NordenBladet — Hallitus antoi vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 25. helmikuuta. Lisätalousarviolla varaudutaan erityisesti koronavirustilanteesta aiheutuviin tarpeisiin.Määrärahoja ehdotetaan muun muassa koronarokotteiden lisähankintoihin sekä Suomen kannalta välttämättömien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten varmistamiseen pandemiatilanteen jatkuessa. Lisäyksiä ehdotetaan myös muun muassa kulttuurin ja taiteen toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Myös kuntavaalien terveysturvalliseen toteuttamiseen ehdotetaan määrärahalisäystä.Koronavirustilanteesta aiheutuvat muutoksetRokotteiden hankintaan ehdotetaan 70 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu koronarokotteiden lisäerien hankintaan ja niistä aiheutuviin ennakkomaksuihin.Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä valtion osuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä 61 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve syntyy siitä, että työttömyysturvassa tällä hetkellä voimassa olevia määräaikaisia lakimuutoksia ehdotetaan jatkettavaksi kolmella kuukaudella eli kesäkuun 2021 loppuun saakka pandemiatilanteen jatkumisesta johtuen. Kustannuksia syntyy muun muassa työttömyysturvassa olevan tulojen suojaosan korotuksen jatkamisesta sekä yrittäjien oikeudesta saada työmarkkinatukea.Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon ehdotetaan 23,2 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus turvata Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset koronaviruspandemian edelleen jatkuessa sekä varmistaa säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, Helsingin ja Viron sekä Vaasan ja Uumajan välillä.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan lisämäärärahaa yhteensä 15 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus vähentää koronavirustilanteen vaikutuksia kulttuurin ja taiteen alan henkilöille ja toiminimille. Määräraha jaetaan apurahoina. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiölle ehdotetaan yhteensä 5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteesta johtuvien taloudellisten menetysten vähentämiseen. Kokonaisuus rahoitetaan yritysten kustannustuen kokonaisuudesta uudelleenkohdentamalla.Tuomioistuinten, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan, Syyttäjälaitoksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 17,6 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Kuntavaalien äänestyksen turvalliseen toteuttamiseen koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisissa olosuhteissa ehdotetaan 1,3 miljoonan euron lisäystä.Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ehdotetaan useita lisämäärärahoja. Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi sekä nuorten kesäyrittäjyys- ja työelämätaitojen tukemiseen ehdotetaan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen tukitoimiin ehdotetaan 17,5 miljoonaa euroa. Tukitoimilla ehkäistään opintojen keskeyttämistä, lisätään opiskelijoiden hyvinvointia ja tasoitetaan opiskelijoiden osaamiseroja. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen valtionavustuksiin ehdotetaan 17,5 miljoonan euron lisäystä kohdennettavaksi kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa.Muita muutoksiaLisätalousarvioesityksessä ehdotetaan muutoksia kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaiseen nuoren metsän hoidon ja pienpuun keruun tukeen sekä siihen liittyviin Suomen metsäkeskuksen tehtäviin. Tähän ehdotetaan yhteensä 4,0 miljoonan euron lisäystä pienpuun energiakäytön lisäämiseksi.Öljylämmityksestä luopumisen avustuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä.EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmien momentin 
myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 295 miljoonalla eurolla ja määrärahaa 130 miljoonalla eurolla. Lisäys aiheutuu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ”Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020” vuosille 2021—2023 kohdistuvasta REACT-EU-rahoituksesta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä.Tuloarvioiden muutoksetVerotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 415 miljoonaa euroa joulukuussa päivitetyn kokonaistaloudellisen ennusteen ja kertymistä saatujen tietojen perusteella. Taloudellisen aktiviteetin ennakoidaan kehittyvän aiemmin ennustettua myönteisemmin. Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan 207 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua enemmän. Toteutuneen kehityksen perusteella perintö- ja lahjaveron tuottoa on korotettu 138 miljoonaa euroa. Kertymätietojen perusteella myös varainsiirtoveron ennakoidaan kasvavan 70 miljoonaa euroa aiemmin oletettua enemmän.Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseenVarsinaisten tulojen 415 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 394 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2021 ensimmäinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 21 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan 11,7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 137 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksen mukaan pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapaus poistuisi. Arvonlisävero pitäisi jatkossa maksaa myös silloin, kun enintään 22 euron lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Myös EU:n sisäiseen etämyyntiin tulisi muutoksia. Lisäksi hallituksen esitys keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa arvonlisäverotuksessa.Suomi panee muutoksilla täytäntöön EU-lainsäädäntöä. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 25.helmikuuta.Kilpailu tasavertaiseksi EU:n ulkopuolisten kanssaTähän asti arvonlisäveroa ei ole peritty, jos lähetyksen arvo on enintään 22 euroa ja tavara tulee EU:n ulkopuolelta. EU:n sisäisessä kaupassa on pitänyt maksaa arvonlisävero myös pienistä ostoksista.Lainmuutoksella poistettaisiin EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapautus, mikä parantaisi EU-maiden yritysten kilpailuasemaa luomalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet. Asiakas maksaisi arvonlisäveron verkkokaupassa osana tuotteen hintaa, jos myyjäyritys käyttäisi uutta enintään 150 euron ostoksia koskevaa maahantuonnin erityisjärjestelmää. Tällöin itse tuonti olisi veroton ja myyjä ilmoittaisi ja maksaisi veron myynneistä valitsemansa rekisteröintijäsenvaltion kautta muille jäsenvaltioille kuukausittain. Uudistuksella helpotettaisiin yksityishenkilöiden ja yritysten hallinnollista taakkaa.Jos verkkokauppa ei käyttäisi maahantuonnin erityisjärjestelmää, kuljetusliike voisi maksaa arvonlisäverot vastaanottajan puolesta Tullille kuukausittain uuden yksinkertaistavan erityisjärjestelyn mukaisesti.Muutoksia EU:n sisäiseen etämyyntiinTavaroiden etämyynnit verotettaisiin kuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa riippumatta etämyynnin määrästä kyseisessä jäsenvaltiossa. Käytöstä poistuisi 35 000 euron vuotuinen jäsenvaltiokohtainen raja-arvo, joka on määrittänyt verotusvaltion. Korkean verotason maana Suomi hyötyisi uudistuksesta.Aiempi 35 000 euron raja-arvo korvautuisi uudella EU:n laajuisella 10 000 euron vuosittaisella etämyynnin ja tiettyjen palvelujen myynnin raja-arvolla. Tämä vähentäisi pienten yritysten hallinnollista rasitusta. Jos myynti ei ylittäisi raja-arvoa, verotus tapahtuisi myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa tai kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa.Tavaroiden verkkokaupan mahdollistava elinkeinonharjoittaja, kuten markkinapaikka, tulisi tietyin edellytyksin verovelvollisiksi myynneistä kuluttajille. Lisäksi markkinapaikoille asetettaisiin velvoite säilyttää tietoja tavaroiden ja palvelujen myynneistä. Tavoitteena on varmistaa veronkannon tehokkuus.Hallinnollisia kuluja pienemmiksiYritysten hallinnollisia kuluja voisi laskea merkittävästi myös nykyisten yhden yhteyspisteen ilmoitus- ja maksujärjestelmien laajennus. Järjestelmiä käytetään nykyisin radio- ja televisiolähetyspalveluissa, sähköisissä palveluissa ja telepalveluissa. Esityksen mukaan erityisjärjestelmät kattaisivat muutkin kuluttajille myytävät palvelut. Lisäksi EU:n erityisjärjestelmää laajennettaisiin niin, että se kattaisi myös unionin sisäisen tavaroiden etämyynnin. 
