NordenBladet — Ympäristöministeriö ei myöntänyt Janakkalan kunnalle lupaa lunastaa maata Turengin keskustasta.Kunnan hakemus koski Keskuskujan varrella sijaitsevaa rakennettua tonttia. Tontilla oleva rakennuskanta koostuu sekä asunnoista että liiketiloista, kiinteistöllä toimii muun muassa R-kioski, kukkakauppa ja kirpputori.
Kunta esitti lunastustarpeensa perusteiksi keskustan kehittämisen, alueen vetovoimaisuuden lisäämisen sekä yleisilmeen parantamisen.
Ympäristöministeriö katsoi, että hakemus ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa määritettyjä edellytyksiä lunastamiselle. Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö on jo voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä, eikä yleisen tarpeen voitu katsoa vaativan kiinteistön lunastamista kunnalle.
NordenBladet — Ulkoministeriö osallistuu kansainväliseen ohjelmaan ja on läsnä virtuaaliosastolla Educa verkossa -tapahtumassa 29.–30. tammikuuta. Tapahtumassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari esiintyy perjantaina paneelikeskustelussa, jonka aiheena on globaali oppimisen kriisi.
Ulkoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä paneelikeskustelussa aiheena on globaali oppimiskriisi, joka on pahentunut koronapandemian myötä.
Vuosittainen opetus- ja kasvatusalan messutapahtuma Educa järjestetään tänä vuonna kokonaan virtuaalisesti – koronatilanteen vuoksi. Tapahtuma on kävijöille maksuton, mutta ohjelmien seuraaminen vaatii rekisteröitymisen Educa verkossa -tapahtumasivulla.
Perjantain ohjelma on englanninkielinen ja se on suunnattu myös kansainväliselle yleisölle. Ohjelmassa perehdytään Suomen koulujärjestelmän menestystekijöihin ja pureudutaan pandemia-ajan opetuksen haasteisiin ja koulutuksen tulevaisuuden näkymiin. Ohjelmia voi katsoa tallenteina tilaisuuden jälkeenkin tapahtumasivulta.
Paneelikeskustelussa etsitään ratkaisuja globaaliin oppimiskriisiinUlkoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämä paneelikeskustelu ”Ensuring that learning never stops – reaching those furthest behind” on tapahtuman ohjelmassa perjantaina klo 17.15 –18.15.Paneelikeskustelussa puhutaan kehittyviä maita koskevasta oppimisen kriisistä, joka on pahentunut koronapandemian myötä. Keskustelussa kysytään myös, mitä Suomi voi tehdä, jotta heikoimmassa asemassa olevat lapset pääsevät kouluun ja saavat hyvää opetusta?Keskusteluun osallistuu kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Mosambikin varaopetusministeri Manuel Bazo, toiminnanjohtaja Alice Albright Global Partnership for Education -rahastosta ja kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen Kirkon Ulkomaanavusta. Keskustelua ohjaa Aalto-yliopiston työelämäprofessori Ritva Reinikka.
Panelisti Alice Albrightin edustama Global Partnership for Education (GPE) on maailman suurin yksinomaan koulutukseen keskittynyt rahasto, joka tukee kehittyvissä maissa lasten ja nuorten kouluun pääsyä sekä laadukkaan opetuksen toteutumista. Rahaston toiminta perustuu kumppanuuksien vahvistamiseen kehittyvien maiden, avunantajien, monenkeskisten järjestöjen, kehityspankkien ja yksityisten tahojen välillä.
Suomi palasi GPE rahoittajaksi viime vuoden lopulla COVID-19 tuen myötä ja jatkaa yhteystyötä rahaston tulevalla viisivuotiskaudella.
Virtuaaliosastolla mahdollisuus keskustella chatissaUlkoministeriöllä on tapahtumassa oma virtuaalinen osasto. Osasto on käytännössä verkkosivu, jolla esitellään ulkoministeriön tarjoamia oppimateriaaleja. Sivulla on esillä Eurooppatiedotuksen erityisesti kouluja varten tuottamia aineistoja kuten EU-peli 2.0 ja EU-perusteos sekä globaalikasvatuksen oppimateriaaleja. Kävijät voivat keskustella chatin kautta ulkoministeriön edustajien kanssa.
Tavallisilla messuilla kävijät keräävät mukaansa painettua aineistoa kuten kirjoja, karttoja ja julisteita. Tällä kertaa kävijät voivat UM Julkaisupalveluiden kautta tilata tuotteet suoraan kouluille, maksutta.
