NordenBladet — Kevään 2021 budjettiriihessä keskustellaan kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on kuitenkin tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Kotitalousvähennystä pidetään erinomaisena keinona lisätä työpaikkoja palvelualoilla sekä vähentää veronkiertoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei kuitenkaan merkittävästi edistä kumpaakaan näistä tavoitteista. Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille.Kotitalousvähennys ei juurikaan vaikuta kulutustottumuksiinTutkimuksessa tarkastellaan laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.”Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa kuluttaneet palveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.”Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän mitä suuremmat tuloverot ovat, joten se hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia.Kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia ei tunneta hyvinKotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy myös osaksi sillä, etteivät kuluttajat tunne kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Osana tutkimusta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.”Kotitalousvähennysilmoituksista ilmeni, että moni hakija ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin mitä voisivat. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein”, sanoo tutkija Sami Jysmä PT:ltä.Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.”Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta”, kertoo tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta.’Kotitalousvähennyksen vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen’ -tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoaLisätietoa: Jarkko Harju, VATT, p. 040 304 5507, [email protected]
Tuomas Kosonen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 040 940 2336, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hilma -verkkopalveluun (hankintailmoitukset.fi) on julkaistu uusia toiminnallisuuksia, jotka tehostavat julkisen sektorin hankintayksikköjen ja tarjoajien toimintaa, sekä lisäävät hankintamenettelyjen läpinäkyvyyttä. ”Yhteistyö hankintayksiköiden ja tarjoajien kanssa on ollut todella positiivista. Molemmat ryhmät ovat innostuneesti osallistuneet syksyn 2020 aikana käyttäjätestauksiin ja olemme panostaneet Hilman käyttäjien kuunteluun uusia toiminnallisuuksia kehittäessämme,” sanoo Hanselin palvelupäällikkö Tiina Luoma.Jatkossa hankintayksiköt voivat tehdä tarjouspyyntöjä ja vastaanottaa tarjouksia sähköisinä dokumentteina. Tämä mahdollistaa tarjousten vastaanottamisen myös sellaisille hankintayksiköille, joilla ei ole käytössään kaupallista, sähköistä kilpailutusjärjestelmää. Hilman yhteyteen on myös rakennettu yhteinen eurooppalainen ESPD-asiakirja (European Single Procurement Document), jotta pienet hankintayksiköt voivat täyttää komission velvoitteen sähköisestä ESPD-asiakirjasta. ESPD-asiakirjan avulla tarjoajat vakuuttavat, että tarjoajan poissulkuperusteita ei ole, ja että hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset täyttyvät. Tarjoajan on myös mahdollista käyttää samaa asiakirjaa useammissa eri hankintamenettelyissä, kun asiakirjan sisältämien tietojen voimassaolo on kertaalleen vahvistettu. Palveluun on tehty useita muita parannuksia muun muassa hakuvahtiin ja valinta-apuriin. Valinta-apuri ohjaa entistä enemmän käyttäjää esimerkiksi päättelemällä hankinnan arvioidun kokonaisarvon perusteella, ylittääkö hankinta EU- tai kansallisen kynnysarvon, ja ohjaa automaattisesti oikealle lomakkeelle. Hakuvahtia on parannettu tarjoajien toiveesta siten, että se ryhmittelee samaan sähköpostiin kaikki hakuvahdit sekä näyttää ostajan nimen. Nyt Hilmassa on myös mahdollista hakea yrityksen tiedot suoraan yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:stä. Hilman kehitys osana Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa jatkuu. Palvelun kehitys on avointa ja sitä toteutetaan säännöllisen käyttäjäpalautteen ja -testauksen pohjalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa 22. tammikuuta sekä rajaliikenteen että testaamis- ja karanteenisuositusten kiristämisestä. Näillä toimilla pyritään torjumaan koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen sekä virusmuunnoksen leviäminen Suomessa. Yleistyessään uusi virusmuunnos voi aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian.Sisä- ja ulkorajapäätösten kiristyksetSisärajavalvontaa jatketaan 25. helmikuuta saakka. Maahantulo työssäkäynnin perusteella rajoitetaan vain välttämättömään. Sisärajoilla sallitaan työmatkaliikenteenä vain huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön työmatkaliikenne ja tiettyjä erikseen mainittuja erityisryhmiä. Maahantulo sallitaan asiaan liittyvällä työnantajan täyttämällä lomakkeella. Tiettyjen erityisryhmien on mahdollista saapua maahan. Erityisryhmät kattavat muun muassa kulttuurin, urheilun ja