NordenBladet — Hallituksen esitys muutoksista luonnonsuojelulakiin koskee uusiutuvan energian RED III –direktiiviä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 22. maaliskuuta.Uusiutuvan energian RED III -direktiivi tuli voimaan marraskuussa 2023. Direktiivin luonnonsuojelulainsäädäntöön liittyvät muutokset on pantava täytäntöön 1.7.2024 mennessä. Uusiutuvan energian direktiiviin lisättiin kaksi artiklaa, jotka liittyvät luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä muutosehdotuksista. RED III -direktiivin täytäntöön panemiseksi luonnonsuojelulakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvän hankkeen ympäristövaikutukset ja Natura-arviointi olisi aina suoritettava yhdessä. Tämä sujuvoittaisi hankkeiden valmistelua. Lisäksi EU:n luonnonsuojeludirektiivien kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvää erittäin tärkeän yleisen edun käsitettä tarkennettaisiin siten, että uusiutuvan energian hankkeet kuuluisivat aina sen piiriin. Näin uusiutuvan energian hankkeille voitaisiin myöntää poikkeus luonnonsuojelulain lajisuojeluun ja Natura 2000 -verkostoon liittyvistä säännöksistä, mikäli muut laissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kyseinen säännös on tällä hetkellä voimassa EU:n neuvoston uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen liittyvän väliaikaisen asetuksen nojalla kesäkuun loppuun asti.Anna lausunto | lausuntopalvelu.fiLisätietojaLeila Suvantola lainsäädäntöneuvos p. 029 5250 433 [email protected]
Hallituksen esitys muutoksista luonnonsuojelulakiin koskee uusiutuvan energian RED III –direktiiviä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 22. maaliskuuta.
NordenBladet — Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa kuudetta kertaa 26.2.-1.3. UNEA-6 tuo YK:n jäsenvaltiota sekä mm. järjestöjen, yritysten ja tiedemaailman edustajia yhteen ratkomaan akuutteja ympäristöhaasteita. Suomen UNEA-valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksen teemana ovat yhteiset ratkaisut planetaariseen kestävyyskriisiin – ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja saastumiseen.UNEAn päätöslauselmat rakentavat kansainvälistä yhteisymmärrystä ympäristöongelmista ja keinoista niihin vastaamiseksi. Kokouksessa neuvotellaan noin 20 päätöslauselmasta. Suomi pyrkii osana EU:ta nostamaan erityisesti kiertotaloutta ja globaalia vesikriisiä kansainväliselle ympäristöhallinnon agendalle. Suomi tukee myös Ukrainan esittämää konfliktien ympäristötuhoja koskevaa päätöslauselmaa, joka vahvistaisi UNEPin mandaattia työskennellä konflikti- ja katastrofialueilla. LisätietojaMarjaana Kokkonen Neuvotteleva virkamies p. 0295 250 025 marjaana.kokkonen(at)gov.fi Nairobissa 23.2.-1.3.
Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa kuudetta kertaa 26.2.-1.3. UNEA-6 tuo YK:n jäsenvaltiota sekä mm. järjestöjen, yritysten ja tiedemaailman edustajia yhteen ratkomaan akuutteja ympäristöhaasteita. Suomen UNEA-valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksen teemana ovat yhteiset ratkaisut planetaariseen kestävyyskriisiin – ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja saastumiseen.
NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelma edisti vuonna 2023 aktiivisesti elinympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen vuosille 2021–2030.Lintuvesien kunnostus- ja hoitotoimet etenivät hyvin vuonna 2023. Kunnostustyöt saatiin valmiiksi 34 kohteella ja jatkuva hoito järjestyi 16 kohteella. Haitallisten vieraslajien, minkin ja supikoiran, pyynnit jatkuivat 72 arvokkaalla lintuvesikohteella. Uusia vesilintujenrauhoitus- ja levähdysalueita perustettiin 24 kappaletta.”Helmi-ohjelma on esimerkillisellä tavalla koonnut yhteen luontokatoa torjuvat tahot ja toimet. Esimerkiksi arvokkaiden lintuvesien kunnostus ja niiden vaikutusten seuranta tapahtuu niin vesialueiden haltijoiden, ympäristöhallinnon, urakoitsijoiden kuin metsästäjien ja lintuharrastajienkin yhteistyönä. Lintukantojen vahvistuminen tarvitsee tällaista hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Pohjois-Pohjanmaan Natura-alueiden merenrantaniittyjä hoidetaan maatalouden ympäristötuella kaikkiaan noin 4000 hehtaarilla. Muun muassa äärimmäisen uhanalainen suokukko on hyötynyt hoitotoimenpiteistä. Lajin valtakunnallisesta alhosta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan hoidetuilla rantaniityillä pesivä kanta on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.”Riistakeskus on selvittänyt minkin ja supikoiran pyytäjien motiiveja. Yhdeksi suurimmaksi motivaattoriksi osoittautui mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti lintukantojen ja luonnonsuojelualueiden tilaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Rantaniittyjen kunnostus suojaa uhanalaisten lintujen pesiäHyvien tulosten kannustamana merenrantaniittyjen hoitoa on laajennettu ja tehostettu Helmi-ohjelmassa. Esimerkiksi Siikajoen lintuvesien Natura-alueella Tauvon Ulkonokalla Metsähallituksen Luontopalvelut on kunnostanut yhteensä noin 100 hehtaaria suokukon ja useiden muiden uhanalaisten kosteikkolintulajien elinympäristöä. Aluetta on raivattu sekä ruovikkoa poistettu ja aloitettu vuosittainen laidunnus tai niittohoito 52 hehtaarin lisäalueilla.Rantaniittyjen kunnostus pienentää lintujen pesien tuhoutumisriskiä. Avointa pesimäympäristöä vaativat linnut pystyvät pesimään raivausten jälkeen kauempana, suojassa metsän reunassa liikkuvilta pedoilta. Lintujen pesät ovat raivatuilla dyyneillä myös turvassa lisääntyneiden kovien tuulien aiheuttamilta merivedennousuilta. Lintukantojen lisäksi hoito parantaa myös useiden harvinaisten ja uhanalaisten merenrantakasvi- ja hyönteislajien elinympäristöjä.Hausjärven Ansionjärven Helmi-lintuvesikunnostusten ruoppaukset valmistuivat vuonna 2023. Ruoppaamalla alueelle avattiin vesi- ja rantalinnustolle monipuolisempaa elin- ja pesimäympäristöä. Kokonaisuudessaan työkohteista kaivettiin ja siirrettiin maa-alueelle yhteensä yli 15 000 kuutiometriä sedimenttiä. Työ valmistui juuri ennen järven jäätymistä lokakuun lopulla.Kunnostustyön tavoitteena on vähentää matalan järven lahtialueiden umpeenkasvua ja luoda uusia vesialueita jo umpeutuneille luhta-alueille. Kaivetut allikot, uomat, kosteikkoaltaat ja pesimäsaarekkeet muodostavat Ansionjärvelle uusia pesimäpaikkoja ja lintujen poikasten ruokailualueita. Monimuotoisempi ranta-alue hyödyttää myös muita alueen eläinlajeja.Luonnon tilaa parantavia toimia tehdään monissa elinympäristöissäSoiden suojelu ja ennallistaminen suojelualueilla etenivät vuonna 2023 jälleen hyvin. Soita suojeltiin lähes 6000 ja ennallistettiin Metsähallituksen luontopalveluiden, ELY-keskusten sekä Metsätalous Oy:n toimesta yli 5000 hehtaaria. Pienvesien kunnostamisessa saavutettiin hyvät tulokset. Puroja kunnostettiin yli 45 kilometriä ja niistä poistettiin kalojen nousun estäviä vaellusesteitä yhteensä 110 kappaletta. Purokunnostuksia on tehty ohjelman aikana kaikkiaan 120 kilometrillä. Purojen tilaan vaikuttaa merkittävästi myös niiden valuma-alueiden tila. Suomen metsäkeskus kunnosti esimerkiksi Ikkelänjoen valuma-aluetta erilaisin vesiensuojelutoimin, joiden vaikutusalue on 2700 hehtaaria. Myös lähteiden ja rantaelinympäristöjen kunnostukset edistyivät: viime vuonna ennallistettiin 48 lähdettä pääosin suojelualueilla ja rantaelinympäristöjä kunnostettiin 23 työkohteella.Kesä 2023 oli suotuisa metsien polttotoimille. Suojelualueiden metsiä poltettiin ennätysmäärä, 50 hehtaaria. Valtion monikäyttömetsiä kulotettiin 506 ha. Suojelualueilla tehtiin myös muita hoitotoimia 156 kohteella. Valtion monikäyttömetsissä muut metsäelinympäristöjen kunnostuksen tulokset jäivät aiemmista vuosista: lehtoja hoidettiin 12 ja paahdeympäristöjä 15 hehtaaria.Helmi-ohjelman tulokset (ym.fi) Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Helmi-ohjelmassa on parannettu soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen tilaa. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luonto- ja eräpalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.LisätietojaMaaret Väänänen Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö ympäristöministeriö [email protected] 050 593 9803
Helmi-elinympäristöohjelma edisti vuonna 2023 aktiivisesti elinympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen vuosille 2021–2030.
