NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission direktiiviehdotusta ympäristöväittämistä. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ympäristömainonnan pelisääntöjä sekä hillitä tuotteiden ja palveluiden viherpesua. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Direktiiviehdotus ympäristöväittämistä velvoittaa yritykset perustamaan ympäristöväitteensä tieteelliseen näyttöön. Väittämissä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari ja keskeiset ympäristövaikutukset. Direktiivi velvoittaisi viestimään ympäristöväittämistä mahdollisimman tarkasti ja läpinäkyvästi markkinoinnin yhteydessä. Direktiivillä edistettäisiin myös yritysten välistä tasapuolista kilpailua sisämarkkinoilla, sillä ympäristöön liittyvistä väitteistä on tullut kilpailutekijä.”Kuluttajat voivat tehdä parempia valintoja tuotteista ja palveluista vain, jos he saavat luotettavaa tietoa niiden ympäristövaikutuksista. Ympäristöväitteiden vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys sisämarkkinoilla on tärkeää myös reilun kilpailun kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Komission tekemän selvityksen (2020) mukaan EU:n markkinoilla 53 prosenttia erilaisista ympäristöväittämistä on joko epämääräisiä, huonosti perusteltuja tai harhaanjohtavia. Komission arvion mukaan EU:ssa on noin 232 ympäristömerkkiä, joista komission selvityksen mukaan lähes puolessa on puutteita läpinäkyvyydessä ja valvonnassa. Haastatteluissa eri sidosryhmät pitävät viherpesua ongelmana, ja yleisesti kuluttajien luottamus vihreisiin väitteisiin on heikkoa. Väittämät tulisi todentaa kolmannella osapuolella, jotta yritys voi esittää niitä tuotteestaan, palvelustaan tai toiminnastaan. Jatkossa vain EU:n laajuiset, hyväksytyt ympäristömerkit olisivat sallittuja ja  ympäristömerkintäjärjestelmille olisi vähimmäisvaatimukset. EU-maiden tulisi nimetä toimivaltainen viranomainen valvomaan direktiivin toimeenpanoa ja ympäristöväittämien käyttöä.Valtioneuvosto pitää tärkeänä varmistaa ehdotuksen jatkovalmistelussa, että direktiivin toimet tuottaisivat lisäarvoa, eivätkä aiheuta suhteetonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia yrityksille ja jäsenvaltioille. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiiviehdotuksessa esitetään vähimmäisvaatimukset ympäristömerkintäjärjestelmille. Valtioneuvosto suhtautuu varauksella siihen, että ISO14024 -standardin mukaiset alueelliset ja kansalliset ympäristömerkit ovat direktiivin soveltamisalassa, mutta EU-ympäristömerkintäjärjestelmä on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
 
Ehdotuksen suorasta soveltamisalasta on rajattu pois mikroyritykset, joita Suomessa on suuri osa yrityksistä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on alle kymmenen työntekijää ja vuotuinen liikevaihto enintään kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi direktiivistä on rajattu pois laaja valikoima tuotteita ja palveluita, jotka jo ovat säänneltyjä muun lainsäädännön piirissä. EU:n komissio antoi direktiiviehdotuksen ympäristöväittämistä 22.3.2023.LisätietojaTaina Nikula
ympäristöneuvos
p. 0295 250 202
[email protected]

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission direktiiviehdotusta ympäristöväittämistä. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ympäristömainonnan pelisääntöjä sekä hillitä tuotteiden ja palveluiden viherpesua. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Komissio on tänään antanut asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa autoteollisuudessa tarvittavien materiaalien saatavuutta EU:n alueella ja vähentää tuontiriippuvuutta. Autoteollisuuden haasteet, kuten EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä raaka-ainepula, edellyttävät varautumista käynnissä olevaan muutokseen.Komissio esittää muutoksia koko ajoneuvojen elinkaareen suunnittelusta jätehuoltoon. Ehdotuksessa muun muassa pyritään parantamaan autojen suunnittelua. Tämä edistäisi ajoneuvojen purkamista niiden käyttöiän umpeuduttua ja parantaisi mahdollisuuksia saada uudelleenkäytettäviä osia ja kierrätettäviä materiaaleja uusien autojen valmistukseen. Ehdotuksessa myös esitetään, että uusien autojen muoviosista 25 prosenttia olisi kierrätysmuovia. Asetusehdotuksessa myös vahvistetaan laajennettua tuottajavastuujärjestelmää niin, että myös tuottajavastuu vahvistaisi jätehuoltotoimijoiden ja ajoneuvojen valmistajien yhteistyötä. Lisäksi asetuksella pyrittäisiin pysäyttämään virallisen järjestelmän ulkopuolelle katoavien autojen virtaa. 