Chatissä virtuaalimessujen kävijät voivat esimerkiksi kysyä ulkoministeriön oppimateriaaleista ja antaa palautetta aineistosta ja niiden jakelukanavista.
NordenBladet — Koronakriisi iskee kovaa kehittyvien maiden yrityksiin. Suomi on nostanut takuitaan kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille, mikä vahvistaa sen sijoitusten kohdentumista kaikkein köyhimpien maiden yrityksiin sekä edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä.Finnfunnd on rahoittanut Penda Health -klinikkaketjua Keniassa.
Koronapandemiasta on seurannut terveysvaikutusten lisäksi suuria taloudellisia tappioita ympäri maailman. Kehittyvissä maissa yksityisen sektorin osuus työpaikoista on suuri, eikä valtiolla ole varaa elvyttää talouttaan miljardipaketein kuten vauraammissa maissa. Tämän vuoksi rajoitustoimet, taantuma ja kaupan väheneminen iskevät erityisen kovaa kehittyvien maiden yrityksiin.
Tilannetta pahentaa se, että sosiaaliturva on köyhissä maissa usein heikko. Jos turvaverkkoja ei ole, yritysten kaatuminen ja tulojen väheneminen tarkoittaa usein tippumista köyhyyteen. Maailmanpankki ennakoi, että koronakriisin seurauksena äärimmäinen köyhyys lisääntyy ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.
NordenBladet — Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä ilmaisee huolensa lasten ja nuorten lakisääteisten palvelujen toteutumisesta koronapandemian aikana. Koronaepidemian aikana neuvolan sekä erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseja on siirretty muihin palveluihin samaan aikaan kun lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on lisääntynyt. Seurauksena lasten, nuorten ja perheiden tuen- ja avunsaanti on osin vaikeutunut ja viivästynyt. Erityisen vaikea tilanne on lapsilla ja nuorilla, jotka ovat jo ennestään haavoittuvassa asemassa.
Lasten ja nuorten peruspalveluja ei tule koronarokotusten vuoksi heikentää, jottei tuen tarpeen tunnistaminen vaarannu ja avun tarjoaminen viivästy ja siten lasten ja nuorten pahoinvointi lisäänny entisestään. Neuvolapalvelujen turvaaminen on välttämätöntä raskaana olevien sekä lasten terveyden turvaamiseksi, perheiden tuen tarpeiden tunnistamiseksi ja ohjaamiseksi avun piiriin.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin työpanosta tarvitaan oppilaiden tai opiskelijoiden, vanhempien ja opettajien tueksi korona-aikana ja erityisesti sen jälkeen. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä painottaa, että koronarokottamisen toteutuksessa kunnissa tulee huomioida lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin vastaaminen ja heidän lakisääteisten palvelujensa turvaaminen. Kunnille on ohjattu valtionavustusta lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen toteuttamiseksi ja koronasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Aluehallintovirastojen sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston valvontaohjelma kohdistuu neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaan vuonna 2021.
Rokotusten järjestämiseen tulee Valtioneuvoston hyväksymän rokotestrategian mukaisesti etsiä muita vaihtoehtoja kuin lasten ja nuorten palveluista tinkiminen. Lisähenkilökunnan rekrytoinnin lisäksi käytännön rokottamisessa kunnat voivat tehdä yhteistyötä monin tavoin paikallisten toimijoiden kuten työterveyshuoltoyksiköiden ja yksityisen sektorin kanssa. Hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille koronarokotuksesta aiheutuneet kustannukset.
Lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun kohde ja heidän palveluihinsa ei tule kohdistaa edes väliaikaisia heikennyksiä, vaan ennemminkin vahvistaa heidän tukeaan.
