NordenBladet — Toimistorakennusten käyttöasteet ovat viimevuosina Suomessa laskeneet. Vajaakäytöllä olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön voisi pidentää näiden elinkaarta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän ymmärrystä muutoksen kokonaisvaikutuksista, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä sekä kestävämpää kaupunkikehitystä.Tyhjiä toimistorakennuksia voidaan ja kannattaakin muuttaa tulevaisuudessa yhä useammin asuinkäyttöön, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Kaikkia rakennuksia ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan hankkeen tulee olla taloudellisesti kannattava. Parhaat edellytykset muutoshankkeille on kaupungeissa ja alueilla, joissa asuntojen hinta- ja vuokrataso on keskimääräistä korkeampi.Rakennusten käyttötarkoitusten muutosten parissa toimii Suomessa useita eri tahoja kuten kaavoittajat, kiinteistönomistajat sekä museoviranomaiset. Toimijoiden näkemykset ja intressit poikkeavat tällä hetkellä usein toisistaan. Erityisesti kaavamääräyksillä, suojelumerkinnöillä sekä kaupungin maankäyttölinjauksilla ja tavoitteilla on suuri merkitys siihen, kuinka helposti käyttötarkoituksen muutoksiin voidaan ryhtyä. Haluttu sijainti ja toimiva infra ovat muutoksia edistäviä tekijöitä. Vastaavasti kaavamääräykset ja tiukat säädöstulkinnat saattavat hidastaa tai jopa estää muutoshankkeita.Yksittäisen rakennuksen osalta keskeisiä tekijöitä käyttötarkoituksen muutosta harkittaessa ovat runkosyvyys, kerroskorkeus, rakenteiden kunto ja mitoitus sekä rakennuksen muoto. Usein kynnyskysymykseksi muodostuu erityisesti rakennuksen mitoitus. Kerroskorkeus määrittelee, mahtuuko uuden käyttötarkoituksen vaatima talotekniikka vanhoihin rakenteisiin. Runkosyvyys saattaa aiheuttaa haasteita asuintilojen suunnittelussa: saadaanko julkisivuihin tarpeeksi ikkunapinta-alaa, jotta vaatimus luonnonvalon määrästä asuinhuoneissa täyttyy, ja saadaanko runkoon sovitettua asumiseen sopivia pohjaratkaisuja.Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien osapuolten välilläSelvityksen mukaan toimistorakennusten muuttamisia asuinkäyttöön voidaan lisätä sujuvoittamalla lupaprosesseja ja tuomalla nykyistä enemmän vapautta viranomaissäädösten tulkintaan. Säädösohjausta voitaisiin päivittää suosimaan materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä suhteessa muihin määräyksiin. Myös entistä aktiivisempi yhteistyö ja vuorovaikutus kaupunkien, kiinteistökehittäjien ja rakennusalan yritysten välillä vauhdittaisi kehitystä.Yksittäisten muutoshankkeiden sijaan katse tulee kääntää myös laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevalla toimistorakennusalueella toimistojen käyttöaste on jo usean vuoden ajan heikentynyt. Heikosta vuokratuotosta huolimatta alueen identiteetti ja hintataso eivät kuitenkaan kannusta kiinteistönomistajia ryhtymään muutoshankkeisiin. Kaupungin, kehittäjien ja toteuttajien yhteistyöllä koko alueen vetovoimaa voitaisiin parantaa.Muutoshankkeen kustannustehokkuutta parantavia tekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus lisärakentamiseen ja kaupungin sitoutuminen hankkeeseen taloudellisesti, esimerkiksi joustavien maankäyttömaksujen ja ympäristön kehittämisen muodossa. Erityisesti pitkällä aikavälillä hybridirakennukset voisivat olla yksi keino lisätä joustavuutta sekä sen myötä kannattavuutta ja riskienhallintaa niin muutos- kuin uudisrakennushankkeissa. Ne mahdollistaisivat monimuotoista ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä parantaisivat rakennusten käyttöastetta muuttuvissa tilanteissa.     Ympäristöministeriön Ramboll Finland Oy:ltä tilaamassa selvityksessä kartoitettiin tekijöitä, jotka edistävät ja estävät toimistorakennusten käyttötarkoituksen muuttamista asuin- tai majoituskäyttöön. Selvitys on tarkoitettu erityisesti kaavoitus- ja lupaviranomaisille sekä suunnittelijoille ja kiinteistökehittäjille. Se tarjoaa perustietoa aiheesta sekä toimii tukena jatkokeskustelulle aiheesta eri sidosryhmien kesken.Julkaisuarkisto Valto: Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset: Case toimistorakennus