NordenBladet — Neuvotteluissa Euroopan unionin hiilenpoistojen sertifiointikehikon asetuksesta saatiin alustava poliittinen sopu maanantain ja tiistain välisenä yönä. Asetus antaa tukea myös kotimaan hiilimarkkinoihin liittyvien toimien edistämiselle.Komissio antoi marraskuussa 2022 asetusehdotuksen hiilenpoistoja koskevan unionin sertifiointikehyksen perustamiseksi. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä niin maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön hiilensidonnalla kuin teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU:n jäsenvaltioiden ilmastoyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille. Viitekehys tukee EU:n pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.
Neuvotteluissa Euroopan unionin hiilenpoistojen sertifiointikehikon asetuksesta saatiin alustava poliittinen sopu maanantain ja tiistain välisenä yönä. Asetus antaa tukea myös kotimaan hiilimarkkinoihin liittyvien toimien edistämiselle.
NordenBladet — Ilmastoa voimakkaasti lämmittävien fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöjä vähennetään merkittävästi uudella EU:n F-kaasuasetuksella. Asetus astuu voimaan 11.3.2024. EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. F-kaasuasetuksen toimeenpanosta Suomessa säädetään kansallisella lainsäädännöllä.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavatEuroopan unioni on julkaissut uudet F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat asetukset. Uusien asetusten toimilla voidaan välttää hiilidioksidiekvivalentteina noin 500 megatonnin päästöt vuoteen 2050 mennessä. Määrä vastaa noin kymmenkertaisesti Suomen vuoden 2022 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä.”F-kaasuja käytetään hyvin laajalti,” kertoo F-kaasuja koskevan valvonnan parissa työskentelevä asiantuntija Annika Johansson Suomen ympäristökeskuksesta. ”Määrällisesti merkittävimpiä käyttökohteita ovat kylmä- ja ilmastointilaitteet sekä lämpöpumput, mutta F-kaasuja käytetään myös esimerkiksi sammutuslaitteistoissa, solumuovien valmistuksessa ja lääkeinhalaattoreissa, kuten astmapiipuissa.”F-kaasujen käyttöä rajoitetaan asteittainUusi asetus rajoittaa voimakkaasti ilmastoa lämmittäviä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja tuotteiden markkinoille saattamista. Kiellot koskevat vain sellaisia tuotteita ja laitteita, joille on saatavilla turvallisia ja energiatehokkaita vaihtoehtoja. Kiellot koskevat uusien tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattamista, ja ne tulevat voimaan eri vuosina.Jo lähivuosina otetaan käyttöön uusia rajoituksia, joilla vähennetään korkean ilmastovaikutuksen omaavien neitseellisten kylmäaineiden käyttöä laitteiden huollossa. Kierrätettyjen ja regeneroitujen kylmäaineiden käyttö pysyy kauemmin sallittuna, jotta laitteita ei tarvitse uusia ennen niiden teknisen käyttöiän loppumista. Ensimmäiset uuden asetuksen kylmälaitteiden huoltoon tuomat tiukennukset tulevat voimaan vuosina 2025 ja 2026.Tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää koko kylmäaineita tuottavan ja käyttävän toimialan siirtymistä kohti ilmastoystävällisiä kylmäaineita, kuten luonnollisia kylmäaineita. Muutos on suuri, ja se tulee tehdä turvallisesti ja