NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 264 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2024. Summa on 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarvioesityksessä.Ympäristön- ja luonnonsuojelun määrärahat vähenevät 43 miljoonaa euroa ja yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen -pääluokan rahoitus 59 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 259 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 19.–20.9.Ympäristöministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotusValtionvarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi) LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
Ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Tuula Pietilä
Talouspäällikkö
p. 0295 250 107
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 264 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2024. Summa on 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarvioesityksessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle. Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Saamelaiseen ilmastoneuvostoon nimitettiin 12 edustajaa, ja se koostuu tutkijajäsenistä ja saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista. Puheenjohtajaksi nimitettiin tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.Saamelainen ilmastoneuvosto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kansallinen elin, joka edistää alkuperäiskansojen oikeuksia. Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uudistetussa ilmastolaissa. ”Olen saamelaisena ja tutkijana iloinen ja ylpeä siitä, että saamelainen ilmastoneuvosto on asetettu. Saamelainen ilmastoneuvosto luo aitoa vuoropuhelua saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden ja tiedeyhteisön välille. Ilmastoneuvostoa tarvitaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon saamelaisyhteisölle tuomien haasteiden ratkaisemiseksi”,  sanoo saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja Näkkäläjärvi.Saamelainen ilmastoneuvosto antaa lausuntoja ja tuottaa uutta tietopohjaaSaamelaisen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista sekä tuottaa tietopohjaa ilmastopolitiikan valmistelun tueksi saamelaiskulttuurin edistämisen näkökulmasta.Ilmastoneuvoston tutkijajäsenillä on monipuolista osaamista muun muassa ilmastotieteistä, alkuperäiskansatutkimuksesta, ekologiasta ja ympäristötaloudesta. Perinteisen tiedon haltijoilla on puolestaan osaamista muun muassa poronhoidosta, käsitöistä, ilmastonmuutoksen kartoituksesta, kalastuksesta ja perinnetiedon keräämisestä. Perinteisen tiedon haltijat edustavat myös laajasti saamelaisten kotiseutualuetta niin maantieteellisesti kuin kielien osalta. Ilmastolain mukaan vähintään puolen edustajista on oltava perinteisen tiedon haltijoita.Saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselle, sillä perinteinen saamelaiskulttuuri on kytköksissä arktiseen luontoon. Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa.Saamelaisen ilmastoneuvoston kokoonpano 1.9.2023-31.8.2027:Tieteenalojen edustajatKlemetti Näkkäläjärvi (Oulun yliopisto, puheenjohtaja) 
Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos)
Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto)
Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli). 
Henni Ylänne (Itä-Suomen yliopisto)Saamelaisen perinteisen tiedon haltijatEsko Aikio (Utsjoki)
Petra Biret Magga-Vars (Sodankylä)
Antti-Oula Juuso (Enontekiö)
Raija Lehtola (Inari) 
Tuomas Semenoff (Inari)
Jussa Seurujärvi (Inari)

Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle. Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudessa julkaisussa luodaan katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa. Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa tarkastelee biodiversiteettisopimukseen liittyvän 8 (j) artiklan vapaaehtoisia ohjeita, ja sitä, miten niiden toimeenpanoa voidaan edistää Suomessa kansallisesti. Saamelaisten perinteinen tieto on saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön keskiössä. Perinteisen tiedon arvon tunnistaminen, turvaaminen ja aktiivinen käyttäminen ovat saamelaisten kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa olennaista. Kun luonnon monimuotoisuus heikentyy, häviää samalla saamelaisten perinteistä tietoa. Tähän syinä ovat muun muassa elinkeinojen muutokset, kielten ja luonnonympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos sekä se, ettei tieto enää siirry sukupolvelta toiselle. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artikla 8 (j) käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja perinteistä tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvissä toimenpiteissä.Katsauksen julkaisutilaisuus 31.8.2023Tilaisuuden ohjelma:10:00 Tervetuliaissanat, Lotta Manninen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriöKatsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin ohjeisiin sekä niiden kansalliseen toimeenpanoon liittyviin näkökohtiin Suomessa Leena Hansen, OTT, alkuperäiskansaoikeuden dosentti, vieraileva vanhempi tutkija, Arktinen keskus, Lapin yliopistoAikaa keskustelulle 12:00 Tilaisuus päättyy Ilmoittaudu julkaisutilaisuuteen!Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin ohjeisiin sekä niiden kansalliseen toimeenpanoon liittyviin näkökohtiin Suomessa – Valto (valtioneuvosto.fi)

Uudessa julkaisussa luodaan katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa. Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö tukee Ravinteiden kierrätysohjelmasta neljää uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. Pyhännän kunta ja Latvaenergia Oy toteuttavat esikäsittelylaitoksen elintarviketeollisuuden jätevesille sekä biokaasulaitoksen, jossa käsitellään esikäsittelylaitoksen jätevesilietteet sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja maatalouden biomassoja. Tuotettavat lannoitevalmisteet johdetaan hyötykäyttöön lähialueen maanviljelyksessä muodostaen ravinnekierron paikallisen symbioosin. Investoinnin kustannus on arviolta 8,5 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön avustus on noin 4,5 miljoonaa euroa.Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) investoi uuteen biojätteen jälkikäsittelyprosessiin, joka mahdollistaa ravinteiden ja orgaanisen aineen hyödyntämisen luomulaatuisena lannoitevalmisteena. Uuden tekniikan käyttöönotto lisää merkittävästi biokaasun tuotantoa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa, säästää energiaa ja vähentää kompostointia alueella. Hanke pienentää ulkopuolisen energian tarvetta noin 20 GWh vuosittain, ja kasvihuonekaasupäästöt pienenevät arviolta 7 600 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 10,9 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö avustaa hanketta noin 4,4 miljoonalla eurolla. Neve Oy toteuttaa Rovaniemen Alakorkalon jätevedenpuhdistamolle lämmöntalteenottojärjestelmän, joka tuottaa kaupungin kaukolämpöverkkoon lähes 40 GWh kaukolämpöä vuodessa. Hukkalämmön hyödyntämisen ansiosta lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöt pienenevät arviota 1 600 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Ympäristöministeriön avustus hankkeelle on noin 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,9 miljoonaa euroa.Owatec Group Oy kehittää hankkeessaan struviittisaostusta biokaasulaitoksen rejektivesien käsittelyssä. Hankkeessa parannetaan prosessin kustannustehokkuutta ja selvitetään kemikaalien korvaamista jätejakeilla. Lisäksi tutkitaan struviittisaostuksen yhdistämistä jäteveden käsittelyyn membraanibioreaktorilla (MBR) sekä kiinteiden jätejakeiden käsittelyyn hydrotermisellä käsittelyllä (HTC). Tutkimushankkeen budjetti on noin 230 000 euroa ja ympäristöministeriön avustus on noin 115 000 euroa.Ravinteiden kierrätys edistää vesien suojelua ja ravinne- ja energiaomavaraisuuttaRavinteiden kierrätysohjelma (Raki) rahoittaa investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, joissa hyödynnetään yhdyskuntien ravinnerikkaita biomassoja ja sivuvirtoja, ja luodaan edellytyksiä kannattavalle kierrätysravinnemarkkinalle. Ravinteiden kierrätyksen lisäksi tuetaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn energiatehokkuutta ja -neutraaliutta edistäviä hankkeita.