Asetuksen soveltamisalaa on tarkoitus asteittain laajentaa uusiin ajoneuvoluokkiin, kuten moottoripyöriin, kuorma-autoihin ja linja-autoihin.Ehdotetulla asetuksella korvattaisiin nykyiset romuajoneuvoja sekä niiden uudelleenkäytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja hyödynnettävyyttä koskevat direktiivit. EU:n komission mukaan asetuksella on merkittäviä ympäristöhyötyjä ja se myös lisää työpaikkoja kestävän kierrätysteollisuuden alalla.Komission ehdotuksen käsittely jatkuu syksyllä.

Komissio on tänään antanut asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa autoteollisuudessa tarvittavien materiaalien saatavuutta EU:n alueella ja vähentää tuontiriippuvuutta. Autoteollisuuden haasteet, kuten EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä raaka-ainepula, edellyttävät varautumista käynnissä olevaan muutokseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pälkäneellä hoidettiin arvokasta jalopuumetsää, lehmuslehtoa. Lehmuslehdon hoidon tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lehdon hoito toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa vuonna 2022.Lehdot ovat metsistä monimuotoisimpia elinympäristöjä, joista suurin osa on rehevän maaperänsä takia metsätalouskäytössä. Helmi-ohjelmassa metsäisten elinympäristöjen hoidossa on priorisoitu lehtoja, joita uhkaa metsätalouskäytön myötä kuusettuminen. Lehtojen osuus on Suomen metsäpinta-alasta vain reilu prosentti, josta suojeltua pinta-alaa on noin kolme prosenttia. Pälkäneellä sijaitsevassa 2,6 hehtaarin suuruisessa lehmuslehdossa on runsaslukuinen ja poikkeuksellisen järeä metsälehmuspuusto sekä monipuolinen lehtokasvillisuus. Lehmuslehto kuuluu Pirkanmaan hienoimpiin lehmusmetsiin ja se luokitellaan uhanalaiseksi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kyseinen lehmuslehto on myös luonnonsuojelulain mukainen jalopuumetsikkö.Suojelualueet voivat heikentyä ilman tehokasta hoitoa – monet lehmuslehdot ovat liian kuusettuneitaPälkäneen lehmuslehdon hoidossa varmistettiin lehmusten uusiutuminen ja turvattiin niiden kasvuolosuhteet. Lehmuslehdon hoito suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajan kanssa.Lehmuslehtoa hoidettiin ehkäisemällä kuusettumista eli vähentämällä kuusia. Kaikki korkeintaan neljä metriset ja tätä pienemmät alikasvoskuuset raivattiin, ja hieman isompia kuusia harvennettiin. Lehmuksille ja muulle lehtipuustolle tehtiin kasvutilaa harventamalla kuusia erityisesti niiden läheisyydestä. Kuusia harvennettin myös muualta. Kuusen neulaset myös happamoittavat maaperää ja siten heikentävät lehtokasvien elinoloja. Kuusien poistaminen lisäsi valon määrää ja kasvutilaa kenttä- ja pensakerrokseen lehtolajistolle sekä lehmusten- ja muiden lehtipuiden taimille. Kuusien vähentäminen paransi elinolosuhteita kenttäkerroksen lehtokasveille kuten valkovuokolle ja lehtokuusamalle. ”Kuusi on tehokas leviämään ja tekee maaperästä ajan saatossa muille kasvilajeille elinkelvottoman varjostamalla ja happamoittamalla maaperää neulaskarikkeellaan. Lehdoissa saa toki jatkossakin kasvaa kuusia, mutta ei jalopuiden kasvumahdollisuuksia liiaksi rajoittavasti. Monipuolinen puulajisto tunnetusti ylläpitää monipuolista eliölajistoa, ja etenkin vanhoilla kuusilla elää niille erikoistunutta arvokasta lajistoa”, kertoo lehmuslehdon hoidon suunnitellut ylitarkastaja Anni Mäkelä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.Hellävaraiset ja tehokkaat toimet käyttöön lehmuslehdon hoidossa Lehmuslehdon kuusettumisen ehkäisyssä hyödynnettiin hevostyövoimaa. Hevoskärryt ovat leveätelaista metsäkonetta kevyempi ja sirompi vaihtoehto. Maaperä rikkoutui mahdollisimman vähän ja muu luonto ei vahingoittunut. Hevosvoimalla työt voitiin toteuttaa jo syksyllä, lintujen pesimäajan jälkeen. Kuusettumista pystyttiin ehkäisemään tehokkaasti, kun pienimpiäkin kuusen taimia saatiin raivattua jo ennen lumipeitettä. ”Luonnonsuojelualueella toimiessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Painavan ja leveätelaisen metsäkoneen kanssa olisi täytynyt odotella maaperää suojaavaa paksua lumipeitettä tai routaa, jolloin myös kuusentaimet olisivat jääneet lumen alle. Näin hevostyönä syksyllä kuusettumista pystyttiin ehkäisemään hyvinkin tehokkaasti”, kertoo Mäkelä.Alueelta kaadetut kuuset kerättiin kärryjen kyytiin, ja vetohevoset Pokas ja Pläsi vetivät kärryn kevyesti pois metsästä. Hevosia käytettiin jalopuumetsikön hoidossa myös kymmenen vuotta sitten, kun aluetta edellisen kerran hoidettiin.Helmi-elinympäristöohjelma turvaa luonnon monimuotoisuuttaLehmuslehdon hoito toteutettiin osana Helmi-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Helmi-ohjelmalla voidaan hoitaa myös ennestään suojelemattomia kohteita.”Jalopuumetsiköitä on Suomessa noin tuhat hehtaaria, joista merkittävä osa sijaitsee suojelualueilla. Jalopuumetsien hoito on tärkeää, jotta ne säilyttävät niille ominaisen lehtipuuvaltaisen luonteensa ja monipuolisen kasvilajistonsa”, Mäkelä toteaa.Pirkanmaan ELY-keskus on osana Helmi-elinympäristöohjelmaa inventoinut ja hoidattanut heikentyneitä metsäisiä elinympäristöjä nyt kolmatta vuotta. ELY-keskus on keskittynyt erityisesti yksityisten luonnonsuojelualueiden kohteisiin. Monia suojeltuja luontotyyppejä on hoidettu Lehtometsien havinaa- ja Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeissa kattavasti. Lue lisää Pälkäneen lehmuslehdon hoidostaPirkanmaalla Luopioisissa hoidettiin suojeltua jalopuumetsikköä hevostyövoiminHelmi-ohjelmaLisätietojaAnni Mäkelä
Ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus, Luontoyksikkö
[email protected]
p. 0295 036 174

Pälkäneellä hoidettiin arvokasta jalopuumetsää, lehmuslehtoa. Lehmuslehdon hoidon tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lehdon hoito toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa vuonna 2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajiksi on nimitetty Lyydia Ylönen ja Emma-Stina Vehmanen.Lyydia Ylönen vastaa ministerin esikunnassa ilmasto-, luonto- ja ympäristöasioista sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asioista.Ylönen siirtyy tehtävään kokoomuksen eduskuntaryhmän luonnonvara- ja ympäristöpoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Sipilän hallituksen ministereiden erityisavustajana. Koulutukseltaan Ylönen on metsänhoitaja (MMM).Emma-Stina Vehmanen vastaa rakennetun ympäristön asioista sekä ministerin viestinnästä ja mediasuhteista.Vehmanen siirtyy tehtävään Suomen Yrittäjien liikennepoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. johtavana neuvonantajana Milttonilla, Kokoomuksen Nuorten Liiton pääsihteerinä sekä eduskunta-avustajana. Vehmanen on koulutukseltaan sekä valtiotieteiden että kauppatieteiden maisteri.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajiksi on nimitetty Lyydia Ylönen ja Emma-Stina Vehmanen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Ympäristöministeriö pyytää strategialuonnoksesta lausuntoja 15.9.2023 mennessä.Strategia tähtää vuoteen 2050, ja siinä mainitut toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2030. Strategian toteutumista seurataan vuosittain, ja strategiaa päivitetään tarpeen mukaan.Strategiassa tunnistetaan rannikon eri toimijat ja niiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuudet. Strategia on tarkoitettu erityisesti sidosryhmien välisen yhteistyön tueksi.Strategia koostuu kymmenestä toimenpiteestä:Luodaan ajantasainen tilannekuva, joka huomioi paikalliset erityispiirteetPerustetaan foorumi hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamiselleKehitetään menetelmiä hankkeiden vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiinParannetaan rannikkoalueen saavutettavuutta kehittämällä maa-, meri- ja tietoliikenneyhteyksiäTurvataan ruoan riittävyys varmistamalla ekosysteemien toimivuusTurvataan energian riittävyysVaraudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ympäristöonnettomuuksiin ja poikkeustilanteisiinVarmistetaan maankäytön ja rakentamisen kestävyysParannetaan alueen sosiaalista kestävyyttä ja oikeudenmukaisuuttaVarmistetaan luonnon hyvinvointi ja ekologisten prosessien toimivuusRannikkostrategia perustuu EU:n vuonna 2002 antamaan suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, vuonna 2014 voimaan tulleeseen merialuesuunnitteludirektiiviin ja Suomen Merialuesuunnitelma 2030:n. Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006.Vuonna 2020 valmistunut Merialuesuunnitelma 2030 tarkastelee maan ja meren vuorovaikutusta ja sisältää toimialakohtaiset tiekartat rannikon kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkostrategiassa on huomioitu nämä ja muut ajankohtaiset ohjelmat ja strategiat, kuten YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Suomen energia- ja ilmastostrategia.Ympäristöministeriö laatii strategian yhdessä sidosryhmien kanssa. Työtä on ohjannut rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajista koostunut työryhmä.Lausuntopyyntö Suomen rannikkostrategialuonnoksesta (lausuntopalvelu.fi)Suomen rannikkostrategialuonnos (arcgis.com)

Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Ympäristöministeriö pyytää strategialuonnoksesta lausuntoja 15.9.2023 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on antanut 5.7. lainsäädäntöehdotuksen jätepuitedirektiivin muuttamiseksi. Muutos keskittyy kahteen resurssivaltaiseen alaan – tekstiili- ja elintarvikealaan. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää näiden alojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä parantaa ruokaturvaa ja tekstiilialan työllisyyttä.Elintarvikejätteen vähentämiseksi tavoitteetKomissio ehdottaa, että vuoteen 2030 mennessä ruokahävikkiä vähennettäisiin 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä yhteensä 30 prosenttia vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa.Komissio ehdottaa myös jäsenmaiden toimien lisäämistä elintarvikejätteen vähentämiseksi. Jäsenmaiden tulisi järjestää tiedotusta, rahoitusta ja koulutusta elintarvikejätteen vähentämiseksi sekä edistää toimia vanhentuvan ruoan lahjoittamiseksi ensisijaisesti ihmisravinnoksi.EU:ssa syntyy vuosittain lähes 59 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä (131 kg/asukas), minkä arvioitu markkina-arvo on 132 miljardia euroa. Yli puolet ruokahävikistä (53 prosenttia) syntyy kotitalouksissa ja noin 20 prosenttia elintarviketeollisuudessa. Elintarvikejätettä vähentämällä säästetään resursseja, vähennetään ympäristövaikutuksia sekä parannetaan ruokaturvaa.Tuottajat halutaan vastuuseen tekstiilien koko elinkaarestaKomissio ehdottaa, että tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituotteiden koko elinkaaresta (eli ns. tuottajavastuu). Tarkoituksena on vauhdittaa tekstiilien erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätysalan kehittymistä EU:ssa tekstiilistrategian mukaisesti.Esityksen mukaan tuottajavastuu koskisi kotitalouksien vaatteita, asusteita ja jalkineilta kaikkialla Euroopassa. Komissio ehdottaa, että tuottajat vastaisivat tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaate- ja jalkinejätettä syntyy noin 12 kilogrammaa henkilöä kohti vuodessa. Tällä hetkellä vain hieman yli 20 prosenttia kuluttajille tarkoitetuista tekstiilijätteistä kerätään erikseen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten ja loput poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Direktiiviehdotuksia aletaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa syksyllä 2023.Esitys perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden toimintaohjelman tekstiilijätestrategian tavoitteisiin vahvistaa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimia tekstiili – ja elintarvikesektorin ympäristö- ja että sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi.

