NordenBladet — Suomella on YK:n ilmastokokouksen COP28:n yhteydessä ensimmäistä kertaa oma paviljonki. Paviljongin ohjelma nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen globaalisti ja esittelee Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja.YK:n COP28-ilmastokokous järjestetään Arabiemiraateissa Dubaissa 30.11.– 12.12.2023. Varsinaisten neuvottelujen rinnalla COP28 kokoaa kymmeniä tuhansia kokousosallistujia keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja haasteista sekä myös puhtaan siirtymän luomista taloudellisista mahdollisuuksista. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat päästöjen vähentäminen globaalisti, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus sekä ilmastotuhoja ja vahinkoja koskevat rahoitusjärjestelyt. Sen yhteydessä tehdään Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon ensimmäinen, maailmanlaajuinen tilannekatsaus, joka arvioi sopimuksen toimeenpanoa ja ilmastotavoitteiden toteutumista.Suomi kumppanina ilmastonmuutoksen torjunnassaSuomen paviljonki avaa ovensa 1.12. Paviljongin ohjelmassa on kansainvälisiä ja suomalaisia puheenvuoroja ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sopeutumisesta sekä kiertotaloudesta. Kaikkia keskusteluja voi seurata suorana lähetyksenä Suomen paviljongin verkkosivulla.  Paneelikeskusteluissa käsitellään esimerkiksi digitalisaation yhteyksiä ilmastoon. Monet puhtaan energian teknologiat, mukaan lukien 5G-verkot, johtavat metallien ja mineraalien kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun lähivuosina. Suomalaiset yritysedustajat yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa kertovat, miten kiertotalous auttaa hyödyntämään raaka-aineita kestävästi. Suomen paviljongissa esitellään myös yritysten kehittämiä sään ääri-ilmiöiden, kuten hurrikaanien ja tulvien, varoitusjärjestelmiä. Paviljonkia isännöi yrityksille kansainvälistymisen rahoitusta ja palveluja tarjoava Business Finland kumppaneinaan Climate Leadership Coalition (CLC), Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto.Paviljongin ohjelmaan osallistuu noin 20 suomalaista yritystä, joukossa muun muassa Nokia, Outokumpu, Stora Enso ja Kone. Lisäksi mukana on lukuisia muita toimijoita kuten Sitra, kansalaisjärjestöjä ja ministeriöiden edustajia. Ympäristöministeriö on aktiivisesti mukana valmisteluissa.

Suomella on YK:n ilmastokokouksen COP28:n yhteydessä ensimmäistä kertaa oma paviljonki. Paviljongin ohjelma nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen globaalisti ja esittelee Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat 13.-19. marraskuuta Nairobissa. Neuvotteluissa käsitellään ensi kertaa luonnosta sopimuksen tekstiksi, ja tavoitteena on edetä sopimuksen sisältöä koskeviin keskusteluihin ja sovittaa yhteen eri maiden kantoja.Neuvottelukomitean puheenjohtajan Gustavo Meza-Cuadran laatima sopimustekstiluonnos eli nollaluonnos toimii neuvotteluiden pohjana. Nollaluonnos on laadittu aikaisempien keskusteluiden ja jäsenmaiden näkemysten perusteella. Sopimuksen nollaluonnoksessa on otettu huomioon EU:n toivomalla tavalla kattavasti muovin ja muovituotteiden kaikki elinkaaren vaiheet, kuten tuotanto, kulutus, kierrätys, päästöt ja jätehuolto. Luonnos sisältää myös ensimmäisiä konkreettisia vaihtoehtoja sopimuksen artikloiksi. Lisäksi nollaluonnokseen sisältyy ehdotuksia muun muassa sopimuksen rahoituksesta, toimeenpanon tuen keinoista sekä muovisaastumisen ehkäisytoimissa edistymisen seuraamisesta. Nairobissa on tarkoitus perustaa neuvotteluryhmät käsittelemään tarkemmin tiettyjä sopimuksen yksityiskohtia. Euroopan unioni tavoitteena on, että neuvotteluryhmät voivat jatkaa työtään myös Nairobin ja seuraavan Kanadan Ottawassa huhtikuussa 2024 pidettävän neuvottelukokouksen välillä. EU tavoittelee myös valtuutusta puheenjohtajalle laatia seuraava, laajennettu sopimustekstiluonnos Ottawan kokouksessa käsiteltäväksi. Neuvottelukomitean tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova muovisopimus. EU kannattaa sopimukseen sitovia velvoitteita muun muassa ongelmallisten ja tarpeettomien muovituotteiden rajoittamiselle. EU tukee myös puheenjohtajan nollaluonnokseen sisältyviä ehdotuksia muovituotteiden jätehuollon, lajittelun ja kierrätyksen kehittämiseksi sekä yhteisten kestävän tuotesuunnittelun kriteereiden laatimista.  Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä odottaa Nairobin neuvotteluista haastavia. ”Aiemmissa kokouksissa on edetty ajoittain hitaasti sisältökysymyksissä. Kokousta varten laadittu nollaluonnos tarjoaa kuitenkin uudenlaisia mahdollisuuksia edetä konkreettisesti ”, Toikka kertoo.”Maiden näkemykset ovat olleet eriäviä tietyissä avainkysymyksissä, kuten muovisopimuksen soveltamisalan ja keskeisten velvoitteiden suhteen. Kaikki maat eivät esimerkiksi halua sitovia muovintuotantoa ja muovituotteiden valmistamista koskevia toimia vaan ne painottavat mieluummin kiertotalouden kehittämistä ja jätehuoltotoimia.  EU puolestaan tukee muovin elinkaaren alkupäätä koskevia velvoitteita ja  muovintuotannon vähentämistä koskevan tavoitteen asettamista”, Toikka sanoo.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti maaliskuussa 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelemiseksi. Neuvottelukomitean tulisi laatia sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä. Neuvottelukomitean tulisi saada työnsä päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä, ja sopimus on tarkoitus hyväksyä diplomaattisessa konferenssissa keväällä 2025. Nairobin kokous on neuvottelukomitean kolmas kokous.

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat 13.-19. marraskuuta Nairobissa. Neuvotteluissa käsitellään ensi kertaa luonnosta sopimuksen tekstiksi, ja tavoitteena on edetä sopimuksen sisältöä koskeviin keskusteluihin ja sovittaa yhteen eri maiden kantoja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maisemakuvakilpailun anti tarjoilee jälleen näkymän lokakuiseen maisemaan. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä valokuvakilpailussa palkittiin kuva Kuopiosta.Kilpailun parhaana kuvana palkittiin Pertti Puustisen 22.10.2023 ottama valokuva Kuopion Savilahdesta. Maisemapäivää vietettiin 20.10., ja kilpailuun pystyi osallistumaan 16.10.–22.10.2023 välisenä aikana taltioidulla maisemakuvalla.”Voittanut valokuva on kaunis kuvaus syksyn pakkasaamusta. Puiden takaa pilkottava pieni punainen mökki on ilahduttava väripilkku, joka tuo myös ihmisen roolin maisemassa selvästi näkyviin. Tuomaristoa miellyttivät myös kuvan kauniit sävyt, kerroksellisuus ja syvyys, jota taustalla häämöttävä kukkula tuo kuvaan”, kertoo kilpailun koordinaattori, tutkija Annika Uddström Suomen ympäristökeskuksesta.Kilpailun voittaja palkitaan 500 euron lahjakortilla Rajala Pro Shopiin. Kunniamaininnan kuvistaan saivat Emma Buss (Mustasaari, Sulva 21.10.), Tarja Vilmi (Kirkkonummi, Kantvik 21.10.), Marjo Myllylä (Pudasjärvi, Taipaleenharju 22.10.), Anne Savola (Pori, Hallituskatu 16.10.). Kunniamaininnan saaneet palkitaan kirjapalkinnoin.Palkituista kuvista sekä kilpailun muusta kuvasadosta kootaan valokuvanäyttely, joka on esillä ympäristöministeriön aulan ulkoikkunoissa 10.11.2023–7.1.2024 (Aleksanterinkadun ja Fabianinkadun kulmaus, Aleksanterinkatu 7, Helsinki).Maisemapäivään liittyi lisäksi Instagramissa toteutettu #arkimaisema-kampanja, jossa osallistujat juhlistivat arkensa maisemia kuvaamalla niitä ja jakamalla kuvat muiden nähtäville. Päivän kunniaksi järjestettiin myös ohjattuja maisemakävelyjä.Kansainvälisellä maisemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä, identiteettiä, hyvinvointia sekä elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta. Vuosittain vietettävä kansainvälinen maisemapäivä liittyy Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen, jolla edistetään maisemanhoitoa, -suojelua, ja -suunnittelua. Sopimus on voimassa 40:ssä Euroopan neuvostoon kuuluvassa valtiossa, Suomessa vuodesta 2006.Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kansainvälisen maisemapäivän valmisteluissa ja valokuvakilpailun tuomaristossa oli edustus ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Museovirastosta, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta, Suomen Kotiseutuliitosta ja Viherympäristöliitosta. Maisemapäivä oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.LisätietojaAnnika Uddström
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 715