Tällä hetkellä Raki-ohjelma tukee investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella – ohjelmassa on tarjolla avustuksia yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025. Haku on auki jatkuvasti.Tukirahoituksen hakuohjeet ym.fi/hankehautTiedot kaikista Raki-ohjelmasta tuetuista hankkeista ym.fi/rahoitetuthankkeet Lisätietoja ohjelmasta ja valmistuneista hankkeista ym.fi/ravinteidenkierratys

Ympäristöministeriö tukee Ravinteiden kierrätysohjelmasta neljää uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta (tämä on niin sanottu perusura eli jo käynnissä oleva muutos). Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.Tutkijoiden mukaan ilmastopolitiikan perusuran ja uusien ohjauskeinojen yhteisvaikutuksella kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki voitaisiin lähes puolittaa vuoden 2016 tasosta (45 Mt CO2-ekv.) vuoteen 2035 mennessä. Nämä hiilijalanjälkitulokset eivät kuitenkaan sisällä maankäyttösektorin päästöjä.”Tutkimus osoittaa, että perusura eli jo käynnissä oleva muutos pienentäisi toteutuessaan kulutuksen hiilijalanjälkeä noin kolmanneksen. Ohjausta vahvistamalla on mahdollista aikaansaada lisää päästövähennyksiä ja yhdessä perusuran kanssa pienentää hiilijalanjälkeä noin puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Vaikka arvioihin sisältyy paljon epävarmuuksia, tunnistimme kulutuksen näkökulmasta alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin monin toimenpitein vahvistaa”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen arvioitu muutos ilmastopolitiikan perusuran ja uusien ohjauskeinojen vaikutuksesta Perusuralla tarkoitetaan energia- ja ilmastostrategian ja sitä tukevien muiden jo päätettyjen ohjauskeinojen sekä tuontituotteiden arvioidun päästökehityksen vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeen. Ohjauskeinoilla tarkoitetaan tutkimuksessa tunnistettuja ja arvioituja lisäisiä keinoja vaikuttaa kulutuksen hiilijalanjälkeen.Hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvullaSuomalaisten kotitalouksien kulutuksen henkilöä kohden laskettu hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla noin 14–15 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2-ekv.) noin kahdeksaan CO2-ekv.-tonniin, vaikka kotitalouksien kulutusmenot ovat samanaikaisesti kasvaneet.Uusimmat mallinnustulokset näyttävät päästöjen laskevan trendin vuodesta 2003 vuoteen 2015, ja sen jälkeen päästökehitys on tasaantunut lukuun ottamatta Covid-pandemian ensimmäisen vuoden 2020 notkahdusta.Kotitalouksien kulutusmenojen ja hiilijalanjäljen muutos 2000-luvulla Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan kotitalouksien kulutuksesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Jalanjälki sisältää päästöt kotimaassa sekä tuontituotteiden Suomen ulkopuolella syntyvät päästöt.Konkreettisia keinoja päästöjen puolittamiseenAsumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen vaikuttavia muutoksia, kuten energiajärjestelmän päästöjen pieneneminen ja liikenteen sähköistyminen, sisältyy jo päätettyihin ohjauskeinoihin. Asumisessa vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtyminen ja kulutustapojen muutokset ovat avainasemassa. Liikenteen sähköistymisen lisäksi päästöjä voidaan vähentää kulkutapoihin ja liikkumistarpeeseen vaikuttamalla.Perusura ei