Euroopan komissio on antanut 5.7. lainsäädäntöehdotuksen jätepuitedirektiivin muuttamiseksi. Muutos keskittyy kahteen resurssivaltaiseen alaan – tekstiili- ja elintarvikealaan. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää näiden alojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä parantaa ruokaturvaa ja tekstiilialan työllisyyttä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi.Komission mukaan maaperän tila Euroopassa on heikentynyt. Joulukuussa 2021 julkistettiin EU:n maaperästrategia, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä. Tuore direktiiviehdotus on osa strategian toimeenpanoa.Maaperän terveyden seuraamiseksi direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän terveydelle, kuten esimerkiksi eroosio, maan orgaaninen hiili, tiivistyminen, ravinneylijäämä, maaperän saastuminen, vedenpidätyskyky ja biodiversiteetin väheneminen. Myös maan käyttöönottoa ehdotetaan seurattavaksi. Jäsenvaltioiden on pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita ja vähentämään niitä koskevia riskejä. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti. Maaperän terveyttä edistävien toimien toteuttamiseksi direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioille joustoa ja toimien suunnittelu tehtäisiin jäsenvaltioissa. Direktiivissä ehdotetaan, että jäsenvaltiot perustavat alueita, joissa seurantaa toteutetaan ja maaperän kestävää käyttöä edistettäisiin. Toimien toteuttamisessa otetaan huomioon muut strategiat ja ohjelmat, joissa maaperä on mukana. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös mahdollisten seuraamusten määrittely jäsenvaltioissa. Suomessa on juuri valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen selvitys maaperän tilaa koskevista seurannoista. Direktiiviehdotuksen ja vaikutustenarvioinnin sisällön analysoimiseksi on myös käynnistymässä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke. Selvitykset tukevat osaltaan Suomen valmistautumista direktiiviehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin. Neuvottelut direktiivistä käynnistyvät syksyllä Brysselissä.

Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö selvittää kyselytutkimuksilla käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden määrää Itämeren rannikkokunnissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi veneiden keräyksen ja jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja pohditaan ohjauskeinoja hylättyjen veneiden saamiseksi jätehuollon piiriin. Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa venettä. Vanhat, käytöstä poistetut veneet, erityisesti lasikuituveneet, ovat vaikeasti hävitettävää jätettä. Veneiden käyttö energiantuotannossa on melko tehotonta, koska jopa puolet veneen massasta muuttuu poltettaessa tuhkaksi. Viime vuosina lasikuidun kierrätystä on kehitetty ja sitä on käytetty ainesosana muun muassa sementin tuotannossaHankkeessa kartoitetaan aluksi hylättyjen (omistaja ei tiedossa) ja käytöstä poistettujen (omistaja tiedossa) veneiden määrää kyselytutkimuksilla. Tiedot kyselytuloksista sekä veneilijöiden ja ammattiyhteisöjen ehdotukset jätehuollon kehitystarpeista on määrä julkaista syyskuussa 2023. Toisessa vaiheessa selvitetään parhaita menetelmiä järjestää lasikuituveneiden jätehuolto ja veneiden kierrätysmahdollisuuksia. Selvitys hyödyntää alalla toimivien yritysten näkemyksiä ja kansainvälisiä esimerkkejä. Johtopäätökset ja suositukset käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen ja jätehuollon kehittämiseksi julkaistaan vuoden loppuun mennessä.Oma kysely kansalaisille ja ammattilaisilleKäytöstä poistettuja ja hylättyjä veneitä koskeva kysely on kohdennettu etenkin rannikkoalueen kuntien asukkaille, mökkiläisille ja veneilijöille. Kysely rannikkoseudun kansalaisilleAlan ammattilaisille, kuten venemyyjille, satamille, telakoille ja jätteenkäsittelijöille on oma kysely:Kysely alan ammattilaisilleKyselyt ovat avoinna 20.8.2023 saakka. Lisää tietoa saa sivulta veneetkiertoon.fiHylättyjen lasikuituveneiden jätehuollon vauhdittaminen sisältyy valtioneuvoston Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaan vuosille 2022-2027.Toimeksiannon suorittaa Macon Oy.LisätietojaYmpäristöministeriö: Henna Rinne, erityisasiantuntija, p. 0295 250 214, [email protected]Macon Oy: Aleksi Rautavuori, johtava asiantuntija, p. 040 6317141, [email protected] 

Ympäristöministeriö selvittää kyselytutkimuksilla käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden määrää Itämeren rannikkokunnissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi veneiden keräyksen ja jätteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja pohditaan ohjauskeinoja hylättyjen veneiden saamiseksi jätehuollon piiriin. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 1.7. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan keskeisillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on edelleen merkittävä uhka saimaannorppakannalle.”Hienoa, että saimaannorppia on syntynyt hyvin ja kanta kasvanut. Toimia erittäin uhanalaisen lajin suojelemiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen. Verkkokalastusta tulisi välttää norppa-alueella myös heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.”Vetoamme kalastajiin, jotta he eivät kalastaisi verkoilla, koska verkot ovat vaarallisia norpille myös verkkokalastuskiellon päätyttyä. Heinäkuu on erityisen vaarallista aikaa kevättalvella syntyneille kuuteille. Kuutit ovat vielä pieniä ja ne liikkuvat paljon harjoitellessaan kalastusta”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta sanoo.Tänä vuonna syntyi ennätykselliset 100 saimaannorpan kuuttia. Suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut ja palannut pesimään alueille, joilta se on aikaisemmin ihmisen toiminnan seurauksena hävinnyt. Tämän vuoksi kalastusrajoitusalueita on laajennettu, mutta norppia liikkuu aikaisempaa enemmän myös niiden ulkopuolella. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Se saavuttaa sukukypsyyden vasta 4–6-vuotiaana ja kannan kasvua hidastaa suuri nuoriin ikäluokkiin kohdistuva kuolleisuus, minkä vuoksi vain osa syntyneistä selviää lisääntymisikäiseksi. Etenkin kuutteja sotkeutuu kalaverkkoihin ja hukkuu löysänieluisiin katiskoihin. Norppavesillä saa kalastaa vain katiskalla, jonka nielu ei veny yli 15 cm leveäksi. Katiskan nielun venymisen voi estää katiskaan suunnitelluilla nielurajoittimilla tai esimerkiksi nippusiteillä.Kuolleista ja vahingoittuneista norpista tulee ilmoittaa MetsähallitukselleKalastuslain mukaisesti pyydyksen haltijan on ilmoitettava viipymättä saimaannorpan jäämisestä pyydykseen. Myös muista kuolleista ja vahingoittuneista saimaannorpista pyydetään ilmoittamaan viipymättä Metsähallitukselle puhelimitse numeroon 020 639 5000. Mikäli kuollut norppa löytyy vedestä, on varmistettava, etteivät aallot vie sitä mennessään.

Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 1.7. Metsähallitus sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan keskeisillä elinalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on edelleen merkittävä uhka saimaannorppakannalle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 29. kesäkuuta maatalous- ja metsätieteiden maisterin Päivi Nergin, valtiotieteiden maisterin Laura Rissasen, valtiotieteiden maisterin Timo Jaatisen, hallintotieteen maisterin Elina Laavin, valtiotieteiden tohtorin Juha Marteliuksen ja sotatieteiden maisterin, tradenomin (yamk), hallintotieteiden kandidaatin Teija Makkosen valtiosihteereiksi.Päivi Nerg nimitettiin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteeriksi. Muut kolme hallituspuolueiden puheenjohtajien valtiosihteeriä nimitettiin torstaina 22. kesäkuuta. Laura Rissanen nimitettiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen, Timo Jaatinen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäsen sekä työministeri Arto Satosen, Elina Laavi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen sekä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan, Juha Martelius sisäministeri Mari Rantasen ja Teija Makkonen oikeusministeri Leena Meren valtiosihteeriksi. Valtiosihteerien toimikausi alkaa 29.6.2023 ja jatkuu ministerin toimikauden ajan.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteerit Rissanen, Jaatinen ja Martelius vannoivat virkavalan ja valtiosihteerit Laavi ja Makkonen antoivat virkavakuutuksen.Päivi Nerg siirtyy valtiosihteeriksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) elinvoimajohtajan tehtävästä. Nerg on toiminut aikaisemmin muun muassa valtiovarainministeriössä alivaltiosihteerinä ja hallinto- ja kehitysjohtajana sekä sisäministeriössä kansliapäällikkönä. Ennen ministeriöuraansa hän työskenteli Kuopion ja Itä-Suomen yliopiston johtotehtävissä.Laura Rissanen siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöön Keskosta, jossa hän toimi pääkaupunkiseudun, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson aluejohtajana. Tätä ennen hän työskenteli Sivistystyönantajat ry:n elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta vastaavana johtajana. Rissasella on pitkä ura politiikan taustatehtävissä. Hän on toiminut muun muassa Kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja ministerin erityisavustajana kolmessa eri ministeriössä.Timo Jaatinen toimi ennen nimitystään valtiosihteeriksi Kokoomuksen neuvonantajana. Tätä ennen hän työskenteli pitkään eri edunvalvontajärjestöjen johtotehtävissä: yli kymmenen vuotta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana sekä toimitusjohtajana Suomen Satamaliitossa ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitossa. Lisäksi Jaatinen on toiminut ministerin erityisavustajana kolmessa eri ministeriössä.Elina Laavi on työskennellyt viimeisten vuosien aikana Kokoomuksen yhteyspäällikkönä. Hän on toiminut aikaisemmin Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteiskuntasuhteiden päällikkönä, Lahden kaupungin yhteysjohtajana sekä KUUMA-kuntien yhteistyöjohtajana. Laavi on työskennellyt aiemmin myös ministerin erityisavustajana. Hänet valittiin kesäkuussa 2023 Lahden kaupungin elinvoimajohtajaksi. Hän on jäämässä tehtävästä työvapaalle valtiosihteerin toimikauden ajaksi. Juha Martelius siirtyy valtiosihteeriksi puolustusministeriön apulaisosastopäällikön tehtävästä. Hän on tehnyt pitkän virkauran valtionhallinnossa ja toiminut puolustusministeriössä tutkimusjohtajana, eduskunnassa valiokuntaneuvoksena sekä Suojelupoliisissa erikoistutkijana ja analyysitoimiston päällikkönä. Martelius on työskennellyt myös ministerin erityisavustajana.Teija Makkonen toimi ennen nimitystään valtiosihteeriksi eduskunnassa kansanedustajan avustajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä Puolustusvoimien palveluksessa: Maanpuolustuskorkeakoulussa, Merivoimien esikunnassa sekä Pääesikunnassa muun muassa erikoissuunnittelijana.Ministerin valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa. 

Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 29. kesäkuuta maatalous- ja metsätieteiden maisterin Päivi Nergin, valtiotieteiden maisterin Laura Rissasen, valtiotieteiden maisterin Timo Jaatisen, hallintotieteen maisterin Elina Laavin, valtiotieteiden tohtorin Juha Marteliuksen ja sotatieteiden maisterin, tradenomin (yamk), hallintotieteiden kandidaatin Teija Makkosen valtiosihteereiksi.

Lähde: ym.fi