NordenBladet — Hallitus linjasi neuvottelussaan 24. helmikuuta koronapandemian torjunnan tiukemmista toimista ja tason kaksi käyttöönotosta.Yhteensä seitsemän sairaanhoitopiirin alueella ohjataan otettavaksi heti käyttöön tason kaksi eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset. Lisäksi yhdeksälle kiihtymisvaiheen alueelle suositellaan käyttöön samoja toimia. Valtioneuvosto antaa asiasta periaatepäätöksen tänään yleisistunnossaan.Hallituksella on valmius todeta koko maahan poikkeusolot. Soveltaen perustuslain 23§:ää laissa säädettävissä poikkeusoloissa ravitsemisliikkeet ehdotetaan suljettavaksi kolmen viikon ajaksi 8.–28. maaliskuuta. Ehdotettu sulkeminen ei koske epidemian perustason alueita.Tavoitteena näillä kaikilla toimilla on pyrkiä estämään koronaepidemian nopeaa kiihtymistä ja tartuttavampien virusmuunnosten yleistymistä. Tiukimmat rajoitukset voimaan seitsemässä sairaanhoitopiirissäKaikki leviämisvaiheen alueet ja eri viranomaiset ohjataan ottamaan käyttöön täysimääräisesti kaikki koronaepidemian leviämisvaiheen toimet, sisältäen tartuntatautilain uudet valtuudet:Laaja etätyö- ja kasvomaskisuositusRiskiryhmien suojaaminenKorkeakoulujen etäopetusJulkisten tilojen käytön rajoittaminen sekä sulkeminen (suositukset ja päätökset)Aikuisten ryhmäharrastustoiminnan keskeyttäminen (suositukset ja päätökset)Mahdolliset henkilöliikenteen matkustajamäärien rajoituksetNäiden jo aiempien käytössä olleiden toimien lisäksi tiukemmat, hallituksen toimintasuunnitelman tason kaksi mukaiset lisätoimet ohjataan otettavaksi käyttöön seuraavilla alueilla:Helsinki ja Uusimaa Varsinais-SuomiSatakuntaKanta-HämeVaasaAhvenanmaaLappiLisätoimet ovat seuraavat:Yli 6 hengen kokoontumisrajoitusYli 6 hengen yksityistilaisuuksien välttäminenKunnat ja kuntayhtymät tehostavat toimenpiteitään karanteenin ja eristyksen toteutumisen seurannassaSamat toimet ja lisätoimet suositellaan käyttöön otettavaksi myös seuraaville kiihtymisvaiheessa oleville yhdeksälle alueelle:Itä-SavoEtelä-KarjalaPirkanmaaKeski-SuomiPäijät-HämeLänsi-PohjaPohjois-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaKymenlaaksoPoikkeusolot ja ravintoloiden sulku 8.–28. maaliskuutaHallituksella on valmius todeta koko maahan poikkeusolot. Pääministeri on keskustellut poikkeusolojen toteamisesta tasavallan presidentin kanssa. Eduskuntaryhmät kokoontuvat keskustelemaan tilanteesta myöhemmin torstaina. Valtioneuvostolla on valmius päättää poikkeusoloihin siirtymisestä ensi viikolla.Ravitsemisliikkeet ehdotetaan poikkeusoloissa suljettavaksi 8.–28. maaliskuuta, lukuun ottamatta perustason alueita. Ruuan ulosmyynti asiakkaille on kuitenkin sallittua.Lisäksi 8. maaliskuuta alkaen ja osana tason kaksi lisätoimenpiteitä, leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla peruskoulun yläluokat ohjataan siirtymään tilapäiseen etäopetukseen. Yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminta voidaan keskeyttää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusia koronavirustartuntoja todettiin viikolla 7 eli ajalla 15.-21.2.2021 yhteensä yli 3 400, joka on selvästi enemmän kuin edellisellä viikolla. Tapausten ilmaantuvuus oli koko maassa 62 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohti, kun edeltävällä viikolla ilmaantuvuus oli 46 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohti.Tartuntoja on eniten työikäisillä, varsinkin nuorilla aikuisilla. Kaikista tapauksista noin 80 prosenttia todettiin alle 50-vuotiailla ja noin 45 prosenttia alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus todetuista tapauksista oli noin 9 prosenttia, ja yli 70-vuotiaiden osuus oli noin 3 prosenttia. Karanteeniin viikolla 7 asetettiin yli 11 000 henkilöä. Tämä on 2 700 henkilöä enemmän kuin edellisellä viikolla.Nämä tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viikoittaisesta seurantaraportista.Koronaviruksen seuranta (THL)Tilanne edelleen huonoin HUS-alueella – monilla alueilla laajoja tartuntaryppäitäErityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella koronavirusepidemiatilanne on heikentynyt viime viikkoina. Tautitapausten ilmaantuvuus on kasvanut myös yhdeksällä muulla alueella kahden viimeisen viikon aikana. Ilmaantuvuus sen sijaan laski tai pysyi samana 11 sairaanhoitopiirin alueella.Uusia tapauksia on todettu sekä tunnetuissa tartuntaketjuissa että niiden ulkopuolella.Usean sairaanhoitopiirin alueella on raportoitu joukkoaltistumisia, joista on käynnistynyt tartuntaketjuja. Koronavirustapausten ilmaantuvuus on noussut esimerkiksi Satakunnan Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä sekä Ahvenenmaalla moninkertaiseksi viikolla 7 verrattuna edelliseen viikkoon.Osa uusista tartuntaketjuista olisi mahdollisesti voitu estää suositusten ja rajoitusten huolellisella noudattamisella. Myöhäinen testiin hakeutuminen on joissain tapauksissa johtanut laajojen tartuntaketjujen syntymiseen.Hiihtolomaviikkojen aikana matkailu voi lisätä taudin leviämisen todennäköisyyttä myös alueille, joissa tautitilanne on rauhallisempi.Valtakunnallisesti sairaalahoidon kuormitus on viimeisen viikon aikana ollut kasvussa.  Myös tehohoidon tarve on kasvanut viimeisen parin viikon aikana, mutta tehohoidon kapasiteetti ei valtakunnallisesti ole ollut uhattuna. Valtakunnallisesti sairaalahoidossa on 24.2.2021 tietojen mukaan 193 henkilöä. Potilaista 86 on erikoissairaanhoidon osastoilla, 72 perusterveydenhuollon osastoilla ja 35 teho-osastoilla. Viikko sitten sairaalahoidossa oli kaikkiaan 132 koronapotilasta. Koronavirukseen liittyvien kuolemien määrä on hitaassa laskussa. Viikolla 7 niitä raportoitiin 14, viikoilla 5-6 vastaavasti 21 ja 17. Muuntovirukset vaativat tehokkaita torjuntatoimiaTähän mennessä Suomessa on ilmoitettu 690 muuntuneen koronaviruksen aiheuttamaa tapausta. Näistä 660 on Britannian virusmuunnoksia.Epidemiatilanne vaatii erittäin tehokasta viruksen leviämisen hillintää tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. Nopeat ja laaja-alaiset rajoitustoimet ovat tehokkaita myös muuntovirusta vastaan. Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus tarttuu varsinkin pitkäkestoisessa lähikontaktissa tehokkaasti. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Myös terveenä on tärkeää vähentää lähikontakteja, ja lievienkin koronavirustautiin sopivien oireiden ilmetessä on hakeuduttava heti testiin. Koronavirus – tarttuminen ja suojautuminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan edistämään kaksikielisiä hankintoja ja selvittämään mahdollisia ongelmakohtia lainsäädännössä. Julkisten hankintojen neuvontayksikön tuoreen selvityksen mukaan hankintayksiköiden suurimmat ongelmat liittyvät kieleen, jolla ilmoitukset julkaistaan julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa.Julkisten hankintojen neuvontayksikkö laati selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle alkuvuonna 2021. Selvitys pohjautuu loppuvuodesta 2020 toteutettuun kyselyyn hankintayksiköille ja tarjoajille eli tarjouskilpailuihin osallistuville yrityksille. Selvityksen tavoitteena oli arvioida sekä hankintayksiköiden että tarjoajien näkemyksiä hankintalainsäädännössä olevista kohdista, jotka estävät kaksikielisten julkisten hankintojen toteuttamisen tai hankaloittavista niitä.Hankintayksiköiden kokemat ongelmat liittyvät ilmoitusten kieleenHankintayksiköiden suurimmat ongelmat liittyvät selvityksen perusteella julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa julkaistavien ilmoitusten kieleen. Keskimäärin joka kuudennella hankintayksiköllä on tarve julkaista samasta hankintailmoituksesta kaksi eri kieliversiota.  