sisällä ruuan, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen vaikuttavia toimia. Ruokavalioiden muutosta kasvis- ja kalapainotteisemmaksi voidaan tukea monilla ruuan kulutusta, tarjontaa ja tuotantoa muuttavilla toimilla. Monipuoliset uudet keinot ovat tarpeen, koska yksittäisillä toimilla ei ole kovin suurta vaikusta.Kestävyyskriteerien integrointi ravitsemussuosituksiin luo tarvittavaan tietopohjaa ruokavaliomuutoksille. Se tukee julkisia ruokapalveluita kestävän ruokavalion vakiinnuttamisessa. Elintarvikkeiden päästö- ja terveysperusteinen verotus on yksi eniten vaikuttavista keinoista tukea kulutuksen kestävyysmuutosta. Kauppa ja ravintolat voivat muokata ruuan tarjontaympäristöä mahdollistamaan kestävät valinnat.Investoinnit uusiin kasvi- ja kalapainotteisiin arvoketjuihin uudistavat tuotantoa ja kulutusta samanaikaisesti.Tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa keskeisiä ovat ohjauskeinot, jotka parantavat tuotteiden pitkäikäisyyttä ja siten vähentävät tarvetta hankkia uusia tavaroita. Tämä edellyttää, että huolto- ja korjauspalveluja edistetään. Pidentämällä elektroniikan, tavaroiden ja vaatteiden käyttöikää päästöt vähenevät myös ulkomailla.Suomalaisten kulutus synnyttää päästöjä ulkomaillaKokonaisuudessaan suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä 46 prosenttia syntyi vuoden 2019 tietojen perusteella ulkomailla. Tavaroiden osalta ulkomailla syntyvä osuus on vielä korkeampi. Siksi tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.”Vaikuttavinta on säädellä sitä, minkälaisia tuotteita saa tuoda markkinoille ja varmistaa, että vähähiilisimmät tuotteet ovat edullisimpia. Lisäksi kuluttajien toimintaedellytyksiä on vahvistettava esimerkiksi parantamalla vähähiilisten ratkaisujen löydettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä” professori Eva Heiskanen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.Asiantuntijat arvioivat ohjauskeinoja myös hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kannaltaUusien kulutuksen ohjauskeinojen arviointiin osallistui yli sata tutkijaa ja asiantuntijaa. Asiantuntijat ottivat kantaa muun muassa uusien ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen ja toteutettavuuteen.Asiantuntijat pitivät tukia ja tiedollista ohjausta kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävämpinä kuin kieltoja ja rajoituksia, joita monet asiantuntijat pitivät kuitenkin tarpeellisina. Ohjauskeinojen yhdistelmillä ja toteutuksen suunnittelulla voidaan parantaa toimenpiteiden hyväksyttävyyttä. Tätä lisää myös mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tottua niihin.”Esimerkiksi turvavyön käyttöä vastustettiin aikanaan, mutta nykyään sen käyttämistä pidetään itsestäänselvyytenä”, Heiskanen sanoo.Tutkijat arvioivat uusia ohjauskeinoja myös oikeudellisesta näkökulmasta. Ohjauksen vahvistamiselle ei tunnistettu suuria esteitä. Niiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa olisi huomioitava esimerkiksi elinkeinojen näkökulmasta riittävät siirtymäajat. Kansalaisten ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikeus riittävään elintasoon on turvattava.Uusien ohjauskeinojen kehittämisessä tulisi huomioida hyötyjen moninaisuus, eli esimerkiksi ruokavalio- ja liikkumismuutosten myönteiset vaikutukset sekä ilmastoon että terveyteen.

Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Akkuasetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Asetuksen tavoitteena on pitää akkujen kysynnän kasvu ympäristökestävänä.Akkuasetus korvaa vuoden 2006 akku- ja paristodirektiivin. Uusi asetus laajenee kattamaan kaikenlaisten akkujen ja paristojen koko elinkaaren. Asetukseen on tullut kokonainen luku asianmukaisen huolellisuuden, eli niin sanotun due diligencen, huomioimisesta akkuraaka-aineiden hankinnassa.”Tiukka ja sitova akkulainsäädäntö on paitsi ympäristön myös suomalaisen akkuteollisuuden etu. Suomi ei kilpaile kansainvälisesti sijainnilla tai hintatasolla, mutta me voimme tavoitella sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää akkuklusteria,” ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Akkujen kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuodesta 2018 vuoteen 2030. Pääsyy kysynnän kasvuun on liikenteen sähköistyminen ja monenlaisten sähkövirtaa käyttävien langattomien laitteiden yleistyminen. Akkuasetuksen tavoitteena on pitää kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina ja kestävinä. Lisäksi akkuasetusuudistus parantaa myynnissä olevien kertakäyttöparistojen laatua ja kaikkien paristojen ja akkujen keräystä ja kierrätystä sekä lisää niissä olevien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä.Asetus yhdenmukaistaa EU-alueella akkuihin ja paristoihin liittyviä vaatimuksia. Kuluttajalla on jatkossakin mahdollisuus palauttaa käytetyt akut ja paristot ilmaiseksi niiden myyjille.Akkuasetus vahvistaa raaka-aineketjun kestävyyttäRaaka-aineketjun kestävyyttä vahvistetaan nostamalla akkujen ja paristojen keräystavoitteita. Lisäksi kerättyjen akkujen talteenotolle ja kierrätettyjen materiaalien käytölle uusien akkujen valmistuksessa asetetaan erillisiä vaatimuksia. Kierrätettyjen materiaalien käyttöosuusvelvoite on 8 vuotta asetuksen voimaantulosta koboltille 16 %, lyijylle 85 % ja litiumille ja nikkelille 6 %. Vuoden 2027 lopussa on kerätyistä akuista ja paristoista otettava talteen 90 % akkujen koboltista, kuparista, lyijystä ja nikkelistä ja 50 % litiumista.Raaka-aineketjun kestävyyden lisäksi akuille otetaan eripituisten siirtymäaikojen jälkeen käyttöön hiilijalanjälkitarkastelu ja suorituskykyvaatimuksia sekä uusia rajoituksia akkujen sisältämille haitallisille aineille. Kuluttajan ja korjaajien mahdollisuutta saada tarkempaa tietoa akkujen valmistuksesta, suorituskyvystä ja koostumuksesta lisätään QR-koodiin pohjautuvalla tietojärjestelmällä ja isompiin akkuihin liitettävällä digitaalisella akkupassilla.

Akkuasetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Asetuksen tavoitteena on pitää akkujen kysynnän kasvu ympäristökestävänä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tehnyt muutoksen Etelä-Savon maakunnan luonnonsuojelualueita koskevan asetuksen rauhoitussäännöksiin. Muutoksen jälkeen Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueelle voidaan rakentaa nykyisten voimajohtojen yhteyteen uusi voimajohto vaarantamatta tarkoitusta, jonka vuoksi luonnonsuojelualue on perustettu. Uusi asetus tulee voimaan 1.9.2023.Vaalan ja Joroisten välinen voimajohto eli Järvilinja rakennetaan osittain Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueelle. Nykyiset luonnonsuojelulain rauhoitussäännökset ja Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueen perustamisasetuksen säännökset eivät mahdollista uuden voimajohdon rakentamista alueelle. Järvilinjan rakentamiseksi luonnonsuojelualueelle puusto on poistettava voimalinjan kohdalta. Rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä häiriötä alueelle ja sen eläimistölle, kun puustoa hakataan ja aluetta raivataan. Järvilinjan rakentamisen jälkeen alueelle voidaan jättää matalakasvuisia puita ja pensaita. Rakentamisen haitallisia vaikutuksia lievennetään myös sijoittamalla voimalinjan pylväiden paikat luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Hanke ei aiheuta merkittävää haittaa Tervaruukinsalon Natura-kohteen suojeluarvoille.Järvilinja on suunniteltu rakennettavan vuosina 2023–2026. Linjan suunnittelusta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj.  LisätietojaRoosa Kellokoski