[email protected]Maisemapäivä​​​​​​​

Maisemakuvakilpailun anti tarjoilee jälleen näkymän lokakuiseen maisemaan. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä valokuvakilpailussa palkittiin kuva Kuopiosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.Ilmastopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka asema on määritelty ilmastolaissa. Lain mukaan paneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Tietoa käytetään ilmastopolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa sekä päätöksenteon tukena.”Tarvitsemme vahvaa ja monitieteistä vuoropuhelua tiedeyhteisön ja päätöksentekijöiden välillä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Paneelin valinnassa olemme pyrkineet huolehtimaan, että osaamista on laajasti eri tieteenaloilta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ilmastopaneelin jäsenhaku käynnistettiin viime keväänä. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset saivat ehdottaa paneeliin jäseniä. Ympäristöministeriö sai 41 jäsenehdotusta ja 6 ehdotusta puheenjohtajaksi. Uutena puheenjohtajana aloittaa professori Jyri Seppälä, joka on toiminut ilmastopaneelin jäsenenä ilmastopaneelin perustamisesta lähtien.”On tärkeää, että Suomi täyttää ilmastotavoitteensa ja etenee määrätietoisesti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Näin Suomi pystyy lunastamaan siirtymään liittyvät mahdollisuudet. Ilmastopaneelin tehtävänä on tuoda tähän prosessiin tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi”, Seppälä sanoo.Ilmastopaneeli toimii yhteistyössä muiden tiedepaneelien kanssa. Ilmastopaneelin lisäksi luontopaneeli on lakisääteinen tiedepaneeli. Muita tiedepaneeleita ovat kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden paneeli. Lisäksi tänä syksynä aloitti ilmastolain mukainen saamelainen ilmastoneuvosto, jossa on sekä tutkijoita että perinteisen tiedon haltijoita.Ympäristöministeriö on teettänyt ilmastopaneelista arvioinnin, joka julkaistaan joulukuussa.Ilmastopaneelin kokoonpano 1.1.2024-31.12.2027:Puheenjohtaja
Jyri Seppälä
professori
Suomen ympäristökeskusJäsenet    
Paula Kivimaa
tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskusAntti Arasto
tutkimusjohtaja
VTTHannele Korhonen
tutkimusprofessori, toimialajohtaja
Ilmatieteen laitosLassi Ahlvik
apulaisprofessori
Helsingin yliopistoKati Kulovesi
professori
Itä-Suomen yliopistoRaisa Mäkipää
tutkimusprofessori
LuonnonvarakeskusJaana Halonen
johtava tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitosKati Koponen
erikoistutkija
Teknologian tutkimuskeskusRisto Soukka
professori
Lappeenrannan teknillinen yliopistoHeikki Liimatainen
professori
Tampereen yliopistoJarek Kurnitski
adjuc professori
Aalto-yliopistoSampo Soimakallio
ryhmäjohtaja, johtava tutkija
Suomen ympäristökeskusAnne Toppinen
varadekaani, professori
Helsingin yliopistoHeikki Lehtonen
tutkimusprofessori
LuonnonvarakeskusValtioneuvoston päätökset | vn.fiKuva Jyri Seppälästä median käyttöönLisätietojaHeta-Elena Heiskanen
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 380
[email protected]Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja 2024–2027
Jyri Seppälä
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 629
[email protected]

Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.Enimmäistulorajoja sovellettaisiin niin sanottuihin tavallisiin vuokra-asuntoihin, joihin on myönnetty aravalainaa tai valtion pitkäaikainen korkotuki. Asunnot, jotka on tarkoitettu erityisryhmille, kuten opiskelijoille, ikääntyneille ja vammaisille, jäisivät tulorajasääntelyn ulkopuolelle, vaikka niissä muuten on käytössä sama asukasvalintasäännöstö.Asukkaat valittaisiin jatkossakin asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella, mutta tulorajan avulla valtion tukemat vuokra-asunnot halutaan ohjata hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti entistä vahvemmin pienituloisille ja vähävaraisille.  