Nämä tahot olivat lähes poikkeuksetta kaksikielisiä kuntia tai valtion viranomaisia. Joka kolmannella kansallisia hankintoja tehneistä hankintayksiköistä esiintyy usein tarve julkaista kansallisia hankintailmoituksia englannin kielellä.Tarjoajat eivät näe merkittäviä ongelmia nykytilanteessaTarjoajaehdokkaat jäävät kyselyn vastausten perusteella erittäin harvoin pois kilpailutuksesta vain sen vuoksi, että hankinta-asiakirjat ovat yksikielisiä. Selvityksen mukaan tarjoajat eivät ole myöskään kokeneet, että hankintalain säännökset estäisivät niitä nauttimasta kielilain mukaisista oikeuksistaan.Selvitystä hyödynnetään hankintalainsäädännön kehittämisessäJulkisten hankintojen neuvontayksikkö antaa selvityksessä suosituksia hankintalainsäädännön ja Hilma-ilmoituskanavan kehittämiseksi. Suositusten mukaan ilmoituspohjien kielivaihtoehtoja tulisi lisätä ja ottaa käyttöön ilmoitusten kieliversioita.Työ- ja elinkeinoministeriö hyödyntää selvityksen tuloksia hankintalainsäädännön kehittämistyössä. Hilma-ilmoituskanavan kehittämisestä vastaa valtionvarainministeriö.Julkisten hankintojen neuvontayksikköJulkisten hankintojen neuvontayksikkö on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton ylläpitämä yksikkö.Neuvontayksikkö neuvoo maksutta ja valtakunnallisesti julkisia hankkijoita, kuten valtion toimijat, kunnat, seurakunnat sekä muut hankintalain tarkoittamat yksiköt.Neuvontayksikkö on toiminut vuodesta 2004.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden kierrätystä ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotannon edistämiseen liittyen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus avaa hankehaun kolmelle erilliselle hankkeelle, jotka ovat Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke, Turkislannan ravinteiden kierrätys -hanke sekä Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke. Haku on auki 24.2.- 31.3.2021.Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön: Hankkeen tehtävänä on viestiä aktiivisesti maatalouden ravinteiden ja biokaasuenergian tuotannosta ja käytöstä. Hankkeessa opastetaan yrityksiä käytettävissä olevista rahoitusmekanismeista, teknologisista ratkaisuista sekä autetaan hankesuunnitelmien kehittämisessä. Lisäksi tehtävänä on verkostoida alan toimijoita ja tuottaa materiaalia uuden ajatus- ja toimintatavan edistämiseksi.Turkislannan ravinteiden kierrätys:  Tavoitteena on edistää turkiseläinten lannan ravinteiden tehokasta hyötykäyttöä etsimällä ratkaisuja turkistuotannon lannan isoihin ravinnekeskittymiin liittyviin ongelmiin. Hankkeessa edellytetään, että ratkaisuja ravinteiden hallinta- ja kierrätyshaasteisiin etsitään tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.Tulevaisuuden maanviljelijät: Tavoitteena on edistää luonnonvara-alan oppilaitosten yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi ja oppimateriaalin tuottamiseksi, lisätä tietoja ja taitoa ravinteiden kierrätyksestä, kestävistä energiaratkaisuista, kiertotaloudesta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta.Hankkeiden hakuilmoitus löytyy Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 2020-2022:n verkkosivuilta: https://www.ely-keskus.fi/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma-2020. Ilmoituksessa on kuvattu tarkemmin hankkeiden tehtävät, hakemusten valintakriteerit sekä muut hakemiseen liittyvät asiat. Haku tehdään tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hakemuslomakkeella (ely30B1_fi 05/2020). Hakemuslomake (TKI Hakulomake) on saatavilla osoitteessa https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteidenkierratyksen-kokeiluohjelma-2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöMaimo Henriksson, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 247
– Valtioneuvoston asetus kokonaisvaltaisesta ja tehostetusta kumppanuudesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdystä sopimuksesta.Kirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Helsingin hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen
– 1) Helsingin käräjäoikeuden kuuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Keski-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Helsingin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Vaasan hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kolmen hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenNina Oksanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 404