Toimistorakennusten käyttöasteet ovat viimevuosina Suomessa laskeneet. Vajaakäytöllä olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön voisi pidentää näiden elinkaarta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän ymmärrystä muutoksen kokonaisvaikutuksista, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä sekä kestävämpää kaupunkikehitystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023.”Asuntomarkkinoiden suhdannetilanne avaa mahdollisuuksia ensiasunnon ostajille, kun tarjontaa on runsaasti ja asuntojen hinnoissa on neuvotteluvaraa. Hallitusohjelman mukaisesti nostamme ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä. Tämä laajentaa ASP-säästäjien mahdollisuuksia tarpeitaan vastaavan asunnon hankintaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) tarkoituksena on lisätä pitkäjänteistä asuntosäästämistä ja parantaa mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. ASP-tilille säästäneelle ensiasunnon ostajalle myönnetään korkotukilaina. Lainan alueellisista enimmäismääristä säädetään asetuksella.ASP-korkotukilainan enimmäismäärien korottamisen tavoitteena on helpottaa ensiasunnon ostamista tai rakentamista. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen asiantuntijatyöryhmä suositteli aiemmin syksyllä korotusta yhtenä toimenpiteenä asuntorakentamisen suhdannetilanteeseen vastaamiseksi. Ensiasunnon kauppa vaikuttaa usein suoraan muuhunkin asuntojen vaihdantaan asuntomarkkinoilla, kun pienemmän asunnon hankkiminen käynnistää useamman asunnon myynnin ketjun. Enimmäismääriä on korotettu viimeksi vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2023 alusta kaksi lainansaajaa on voinut saada 1,5-kertaisen lainan asuntoa kohden. Nyt enimmäismääriä ehdotetaan nostettavaksi 15 000–25 000 eurolla. Suurin korotus olisi Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella, jossa tällä hetkellä 44 prosenttia ASP-lainalla ensiasunnon ostajista nostaa enimmäismäärän lainaa. Enimmäismääriä nostettaisiin myös muilla alueilla. Uudet enimmäismäärät tulisivat voimaan 1.4.2024. Anna lausunto LausuntopalvelussaSeuraa hanketta Hankeikkunassa

Ympäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio ehdottaa ensi kertaa toimia, joilla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. Muovipelletit ovat yksi tahattomien mikromuovisaasteiden suurimmista lähteistä. Ne ovat raaka-aine, jota käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa, kuten esimerkiksi valmistuksen tai kuljetuksen aikana. Komissio julkaisi ehdotuksen 16. lokakuuta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että kaikki pellettejä EU:ssa käsittelevät toimijat toteuttavat tarvittavat varotoimenpiteet. Tämän odotetaan vähentävän pellettien päästöjä jopa 74 prosenttia ja vähentävän ihmisten terveydelle ja luonnolle aiheutuvia haittoja. Yhteiset EU:n laajuiset toimenpiteet edistävät myös toimijoiden toimintaedellytysten tasapuolisuutta.Komissio ehdottaa, että pellettejä käsittelevien toimijoiden täytyy ensisijaisesti estää pellettien päästäminen ympäristöön, toissijaisesti eristää vuotaneet pelletit sen varmistamiseksi, että ne eivät saastuta ympäristöä ja viimeisenä vaihtoehtona puhdistaa ympäristö vuodon tai hävikin jälkeen.Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia toimia:toiminnanharjoittajien on noudatettava tiettyjä parhaita käsittelykäytäntöjäpakollinen sertifiointi eli suurempien toimijoiden olisi saatava riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä todistus siitä, että toiminta täyttää vaatimukset, ja pienempien yritysten olisi annettava oma vakuutusyhdenmukainen menetelmä pellettihävikin arvioimiseksi Pienille ja keskisuurille yrityksille asetettaisiin kevyempiä vaatimuksia.Suomessa on tehty havaintoja ympäristöön, yleensä meren rannoille, kertyneistä pellettirakeista, mutta pellettien yleisyydestä Suomen merialueella ei ole tutkimustietoa tai arvioita. Suomen ympäristökeskuksen PELLETTIMERI-hankkeessa kartoitetaan muovipellettien esiintymistä sekä tunnistetaan niiden kulkeutumisreittejä ja lähteitä.