Esityksessä yhden hengen ruokakunnan tulot voivat olla korkeintaan 3 540 euroa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa. Tulorajat on määritelty siten, että ne ovat samat, kuin lyhyen korkotuen, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotettaisiin ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla. Myös etävanhemmalle esitetään mahdollisuutta lapsikorotukseen.Enimmäistulorajojen piiriin tulisi noin 242 000 ARA-vuokra-asuntoa. Näihin ARA-vuokra-asuntoihin oli keväällä 2023 yhteensä 116 000 hakijaa. Hakemuksista 45 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle, ja hakijoista 22 prosenttia luokiteltiin erittäin kiireellisiksi.Jatkossakin rajoitusten alaisiin asuntoihin voitaisiin ottaa asukkaaksi poikkeussäännöksillä kiireellisessä tarpeessa, kuten tulipalon tai kosteusvaurion takia, asuntoa etsivä. Samoin poikkeus voidaan tehdä, jos asunnon saanti edistää paikkakunnan kannalta kriittisen työvoiman liikkuvuutta tai, jos asunto muutoin jäisi tyhjilleen.  Muutos koskee valtioneuvoston asetusta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Enimmäistulorajat otettaisiin asukasvalinnassa käyttöön 1.1.2025 alkaen.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy lisäksi ARA-vuokra-asuntojen tulorajoihin liittyviä selvityksiä. Hallitus tulee selvittämään mahdollisuutta ylläpitää sosiaalisen asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen. Samoin selvitetään mahdollisuutta solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Lausuntokierros ei koske näitä selvityksiä, jotka käynnistetään myöhemmin hallituskauden aikana.Muutos on lausuntokierroksella 8.11.-8.12.LisätiedotMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0332
[email protected]

Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö selvitti tuulivoimaloiden purkamisen lainsäädäntöä arvioidakseen, onko kansallista lainsäädäntöä tarve muuttaa.Selvityksessä tarkastellaan maalla sijaitsevien ja käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden purkamista ja jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä Suomessa ja valituissa vertailumaissa Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Vertailumaat valittiin sen perusteella, että niiden voimaloiden purkamisen käytännöt ja lainsäädäntö ovat erilaisia kuin Suomessa.Suomessa ei ole erityislainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisesta. Myöskään rakentamisen, ympäristönsuojelun tai jätehuollon lainsäädäntö ei huomioi tuulivoimatoiminnan päättymisen tai voimaloiden ja niiden perustusten purkamisen erityistarpeita. Sääntelyn yleispiirteisyydestä johtuen tuulivoimayhtiöiden ja tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien väliset maanvuokrasopimukset ovat keskeinen keino tuulivoimaloiden purkamiseen liittyvien kysymysten hallinnassa. Sääntelyn kehittämistarpeen taustalla on myös huoli siitä, kenelle vastuu voimaloiden purkamisesta ja sen rahoituksesta kuuluu tilanteissa, joissa tuulivoimayhtiö on maksukyvytön.Selvitys tunnistaa vaihtoehtoisia keinoja voimaloiden purkamisen tarkemmalle sääntelylle Suomessa. Esiin nousee mahdollisuus lisätä rakentamista koskevaan lainsäädäntöön säännöksiä tuulivoimalan purkamisvelvoitteista ja ehtoja rakennusluvan myöntämiseen. Selvitys esittää myös mallin, jossa kunnan kanssa tehtävissä kaavoitussopimuksissa tuulivoimatoimija velvoitetaan purkamaan tuulivoimala sen käytön päätyttyä ja asettamaan purkamistoimenpiteiden suorittamista turvaava vakuus kunnan hyväksi. Esimerkiksi Ranskassa on erityislainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisvastuusta ja vakuuden asettamisesta. Malli mahdollistaisi alan erityispiirteiden huomioimisen ja säännösten yhteensovittamisen tuulivoimarakentamisen nykyiseen suunnittelu- ja luvitusjärjestelmään. Selvityksen toteutti Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy kesällä 2023. Havaintoja hyödynnetään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman toimeenpanossa. Selvitys tuulivoimaloiden purkamista koskevasta lainsäädännöstäLisätiedotMari-Linda Harju-Oksanen
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
puh. 0295 250 554
[email protected]Klaus Metsä-Simola
Asianajaja
Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy
puh. +358 45 262 8916
[email protected]Minna Juhola
Asianajaja
Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy
puh. +358 40 557 1210
[email protected]