– Oikeusministeriön määräaikaisen lainsäädäntöneuvoksen virkasuhteen täyttäminenSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission asetusehdotuksista Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) ((EU) 2016/794) annetun asetuksen muuttamiseksi ja Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä annetun asetuksen (EU) 2018/1862 muuttamiseksiPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431
– Kenraalin virkaan nimittämisiä ja tehtävään määräämisiä Puolustusvoimissa
– Puolustusvoimien ylilääkärin virkaan nimittäminenPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenValtiovarainministeriöPaula Kirppu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 552
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksiTero Meltti, finanssineuvos p. 0295 530 770
– 1) Valtioneuvoston asetus Senaatti-kiinteistöistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 3) Valtioneuvoston asetus asiakirjojen turvallisuusluokittelusta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta 4) Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Hakemukset ja ilmoituksen Tage Viking Lindroosin jäämistöstä
– Hakemukset Heikki Kalevi Juhamäen jäämistöstä
– Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 lisätalousarvioksiMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöMarjaana Larpa, hallitussihteeri p. 0295 330 350
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöOrian Bondestam, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 494
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiLiikenne- ja viestintäministeriöSabina Lindström, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 576
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 annetun lain muuttamisesta (HE 257/2020 vp; EV 1/2021 vp)Jenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– Valtioneuvoston asetus ajoneuvoistaAmanda Mäkelä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 057
– Valtioneuvoston asetus liikenne- ja viestintäministeristöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaMonika Mutanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 125
– Valtioneuvoston päätös eräiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mahdollistamien liikenteen todistusten ja lupien uusimisen tai niiden voimassaoloajan pidentämisen sekä määräaikaisten tarkastusten myöhentämisen soveltamatta jättämisestäEeva Asikainen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 174
– Hallituksen esitys eduskunnalle Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksiTyö- ja elinkeinoministeriöTapani Kojonsaari, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 070
– Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman muuttaminen REACT-EU -lisärahoituksen käyttöönottamiseksiInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 240/2020 vp; EV 2/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla ajalle 24.2.2021–31.12.2023. Tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointi julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. ”Näen uudistuksessa isoja mahdollisuuksia. Voimme parantaa julkisia palveluja viemällä niitä ihmis-ten luokse. Samalla saamme säästöjä ja vähennämme päästöjä, kun toimitilojen käyttö ja matkustaminen vähenevät. Korona on antanut tähän näkymää, kun valtiolla matkakustannukset laskivat 105 miljoonaa euroa viime vuonna”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.  