Euroopan komissio ehdottaa ensi kertaa toimia, joilla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 16. lokakuuta Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n neuvottelutavoitteista Dubaissa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät, jotka muodostavat EU:n neuvottelutavoitteen ilmastokokoukseen. Suomea ympäristöneuvostossa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.YK:n ilmastokokous (COP28) järjestetään Dubaissa 30.11.-12.12. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus, erityisesti ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt.COP28:ssa myös huipentuu poliittisella tasolla ensimmäinen Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake). Tilannekatsauksessa arvioidaan sopimuksen toimeenpanoa ja tavoitteiden toteuttamista. Tilannekatsauksen tulokset tulevat mm. ohjaamaan seuraavien kansallisten päästövähennystavoitteiden asettamista vuoteen 2025 mennessä.Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.”Tänä vuonna koetut säiden ääri-ilmiöt ja globaali lämpötilan nousu ovat varoittavia esimerkkejä sekä osoitus siitä, että ilmastonmuutoksen hillintätoimien kunnianhimon tasoa on kiristettävä. Tärkeintä on vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista sekä lisätä puhtaan energian tuotantoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Yhdyskuntajätevesidirektiivin tavoitteena tehostaa jätevesien käsittelyäMinisterien tavoitteena on sopia neuvoston eli jäsenmaiden kannasta komission ehdotukseen, joka koskee direktiiviä yhdyskuntajätevesien käsittelystä.Ehdotuksessa yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamiseksi halutaan tehostaa jätevesien käsittelyä ja vähentää mm. ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien päästöjä vesiin. Ehdotuksessa esitetään laajennettua tuottajavastuujärjestelmää lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, jotka ovat merkittävin jätevesissä esiintyvien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähde.Ehdotuksella halutaan myös hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa jätevedenpuhdistamojen energiatehokkuutta niin, että yli 10 000 asukkaan jätevesikuormaa käsittelevien puhdistamoiden tulee yhdessä tuottaa yhtä paljon energiaa kuin ne kuluttavat eli olla energianeutraaleja vuoteen 2040 mennessä. Suomessa direktiiviehdotuksen toimet vähentäisivät mikroepäpuhtauksien päätymistä vesistöihin ja kiristäisivät puhdistamojen typenpoistovaatimuksia. Energianeutraalisuustavoitteet edellyttäisivät myös investointeja biokaasun tuotantoon.Raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetuksen tavoitteena parantaa ajoneuvojen energiatehokkuutta ja vähentää päästöjäMinisterien tavoitteena on myös sopia neuvoston kannasta komission ehdotukseen raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetuksesta. Komissio on ehdottanut hiilidioksidin päästörajojen kiristämistä uusille markkinoille saatettaville raskaille ajoneuvoille. Lainsäädännön tavoitteena on, että ajoneuvovalmistajat parantaisivat ajoneuvojen energiatehokkuutta ja markkinoille tulisi entistä enemmän päästöttömiä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja.Suomelle on tärkeää, että komission ehdottamaa 90 %:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ei nosteta, jotta pitkälläkin aikavälillä asetus jättää tilaa useille eri käyttövoimille.
Suomessa merkittävässä asemassa ovat raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä käytettävät ajoneuvot. Niiden saatavuuden turvaaminen on Suomelle erityinen kysymys.

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 16. lokakuuta Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n neuvottelutavoitteista Dubaissa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät, jotka muodostavat EU:n neuvottelutavoitteen ilmastokokoukseen. Suomea ympäristöneuvostossa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään asiantuntijoita työhönsä. Asiantuntijoita haetaan toisen globaalin raportin esiselvitysvaiheeseen, monitorointia koskevaan arviointiraporttiin sekä IPBESin työryhmiin. IPBES hakee myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita. IPBES-työtä tehdään pro bono-periaatteella.Globaali arvointiraporttiIPBES julkaisi ensimmäisen globaalin biodiversiteettia tarkastelevan arviointiraportin vuonna 2019.
