatkuu parhaillaan.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia toimii Suomen biodiversiteettipolitiikan kivijalkana. Se ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa sekä pyrkii pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. Strategian tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kääntää kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia vastaa YK:n biodiversiteettisopimuksen ja muiden keskeisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kansainvälisten ympäristösopimusten sekä EU:n biodiversiteettistrategian Suomelle asettamiin velvoitteisiin ja tavoitteisiin.Uudet ryhmät tukemaan valmisteluaStrategian ja toimintaohjelman valmistelua tukevat kesäkuussa asetetut työryhmä ja ohjausryhmä. Työryhmän tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys siitä, miten strategia ja toimintaohjelma toimeenpannaan laajasti yhteiskunnassa sekä miten eri sidosryhmät ja yksityinen sektori osallistuvat toimeenpanoon. Työryhmässä mukana olevat tahot vastaavat strategian ja toimintaohjelman edistämisestä sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannasta kukin omalla sektorillaan.Ohjausryhmä antaa strategisia suuntaviivoja ja kehittämisehdotuksia työryhmälle. Lisäksi se seuraa ja edistää kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa. Ohjausryhmä seuraa ja käsittelee muitakin luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyviä kansallisia, EU- ja kansainvälisiä asioita.Ohjausryhmän työ käynnistynytOhjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 25.9. Kokouksessa ohjausryhmän edustajat kertoivat tiivisti, minkälaisia toimenpiteitä heidän edustamansa organisaation näkökulmasta tarvitaan kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian luonnostelun päätavoitteen saavuttamiseksi: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on Suomessa pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Monissa puheenvuoroissa toistuivat seurannan, mittaroinnin ja tietopohjan merkitys, yksityisen sektorin toimenpiteet, talouden ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen sekä päätavoitteen huomioiden kustannustehokkaiden ja vaikuttavien toimenpiteiden tarve.Sekä strategian tavoitteiden että toimintaohjelman toimenpiteiden valmistelu jatkuu sekä poikkihallinnollisesti ministeriöiden välillä että sidosryhmien kanssa työryhmässä.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia ja toimintaohjelma (Hankeikkuna)ym.fi/suomen-biodiversiteettipolitiikka

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja sen toimintaohjelman. Ympäristöministeriö käynnisti strategian ja toimintaohjelman valmistelut 2021 ja sitä on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu jatkuu parhaillaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa (Lehtohelmet) on suunniteltu ja toteutettu lehtojen luonnonhoitotöitä parin vuoden aikana kohta sadalla kohteella Etelä- ja Itä-Suomessa. Hanke vastaa hoitotöistä alusta loppuun, aina ensimmäisestä metsänomistajatapaamisesta viimeiseen puun kaatoon asti.Lehtohelmet-hankkeessa on hoidettu monipuolisesti erilaisia lehtotyyppejä: pähkinä-, lehmus-, tammi- ja ukonhattulehtoja mutta myös tavanomaisempia talousmetsälehtoja. Työt jatkuvat vielä vuoden 2024 puolella. Tavoitteena on hoitaa 120 kohdetta talousmetsissä ja suojelluissa lehdoissa.”Hoitotöiden toteuttamista on helpottanut se, että metsänomistajalle ei tule töistä kustannuksia. Lähes 30 metsänomistaa on jopa itse halunnut hoitaa arvokkaan luontokohteensa ja saanut siitä työlleen korvauksen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.​​​​ Lehtojen hoitoa tehdään tavallisesti talvella, kun maa on jäässä ja kantavaa. Kuva: Jukka RuutiainenLehtojen lajisto monimuotoisempi kuin muissa metsäisissä elinympäristöissäLehtojen hoito on tärkeää, koska niissä elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Etelä-Suomen lehdoissa esiintyy noin viisitoista eri lehtipuulajia.
Lehtojen lajisto on usein sidoksissa lehtipuustoon, ja lajiston säilyminen edellyttää monin paikoin hoitotoimia. Hoitotyö on usein varjostavien kuusten valikoivaa poistoa lehtipuuvaltaisesta lehdosta, mutta hankkeessa on myös tuotettu lehtoihin lisää lahopuuta ja poistettu vieraslajeja.Lehtojen lehtipuilla ja pensailla on runsaasti seuralaislajeja, kuten pölyttäjiä, joilla on myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta korvaamaton merkitys. Lehdoissa tehtävillä hoitotoimilla on merkitystä myös niitä lähellä sijaitsevien alueiden metsäluonnon monimuotoisuudelle.Lehtojen suojelualaa pitäisi lisätäLuontokadon torjunnassa lehdot ovat keskeisessä asemassa. Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on alle kaksi prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on peräti 45 prosenttia. Kaikki lehtoluontotyypit ovat joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Etelä-Suomen lehdoista on suojeltu vain kolme prosenttia ja 97 prosenttia on talousmetsiä. Lehtohelmet-hankkeessa on saatu suojeltua lisää pysyvästi yli 250 hehtaaria metsäalueita METSO-ohjelman kautta. Osa näistä alueista on lehtometsiä.”Lehtomaita on vuosisatojen aikana raivattu pelloiksi ja otettu rakennusmaaksi. Yhtenäisiä laajoja lehtoalueita ei enää ole, vaan lehdot sijaitsevat pieninä sirpaleina peltojen reunoilla, rannoilla, purojen varsilla ja yleensä kohteilla, joita ei ole voitu hyödyntää muuhun kuin metsätalouteen. Näiden lehtomaiden luontoarvot olisi ehdottomasti turvattava tavalla tai toisella”, Ruutiainen sanoo.Monimuotoinen metsä on puskuri muutoksia vastaanTalousmetsissä ihmisen toiminta on johtanut lehtojen kuusettumiseen ja lehtolajiston yksipuolistumiseen. Kun ilmasto lämpenee, muuttuvat olosuhteet kuuselle epäsuotuisammiksi. Lehtoja kannattaa kasvattaa sekametsinä. Näin ne säilyvät luonnoltaan monimuotoisina ja sopeutuvat paremmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten kuivuuteen sekä hyönteis- ja myrskytuhoihin. Lehtohelmet-hankkeen koulutuksiin on osallistunut noin 900 metsäammattilaista ja metsänomistajaa.”Tietoisuus lehtojen merkityksestä on lisääntynyt viime vuosina. Kun lehtojen hoitoon panostetaan riittävästi ja vielä suojelemattomat arvokkaimmat lehtokohteet saadaan suojelun piiriin, on lähes puolella Suomen uhanalaisista lajeista turvatumpi tulevaisuus”, Ruutiainen sanoo.Lehtohelmet-hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, jota rahoitetaan Helmi- ja METSO-ohjelmista. Suomen metsäkeskuksen vetämä hanke toimii eteläisen Suomen lehtokeskusten alueilla, joita ovat Etelä-Suomen hemiboreaalinen vyöhyke sekä Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon lehtokeskusten alueet.​​​​

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa (Lehtohelmet) on suunniteltu ja toteutettu lehtojen luonnonhoitotöitä parin vuoden aikana kohta sadalla kohteella Etelä- ja Itä-Suomessa. Hanke vastaa hoitotöistä alusta loppuun, aina ensimmäisestä metsänomistajatapaamisesta viimeiseen puun kaatoon asti.

Lähde: ym.fi