Digitalisaatio ja sen seurauksena panostaminen sähköisiin palvelukanaviin on vähentänyt merkittävästi käyntiasiointia valtion palveluntuottajien asiakaspalvelupisteillä, esimerkiksi TE-toimistojen ja Kelan palveluissa. Lisäksi kaupungistuminen, lisääntynyt monipaikkainen työnteko sekä julkisen talouden tilanne vaikuttavat tarpeeseen uudistaa käyntiasioinnin palveluverkkoa, sekä tarkastella tarvittavien työskentelytilojen määrää. Tulevaisuuden käyntiasioinnissa painottuu monikanavainen palvelu, digituki ja etäpalvelu. Rakentamalla yhteisiä asiakaspalvelupisteitä kuntien kanssa ja tarkastelemalla palveluverkkoa kokonaisuute-na voidaan turvata käyntiasioinnin kattava saavutettavuus ja kehittää nykyistä palvelutasoa, mutta samalla saavuttaa kustannussäästöjä. Yhteisen valtakunnallisen palveluverkon suunnittelu ja toteuttaminen johtavat asiakkaan kannalta nykyistä laajempaan palvelutarjontaan ja mahdollistaa paremmin kielellisten oikeuksien turvaamisen ja erityisryhmien tarpeisiin vastaamisen. Etäpalvelun avulla mahdollistetaan kattava palvelutarjonta koko maahan. Monipaikkaisen työskentelyn lisääntyminen vaikuttaa toimistoihin ja toimistotilan määrään. Valtion virastojen yhteiset tilat sekä tilojen yhteiskäyttö esim. kuntien kanssa luovat uusia mahdollisuuksia tilojen käyttöön.Uudistus toimeenpanee julkisen hallinnon strategiaa, alueellisen läsnäolon strategiaa sekä keväällä valmistuvaa valtion toimitilastrategiaa. Uudistuksella edistetään myös monipaikkaista työtä.
Uudistus on osa ministeriön Yhteistyötä palveluissa ja toimitiloissa- hankekokonaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisämarkkinoista ja teollisuudesta vastaavat ministerit keskustelevat 25.2.2021 videokokouksessaan kansallisista elpymissuunnitelmista, kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta ja maakohtaisesta veroraportoinnista. Lisäksi Suomi esittelee EU-maiden digiministeriryhmittymän julkilausuman.Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä edustavat Suomea kilpailukykyneuvoston epävirallisessa kokouksessa, jossa ei tehdä päätöksiä.Tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavien kilpailukykyministereiden videokokous järjestetään 26.2.2021. Esillä ovat tutkimus- ja innovaatioaiheet EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmien näkökulmasta. Suomea edustaa ministeri Lintilän sijaisena valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari.Veroraportointi lisäisi yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja kitkisi veronkiertoaMinisterit keskustelevat tilinpäätösdirektiiviä täydentävästä ehdotuksesta, jolla suurille kansainvälisesti toimiville konserneille ja yrityksille säädettäisiin velvoite julkaista tuloverotietoja. Suomi tukee maakohtaisena veroraportointina (country-by-country reporting, CBCR) tunnettua esitystä. Maakohtainen veroraportointi lisäisi suuryritysten toiminnan läpinäkyvyyttä, mutta ei synnyttäisi muutoksia verotukseen.
 
– Veronkierto on merkittävä globaali ongelma, joka vääristää kilpailua ja rapauttaa hyvinvointivaltiota. Tarvitsemme lisää avoimuutta, jotta veronkiertoa voidaan tehokkaasti kitkeä. Komissio valmisteli ehdotuksensa maakohtaiseksi veroraportoinniksi, kun Panaman paperit tulivat julkisuuteen vuonna 2016. Nyt on korkea aika edetä neuvotteluissa EU-tasolla, työministeri Haatainen linjaa.Euroopan digitaalinen vuosikymmen D9+-maiden julkilausumassaElinkeinoministeri Lintilä esittelee kokouksessa EU-maiden digiryhmittymän eli niin sanottujen D9+-maiden julkilausuman. Se painottaa Euroopan digitaalista vuosikymmentä ja sen 2030-tavoitteita. Suomi toimi puheenjohtajana D9+-maiden kokouksessa tammikuussa.– Tekoäly, kvanttitietokoneet sekä 5G- ja 6G-teknologiat mahdollistavat yhdessä datatalouden kanssa digitaalisen vuosikymmenen.  