IPBES hakee nyt asiantuntijoita toisen globaalin arviointiraportin esiselvitysvaiheeseen, jossa suunnitellaan tulevan raportin laajuus ja työjärjestys. Asiantuntijoilta toivotaan muun muassa monitieteistä osaamista luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen saralta.  Haussa on myös asiantuntijoita politiikan ja muiden soveltuvien alojen tahoilta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tiedon asiantuntijoita.Lisää tietoa globaalin raportin asiantuntijahaustaMonitorointia koskeva metodologinen arviointiraporttiRaportin tarkoituksena on tukea kansallisesti ja kansainvälisesti tehtävää työtä biodiversiteetin monitoroinnissa, siinä tapahtuvien muutosten juurisyiden selvittämisessä sekä globaalin biodiversiteettikehyksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework, GBF) sekä Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa ja seurannassa.IPBES hakee asiantuntijoita monitorointiraportin kirjoittajajoukkoon. Asiantuntijoilta toivotaan monitieteistä osaamista esimerkiksi ekologiasta, evoluutiosta, yhtiskuntatieteistä, taloustieteestä, tilastotieteestä tai biodiversiteettimallinnuksesta sekä erilaisista monitorointitekniikoista, kansallisista ja kansainvälisistä seurantaohjelmista ja järjestelmistä sekä indikaattoreista ja niiden hyödyntämisestä päätöksenteossa.IPBES hakee myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita osallistumaan monitorointiraportin kirjoittamiseen IPBES Fellowship-ohjelman kautta. IPBESin Fellowship-ohjelma on kohdistettu uran alkuvaiheessa oleville asiantuntijoille, joille osoitetaan mentori.Lisää tietoa monitorointiraportin asiantuntijahaustaLisää tietoa monitorointiraportin fellows-haustaLisää tietoa Fellowship-ohjelmastaTyöryhmätIPBESin työryhmiin (task forces) haetaan uusia asiantuntijoita. Työryhmät tukevat arviointiraporttien työtä ja IPBESille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ne antavat neuvoa IPBESin monitieteiselle asiantuntijapaneelille sekä täysistunnon hallitukselle, etsivät ja pitävät yllä yhteistyöverkostoja ja kannustavat jäsenvaltioita ja sidosryhmiä aktiiviseen osallistumiseen.Kapasiteetin parantamiseen tähtäävän työryhmän (task force on capacity-building) tavoitteisiin kuuluu tiede–politiikka-rajapinnan kehittäminen myös kansallisesti ja alueellisti, oppimisen ja osallistamisen parantaminen, tiedon saatavuuden ja saavutettavuuden fasilitoiminen sekä esimerkiksi teknisen ja rahallisen tuen mobilisoiminen kapasiteetin rakennukseen.Data- ja tiedonhallinta -työryhmä (task force on data and knowledge management) kehittää prosesseja ja ohjeistusta arviointiraporttien kirjoittamisen tueksi, fasilitoi keskustelua IPBESin asiantuntijoiden ja esimerkiksi ulkoisten ohjelmoijien kanssa, kehittää ja implementoi seurantasuunnitelmia ja niiden indikaattoreita sekä huolehtii yleisesti IPBESin tiedonhallinnasta. Työryhmä tukee arviointiraporttien kirjoittajia tiedonhaussa ja priorisoimisessa, ohjeistaa sihteeristöä tiedonhallinnassa, sekä tukee täysistunnon hallitusta ja monitieteistä asiantuntijapaneelia tietotarpeiden tunnistamisessa.Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoa ja tietämystä käsittelevä työryhmä (task force on Indigenous and local knowledge, ILK) tekee laajasti työtä perinnetiedon, erilasten tietämysjärjestelmien ja näkökulmien sisällyttämiseksi IPBESin työhön ja tietotuotteisiin. Työryhmän tehtäviin kuuluu monitieteisen asiantuntijapaneelin ja sihteeristön tukeminen tämän saavuttamisessa sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen edustajien osallistumisen parantaminen IPBESin toiminnoissa.Skenaariot ja mallintaminen -työryhmä (task force on scenarios and models) tarjoaa asiantuntijatukea IPBESIn muille elimille, erityisesti arviointiraporttien kirjoittajille, sekä edelleen kehittää skenaariotyökaluja niin IPBESin kuin laajemman tiedeyhteisön, ja sitä kautta päätöksenteon tarpeisiin. Luontotulevaisuuksien viitekehys (Nature Futures Framework, NFF) on esimerkki IPBESin kehittämästä laajemmasta skenaariotyökalupakista. Tähän työryhmään haetaan myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita IPBESin Fellowship-ohjelman kautta.Lisää tietoa asiantuntijahausta työryhmiinHakeminenIPBES:in yhteistyötahona Suomessa on ympäristöministeriö. Kiinnostuksesta hakuihin voi ilmoittaa 2.11. mennessä erityisasiantuntija Suvi Borgströmille. Monitorointia koskevaa arviointiraporttia varten voi ilmoittautua 8.11. asti. Mukaan tarvitaan julkaisuluettelon sisältävä ansioluettelo ja lyhyt motivaatiokirje. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian hakuajan päättymisen jälkeen.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services,
IPBES, on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 143 valtiota.LisätietojaIlmoittautuminen hakuihin:
​​​​​​​Suvi Borgström
erityisasiantuntija
p. 0295250342
[email protected]Marianne Aulake
Kansallisen IPBES-työryhmän sihteeri, tutkija
[email protected]
p. 029 525 2116