Ympäristöministeriö selvitti tuulivoimaloiden purkamisen lainsäädäntöä arvioidakseen, onko kansallista lainsäädäntöä tarve muuttaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.Uusi alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset. Tavoitteena on muun muassa vähentää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta sekä sisällyttää lakiin maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle ja mahdollisuus kumppanuuskaavoitukseen.”Alueidenkäyttölakia uudistamalla sujuvoitamme kaavoitusta. Tämä tukee kaupunkien ja kuntien kasvua, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Alueidenkäyttölain työryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä. Työryhmän toimikausi on 10.11.2023–30.9.2024. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025. Työryhmä huolehtii vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.Työryhmä valtioneuvoston HankeikkunassaEnsimmäinen sidosryhmätilaisuus alueidenkäyttölaista 4.12.Ympäristöministeriö järjestää kaikille avoimen sidosryhmätilaisuuden alueidenkäyttölain uudistamisesta 4. joulukuuta 2023 kello 9–11 Teamsin välityksellä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 30.11. mennessä.​​​​​​​Ilmoittautuminen alueidenkäyttölain sidosryhmätilaisuuteen 4.12.2023Yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia valmisteleva työryhmä asetetaan loppuvuoden aikanaYmpäristöministeriö asettaa myöhemmin tänä vuonna toisen työryhmän valmistelemaan uutta yhdyskuntakehittämislakia ja uutta yhdyskuntarakentamislakia. Tämä kokonaisuus sisältää maankäyttö- ja rakennuslain säännökset, jotka koskevat kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa, katuja ja muita yleisiä alueita, kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista, maan luovuttamista ja lunastamista, hulevesiä, yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvaa korvausta sekä kehittämisalueita.Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lain katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta säännökset. Työryhmän asettamisesta tiedotetaan erikseen.Käynnistyvät lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa alueidenkäytön säännösten uudistus jäi kesken. Eduskuntaan etenivät viime hallituskaudella rakentamisen osuus ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säädökset.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki. Alueidenkäytön lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikana tehdyt selvitykset ja muu pohjatyö.LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]Anna-Leena Seppälä
Yksikönjohtaja, rakennusneuvos
puh. 0295 250 242
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Maalahdelle. Maalahdessa on näkyvää intoa puurakentamisen edistämiseen, mikä tulee esiin strategisella ja käytännön tasolla. Vaikka Maalahti on pieni kunta, puurakentamista edistetään yhteisvoimin kunnassa.Ympäristöministeriö ja Motiva Oy tiedottavat”Puun käyttö rakentamisessa on vaikuttava keino vähentää rakentamisen päästöjä. Maalahden kunta toimii esimerkkinä siitä, miten puurakentamista voidaan edistää määrätietoisesti. Vähähiiliseen rakentamiseen panostaminen ei ole kiinni kunnan koosta”, ministeri Mykkänen toteaa.Maalahdessa on näkyvää tahtoa puurakentamisen edistämiseen. Tämä näkyy kunnan strategiassa, jossa puurakentamisen tulevaisuuden tavoitteet on määritelty selkeästi. Maalahden kestävän kehityksen strategian pääsanoma on ”Se kestää 100 vuotta”.Kunnassa on selkeä ohjeistus ja toimintamalli puurakentamiseen. Kunta korostaa rakentamisessaan rakennuksen koko elinkaarta. Jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan muunneltavuus ja osien mahdollinen kierrättäminen purkuvaiheessa.Vaikka Maalahti on pieni kunta, puurakentaminen on koko kunnan yhteinen asia.  Kunta toimii esimerkkinä, että asioita voidaan edistää paljon, kunhan tahtoa riittää.Kunnilla iso rooli puurakentamisen edistäjinäJulkinen sektori on merkittävä rakennuttaja ja puurakentamisen veturi. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus myönnettiin vuonna 2021 ensimmäistä kertaa ja sen sai Tampereen kaupunki. Vuonna 2022 palkinnon sai Tuusulan kunta.Kunniamaininnan tuomaristoon kuuluivat Petri Heino ja Sini Koskinen ympäristöministeriöstä, Anu Turunen Puuinfosta, Mikko Simpanen Kuntaliitosta, Elizaveta Parkkonen SAFA ry:stä sekä Markku Norvasuo Tampereen yliopistosta.

Ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Maalahdelle. Maalahdessa on näkyvää intoa puurakentamisen edistämiseen, mikä tulee esiin strategisella ja käytännön tasolla. Vaikka Maalahti on pieni kunta, puurakentamista edistetään yhteisvoimin kunnassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Seurantaryhmä keskustelee rakentamislain nojalla valmistelussa olevista asetusluonnoksista ja kommentoi niitä. Ryhmä antaa ehdotuksia siitä, miten rakentamisen sääntelyä ja hallinnollista taakkaa voidaan keventää ja byrokratiaa vähentää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.”Hallituksen tavoite on sujuvoittaa sääntelyä ja purkaa normeja. Toivon seurantaryhmältä konkreettia ehdotuksia siitä, kuinka voimme toteuttaa tätä tavoitetta parhaiten rakentamisen sääntelyssä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ryhmän tehtävänä on myös lisätä kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyötä sekä varmistaa tiedonvaihto ja vuorovaikutus asetuksia valmistelevien virkahenkilöiden kanssa.Seurantaryhmän toimikausi kestää 1.11.2025 asti. Ryhmän puheenjohtaja toimii ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Ryhmässä ovat edustettuina keskeiset kiinteistö- ja rakentamisalan sidosryhmät.Eduskunnan viime keväänä hyväksymä rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Ympäristöministeriö valmistelee lain nojalla annettavia asetuksia, kuten ympäristöministeriön asetuksia rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta, rakennuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä, rakentamislain tietomallien toimittamisesta ja asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä valtioneuvoston asetusta rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista.Seurantaryhmän asettamiskirje HankeikkunassaLisätiedot:Teppo Lehtinen
ylijohtaja
puh. 0295 250 157
[email protected]

Seurantaryhmä keskustelee rakentamislain nojalla valmistelussa olevista asetusluonnoksista ja kommentoi niitä. Ryhmä antaa ehdotuksia siitä, miten rakentamisen sääntelyä ja hallinnollista taakkaa voidaan keventää ja byrokratiaa vähentää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on sopinut 965 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille tulevalla kolmivuotiskaudella. Suomen maksuosuus on noin 1,24 miljoonaa dollaria vuodessa.Rahoituksen tarkoituksena on tukea kehittyviä talouksia vähentämään voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen HFC-yhdisteiden, eli fluorihiilivetyjen, tuotantoa ja kulutusta.  Kehitysmaat saavat taloudellista tukea Montrealin pöytäkirjassa sovittujen velvoitteiden toimeenpanoon Monenvälisen otsonirahaston (Multilateral Fund, MLF) kautta. Tulevalla kolmivuotiskaudella käynnistyvät HFC-yhdisteiden tuotantoa ja kulutusta vähentävät toimet kehittyvissä maissa, ja siksi rahoituksen nostaminen edellisiltä kausilta on välttämätöntä.”Teollisuusmaiden sitoutuminen MLF:n rahoitukseen ja kaikkien maailman maiden sitoutuminen tiukkoihin rajoitustoimiin, joilla estetään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä, osoittaa lujaa yhteistä tahtoa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, sanoo Suomea kokouksessa edustanut neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstäOsapuolet sopivat myös toimista, jotka tähtäävät pöytäkirjan säätelemien otsonikerrosta heikentävien aineiden ja HFC-yhdisteiden elinkaaren aikaisen hallinnan parantamiseen. Koko elinkaaren huomioiminen on tärkeää, jotta yhdessä kohdassa vältetyt päästöt eivät siirtyisi elinkaaren seuraavaan vaiheeseen.Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestettiin 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa.LisätietojaEeva Nurmi
Neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. 0295 250 209
[email protected] Tapio Reinikainen
Johtava asiantuntija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 252 082
[email protected]Annika Johansson
Tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 252 006
[email protected]

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on sopinut 965 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille tulevalla kolmivuotiskaudella. Suomen maksuosuus on noin 1,24 miljoonaa dollaria vuodessa.

Lähde: ym.fi