EU:n on tavoiteltava globaalia teknologista johtajuutta ja kilpailukykyä, säilytettävä samalla avoimet sisämarkkinat ja vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä, sanoo ministeri Lintilä.Kansalliset elpymissuunnitelmat vihreän ja digitaalisen kilpailukyvyn edistäjinäMinisterit keskustelevat siitä, mikä merkitys eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvillä kansallisilla elpymissuunnitelmilla on teollisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n sisämarkkinoita, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä EU:n strategista autonomiaa.Kansallisilla elpymissuunnitelmilla voidaan vahvistaa talouden ja kilpailukyvyn ripeää elpymistä. Suomi korostaa keskustelussa toimivien sisämarkkinoiden merkitystä pandemian aikana. Digitaalisuus on EU:n teollisuuden tärkein kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistäjä.Lisäksi kokouksessa käsitellään komission uutta kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaa vuosille 2020–2025. Ministerit tarkastelevat muun muassa sitä, miten valtion taloutta ja yrityksiä tukevilla toimilla voidaan vahvistaa kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting.Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa. Selvityshenkilöt hakevat myös keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön.– Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Selvityshenkilöt tarkastelevat sovittelujärjestelmän toimivuuttaSelvitystyö kohdistuu lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa. Selvityshenkilöt voivat esittää toimia, joilla olemassa olevaa järjestelmää kehitettäisiin. Tarkastelussa tulee selvittää myös, millainen rooli sovittelujärjestelmää tukevilla muilla instituutioilla on työriitojen sovittelussa tai niiden ennaltaehkäisyssä.Selvityshenkilöiden toimeksianto ei sisällä kysymyksiä, jotka liittyvät neuvottelujärjestelmään.Selvitystyö valmistuu elokuun loppuun mennessäSelvitys tulee luovuttaa kirjallisena työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021.Selvitykseen perustuvat kehittämisehdotukset, jotka liittyvät työmarkkinajärjestöjen toimintaan, valmistellaan kaksikantaisesti työmarkkinajärjestöjen välillä. Mahdolliset lainsäädännön kehittämiseen liittyvät esitykset valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheina 23. helmikuuta olivat Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallisen videokokouksen valmistelu sekä EU:n demokratiatoimintasuunnitelma. Eurooppaministerit saivat myös tilannekatsaukset EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista sekä Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmistelusta. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.25.–26. helmikuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallisen videokokouksen aiheina ovat EU:n toimet koronapandemiassa, terveysuhkiin varautuminen, turvallisuus ja puolustus sekä unionin suhde eteläiseen naapurustoonsa. Suomi katsoo, että covid-19:n voittamiseksi tarvitaan yhteisen ja tehokkaan EU-strategian edistämistä. EU:n kykyä vastata ja varautua rajat ylittäviin terveysuhkiin on vahvistettava.Suomi myös tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja kehittämistä. EU:n on pystyttävä kantamaan vastuuta omasta ja lähialueidensa turvallisuudesta.”Rokotusten vauhdittaminen ja uusien virusmuunnosten leviämisen estäminen ovat avainasemassa EU:n koronatoimissa. Meidän on käynnistettävä myös keskustelut siitä, miten voimme tulevaisuudessa sovittaa paremmin yhteen terveysturvan ja vapaan liikkuvuuden samankaltaisissa tilanteissa kuin nyt. On luotava yhteiset toimintatavat, joista on sovittu etukäteen”, sanoo ministeri Tuppurainen.Eurooppaministerit kävivät laajan keskustelun EU:n demokratiatoimintasuunnitelmasta (European Democracy Action Plan). Suomi pitää EU:n demokratiatoimintasuunnitelmaa hyvin tervetulleena ja erittäin ajankohtaisena. Suomi on osallistunut aktiivisesti toimintasuunnitelman valmistelua koskeviin keskusteluihin komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa, ja yhtyy siinä esitettyyn laajaan näkökulmaan demokratian vahvistamisesta, jolle toimintasuunnitelma antaa hyvät puitteet. On erittäin tärkeää suojella vaalien luotettavuutta ja edistää demokraattista osallistumista, vahvistaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä torjua disinformaatiota, ulkoista puuttumista ja vaikutusoperaatioita.”Tarvitsemme yhteisiä EU-toimia disinformaation ja vihapuheen torjumiseksi sekä salaliittoteorioihin puuttumiseksi. Olemme nostaneet aiheen esiin myös valtioneuvoston EU-selonteossa. On huolestuttavaa, että ihmiset empivät jopa ehdokkuutta vaaleissa vihapuheen vuoksi”, painottaa ministeri Tuppurainen.  