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään asiantuntijoita työhönsä. Asiantuntijoita haetaan toisen globaalin raportin esiselvitysvaiheeseen, monitorointia koskevaan arviointiraporttiin sekä IPBESin työryhmiin. IPBES hakee myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita. IPBES-työtä tehdään pro bono-periaatteella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta on myönnetty avustusta 16 paikallis- ja aluetason ilmastohankkeelle Suomen ilmastotyön vauhdittamiseen. Avustettujen hankkeiden tulee tuottaa mahdollisimman tuloksellisia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kunnissa sekä kehittää vaikuttavia ilmastokäytäntöjä osaksi kunnan tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa.Valtaosa avustetuista hankkeista kohdistuu yksittäisten kuntien omaan ilmastotyöhön, mutta rahoitusta saavat myös kaksi maakuntatason yhteishanketta. Rahoitetut hankkeet pyrkivät muun muassa juurruttamaan ilmastojohtamista kuntien toiminnan ytimeen, vähentämään liikenteen päästöjä, lisäämään kunnan asukkaiden ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä, vähentämään rakennusten energiankulutusta ja edistämään ilmastoystävällistä ruokakulttuuria nuorison keskuudessa.Esimerkiksi Limingassa lähdetään ratkomaan pienen kunnan haastetta toteuttaa ilmastosuunnitelmaa, kun kunnassa ei työskentele erillistä ilmasto- tai ympäristöasiantuntijaa, saati tiimiä, vaan ilmastotoimia kunnassa tehdään oman työn ohessa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää liminkalainen ilmasto- ja ympäristötyö rakentamalla kunnan sisään toimintamallit, joilla mm. jalkauttaa tehdyn ilmastosuunnitelman sisällöt palvelualueille, yhdistää ilmastotavoitteet kunnan talousjohtamisen prosesseihin ja toteuttaa ne nykyisillä resursseilla eri järjestelyin.Lahden hankkeessa tavoitteena on lieventää ennakkokäsityksiä ja muuttaa asenteita ilmastoruokia kohtaan. Nyt koululinjaston kasvisruokaa päätyy paljon hävikiksi pelkästään nimen vuoksi. Hankkeessa toteutetaan ruokamuutosta yhdessä nuorten, koulujen ja Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden kanssa. Hankkeessa koulutetaan kotitalousopettajia ilmastoruokien valmistamiseen, lisätään heidän tietoisuuttaan ruuan ilmastovaikutuksista ja tuetaan heidän työtään muutoksen aikaansaamiseksi. Kotitaloustunneilla nuoret pääsevät itse valmistamaan eri kasviproteiineista ruokia, maistamaan niitä ja äänestämään parhaimmin maistuvat ruuat jatkokehitykseen Päijät-Hämeen Ateriapalveluille.Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Pohjanmaan liiton kanssa aikoo hankkeessa edistää raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkojen kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Hankkeessa kerätään tiedot nykyisistä vedyn, biokaasun ja sähkön jakeluverkoista sekä kootaan maakuntien toimijoiden vaatimukset jakeluverkoille laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi raskaassa liikenteessä. Hankkeessa yhteensovitetaan mm. maankäytöllisiä haasteita ja luvituksen sujuvoittamista uusien lataus- ja jakeluasemien rakentamiseksi.Avustushakuun saapui 41 hakemusta, joita arvioitiin monelta eri kantilta. Hankesuunnitelman täsmällisyys ja toteutuskelpoisuus sekä hankebudjetin määrä suhteessa tavoiteltaviin päästövähennyksiin olivat tärkeitä arviointikriteereitä. ”Oli ilahduttavaa huomata, kuinka paljon ja kuinka erilaisia hankesuunnitelmia saapui. Kunnat ja alueet tekevät tärkeää ja monipuolista ilmastotyötä, joten odotan innolla, mitä vaikutuksia nyt alkavista hankkeista päästään näkemään”, toteaa Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman erityisasiantuntija Veera Visuri. Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma (2018-2024) tuo kunnat ja alueet kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun ja toimeenpanon ytimeen. Ohjelmassa on tuettu kansallisten ilmastotyökalujen ja -toimintamallien kehittämistä ja skaalaamista paikallis- ja aluetason ilmastotyön avuksi. Ohjelman yksi tärkeimmistä kulmakivistä on ollut paikallis- ja aluetason omien ilmastohankkeiden rahoitus. Nyt avustusta saaneet hankkeet mukaan lukien ohjelma on rahoittanut viiden vuoden aikana noin 160 hanketta eri puolella Suomea.Tämä avustushaku oli Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman viimeinen.”Vaikka tämä oli ohjelman viimeinen avustushakukierros, toivon että kunnat jatkossakin löytävät ja hyödyntävät muita rahoituskanavia ilmastotyön toteuttamiseen, kuten alueellista EAKR-rahoitusta”, toivoo Visuri  Vuoden 2023 avustushaussa rahoitusta saaneet kunnalliset hankkeet: Avustusta saaneet yksittäiset kunnat:  

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta on myönnetty avustusta 16 paikallis- ja aluetason ilmastohankkeelle Suomen ilmastotyön vauhdittamiseen. Avustettujen hankkeiden tulee tuottaa mahdollisimman tuloksellisia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kunnissa sekä kehittää vaikuttavia ilmastokäytäntöjä osaksi kunnan tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n visiota terveistä maaperistä vuoteen 2050 mennessä ja tukee Euroopan komission ehdotusta maaperädirektiiviksi. Kannassaan valtioneuvosto korostaa jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa maaperädirektiivin toimeenpanossa.Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen maaperädirektiiviksi. Direktiiviehdotus on osa EU:n maaperästrategian toimeenpanoa. Komission mukaan maaperän tila Euroopassa on heikentynyt ja 60-70% Euroopan maaperästä ei ole terveessä kunnossa. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, ravinteiden ylijäämä, tiivistyminen, haitalliset aineet tai näiden yhdistelmät. Maaperän hyvä tila on keskeistä ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Komissio on arvioinut, että maaperän tilan huonontuminen maksaa EU:lle useita kymmeniä miljardeja vuodessa.”Maaperän terveyden merkitys korostuu, kun pyrimme ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisia ympäristöhaasteita. On hyvä, että maaperän tilaan ja seurantaan kiinnitetään huomiota Euroopan laajuisesti. Neuvotteluvaiheessa on tärkeää, että kansalliset erityispiirteet huomioidaan ja varmistetaan, että ehdotuksesta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Komission direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän tilan seurantaan. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita ja vähentämään niitä koskevia riskejä. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti. Jäsenvaltioiden tulisi edistää kestäviä maaperän hoidon käytänteitä direktiiviehdotuksessa listattujen periaatteiden pohjalta, mutta jäsenvaltiot määrittelevät itse tarkemmat toimenpiteet. Toimien toteuttamisessa otetaan huomioon muut strategiat ja ohjelmat, joissa maaperä on mukana. Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta maaperän seurannasta tärkeänä askeleena kohti maaperän terveyden tilan parantamista Euroopassa. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä varmistaa jäsenmaiden kansallisen liikkumavaran säilymisen täytäntöönpanossa. Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä tarkastella ehdotettujen toimien tehokkuutta ja oikeasuhtaisuutta.Valtioneuvosto pitää hyvänä olemassa olevien seurantajärjestelmien hyödyntämistä tietojen kokoamisessa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotetun seurantajärjestelmän tulisi mahdollistaa seurannan toteuttaminen kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiden maankäytön erot, mahdolliset EU-tasolla sovittavat yhteiset kriteerit ja indikaattorit sekä kansallisesti määriteltävät kriteerit ja indikaattorit. Valtioneuvosto pitää hyvänä kestävän maankäytön edistämistä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että ehdotettuihin periaatteisiin ja toimien kehittämiseen sisältyy riittävä kansallinen jousto ja valinnanvara. Maaperän kestävään käyttöön ja maan käyttöönottoon liittyvien säännösten osalta on tärkeää jatkovalmistelussa varmistaa, etteivät ne kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä tai metsäpolitiikassa.EU:n komissio antoi maaperädirektiiviehdotuksen 5.7.2023. Direktiiviehdotuksen neuvottelut ovat käynnistyneet Brysselissä.

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n visiota terveistä maaperistä vuoteen 2050 mennessä ja tukee Euroopan komission ehdotusta maaperädirektiiviksi. Kannassaan valtioneuvosto korostaa jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa maaperädirektiivin toimeenpanossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan ns. yhden luukun lainsäädäntöä. Hankkeessa valmistellaan säännöksiä, jotta ympäristöön vaikuttavia lupakäytäntöjä voidaan sujuvoittaa hallitusohjelman mukaisessa tulevassa lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisessa. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja työjaosto. Ohjausryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Teppo Lehtinen ja työjaoston puheenjohtajana toimii lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan uuteen monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Yhden luukun lainsäädäntöhanke toteuttaa osaltaan valtion aluehallinnon uudistusta ja kehittää ympäristöön liittyviä lupa- ja muita menettelyjä. Uuden viraston on määrä aloittaa ja yhden luukun lainsäädännön olla voimassa 1.1.2026 alkaen. ”Sujuvammat ja ennakoitavammat lupakäytännöt edistävät investointeja ja parantavat Suomen kilpailuetua. Ne ovat edellytys erityisesti puhtaan talouden murrokselle. Suomi on jo nyt monelle houkutteleva investointikohde muun muassa puhtaan sähkön tuotantomme ja hyvien siirtoyhteyksien takia. Yhden luukun mallin kehittäminen on seuraava tärkeä askel meille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Tavoitteena on, että jatkossa yksi valtakunnallisen toimivallan omaava valtion ympäristöviranomainen vastaa lupamenettelyn etenemisestä ja yhteensovittamisesta tarvittavine selvityksineen. Yhden luukun mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi keskitetysti ja digitaalisesti yhden lupamenettelyn ja yhteisten tietojärjestelmien kautta. Yhden luukun palvelujen lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan ympäristöministeriön johdolla säännöksiä, jotta uusi lupaviranomainen voisi käsitellä hankkeen eri lakeihin perustuvia lupahakemuksia yhdessä. Hankkeessa selvitetään myös, miten ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja Natura-arvioinnit voitaisiin käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. Hankkeessa päivitetään yhteensovittamislakia ja valmistellaan lupamenettelyihin liittyvien EU-säädösten (muun muassa kriittisten raaka-aineiden asetus, asetusehdotus nettonollateollisuudesta) täytäntöönpanoa. Tavoitteena on, että ensimmäiset lainsäädäntöehdotukset lähetetään lausunnoille loppukeväällä 2024. Lainsäädäntöhanke on osa ympäristöministeriön laajempaa Yhden luukun palvelujen hanke -kokonaisuutta, johon kuuluu useita muita lupakäytäntöjä sujuvoittavia hankkeita.

Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan ns. yhden luukun lainsäädäntöä. Hankkeessa valmistellaan säännöksiä, jotta ympäristöön vaikuttavia lupakäytäntöjä voidaan sujuvoittaa hallitusohjelman mukaisessa tulevassa lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisessa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kaupunkialueilla asuvat ovat pääosin tyytyväisiä omaan elinympäristöönsä, selviää tuoreesta Asukasbarometristä. Kaupunkien tiivistyminen ja digitalisaatio muuttavat asukkaiden tarpeita ja toiveita, joissa nähdään urbanisoitumista.Asukasbarometri selvitti kaupunkimaisten asuinympäristöjen laatua ja asumistoiveita yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisten kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Voimakkaimmin viihtyvyyteen vaikuttavat keskeinen sijainti, rauhallisuus ja luonnon läheisyys. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten pysäköintipaikkojen ja palvelujen puute, melu ja ilmansaasteet sekä kokemukset keskeneräisestä ympäristöstä.Tiivistyminen parantaa liikkumismahdollisuuksiaAsukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Niiden vuoksi niin fyysinen ympäristö, kuin asenteet ja asukkaiden käyttäytyminen ovat muuttuneet. Muutokset vaikuttavat siihen, minkälaiseksi asuinalueiden laatu koetaan sekä ihmisten palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin. Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja ja liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. Palvelutarpeet ovat muuttuneet ja tyytyväisyys palveluihin kasvanutTyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja. Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Eniten tyytymättömyyttä herättävät puutteet asukkaiden kokoontumis- ja yhteistiloissa. Peruspalvelujen sijaan toivotaan aiempaa enemmän vapaa-ajan palveluja, kuten kahviloita ja ulkoliikuntapaikkoja. Digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille asuinalueella. Yhteiskäyttöpalveluista asuinalueelle toivotaan lisää julkisia sähköautojen latauspisteitä sekä yhteiskäyttöisiä kaupunkipyöriä. Asumistoiveet ovat urbanisoituneet Asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Asumistoiveet ovat urbanisoituneet: omakotitalojen suosio kaupungeissa on vähentynyt, ja keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio kasvanut. Kerrostaloasunnoista toivotaan keskimäärin nykyistä hiukan isompia, mutta omakoti-, pari- ja rivitaloasunnoista nykyistä pienempiä.Tietoa asuinympäristöstä kuuden vuoden väleinAsukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Viidennen kerran toteutettava tutkimus tarjoaa pitkäaikaista seurantatietoa vuodesta 1998 lähtien.