hallitusti. Siksi asetuksessa laajennetaan alalla toimivien henkilöiden ja yritysten koulutus- ja pätevyysvaatimukset koskemaan myös vaihtoehtoisten kylmäaineiden käsittelyä. Lisäksi pätevyyksiä on pidettävä yllä täydennyskoulutuksiin osallistumalla.Toimeenpanoa valmistellaan yhdessä sidosryhmien kanssaF-kaasuasetus vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuu laajenee koskemaan myös kylmäaineiden talteenottoa, ja kylmä- ja ilmastointilaitteiden vuototarkastusvelvoite laajenee myös ajoneuvojen laitteistoihin. Asetuksen toimeenpano vaatiikin Suomen lakeihin ja asetuksiin muutoksia, joita tehdään lähivuosina pala kerrallaan.”Moni yksityiskohta vaatii vielä työtä. Esimerkiksi ajoneuvojen laitteistojen vuototarkastukset pitää asetuksen mukaan aloittaa viimeistään vuonna 2027. Vielä on auki, miten tarkastusvelvoitetta Suomessa käytännössä valvotaan, mutta selvitämme asiaa yhdessä eri sidosryhmien kanssa,” kertoo neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä.Samaan aikaan uudistetun F-kaasuasetuksen kanssa astuu voimaan myös EU:n uudistettu otsoniasetus. Otsoniasetukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä.LisätietojaEeva Nurmi neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö [email protected]Annika Johansson asiantuntija Suomen ympäristökeskus [email protected]
Ilmastoa voimakkaasti lämmittävien fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöjä vähennetään merkittävästi uudella EU:n F-kaasuasetuksella. Asetus astuu voimaan 11.3.2024. EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. F-kaasuasetuksen toimeenpanosta Suomessa säädetään kansallisella lainsäädännöllä.
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tiistaina valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä. Korkotukilainavaltuuden korotus yhdellä miljardilla eurolla mahdollistaa noin 5 000 asunnon lisäyksen asuntorakentamisen aloituksiin vuosina 2024-2025.”Hallitus vauhdittaa väliaikaisesti ara-tuotantoa tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on jäässä ja alan työllisyys heikentyy. Jos asuntorakentaminen kokonaan hyytyy, kasvukeskuksissa voidaan olla pian asuntopulassa. Ara-tuotantoa kannattaa jaksottaa suhdanteita tasaavalla tavalla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuuksia korotettaisiin hallituksen vuoden 2024 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä 1,5 miljardista eurosta 2,25 miljardiin euroon. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä korkotukivaltuudeksi esitettäisiin 1,75 miljardia euroa. Vuosien 2026-27 korkotukivaltuudet olisivat vastaavasti vastasyklisyyttä toteuttaen aiempaa pienemmät eli yhteensä 2 miljardia euroa.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi myös, että asumisoikeusasuntojen korkotukilainapäätöksiä tehtäisiin vuoden 2025 loppuun asti syksyn 2023 budjettiriihessä päätetyn 31.12.2024 sijaan. Uusia hankehakemuksia ei enää oteta vastaan budjettiriihessä linjatun mukaisesti, vaan kyse on ARA:n käsittelyjonossa olevan suuren hakemusmäärän käsittelemisestä loppuun. Lisäksi kaupunkiseudut ovat MAL-neuvotteluissa esittäneet toiveen jatkoajasta asumisoikeuskohteiden rakentamiselle, jotta kaupunkiseudut ehtivät varautua muutokseen.