Eurooppaministerit saivat myös tilannekatsauksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista. Komissio on ehdottanut 1.1.2021 voimaan tulleen EU:n ja Britannian välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen väliaikaisen soveltamisen pidentämistä 30.4.2021 saakka, koska sopimuksen viralliset käännökset kaikille EU-kielille saadaan valmiiksi vasta huhtikuun puolella. Jäsenvaltiot ovat suhtautuneet pyyntöön myönteisesti. Komissio kertoi myös Britannian kanssa käymistään keskusteluista liittyen erosopimuksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon.           Lisäksi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali kertoi Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta. EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt rahoituspäätökset Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ensimmäiseen hakuun saapuneista hakemuksista. Rahoitusta myönnettiin kymmenelle tutkimus- ja innovaatiohankkeelle yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Rahoitus on osa hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja merkittävä julkinen panostus maa- ja metsätalouden ja muun maankäytönilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitettavat hankkeet tuottavat tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla vähennetään maankäytön hiilipäästöjä ja ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja hiilen varastoja. Hankkeilla vahvistetaan myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kokonaiskestävyyttä. Hankkeissa tutkitaan muun muassa peltomaan hiilensidontaa, maatalousmaasta riippumattomia ruuantuotantoratkaisuja, hyviä käytäntöjä ja ohjauskeinoja maatalousmaan sekä metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan vahvistamiseksi, erilaisia tuuppauskeinoja ilmastokestävään maankäyttöön pääsemiseksi sekä karjantuotannon systeemistä kestävyyttä. – Nyt käynnistyvissä korkeatasoisissa tutkimushankkeissa on tiivis yhteys käytäntöön. Ne tuottavat viljelijöille, metsänomistajille, yrityksille ja muille toimijoille tietoa ratkaisuista, joilla voidaan vähentää päästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Lähtökohtana on kokonaiskestävyys, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Rahoitettavat hankkeet ovat usean organisaation muodostamia tieteidenvälisiä konsortioita. Hankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä ja pilotointia eri tutkimusorganisaatioiden, käytännön toimijoiden ja yritysten kesken. Uudet innovatiiviset ratkaisut saadaan näin siirtymään mahdollisimman nopeasti myös konkreettisisiksi toimenpiteiksi. Loppuvuodesta 2020 avoinna olleeseen rahoitushakuun tuli 50 hakemusta, joissa haettiin yhteensä 51 miljoona euron verran rahoitusta. Hakemukset arvioitiin tammikuussa laajassa, 10 hengen asiantuntijapaneelissa. Keskeisinä valintakriteereinä olivat hankkeiden tieteellinen laatu ja kyky tuottaa vaikuttavia ratkaisuja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaikissa rahoitettavissa hankkeissa työskentelee alun perin asetetun tavoitteen mukaisesti myös tutkijanuran alkuvaiheessa olevia tutkijoita. Hiilestä kiinni – tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa avataan loppuvuodesta täydentävä haku, silloin jaossa on rahoitusta noin 5 miljoonaa euroa. Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tärkeässä roolissa tässä on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jalkautus käytännön työhön. Kokonaisuuteen kuuluu laaja, tieteidenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, erillinen tieto-ohjelma sekä kehittämishankekokonaisuus, jossa uutta tietoa tuotetaan muun muassa erilaisten kokeilujen avulla. Toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus maa- ja metsätalousministeriön verkkosivustolla

Lähde: Valtioneuvosto.fi