Tutkimuksen avulla voidaan paremmin ymmärtää asumistoiveisiin ja -viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja yhteiskunnallisia trendejä sekä kehittää kaupunkeja, asuinalueita ja asuinrakentamista. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää rakennetun ympäristön seurannassa, lainsäädännön kehittämisessä, alueidenkäytön suunnittelun ohjauksessa, kaupunkisuunnittelussa, asuntosuunnittelussa ja -rakentamisessa sekä tutkimuksessa.Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.Asukasbarometri 2022Suomen ympäristökeskuksen tiedote LisätiedotAnna Strandell 
vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 657
[email protected]

Kaupunkialueilla asuvat ovat pääosin tyytyväisiä omaan elinympäristöönsä, selviää tuoreesta Asukasbarometristä. Kaupunkien tiivistyminen ja digitalisaatio muuttavat asukkaiden tarpeita ja toiveita, joissa nähdään urbanisoitumista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ensi vuoden alusta poikkeuksellisen laaja toimijajoukko lähtee yhdessä toteuttamaan ennätyksellisen suurta luontohanketta. Tähän tarjoaa mahdollisuuden kahdeksanvuotinen Priodiversity LIFE -hanke, joka 50 miljoonan euron rahoituksellaan on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Sen kautta kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi.Ympäristöministeriö ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat”Luontokato ei pysähdy ilman aktiivisia tekoja, ja niiden toteuttamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Sen paremmin ilmastonmuutosta kuin luontokatoa ei ratkaista julkisella rahalla, vaan tarvitsemme nykyistä laajempaa rahoituspohjaa sekä yksityisiä investointeja ja luontotoimia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Hankkeen 50 miljoonan euron budjetista EU:n LIFE-ohjelman rahoitusosuus on 30 miljoonaa euroa. Priodiversity LIFE -hankkeen toimintatapoja ovat muun muassa maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat sekä ennallistaminen laajoina ja vaikuttavina kokonaisuuksina. Kaikissa toimenpiteissä on tarkoitus ottaa käyttöön aiemmin parhaiksi todetut käytännöt, kehittää uusia ja vakiinnuttaa parhaimmat valtakunnalliseen käyttöön.  Laajoja alueita luonnonhoitoon maanomistajien toiveet huomioidenEnnallistamisessa ja luonnonhoidossa tavoitellaan suuria, monimuotoisuudeltaan arvokkaita keskittymiä, joihin voi sisältyä esimerkiksi luonnonsuojelualueita ja niiden ulkopuolisia alueita. Kunnostus- ja hoitotoimia keskitetään, jotta ne olisivat luonnon monimuotoisuuden ja kustannusten kannalta mahdollisimman vaikuttavia. Monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat alueet ovat keskiössä, mutta mukana on niiden suojavyöhykkeitä sekä niitä yhdistäviä ja ympäröiviä alueita. Maanomistajille kaikki hankkeen toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista.Hankkeessa tehtävät ennallistamis- ja luonnonhoitotoimet ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka tarttuu luontomme suurimpaan uhkaan: elinympäristöjen heikkenemiseen. Helmi-ohjelma parantaa heikentyneiden lajien ja luontotyyppien elinympäristöjen tilaa koko maassa. Kohteina ovat lintuvedet, suot, metsät, perinneympäristöt sekä pienvedet ja rannat. Lisää työtä ja uusia rahoitusmuotoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseenPriodiversity LIFE luo työtä ennallistamisen ja luonnonhoidon osaajille. Se luo uusia kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi urakoitsijoille ostopalvelujen kautta. Hanke mahdollistaa myös uudet rekrytoinnit.Kahdeksan hankevuoden aikana on tavoitteena löytää uusia rahoitusmuotoja luontokadon torjuntaan. Tavoitteena on, että hankkeen lopussa luontokadon torjuntaan käytetty rahoitus on monipuolistunut, millä voi olla pysyviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden ylläpidon rahoitukseen. Vaikuttavuutta yhteiskunnallisen keskustelun ja osaamisen levittämisen kauttaSeuraavan kahdeksan vuoden aikana vahvistetaan luonnonvara-alan toimijoiden osaamista luonnonhoitotöissä, minkä ansiosta luonnonhoidon laatu ja vaikuttavuus paranevat. Hanke panostaa koulutukseen ja osaamisen levittämiseen niin, että luontokadon torjunnan parhaat ja kustannustehokkaimmat käytännöt leviävät. Maakunnallisia luonnon monimuotoisuusohjelmia laaditaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kahdeksassa maakunnassa. Jokaisessa tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden keskittymät ja kokemuksista luodaan parhaat toimintamallit. Niistä parhaista luodaan opastusaineistoja ja autetaan myös naapurimaakunnat alkuun. Valtioneuvoston kanslian johdolla on tarkoitus kehittää ministeriöiden välistä yhteistyötä biodiversiteettiin liittyvissä kysymyksissä ja tarjota koulutusta päättäjille, jotta luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset saataisiin nykyistä paremmin osaksi päätöksentekoa yhteiskunnan eri sektoreilla. Hankkeessa kehitetään eri ministeriöiden yhteistyönä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvan julkisen rahoituksen seurantaa ja vaikutusten arvioimista.Mukana hankkeessa sen käynnistyessä 1.1.2024 ovat: 
Metsähallitus, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen metsäkeskus, Ruokavirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.LisätietojaViliina Evokari
projektipäällikkö
Metsähallituksen luontopalvelut
p. 0206394047
[email protected]Päivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos, Luonnonsuojelu ja luonnonhoitoyksikön johtaja
ympäristöministeriö
p. 0295250240
[email protected]

Ensi vuoden alusta poikkeuksellisen laaja toimijajoukko lähtee yhdessä toteuttamaan ennätyksellisen suurta luontohanketta. Tähän tarjoaa mahdollisuuden kahdeksanvuotinen Priodiversity LIFE -hanke, joka 50 miljoonan euron rahoituksellaan on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Sen kautta kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi.

Lähde: ym.fi