elinkeinoelämän. Elinkeinoelämän osalta tällaisia tehtäviä ovat erityisesti toimialan elpymisen, uuden kasvun, alueellisen talouden tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi välttämättömät tehtävät.Rajayhteisöihin kuuluvien asukkaiden erivapaudet lakkautetaan. Rajakuntien asukkaiden vapaa oikeus asioida naapurivaltion puolella lakkaa. Rajanylityksiin myös palaa karanteenisuositus.Sukulaisen määritelmää tiukennetaan sisä- ja ulkorajapäätöksissä. Jatkossa rajaus kattaa seuraavat perheenjäsenet: puoliso (myös avopuoliso ja seurustelusuhde), lapsi, vanhemmat, appivanhemmat ja isovanhemmat. Lisäksi Imatran rajanylityspaikka suljetaan henkilöliikenteeltä. Tavaraliikenne jatkuu normaalisti. Lapissa länsi- ja pohjoisrajan rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin voi tulla henkilöliikennettä koskevia muutoksia.Päätökset tulevat pääosin voimaan 27. tammikuuta klo 00.00.Sisärajavalvonnan palauttaminen ei vaikuta perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen, jonka mukaan Suomen kansalaisella on oikeus saapua maahan ja poistua maasta, ellei hänen matkustusoikeuttaan ole rajoitettu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 22. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia kiristetään Suomessa. Uudet rajoitukset tulevat voimaan 27.1. ja ne ovat voimassa 25.2. asti. Muutoksilla pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä. Suomen tautitilanne eroaa huomattavasti muista Schengen-maista, näin ollen matkustajien myötä syntyvä riski virusmuunnosten leviämiselle Suomessa on merkittävä.Sisärajoilla sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenneSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. 27.1. alkaen Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista Schengen-maista. Sisärajan kautta saapuvassa työmatkaliikenteessä sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne Suomeen. Henkilö ei voi itse määrittää työmatkansa välttämättömyyttä.  Välttämättömäksi katsotaan yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä.  Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää listaa, jossa on määritetty nämä yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt. Listan mukainen kriittinen työtehtävä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita maahanpääsyä. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi. Maahan voi tulla välttämättömästä syystäMaahantulo on edelleen sallittua terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstölle (mukaan lukien ensihoito) sekä vanhustenhuollon ammattihenkilöstölle työtehtävissään; tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstölle työtehtävissään, sekä viranomaisille välttämättömissä virkatehtävissä, diplomaateille, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstölle, sotilashenkilöstölle ja avustusjärjestöjen henkilöstölle työtehtävissään sekä kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvien valtioiden edustajille ja kansainvälisten järjestöjen työhön osallistuville henkilöille.Rajayhteisöön kuuluminen ei ole enää peruste maahantulolleAiempaa päätöstä muutetaan myös niin, että Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöön kuuluminen ei ole enää peruste maahantulolle. Käytännössä tämä koskee vain muita kuin Suomen kansalaisia. Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat voivat edelleen ylittää rajan perustuslain nojalla. Ulkorajavalvonnan rajoitusten voimassaoloa jatketaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. 7.1. tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketaan 25.2. asti. Päätöstä muutetaan 27.1. alkaen niin, että ulkorajaliikenteen rajoitukset poistetaan Etelä-Korean asukkailta Etelä-Koreasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Karanteeni- ja testaussuositukset tarkistettava ennen matkaaSuomeen saapuvan matkustajan pitää ottaa huomioon Suomen karanteeni- ja testaussuositukset. Nämä terveysturvatoimet ohjeistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tietoa löytyy myös Finentry-palvelusta.Rajavartiolaitos opastaa rajanylitysliikenteestäRajavartiolaitos neuvoo kansalaisia rajanylitysliikenteestä puhelimitse ja sähköpostitse. Palvelua on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi klo 8-16 välisenä aikana numerossa 0295 420 100. Neuvontaa on saatavilla myös viikonloppuna 23.1.-24.1.2021 klo 8-16.Kysymyksiä voi myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected]HUOM! Ohjeet päivitetään viranomaisten verkkosivuille 27.1. mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen enimmäissaantoarvio EU:n elpymisvälineestä on laskenut aiemmin arvioidusta.”Lopullinen määrä kuitenkin selviää vasta kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys viime ja tänä vuonna. Tärkeää on, että voimme kohdentaa rahaa niin, että koko Suomi hyötyy”, toteaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua. Ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä. Elpymisväline jakaantuu kuuteen ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan selkeästi suurin. RRF sisältää 312,5 miljardia euroa avustuksia ja 360 miljardia euroa lainoja (kaikki summat vuoden 2018 hinnoin).EU-johtajat sopivat Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020, että RRF:n avustukset myönnetään seuraavasti:70 prosenttia myönnetään vuosina 2021–2022 (noin 218,8 miljardia euroa). Jakoperusteena ovat komission toukokuisen RRF-asetusehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden elintaso, väestömäärä ja vuosien 2015–2019 työttömyysaste. Tämä saanto-osuus ei enää muutu.30 prosenttia myönnetään vuonna 2023 (noin 93,8 miljardia euroa). Jakoperusteena ovat jäsenvaltioiden elintaso ja väestömäärä. Lisäksi kriteerinä on talouskehitys vuosina 2020 ja 2021 (vuonna 2020 todetulla reaalisen bruttokansantuotteen menetyksellä ja vuosina 2020–2021 todetulla kumulatiivisella reaalisen bruttokansantuotteen menetyksellä).  Tämä saanto-osuus on vielä epävarma.Myös Suomi piti neuvotteluissa tärkeänä, että koronakriisin suorat taloudelliset vaikutukset ohjaisivat tuen kohdentumista RRF-välineessä.Vuonna 2023 myönnettävien avustusten jakoperusteet vahvistetaan kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Ne perustuvat EU:n tilastokeskuksen Eurostatin toteumatietoihin bruttokansantuotteen kehityksestä. Laskelmat RRF-välineestä maksettavan 30 prosentin osuudelle avustuksista perustuvat tässä vaiheessa ennusteisiin talouskehityksestä. Suomen enimmäissaantoarvion muutokset liittyvät siten nimenomaisesti vuonna 2023 myönnettäviin avustuksiin.Komissio on päivittänyt arvioitaan jäsenvaltioiden RRF-välineen avustusten enimmäissaannosta kesä- ja syysennusteidensa perusteella. Suomi valmistelee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa eli kestävän kasvun ohjelman sen perusteella, mitä komisiso arvioi enimmäissaannoksi syysennusteensa perusteella.RRF-välineen saantoarvio on kehittynyt seuraavasti:Toukokuun 2020 lopussa julkaistussa RRF-asetusehdotuksessa Suomen saanto olisi noin 2,2 miljardia euroa.Komissio arvioi syyskuussa kesäennusteensa perusteella, että Suomen enimmäissaanto olisi 2,3 miljardia euroa (70 prosentin osuus 1,55 miljardia euroa, 30 prosentin osuus 782 miljoonaa euroa).Komission syysennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Suomen saannoksi tulisi 1,9 miljardia euroa (70 prosentin osuus 1,55 miljardia euroa, 30 prosentin osuus 385 miljoonaa euroa). Muutokset enimmäissaantoarvioissa johtuvat muutoksista komission ennusteissa. Kesäennusteessa komissio arvioi, että EU:n talous kasvaa -8,3 prosenttia vuonna 2020 ja 5,8 prosenttia vuonna 2021. Suomen kasvuksi arvioitiin -6,3 prosenttia vuodelle 2020 ja 2,8 prosenttia vuodelle 2021. Syysennusteessa komissio arvioi, että EU:n kasvu on -7,4 prosenttia vuonna 2020 ja 4,1 prosenttia vuonna 2021. Suomelle bruttokansantuotteen muutokseksi ennustettiin -4,3 prosenttia vuonna 2020 ja 2,9 prosenttia vuonna 2021.Suomi arvioi, että muut elpymisvälineestä rahoitettavat ohjelmat tuovat yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Suomen saantoarvio elpymisvälineenavustuksista on tämän hetken arvion mukaan kokonaisuudessaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Summa muuttuu toteutuvan talouskehityksen mukaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kutsunut erityisavustajakseen Teppo Säkkisen. Säkkinen aloitti tehtävässään vuoden alussa.Teppo Säkkinen siirtyy Mika Lintilän erityisavustajaksi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustajan tehtävästä, jossa hän toiminut vuodesta 2018 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kehitysyhteistyöjärjestöissä, eduskunta-avustajana ja toimittajana sekä toiminut Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana.Säkkinen avustaa elinkeinoministeriä erityisesti energia-, ilmasto- ja aluekehitysasioissa. Säkkinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja kotoisin Rovaniemeltä.Ministeri Lintilän erityisavustajina jatkavat työtään erityisavustajat Jenny Hasu ja Antti Siika-aho. Lintilän valtiosihteerinä toimii Kimmo Tiilikainen sekä keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä Anna-Mari Vimpari.Säkkinen jatkaa ministeri Lintilän erityisavustajan tehtävien ohella myös maa- ja metsätalousministeri Lepän avustamista erikseen sovituissa tehtävissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuomioistuimissa käsitellään vain harvoin asioita, jotka koskevat oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Vastuun laajasta soveltamisalasta huolimatta lähes 90 % kaikista yhteisösakoista on ollut työturvallisuusrikoksia. Tilannetta ja kehittämisajatuksia siihen esittää oikeustieteen tohtori, oikeusneuvos Jussi Tapani tuoreessa raportissa.Yhtenä syynä oikeushenkilön rangaistusvastuun vähäiseen käyttöön on ollut se, että rikosoikeudellinen vastuu hahmotetaan vahvasti yksilön vastuuna. Tällöin oikeushenkilöiden vastuu jää helposti taka-alalle.
Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajempaa käyttöä työturvallisuusrikoksissa taas näyttää selittävän ennen kaikkea aluehallintoviraston merkittävä panos näiden asioiden selvittämisessä.
Rangaistusvastuu mahdollistaa yhteisösakot
Rikoslaissa säädetty oikeushenkilön rangaistusvastuu antaa mahdollisuuden tuomita yhteisösakkoja rikoksesta, joka on tehty yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön toiminnassa. Kokonaisuus kattaa yli sata rikostyyppiä, muun muassa monet talous- ja ympäristörikokset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut 22. tammikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS) sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä (TYKS) pyytämänsä selvitykset niiden erityisvastuualueilla olevien covid-19-rokotteiden määristä. Ministeriö on tyytyväinen saamiinsa selvityksiin ja niiden perusteluihin.HUSin ja TYKSin selvityksistä käy rokotteiden jakeluun liittyvien lisätietojen lisäksi ilmi, että erityisvastuualueiden sairaanhoitopiireillä ja kunnilla on selkeät suunnitelmat rokotteiden jakelusta tulevina viikkoina.”Kiitämme sairaanhoitopiirejä hyvistä selvityksistä. Niiden myötä saimme kehittämisehdotuksia rokotteiden määristä käytävään keskusteluun. Tämä oli selvityksen tavoitekin. Nyt pystymme paremmin yhdessä käymään keskustelua valtakunnallisesta rokotusten etenemisestä ja sen haasteista”, toteaa osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.Selvitysten mukaan erityisvastuualueella rokotteet sijaitsevat useassa pisteessä sairaanhoitopiireissä ja suurissa kaupungeissa. HUS ja TYKS selventävät, että tiettyyn päivään sidottu varastotieto ei kerro, kuinka paljon varastosta on jo suunniteltu annettavaksi eteenpäin lähimmän viikon aikana ennen seuraavan rokote-erän saapumista. Suuriakin määriä rokotteita voi olla jo menossa jakoon kuntiin, vaikka varastosaldo näyttäisi muuta. Rokote-erät ovat siten jo sidottuja eikä niitä silloin voida jakaa uusiin kohteisiin.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkuperäisessä rokotteiden jakelua koskevassa ohjeessa sairaanhoitopiireille kehotettiin varastoimaan puolet covid-19-rokotteista toista rokotusta varten. Sittemmin ohjetta muutettiin niin, että kaikki saapuneet rokotteet pitää käyttää saman tien. Samaan aikaan rokotteen valmistajalta tuli tieto siitä, että lähiviikkoina maahan saapuvat erät ovat pienemmät kuin alun perin oli luvattu. Tämä on jouduttu ottamaan huomioon jakeluja suunniteltaessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoasiainneuvoston vuoden ensimmäinen kokous järjestetään Brysselissä maanantaina 25. tammikuuta. Suomesta kokoukseen osallistuu ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n ilmasto- ja energiadiplomatia sekä keskustelu Japanin ulkoministerin kanssa. Lounaalla ministerit keskustelevat EU:n yhteistyöstä Iso-Britannian kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Esille nousee myös venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin pidätys.EU:n ulkoministerit haluavat lähettää keskustelusta kannustavan viestin EU:n ulkopuolisille maille ennen marraskuun COP26-ilmastokokousta Glasgowissa. EU haluaa vauhdittaa kansainvälisiä kumppanuuksia globaalin vihreän siirtymän mahdollistamiseksi. Suomi korostaa ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon kansainvälistä yhteyttä sekä arktisen alueen riittävää huomioimista EU:n politiikoissa. Keskustelussa arvioidaan myös ilmastomuutoksen geopoliittisia vaikutuksia.Japanin ulkoministeri ja EU:n ulkoministerit keskustelevat Intian valtamereltä Tyynellemerelle ulottuvan Indopasifisen alueen kehityksestä ja alueellisista turvallisuuskysymyksistä. Japani on EU:lle tärkeä kumppani, jonka kanssa on viime vuosina solmittu muun muassa vapaakauppasopimus. Suomi näkee, että EU:n on vahvistettava vuoropuhelua Japanin kanssa sekä tehostettava EU:n ja Japanin välisten sopimusten konkreettista toimeenpanoa.EU:n ulkoministerit käyvät epävirallisen lounaskeskustelun tulevasta suhteesta ja yhteistyöstä Ison-Britannian kanssa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.  