Käyttösuunnitelma vuoden 2024 valtuuden käytöstä tuodaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi pikaisesti. Lyhyen korkotuen kohteiden osuutta pyritään kasvattamaan hallitusohjelman mukaisesti. LisätietojaTimo Tähtinen rakennusneuvos ympäristöministeriö [email protected] p. 029 5250 306
Emma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 040 847 1992
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tiistaina valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä. Korkotukilainavaltuuden korotus yhdellä miljardilla eurolla mahdollistaa noin 5 000 asunnon lisäyksen asuntorakentamisen aloituksiin vuosina 2024-2025.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille jätelain muuttamista koskevan esityksen. Lausuntoja voi antaa 28.3.2024 asti.Hallitusohjelman mukaan kunnan vastuu jätehuollosta tulee rajata kotitalousjätteisiin. Hallituksen esityksen mukaan kunnan vastuu asumisen jätteistä rajataan pääosin kotitalouksissa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvään jätteeseen. Jätteen haltija vastaa jatkossa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tarjoavien asumisyksiköiden ja laitosasumisen yhteydessä syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta.”Muutos selkeyttää vastuunjakoa yhdyskuntajätehuollossa ja mahdollistaa sen, että sote-alan yritykset ja hyvinvointialueet voivat järjestää oman jätehuoltonsa yhtenä kokonaisuutena”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Esityksen mukaan vastuu käytöstä poistettujen kirjojen jätehuollosta siirtyy kirjojen tuottajille, osaksi paperin tuottajavastuuta. Käytännössä vastuu siirtyy painettujen kirjojen maahantuojille ja painopaperin tuottajille. Kustannusala kannattaa kirjojen jätehuollon tuottajavastuuta. Kirjojen jätehuollon siirtäminen tuottajien vastuulle tavoittelee lisääntyvää kirjapaperin erilliskeräystä ja kierrätystä polton sijaan. Myös jatkossa kirjojen ensisijainen reitti on uudelleenkäyttö. Uudistus ei siis koske uudelleen käyttöön tarkoitettuja kirjoja, kuten antikvariaateissa myytäviä kirjoja.Jätelakiin ehdotetaan lisäksi uutta pykälää, jonka mukaan muista Euroopan talousalueen (ETA) maista uusiokäyttöön tuotavia materiaaleja ei luokiteltaisi enää Suomessa jätteiksi. Pykälän mukaan, jos materiaali on toisessa ETA-maassa luokiteltu uudelleen käytettäväksi materiaaliksi eikä jätteeksi, tulee materiaali myös Suomessa luokitella jätteen sijaan uudelleen käytettäväksi materiaaliksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan, kun Suomessa toimiva yritys hankkii uusiotuotteita varten materiaalia muista ETA-maista, yritys voi tuotavan materiaalin jäteluokituksen johdosta muuttua ympäristöluvanvaraiseksi jätteenkäsittelijäksi.Ehdotettu pykälä sujuvoittaisi toisesta ETA-maasta tuotujen materiaalien hyödyntämistä. Suomen viranomaisilla olisi kuitenkin myös jatkossa oikeus puuttua tilanteeseen, jos tuodut materiaalit ovat haitaksi ympäristölle tai terveydelle.Ehdotettuja muutoksia on valmisteltu yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistamalla eri vaihtoehtoja nyt ehdotetuille muutoksille sekä arvioimalla alustavasti niiden vaikutuksia. Jätelain ja sitä täydentävien asetusten tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä.LisätiedotJussi Kauppila lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 085 [email protected]Emma-Stina Vehmanen ministerin erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille jätelain muuttamista koskevan esityksen. Lausuntoja voi antaa 28.3.2024 asti.
NordenBladet — Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuositeema, reitit ja risteykset, väylät ja verkostot, johdattaa lumoavien reittien ja kiinnostavien verkostojen pariin. Vuositeemasta inspiraationsa saanut Reittien lumoa -kampanja vinkkaa käyntikohteita, joihin kannattaa tutustua.Ympäristömme rakentuu eri aikoina syntyneistä reiteistä ja väylistä. Ne mahdollistavat ihmisten, tavaroiden, taitojen, tietojen ja aatteiden kulkemisen. Vanhat ja uudet väylät yhdistävät ja joskus myös erottavat yhteisöjä toisistaan.Näkymättömiä ja näkyviä risteyspaikkoja on jokaisen väylän varrella sekä paikkakuntien ja henkilöiden historiassa. Liikenteen solmukohdat liittyvät kiinteästi verkostoihin, joita ihmiset luovat kanssakäymisessä esimerkiksi harrastusten parissa.Tänään käynnistynyt kampanja #ReittienLumoa esittelee Facebookissa ja Instagramissa kohteita, jotka ovat erilaisten reittien ja verkostojen varrella. Mukana on matkailureittejä ja museoiden muodostamia verkostoja. Kampanja tekee tunnetuksi myös Euroopan neuvoston kulttuurireittejä, jotka kehittävät kestävää kulttuurimatkailua. Olemassaolevista kulttuuriympäristökohteista huolehtiminen on tärkeää niin paikallisen vetovoiman kuin ilmastonmuutoksen ja luontokadon kannalta.Monet kampanjan kohteet vievät väistämättä ajatukset kesään. Niiden avulla voi tehdä jo kesäretkisuunnitelmia ja valita lomakaudelle kiinnostavia tutustumiskohteita. Monessa kohteessa on yleisötapahtumia kesällä sekä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakuukautena syyskuussa.Kampanjan kohteet esitellään kevään mittaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Facebook- ja Instagram-sivuilla. Kampanja jatkuu juhannukseen saakka.Jaa omat kohdevinkkisi ja tunnelmasi reittien varreltaKuka tahansa voi jakaa omia kohdevinkkejään ja tunnelmiaan reittien ja verkostojen varrelta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ReittienLumoa. Lisäksi voi käyttää aihetunnisteita #Kulttuuriympäristöpäivät, #EnchantingRoutes ja #EuropeanHeritageDays. Kampanjan toteuttavat Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö yhteistyössä reittitoimijoiden kanssa. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät FacebookissaEuroopan kulttuuriympäristöpäivät InstagramissaLisätietojaAnni Alho Museovirasto [email protected]Hanna Hämäläinen ympäristöministeriö [email protected]Jonina Vaahtolammi Suomen Kotiseutuliitto [email protected]
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuositeema, reitit ja risteykset, väylät ja verkostot, johdattaa lumoavien reittien ja kiinnostavien verkostojen pariin. Vuositeemasta inspiraationsa saanut Reittien lumoa -kampanja vinkkaa käyntikohteita, joihin kannattaa tutustua.
NordenBladet — Vastaukset itseä askarruttaviin kysymyksiin on helppo tarkistaa Usein kysyttyä ympäristöstä –palvelusta, josta löytyy nyt kattava nippu kysymyksiä ja vastauksia jokaisenoikeuksista.Tietokokonaisuus jokaisenoikeuksista auttaa kaikkia luonnossa liikkujia toimimaan oikeutensa ja velvollisuutensa tuntien. Palvelu tarjoaa yli 100 kysymys-vastausparia jokaisenoikeuksista suomeksi ja ruotsiksi. Kysymykset ja vastaukset on jaettu aihealueittain ja vastauksia voi etsiä myös hakutoiminnon avulla. Jokaisenoikeudet | Usein kysyttyä ympäristöstäJokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoaJokaisenoikeuksilla (aiemmin jokamiehenoikeudet) tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Oikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokaisenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa.Jokaisenoikeudet lyhyestiSaatliikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissäratsastaa maastoa vahingoittamattaoleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittuapoimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasvejaveneillä, uida ja kulkea jäälläonkia ja pilkkiäEt saahaitata maanomistajan maankäyttöäkulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloillakaataa tai vahingoittaa kasvavia puitaottaa kuivunutta tai kaatunutta puutaottaa sammalta tai jäkäläätehdä avotulta toisen maallehäiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöäajaa moottoriajoneuvolla maastossahäiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasiahäiritä eläimiäkalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupiapäästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentällepitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueellapitää koiraa kytkemättömänä 1.3.–19.8. välisenä aikana.Ympäristötiedon verkkopalvelutUsein kysyttyä -palvelu on osa ymparisto.fi-sivustoa, joka on valtion ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelusta vastaa Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimiva ympäristöasioiden asiakaspalvelu. Tällä hetkellä Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelu tarjoaa yksityiskohtaista tietoa kysymys-vastaus -muodossa jokaisenoikeuksista sekä rauhoitetuista lajeista. Jokaisenoikeuksia koskevan sisällön on tuottanut ympäristöministeriö.Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelusta voi antaa palautetta osoitteeseen [email protected]Laajemmin eri ympäristöteemoihin voi tutustua muun muassa valtion ympäristöhallinnon yhteisellä ymparisto.fi –sivustolla. Sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista. Ymparisto.fi on tarkoitettu kaikille ympäristötiedosta kiinnostuneille. Ymparisto.fi:tä ylläpitävät valtion ympäristöhallinnon toimijat, eli Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja aluehallintovirastot.*Vastaukset otsikon kysymyksiin:Liikkuminen maastossa hiihtäen ja lumikengillä on sallittua jokaisenoikeudella siellä, missä liikkuminen muutoinkin on sallittua. Hiihtämistä voidaan rajoittaa vain erityisistä syistä esimerkiksi erityiseen käyttöön otetuilla alueilla.Jäälle saa jokaisenoikeudella tehdä avannon, mutta se on merkittävä hyvin hiihtäjien ja muiden kulkijoiden turvallisuuden varmistamiseksi. Merkitsemättömän avannon tekijä voi joutua vastuuseen vaaran aiheuttamisesta.LisätietoaMiliza Malmelin erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 029 5250 176 [email protected]Krista Keturi UKK-projektikoordinaattori Pirkanmaan ELY-keskus p. 0295 035 322 [email protected]Kysy jokaisenoikeuksista ja ympäristöstäYmpäristöasioiden asiakaspalvelu p. 029 5020 900 (ma-pe 9-16) [email protected]
Vastaukset itseä askarruttaviin kysymyksiin on helppo tarkistaa Usein kysyttyä ympäristöstä –palvelusta, josta löytyy nyt kattava nippu kysymyksiä ja vastauksia jokaisenoikeuksista.
NordenBladet — Valtion aluehallinnon yhteinen strategia ohjaa aluehallinnon virastoja hallitusohjelman toimeenpanossa sekä toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa. Strategia on valtion aluehallinnon keskeinen lakisääteinen ohjausasiakirja. Tällä hallituskaudella strategiassa painottuvat esimerkiksi puhdas siirtymä ja varautuminen sekä mittava valtion aluehallinnon virastouudistus, jota valmistellaan 2023 käynnistyneessä lainsäädännön uudistushankkeessa. Valtion aluehallinnolla – aluehallintovirastoilla (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskus) – on laajat toimialat ja tehtävät. Virastot huolehtivat yhteiskunnan perusinfrastruktuurin toimivuudesta ja kansalaisten ja yritysten oikeusturvasta. Lisäksi ne osaltaan kehittävät, rahoittavat, ohjaavat, luvittavat ja valvovat kuntien, julkisyhteisöjen ja elinkeinoelämän toimintaa alueillaan. Virastoille on laadittu yksi yhteinen strategia vuosille 2024–2027, ja se sisältää niiden laajan toimintakentän keskeisimmät tavoitteet.Strategiset painopisteet on jaettu neljään sisältöalueeseen:turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuuttalisäämme elinvoimaatoteutamme kestävää ja puhdasta siirtymääedistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta.Toiminnan kehittämiselle on asetettu kolme painopistettä:hyvinvoiva henkilöstö ja työyhteisöerinomainen asiakaskokemus ja sidosryhmäyhteistyödigitalisoidut ja sujuvat prosessit.Valituilla painopisteillä virastot toteuttavat hallitusohjelman linjauksia. Painopisteissä on huomioitu myös toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä virastojen tehtäviä määrittävä lainsäädäntö. Valtion aluehallinnon virastorakennetta ja toimintaa uudistetaanSyyskuussa 2023 käynnistyi hallitusohjelman mukainen valtion aluehallinnon uudistushanke, joka näkyy strategia-asiakirjassa toimintatapalinjauksina. Valtion aluehallintouudistuksessa perustetaan valtakunnallisesti toimiva lupa-, ohjaus ja valvontavirasto sekä alueellisesti toimivat elinvoimakeskukset. Valtion aluehallinto toimii jatkossakin poikkihallinnollisesti ja monialaisesti alueilla, lisäksi sen toimintakykyä pidetään yllä ja toimintaa yhtenäistetään. Strategia ohjaa ja antaa yhteisen raamin valtion aluehallinnon virastojen eli kuuden aluehallintoviraston, 15 ELY-keskuksen, Ahvenanmaan valtionviraston sekä KEHA-keskuksen toiminnan tarkemmalle suunnittelulle ja toiminnallisten tavoitteiden asettamiselle. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteinen strategia-asiakirja työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla: Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia (tem.fi)
Valtion aluehallinnon yhteinen strategia ohjaa aluehallinnon virastoja hallitusohjelman toimeenpanossa sekä toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa. Strategia on valtion aluehallinnon keskeinen lakisääteinen ohjausasiakirja. Tällä hallituskaudella strategiassa painottuvat esimerkiksi puhdas siirtymä ja varautuminen sekä mittava valtion aluehallinnon virastouudistus, jota valmistellaan 2023 käynnistyneessä lainsäädännön uudistushankkeessa. 