NordenBladet — Hallitus linjasi 25.1. neuvotteluissaan koronaviruksen torjunnan hybridistrategian päivityksistä ja toimista uuden, herkemmin tarttuvan muuntoviruksen leviämisen hidastamiseksi. Osana hybridistrategian päivitystä hallitus linjasi, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää ja valmistelee toimia, joilla jo pitkään jatkuneen koronapandemian negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn voidaan minimoida.– Lasten ja nuorten mahdollisuudesta oppia ei ole varaa tinkiä myöskään koronavirusepidemian oloissa. Etäopetus asettaa osan lapsista ja nuorista haavoittuvaiseen asemaan, mikäli kotona ei ole tarjolla riittävää oppimisen ja arjen tukea. Siksi peruskoulun yläluokkien siirtyminen etäopetukseen on uuden strategian viimesijainen toimenpide, joka voidaan ottaa käyttöön vain, jos tartuntatautilainsäädännön mahdollistamat muut toimet on jo päätetty hyödyntää, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.– Harrastustoiminnan keskeytymisellä on ollut merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Pidän tärkeänä, että hallitus etsii keinoja harrastusten vaiheittaiseen ja turvalliseen uudelleenkäynnistämiseen. Jatkamme opetus- ja kulttuuriministeriössä turvallisen harrastamisen mallin kehittämistä yhteistyössä toimialamme toimijoiden kanssa, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa valmistelun pikaisella aikataululla tulevina viikkoina yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
NordenBladet — Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1.2021 vaikeutuneen koronatilanteen takia. Osana rajoituksia työ- ja elinkeinoministeriön vetämä eri ministeriöiden yhteinen virkamiesryhmä päivitti 25.1.2021 listan huoltovarmuuden kannalta välttämättömistä akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtäviä.Kriittiset työtehtävät ovat sellaisia, jotka eivät siedä viivästystä ja joiden suorittamatta jäämisellä olisi merkittävä vaikutus huoltovarmuuteen tai toimialan toimintaan. Listaan lisättiin rahoitusala, puolustusteollisuus sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiset viranomaistoiminnot.
NordenBladet — Hallitus linjasi neuvottelussaan 25. tammikuuta hybridistrategian toimintasuunnitelman täydentämisestä. Valtioneuvosto tekee asiasta periaatepäätöksen huomenna 26. tammikuuta.Hybridistrategian toimintasuunnitelmaan täydennetään kolme uutta toimenpidekokonaisuutta, joiden tavoite on torjua koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen ja erityisesti herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen leviäminen Suomessa. Toimenpidesuunnitelmaa täydennetään seuraavasti:Taso 1. Kaikki leviämisvaiheen toimenpiteet on otettava täysimääräisinä käyttöön leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Voimassa olevien rajoitustoimien on pysyttävä vähintään nykyisellä tasollaan, kunnes virusmuunnoksen leviämistä ja sen estämiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta on voitu arvioida. Taso 2. Epidemian nopean kiihtymisen tai virusmuunnoksen leviämisen uhan perusteella otetaan käyttöön leviämisvaiheen suositukset ja ohjeet. Tavoitteena on nopea ja voimakas kontaktien väheneminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueet ottamaan toimet käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon perusteella. Ne otetaan käyttöön, mikäli virusmuunnos lisääntyy alueellisesti ja määrällisesti niin, että epidemian leviämisen estäminen vaatii välittömiä toimia. Tasolla 2 voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti tai alueellisesti myös mahdollisia lisätoimenpiteitä, kuten esimerkiksi pienentää kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää. Koko maassa voidaan myös ottaa käyttöön laajin mahdollinen etätyösuositus ja maskisuositus.Tartuntatautilainsäädännön mukaisista muista toimista tulisi päättää ennen lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia (esimerkiksi ryhmäharrastustoiminnan keskeyttäminen).Peruskoulun yläluokat voivat siirtyä etäopetukseen. Tämä on kuitenkin viimesijainen toimenpide. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittävät tarkennetut kriteerit sellaiselle ryhmäharrastustoiminnalle, joka on tasolla 2 keskeytettävä. Samalla tulee tehdä lapsia ja nuoria tukevia ennakoivia toimia, jotta lasten ja nuorten toimintakyvylle ja hyvinvoinnille aiheutuvia haittoja voidaan minimoida. Tasolle 2 siirtyminen edellyttää erillistä valtioneuvoston puoltoa. Taso 3. Poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönotto edellisten toimenpiteiden lisäksi. Kyseessä on äärimmäinen toimenpide, ja sitä voidaan perustella vain, jos kaikki edelliset toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja epidemiatilanteen voidaan osoittaa aiheuttavan välittömän terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisen uhan, tai se on välttämätön väestön hengen tai terveyden turvaamiseksi.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on avannut rahoitushaun käytännönläheisille, tutkimustietoon perustuville kehittämishankkeille, jotka edistävät siirtymää kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä. Rahoitettavilla hankkeilla vauhditetaan maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä, hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista sekä varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Haku on avoinna 28.2.2021 asti.Kehittämishankehaku on osa hallitusohjelman mukaista keväällä 2020 käynnistettyä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hankekokonaisuus jatkuu koko hallituskauden ajan, ja vastaavia kehittämishankehakuja tullaan avaamaan hallituskauden aikana useampia.– Meillä on tässä ainutlaatuinen tekemisen paikka, mahdollisuus jalkauttaa tutkimustietoa ja kokemusta, yleistää parhaat käytännöt ja oppia uutta. Samalla vahvistamme maa- ja metsätalouden asemaa ja osaamista tulevaisuutta silmällä pitäen. Kannustankin siksi niin viljelijöitä, kuntia, yrityksiä, alan kehittäjiä kuin metsänomistajiakin yhdistämään tässä voimansa yhteisiin hankkeisiin ja osallistumaan aktiivisesti rahoitushakuun, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Yksittäiselle hankkeelle myönnettävä rahoitus voi olla suuruudeltaan 50 000 – 400 000 euroa, perustelluista syistä suurempikin. Kestoltaan hankkeet voivat 1–3 vuotta, ja ne tulee toteuttaa aikavälillä 1.4.2021 – 31.12.2023. Rahoituspäätökset pyritään tekemään maalis–huhtikuun vaihteessa niin, että hankkeet voivat alkaa huhtikuun 2021 aikana.Rahoitusta voidaan myöntää myös taloudelliseen toimintaanRahoitusta voi hakea sekä yleishyödylliseen että taloudelliseen toimintaan seuraavissa, hakuilmoituksessa tarkemmin kuvatuissa kokonaisuuksissa:ilmastokestävän metsätalouden edistäminenilmastokestävän maatalouden edistäminenmaankäytön muutokset ja kosteikotmaa- ja metsätalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseenmaankäyttösektorin tieto-ohjelman toteuttaminen– Nyt avatussa ensimmäisessä haussa etsimme ratkaisuja muun muassa viljelyn monipuolistamiseen ja metsien hiilinielujen vahvistamiseen sekä turvemaiden ja käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden käytön kehittämiseen, kertoo projektiryhmän pääsihteeri, johtava asiantuntija Reetta Sorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.– Etsimme ratkaisuja myös maankäyttösektorin tieto-ohjelman yhteistyöryhmässä määriteltyihin tietotarpeisiin. Tieto-ohjelmaan liittyvillä hankkeilla haluamme tarkentaa erityisesti maaperää koskevia tietoja myös tulevia tarpeita ajatellen sekä etsiä ja kehittää välineitä sen tärkeän työn todentamiseksi, jota tiloilla ja metsissä tehdään ilmaston hyväksi.Maa- ja metsätalousministeriö järjestää perjantaina 29.1.2021 klo 9-11 Hiilestä kiinni -kehittämishankkeita koskevan webinaarin, jossa on mahdollisuus kuulla ja kysyä lisää hankehaun teemoista ja hakuprosessista sekä luoda uusia yhteyksiä alan osaajiin. Tilaisuuden tavoitteena on tukea hankehakuun osallistumista ja maankäyttösektorin toimijoiden verkostoitumista. Webinaarin ohjelma ja linkki ilmoittautumislomakkeelle löytyvät täältä. Ilmoittautumiset webinaariin viimeistään keskiviikkona 27.1.2021.Hiilestä kiinni -kehittämishankkeet: Yleiset ohjeetHiilestä kiinni -kehittämishankkeet: HakuilmoitusMaankäyttösektorin tieto-ohjelma (mmm.fi)Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus (mmm.fi)Kts. myös MMM-tiedote 7.1.2021: Maa- ja metsätalouden ilmastotoimien kehittämiseen tukea asetuksella
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu verkossa maanantaina 25. tammikuuta 2021 alkaviin Maailman talousfoorumin (World Economic Forum WEF) Davos Agenda -keskusteluihin. Harakka puhuu torstaina 28. tammikuuta pidettävässä paneelissa, jonka aiheena on tietovarantojen avaaminen.Ministeri Harakka käsittelee puheenvuorossaan tiedonkeruun hyötyjä esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.– Digitaalisten ratkaisujen parempi hyödyntäminen edellyttää yhä suurempia määriä yksilöitä koskevaa dataa. Tietovarantojen käyttämisen tulee ehdottomasti perustua luottamukseen ja läpinäkyvyyteen. Ne ovat avaintekijöitä tiedon vapaaehtoisen jakamisen edistämisessä, Harakka toteaa.Harakka korostaa vaatimuksen luottamuksesta olevan sitä tiukempi, mitä henkilökohtaisempaa tietoa jaetaan.Viikon kestävä Davos Agenda kokoaa yhteen kansainvälisesti merkittävät poliittiset päättäjät, liike-elämän johtajat, tieteen tekijät, toimittajat sekä muiden alojen osaajat pohtimaan yhdessä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin.Suomessa on suunnitteilla parhaillaan myös WEF:n sivutoimipaikan perustaminen, josta ministeri Harakka keskustelee helmikuussa Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.Ministeri avaa Intiassa pidettävän 5G-verkkotapahtumanMinisteri Harakka pitää torstaina myös avauspuheen intialaisen Tech Mahindran järjestämässä 5G NXt of Everything -virtuaalitapahtumassa.Tech Mahindra on kiinnostunut 5G- ja 6G-mahdollisuuksista Suomessa. Business Finland ja Tech Mahindra allekirjoittivat 21.11.2019 aiepöytäkirjan, joka liittyy Tech Mahindran suunnitelmaan perustaa 5G/6G-innovaatiolaboratorio Suomeen. Se allekirjoitettiin ministeri Harakan vieraillessa Intiassa 2019. – 5G-teknologia vaatii nykyistä vahvempia turvallisuutta koskevia toimenpiteitä. Meidän on pystyttävä reagoimaan nopeammin kyberturvallisuuden uhkiin tiiviissä yhteistyössä teleyritysten kanssa. Uusien uhkien tunnistaminen ja niistä varoittaminen perustuu laajaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Siksi meidän täytyy jatkaa maailmanlaajuista keskustelua 5G:stä ja verkkoturvallisuudesta, ministeri Harakka sanoo.
NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa kaksivuotista hanhipeltohanketta. Tavoitteena on käynnistää hanhipeltojen suunnittelu, perustaminen, seuranta ja tutkimus Pohjois-Karjalassa Tohmajärven, Kiteen, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun kunnissa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen työt käynnistyvät heti.Hankkeessa pilotoidaan hanhipeltojen toteutustapoja, sekä tutkitaan hanhipeltojen toimimista ja järjestetään niiden seuranta. Yhtenä selvitettävänä kysymyksenä on hanhipeltojen toteutustapojen yhteensopivuus kilpailulainsäädännön, eli valtiontukisääntelyn sekä EU:n maatalouslainsäädännön kanssa. Hanhipeltojen perustaminen edellyttää alueellista suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä viljelijöiden, tutkijoiden, hallinnon kesken. Ensimmäiset pilottipellot pyritään toteuttamaan jo tänä kesänä.Tavoitteena on, että hanhipeltokohteet valitaan mahdollisimman avoimesti ottaen huomioon viljelijöiden yhdenvertainen kohtelu. Jo ennen hankkeen käynnistämistä Luonnonvarakeskus järjestää kyselyn hankealueen maanomistajille halukkuudesta osallistua hanhipeltotutkimushankkeeseen. Näin kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus tarjota omia alueitaan mukaan hankkeeseen.Hankkeen taustalla hanhityöryhmän ehdotuksetMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö ja -ilmastoministeri Krista Mikkonen asettivat kesäkuussa 2020 yhteisen valkoposkihanhityöryhmän. Ryhmän toimikausi oli elokuun loppuun saakka. Hanhinyrkiksi kutsutun työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä tarvittavista toimenpiteistä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi.Työryhmän mukaan valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja vahinkojen vähentäminen tulee perustua kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. Ratkaisu koostuu hanhipelloksi varatuista alueista, joilla linnulla on mahdollisuus ruokailla rauhassa sekä alueista, joilta hanhet pyritään karkottamaan. Työryhmä ehdottaa useita vaihtoehtoisia toteutustapoja lintupeltojen perustamiseksi. Käynnistyvässä hanhipeltohankkeessa saadaan tietoa työryhmän ehdotusten toteuttamiskelpoisuudesta.Hanke on jatkoa maatilatalouden kehittämisrahastolla (Makera) rahoitetulle Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ennaltaehkäisy -hankkeelle, jonka Luonnonvarakeskus toteuttaa vuosina 2019–2022.Hanhityöryhmän raportti (ym.fi)