Suomi pitää EU:n ulkosuhdehallinnon tavoin tärkeänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö EU:n ja Ison-Britannian välillä jatkuu mahdollisimman tiiviinä.Ulkoministereiden keskusteltavana on lisäksi useita ajankohtaisia aiheita, joihin kuuluu venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin pidätys hänen palattuaan Moskovaan. Muita ajankohtaisia aiheita ovat EU:n suhteet Yhdysvaltain uuteen hallintoon, Iran-ydinsopimus JCPOA:n tilanne, Afrikan sarven tilanne, Bosnia-Hertsegovina, Egypti, Persianlahden alueen laajempi turvallisuus, Hongkong, Venezuela sekä korona-rokotteiden saatavuus EU:n ulkopuolella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma on valmistunut. Tavoitteena on, että elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja ne saavuttavat suotuisan suojelun tason. Raakku on erittäin uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen.

”Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, mutta enää muutamassa joessa se voi hyvin. Suurin osa esiintymistä on häviämässä, joten on korkea aika vahvistaa suunnitelmallisia toimia lajin elvyttämiseksi. Raakku on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyvästä tilasta. Siellä missä raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Raakun suojelun kannalta keskeistä on, että tieto raakkuesiintymistä ja elinympäristön tilasta tarkentuu ja että tieto on toimijoiden ja kansalaisten tiedossa ja saatavilla. Näin laji voidaan ottaa huomioon raakkuun vaikuttavissa toimissa ja valuma-alueiden maankäytössä. Heikentyneitä raakkupuroja ja -jokia tulee kunnostaa, jotta raakun ja sen vaeltavien isäntäkalojen elinympäristöjen tila paranee. Lisäksi on tarpeen lisätä tutkimustietoa raakusta.

Tavoitetilana elinvoimainen raakkukanta
Strategian ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja lajin suotuisan suojelun taso saavutetaan. Raakun suojelu vaatii pitkäjänteisyyttä, joten välitavoitteeksi on asetettu, että nykyiset kannat säilyvät ja heikentyneiden kantojen elinkelpoisuus paranee.

Suunnitelman toteuttaminen edellyttää monien tahojen hyvää yhteistyötä, mihin työryhmätyönä tehty valmisteltu ja lausuntokierroksella saatu myönteinen palaute antavat hyvän pohjan.

Jokihelmisimpukka voi hyvin enää muutamassa joessaRaakku elää vain virtavesissä ja tarvitsee lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. Etelä-Suomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi. Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu jo vuonna 1955.

Raakun taantumisen syitä ovat olleet helmenkalastus, jokien uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä metsä- ja maatalouden jokia ja puroja heikentävä kuormitus. Tällä hetkellä raakkuesiintymiä tiedetään olevan jäljellä noin 130:ssa virtavedessä, mutta suurimmassa osassa niistä populaatiot ovat heikentyneet ja raakku on häviämässä. Elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen raakkukanta on harvinaisuus. Kartoitusten jatkaminen kuitenkin kannattaa, sillä edellisenäkin kesänä uusia raakkuvirtoja löytyi toistakymmentä.

Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma