NordenBladet — Ulkoministeriö on lähettänyt viranomaisyhteistyössä laaditun lakiehdotuksen ulkomaalaislain muuttamiseksi lausuntokierrokselle. Siinä esitetään, että myös Suomessa otettaisiin käyttöön kansallinen D-viisumi. Esityksessä säädetään viisumin hakemisesta ja myöntämisen edellytyksistä.Kansallinen D-viisumi perustuu Schengenin yleissopimukseen ja sen myöntämisen edellytyksistä voidaan säätää myös kansallisesti. Kansallisella D-viisumilla voi oleskella viisumin myöntäneen maan alueella enintään yhden vuoden ajan. Kansallinen D-viisumi oikeuttaa oleskeluun myös Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden ajan minkä tahansa kuuden kuukauden jakson aikana.
NordenBladet — Suomeen on nyt valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia. Parlamentaarisessa komiteassa on saavutettu vuoden 2020 aikana yhteinen näkemys yli hallituskausien ulottuvasta lapsi- ja perhemyönteisen Suomen visiosta. Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen, joilla kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, otetaan lapset vahvasti huomioon yhteiskunnassa ja tuetaan lasten hyvinvointia. Tavoitteena on kaikkien lasten SuomiStrategialla luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Lisäksi lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan niin, että lapset otetaan huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa muiden yhteiskunnan jäsenten rinnalla. Lapset saavat tietoa heille kuuluvista oikeuksista. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin.Lapsistrategian toimeenpano varmistaa lasten oikeuksien toteutumisenKansallinen lapsistrategia ohjaa hallituskausittain laadittavaa toimeenpanosuunnitelmaa. Strategian toimeenpanolla varmistetaan, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi tuetaan kaikkien lasten osallisuutta ja oikeutta tulevaisuuteen.Toimeenpanon on oltava poikkihallinnollista ja siihen on osallistettava laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kansalaisyhteiskuntaa sekä eri ikäisiä ja eri väestöryhmiin kuuluvia lapsia ja aikuisia.Lapsistrategia kattaa kaikki alle 18-vuotiaat lapset ja nuoretKansallinen lapsistrategia koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lisäksi strategiassa ja sen toimeenpanossa otetaan huomioon laajasti perheet, joissa lapset elävät, sekä lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheessa olevat nuoret aikuiset.Lapsistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta. Lapsille ja nuorille suunnattu tilaisuus lapsistrategiasta järjestetään keskiviikkona 17.3.2021. Yhteinen ymmärrys syntyi parlamentaarisessa komiteassaParlamentaarinen komitea perusti työnsä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja aiemmin tehtyihin selvityksiin ja valmisteli lapsistrategian yhdessä. Strategian taustalla ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen ja lapsen osallisuus.”Olen erittäin tyytyväinen parlamentaarisen komitean yhdessä tekemään työhön ja siihen, että saavutimme yhteisen poliittisen tahdon. Meillä oli selkeä visio siitä, että lapsistrategian avulla Suomesta tehdään kaikkien lapsen oikeuksia kunnioittava maa, jonne on hyvä syntyä ja siellä on hyvä kasvaa”, toteaa komitean puheenjohtajana toiminut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
NordenBladet — Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä eri maissa on käytössä ulkomailla oleskeleville, kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille. Erityisenä painopisteenä ovat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Kansainvälinen vertailu voi osaltaan tukea sekä Suomen pohdintaa täydentävien väylien tarpeesta että kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin.Täydentävillä väylillä tarkoitetaan järjestelyjä, joissa oleskelulupa myönnetään esimerkiksi opiskelun tai työnteon perusteella ulkomailla oleskelevalle henkilölle, jonka arvioidaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Tarkoituksena on mahdollistaa henkilön laillinen ja turvallinen maahantulo niin, ettei hän joudu turvautumaan ihmissalakuljettajien apuun.Tutkimuksen tavoitteena on saada kattavasti tietoa siitä, mitä täydentävät väylät käytännössä voivat olla sekä millaisia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja tällaisia järjestelyjä hyödyntävät valtiot ovat tehneet. Lisäksi tuotetaan tilastotietoja siitä, kuinka laajasti ja keihin menettelyjä sovelletaan.Täydentäviin väyliin vaikuttaa kuuluvan useita erilaisia malleja, kuten työ- ja opiskeluperusteisia ohjelmia, humanitaarisia viisumeita ja erilaisia työvoiman liikkuvuusjärjestelyjä. Kattavaa selvitystä aiheesta ei kuitenkaan vielä ole tehty. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin muutaman eri valtion käytäntöihin. Lähemmin tarkasteltavat valtiot tarkentuvat tutkimuksen edetessä.EU:lle täydentävien väylien kehittäminen on tärkeä keino vastata muuttoliikkeeseenTäydentävät maahanmuuton väylät kansainvälistä suojelua tarvitseville ovat tärkeä ja ajankohtainen teema muuttoliikettä koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Samalla laittomat ulkorajan ylitykset ja ihmissalakuljetus ovat leimallisia EU:hun kohdistuvalle muuttoliikkeelle. Näiden ilmiöiden torjumiseksi EU:ssa etsitään Euroopan komission johdolla uudenlaisia ratkaisuja. Komissio antoi syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta laajan tiedonannon, jossa korostetaan laillisten maahanmuuton väylien kehittämistä yhtenä osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Komissio antoi myös erillisen laillisia väyliä koskevan suosituksen. Suosituksessa komissio kehottaa jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperusteiseen maahantuloon ja kannustaa niitä jakamaan kokemuksiaan ja parhaita käytänteitään. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:llä on vuosille 2019–2021 strategia, jonka avulla se pyrkii edistämään maailmanlaajuisesti kiintiöpakolaisten vastaanottoa ja täydentävien väylien käyttöä.Suomella täydentäviä väyliä ei ole käytössäPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti hallitus kehittää maahantuloreittien järjestelmää osana Suomen EU-politiikkaa. Tutkimuksella saadaan ajantasaista tietoa, jota Suomen hallitus ja viranomaiset tarvitsevat kansallisen näkemyksen muodostamiseen ja kansainväliseen keskusteluun. Tällä hetkellä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt voivat saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. Täydentäviä maahanmuuton väyliä Suomella ei ole käytössä.Kansallisten tarpeiden ohella hanke tuottaa tietoa myös muiden maiden tarpeisiin, sillä tutkimusraportti kirjoitetaan englanniksi. Hanke tukee siten EU-maiden yhteisiä ponnisteluja maahanmuuttoon liittyvien ratkaisujen löytämiseksi ja sen edistämiseksi, että yhä useamman kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön tilanteeseen voitaisiin löytää toimivia ratkaisuja.Tutkimus valmistuu syksyllä 2021Tutkimushanke on osa valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus valmistuu lokakuussa. Tutkijaryhmään kuuluu asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana on myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen tutkija Joanne van Selm. Hankkeen ohjausryhmä valitsi tutkimuksen toteuttajan avoimen haun perusteella. Ohjausryhmään kuuluu jäseniä sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 390 000 euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan yhdeksälle hankkeelle.Valtionavustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalain mukaisten kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden tilojen sekä merkittävien taitelijatilojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin.Avustusta saivat Alvar Aalto -museo (Jyväskylän kaupunki), Kajaanin Teatteritalo ja Sissilinna (Kajaanin kaupunki), Forum Marinum (Kiinteistöosakeyhtiö Linnanpuomi), Lahden kaupunginteatteri (Lahden kaupunki), Rautalammin museo (Peuran museosäätiö), Pietarsaaren museo (Pietarsaaren kaupunki), Tanssiteatteri Raatikko (Tanssiteatteri Raatikon Kannatus ry), Teatteri Vantaa (Teatteri Vantaan kannatusyhdistys ry) ja Teatterimuseo (Teatterimuseon säätiö). Määrärahaa haki yhteensä 12 hanketta noin 9,6 miljoonalla eurolla.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu tänään tiistaina 23. helmikuuta järjestettävään EU-maiden päämiesten videokokoukseen. Kokous valmistelee 25. – 26. helmikuuta järjestettävää Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokousta, jonka aiheina ovat EU:n toimet koronapandemiassa, terveysuhkiin varautuminen, turvallisuus ja puolustus sekä unionin suhde eteläiseen naapurustoonsa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin koolle kutsumaan tämänpäiväiseen pienryhmätyöskentelyyn osallistuvat myös Itävallan liittokansleri, Kyproksen sekä Romanian presidentit ja Slovenian pääministeri. Puheenjohtaja Michel järjestää muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto kävi keskustelun YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa maanantaina 22. helmikuuta 2021.Keskustelussa vaihdettiin näkemyksiä Etiopian Tigrayn alueen kriisistä. Haavisto vieraili vastikään EU:n edustajana Sudanissa ja Etiopiassa selvittämässä Tigrayn konfliktin alueellisia vaikutuksia. Keskustelussa painottuivat humanitaarisen avun pääsy alueelle sekä ihmisoikeuksien kriittinen tilanne. ”Suomelle on aina ollut tärkeää puuttua syntyviin kriiseihin varhaisessa vaiheessa. Afrikan sarvessa näemme tilanteen, joka luo maiden sisäistä pakolaisuutta ja myös pakolaisuutta maiden välille. Keskustelussamme YK:n pääsihteeri vahvisti seuraavansa tilannetta tarkasti ja kiitti tietojenvaihdosta”, ulkoministeri Haavisto kertoo.Pääsihteeri ja ulkoministeri keskustelivat lisäksi ilmastokysymyksistä, jotka ovat myös YK:ssa saaneet uutta nostetta Yhdysvaltojen hallinnonvaihdoksen jälkeen. Haavisto nosti esille arktisen alueen tärkeyden sekä ydinjätteiden tilanteen arktisella. Ulkoministeri Pekka Haavisto ja YK:n pääsihteeri António Guterres New Yorkissa. Taustalla suurlähettiläs Jukka Salovaara.
NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen vapaaehtoistyön edistämiseksi ikääntyvässä yhteiskunnassa.Vapaa! – Fri! –hankkeen tavoitteena on tehdä vapaaehtoistyöstä houkuttelevampaa ja kehittää ratkaisuja, jotka vahvistavat erityisesti ikääntyneiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja julkisiin palveluihin.Hanke liittyy sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan kansalliseen ikäohjelmaan 2030 ja tukee oikeusministeriön koordinoiman kansallisen demokratiaohjelman 2025 toimeenpanoa.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Elisa Gebhardin. Maanantaina 22. helmikuuta tehtävässään aloittanut Gebhard vastaa pääministerin viestintäasioista ja mediasuhteista.Gebhard siirtyy tehtävään Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan työstä. Hän on toiminut aiemmin useissa eri tehtävissä sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä, muun muassa Jutta Urpilaisen avustajana.
NordenBladet — Ulkoasiainhallinnon konsuliasioiden neuvontaa annettiin vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Keväällä koronaviruspandemian alkuvaiheessa kymmenille tuhansille ulkomailla olleille matkailijoille annettiin henkilökohtaisia ohjeita ja neuvoja. Tuhansia matkailijoita avustettiin palaamaan Suomeen lentoliikenteen keskeydyttyä yllättäen.Vuonna 2020 edustustoissa palveluita annettiin tilastojen mukaan lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden, noin 176 000 asiakkaalle. Yhteydenottojen määrän kasvu näkyi myös ulkoministeriön päivystyskeskuksessa, jonne tuli vuoden aikana yli 12 000 soittoa tai sähköpostia, ruuhkaisin jakso oli maalis-huhtikuu. Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa palveluista oli asiakkaiden neuvontaa.
NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Portugali järjesti 22. helmikuuta unionin kalastusministereiden epävirallisen videokonferenssin, jonka ainoa varsinainen asia oli näkemysten vaihto EU:n ja Britannian neuvotteluista vuoden 2021 kalastusmahdollisuuksista ja vuosien 2021-22 syvänmeren kalalajien kalastusmahdollisuuksista. Suomea kokouksessa edusti Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki.Kalastuskomissaari Virginijus Sinkevicius kiitti EU:n jäsenvaltioiden ja komission välisestä hyvästä yhteistyöstä ja totesi myös Britannian olevan tähänastisten neuvottelukontaktien perusteella valmis etenemään asiassa ripeästi. Hän korosti, että kalastusyritysten kannalta on elintärkeää, että neuvotteluissa saadaan ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Keskeistä eteenpäin pääsemiseksi on nyt saavuttaa komission ehdotuksen pohjalta jäsenvaltioiden yhteinen näkemys neuvotteluiden pohjaksi. Britannian vesillä kalastavat EU-jäsenvaltiot kiittivät puheenjohtajamaa Portugalia asian hyvästä valmistelusta ja tukivat pääosin komission ehdotusta neuvoston päätökseksi EU:n neuvottelutavoitteista. Ne nostivat puheenvuoroissaan esiin tavoitteitaan tiettyjen itselleen tärkeiden kalastuskiintiöiden osalta ja korostivat, miten tärkeää on, että neuvottelutulos johtaa tasapuolisiin toimintaedellytyksiin sekä mahdollistaa jäsenvaltioiden ja Britannian väliset kiintiövaihdot.Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä myös sitä, että jäsenvaltiot ja ministerit osallistuvat neuvotteluihin ja hyväksyvät lopullisen neuvottelutuloksen. Suomi ei osallistunut keskusteluun, mutta on koko prosessin ajan antanut täyden tukensa neuvottelujen edistämiseksi ja tuloksen saavuttamiseksi. Puheenjohtajamaa Portugali totesi, että se valmistelee näiden näkemysten pohjalta kompromissiehdotuksen EU:n neuvottelukannaksi komission antaman ehdotuksen pohjalta.Muissa asioissa jäsenvaltiot keskustelivat EU:n ja Mauritanian välisten kalastussopimusneuvotteluiden etenemisestä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto ja YK:n pääsihteeri António Guterres New Yorkissa. Taustalla suurlähettiläs Jukka Salovaara.