Erityisasiantuntija
p. 0295250260
[email protected]

Ympäristöministeriö on tehnyt muutoksen Etelä-Savon maakunnan luonnonsuojelualueita koskevan asetuksen rauhoitussäännöksiin. Muutoksen jälkeen Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueelle voidaan rakentaa nykyisten voimajohtojen yhteyteen uusi voimajohto vaarantamatta tarkoitusta, jonka vuoksi luonnonsuojelualue on perustettu. Uusi asetus tulee voimaan 1.9.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on 1.8.2023 asettanut seurantaryhmän tukemaan ja edistämään hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaista ympäristöllistä luvitusta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa lupaprosesseja yhden valtakunnallisen viranomaisen toimintamallin mukaiseksi.Seurantaryhmän tehtävänä on seurata yhden luukun palvelujen hankkeen työtä ja yhden luukun mallia edistävän lainsäädännön valmistelua. Työssään seurantaryhmä huomioi ympäristön vaatimukset.”Haluamme tehdä sujuvasta luvituksesta Suomen keskeisen kilpailuedun ja houkutella puhtaita investointeja työpaikkoineen Suomeen. Meidän kannattaa ja pitää hyödyntää mahdollisuutemme puhtaan energian edelläkävijänä”, Mykkänen toteaa. Yhden luukun ja yhden viranomaisen mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi yhtä reittiä pitkin toimivasti ja käyttäjälähtöisesti. Jatkossa uudella lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisella olisi vastuullaan ympäristöllisten lupaprosessien eteneminen. Seurantaryhmä vastaa ympäristöllisten lupamenettelyjen edistämiseksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelun seurannasta ja yhteensovittamisesta. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ympäristöllisen luvituksen kehittämistä sekä varmistaa tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen toteutuminen hankkeessa. Seurantaryhmässä jäsenet ovat ministeriöistä, aluehallintovirastosta ja ely-keskuksesta. Yhden luukun palvelujen hanketta varten tarvittavat valmistelutyöryhmät asetetaan myöhemmin. KokoonpanoPuheenjohtaja
Juhani Damski, kansliapäällikkö, ympäristöministeriöVarapuheenjohtajaTimo Jaatinen, valtiosihteeri, ympäristöministeriöJäsenet Juha Sarkio, ylijohtaja, valtiovarainministeriö
Oili Rahnasto, ylijohtaja (varajäsen yksikön johtaja Kirsi Martinkauppi), ympäristöministeriö 
Tarja Haaranen, ylijohtaja (varajäsen yksikön johtaja Anna-Leena Seppälä), ympäristöministeriö
Jyrki Alkio, johtava asiantuntija (varajäsen hallitusneuvos Mikko Holm), työ- ja elinkeinoministeriö
Veli-Matti Uski, johtaja (varajäsen johtaja Tarja Savea), aluehallintovirasto
Jari Mutanen, ylijohtaja (varajäsen ylijohtaja Tommi Muilu), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusSihteeriJohanna Korpi, lainsäädäntöjohtaja, ympäristöministeriöLisätietojaLyydia Ylönen
Erityisavustaja
puh. 050 476 1341
[email protected]Johanna Korpi
lainsäädäntöjohtaja
ympäristöministeriö
puh. 0295250278
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on 1.8.2023 asettanut seurantaryhmän tukemaan ja edistämään hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaista ympäristöllistä luvitusta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa lupaprosesseja yhden valtakunnallisen viranomaisen toimintamallin mukaiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja 7 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi biokaasulaitokseen, suuren kokoluokan aurinko- ja tuulivoimatuotantoon, vihreään vetyyn ja usean vihreän teknologian yhdistäviin teollisuusalueisiin. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (Do No Significant Harm).Avustukset perustuvat vuoden 2022 ja 2023 talousarvioesityksiin. Osa rahoista on peräisin Euroopan unionin NextGeneration EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja niiden käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Viime huhtikuussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin 2,6 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 44 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa.Aikaisemmissa, vuodesta 2022 toteutetuissa avustushaussa ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä vajaat 2 miljoonaa euroa avustusta 22 kunnan ja 12 maakuntaliiton selvityksiin ja kaavoitukseen.Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun tämän vuoden aikana.Avustuksen saaja, hanke ja avustussummaEU:n Next Generation EU -elpymis- ja palautusmistukivälineestä myönnetty avustusLappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeen viranomaisprosessit, 31 290 eKansallisesta määrärahasta myönnetyt avustuksetPietarsaaren kaupunki, Pietarsaaren kaupunkisuunnittelu vihreän energiasiirtymän mahdollistamiseksi – PIKAVEM, 189 228 eLeppävirran kunta, Riikinnevan ja Nikkilänmäen kaavoitus, vihreä siirtymä, 81 550 ePyhäjärven kaupunki, Vihreän siirtymän teollisuuspuisto Olkkosen kaavoitus ja lupamenettelyjä nopeuttavat selvitykset, 82 880 eReisjärven kunta, Reisjärven bio- ja kiertotalousalueen kaavoitus sekä siihen liittyvät selvitykset, 42 000 eKouvolan kaupunki, Selvitys aurinkovoimapotentiaalista Kouvolassa, 28 000 eOriveden kaupunki, Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksien selvitys Orivedellä, 28 000 eOulun kaupunki, Oulun kaupungin vihreän siirtymän edistäminen, Oritkarin satama-alue, 70 000 eOulun kaupunki, Oulun kaupungin vihreän siirtymän edistäminen, Pyyryväisen suurteollisuusalue, 70 000 eRauman kaupunki, Lakarin teollisuuspuisto, 115 500 eRautjärven kaupunki, Laikonkankaan aurinkovoimala yleiskaavoitus, 42 000 eKotkan kaupunki, Esiselvitys Rantahaan teollisuusalueesta vihreän siirtymän investointikohteena, 72 333 eNykarleby stad, Detaljplan för västra delen av Frillmossen, 36 680 eNaantalin kaupunki: Vihreän siirtymän maankäyttöselvitys Naantalin alueilla, 13 810 eKimitoöns kommun: Manual för investeringar i förnybar energi på Kimitoön, 10 983 eLappeenrannan kaupunki, Konnunsuon aurinkoenergiahankkeen viranomaisprosessit, 36 400 eLappeenrannan kaupunki, Huuhansuon ja Suurisuon aurinkoenergiahankkeen viranomaisprosessit, 39 550 eImatran kaupunki, Imatran kaupungin aurinkopuistojen DNSH-selvitykset, 18 200 eHämeen maakuntaliitto, Kanta-Hämeen innovatiiviset aurinkovoimaratkaisut rakennetussa ympäristössä, 21 000 eHämeen maakuntaliitto, Vetytalouden mahdollisuudet Kanta-Hämeessä, 21 000 ePohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava, 42 000 eKeski-Suomen liitto, Maankäytön ja kaavoituksen tarpeiden ennakoinnilla edellytyksiä Keski-Suomen energiamurrokselle, 33 600 eVarsinais-Suomen liitto, Kestävän energiahuollon tulevaisuudesta, tilatarpeista ja sijoittumisesta Varsinais-Suomessa – taustaselvitys maakuntakaavoitukseen, 70 000 e

Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja 7 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin neljä prosenttia vuonna 2022. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. Ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite olisi mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa.Valtioneuvosto antoi perjantaina 14. heinäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Päästöt ja nielut raportoidaan päästökauppasektorilla, taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla.Suomen ilmastolain mukaan päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyisten arvioiden perusteella tavoite on mahdollista saavuttaa. Sen sijaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 vaatii lisätoimia. Vuonna 2035 päästöjen tulisi olla tasapainossa nielujen kanssa.Maankäyttösektorin nielu on kaukana tavoitellusta tasostaVuonna 2022 maankäyttösektori palasi pieneksi hiilinieluksi. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa päästölähde eli se tuotti enemmän päästöjä kuin sitoi.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Suomen maankäyttösektorin nettonielun heikon kehityskulun keskeiset selittäjät ovat lisääntyneet hakkuut, metsien kasvun hidastuminen ja turvemaiden kasvaneet maaperäpäästöt. Metsien hakkuutasoihin vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden ja energiapuun kysyntä sekä puun tuonti muista maista.Maankäyttösektorilla Suomea velvoittaa EU:n LULUCF-asetus. Sen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vähentämään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistamaan nieluja. EU-säädösten mukaisesti velvoitteiden toteutumista seurataan viisivuotiskausittain. EU-velvoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että maankäyttösektorin nettonielu olisi merkittävästi nykyistä suurempi. Arvioiden mukaan Suomelle on syntymässä ensimmäiseltä viisivuotiskaudelta (2021–2025) kymmenien miljoonien tonnien vaje suhteessa velvoitteeseen.Taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuksiaTaakanjakosektorin päästöt vähenivät kolme prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Taakanjakosektorin suurimpien päästölähteiden, liikenteen ja maatalouden, päästöt pysyivät kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla. Muita merkittäviä päästölähteitä taakanjakosektorilla ovat muun muassa rakennusten lämmitys, työkoneet ja jätehuolto.Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla sovittu velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat muun muassa polttoaineiden jakeluvelvoite ja liikenteen sähköistymisen vauhdittaminen. Tavoitteen saavuttamiseen ja käytettävissä oleviin toimiin liittyy useita epävarmuuksia ja päästövähennysvelvoitteen saavuttaminen riippuu myös tulevista poliittisista päätöksistä.Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa on toteutumassa lähivuosinaHieman alle puolet Suomen kaikista päästöistä syntyy päästökauppasektorilla, pääasiassa energiatuotannossa ja suurissa teollisuuslaitoksissa. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät selvästi vuonna 2022, yhteensä kuusi prosenttia. Merkittävimmät syyt päästöjen vähenemiselle olivat energiankäytön muutokset. Maakaasun kulutus puolittui maakaasun hinnan noustua ja Venäjän tuonnin loputtua.Päästökauppasektorin päästöjen vähentävien toimien toteuttamiseen ohjaa kiristyvä EU:n päästökatto ja päästöoikeuden hinta.  Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat joutuvat pääsääntöisesti maksamaan aiheuttamistaan päästöistä, eli ostamaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. EU:n päästökaupan asettama päästökatto määrittää markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrän, joka laskee vuosittain.Nopea irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön ja lämmön tuotannossa on toteutumassa lähivuosina. Päästöt voivat vähentyä päästökauppasektorilla myös oletettua nopeammin. Investoinnit vihreään siirtymään ovat kiihtymässä, ja siirtymää vauhdittaa päästöoikeuden korkea hinta.Sopeutumista ilmastonmuutokseen vahvistetaan kansallisella sopeutumissuunnitelmallaIlmastonmuutokseen sopeutumiseksi on sovittu 24 kansallisen tason tavoitetta vuoteen 2030 asti. Tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet on esitetty kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa. Sopeutumissuunnitelman toimeenpano on jo osin käynnistynyt.Maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia toimenpiteitä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallisessa strategiasuunnitelmassa. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Lisäksi useita sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten kasvintuhoojien ja eläintautien hallintaa ja rajoittamista ja kasvien jalostusta ilmastokestävimmiksi, tehdään kansallisin toimin.
Ilmastonkestävän metsätalouden kokonaisuudessa toteutettiin ja käynnistettiin useita hankkeita ja selvityksiä. Kuivuusriskien hallintaa kehitettiin osana valtakunnallista tulva- ja kuivuusriskien hallintatyötä.Mikä ilmastovuosikertomus?Ilmastovuosikertomus perustuu Suomen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään viides. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. Tämän vuoden vuosikertomuksessa ilmastopolitiikan toimeenpanon tilannetta on kuvattu niin kuin se on ollut keväällä 2023. Kertomuksessa ei ole otettu huomioon uuden hallitusohjelman linjauksia.Ilmastovuosikertomus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa ym.fi/ilmastovuosikertomus.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin neljä prosenttia vuonna 2022. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. Ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite olisi mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa.

Lähde: ym.fi