 
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että Suomi hyväksyisi ja saattaisi kansallisesti voimaan Wienin katsastussopimukseen tehdyt muutokset. Muutoksilla helpotettaisiin sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvoilla ajettavaa rajat ylittävää liikennettä ja kuljetustoimintaa.Katsastussopimuksen muutosten myötä sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvojen määräaikaiskatsastuksiin tulisi ajoneuvon turvallisuutta lisääviä uusia tarkastuskohteita. Näitä olisivat esimerkiksi ajoneuvon sähköinen voimalaite tai kaasulaitteisto.Wienin katsastussopimukseen liittyessään maat sitoutuvat tunnustamaan sopimusmaissa tehdyt katsastukset vastavuoroisesti, mikä tarkoittaa, ettei ajoneuvon liikennekelpoisuutta tarvitse osoittaa erikseen muulla tavalla. Suomi sitoutui sopimukseen vuonna 2001. Myös Suomen naapurimaat Venäjä ja Viro ovat sopimuksen osapuolia.Muutosten voimaan saattaminen edistäisi liikenneturvallisuutta ja liikenteen ilmastotavoitteita sekä tukisi vaihtoehtoisten käyttövoimien laajempaa hyödyntämistä tulevaisuudessa.Muutoksilla ei olisi vaikutuksia katsastusaikaväleihin eikä -hintoihin.YK:n Euroopan talouskomission WP.29-työryhmässä (World Forum for Harmonization of Vehicle Regulations) valmistellut Wienin katsastussopimuksen määräaikaiskatsastusta koskevat muutokset ovat tulleet voimaan vuosina 2018-2020.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti Wienin katsastussopimuksen muutosten ja sopimuksen hyväksymistä 25. helmikuuta 2021.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Sopimusmuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto esittää, että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta. Lakimuutoksella tuotantotukijärjestelmä suljetaan uusilta metsähakevoimaloilta 15.3.2021 jälkeen. Metsähakevoimalan hyväksyntää tuotantotukijärjestelmään ei voi hakea Energiavirastolta enää 15.3. jälkeen. Sitä ennen järjestelmään hakeneille ja sittemmin hyväksytyille sekä jo nykyisin tuotantotuen piirissä oleville metsähakevoimaloille maksettaisiin kuitenkin tuotantotukea normaalin 12 vuoden tukiajan loppuun saakka.Vuonna 2010 säädetyllä tukijärjestelmällä on ollut keskeinen rooli eri uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä. Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on suljettu jo aikaisemmin. Järjestelmän piiriin on vuosina 2011-2020 hyväksytty yhteensä 54 metsähakevoimalaa, joista viimeisin lokakuussa 2020.Metsähakevoimalalle maksetaan muuttuvaa tuotantotukea siten, että hakkeen käyttö polttoaineena yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa säilyy kilpailukykyisenä verrattuna turpeeseen. Tuen tavoitteena on ollut kattaa metsähakkeesta ja turpeesta tuotetun sähkön tuotantokustannusten erotusta niin, että turpeen sijasta käytettäisiin metsähaketta. Tukijärjestelmässä tuen määrään vaikuttavat turpeen verotaso ja päästöoikeuden hinta. Järjestelmä on taannut tukea metsähakkeelle silloin, kun päästöoikeuden hinta on ollut alhainen. Järjestelmän merkitys on vähentynyt päästöoikeuden hinnan ja turpeen verotason noustessa. Vuoden 2019 alusta lähtien tukea on maksettu vain yhdeltä vuosineljännekseltä. Tukijärjestelmälle ei nykyisellään ole enää tarvetta. Eduskunnan talousvaliokunnan antaman lausunnon mukaan tukijärjestelmiä on jatkossa perusteltua suunnata uusien energiateknologioiden investointi- ja demonstraatiohankkeisiin kypsien teknologioiden tuotannon tukemisen sijasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti vahvistaisi henkilöautojen romutuspalkkiota vuosina 2020-2021 koskevan lakimuutoksen. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 26.2.2021.Kyse on teknisestä tarkennuksesta. Lakiin on lisätty uusi momentti: ”Yhden uuden henkilöauton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän yhdistämispalvelun hankintaan voidaan myöntää vain yksi romutuspalkkio.”Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 tuli voimaan 1.12.2020. Tuen myöntämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Romutuspalkkion tarkoituksena on vähentää liikenteen päästöjä ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa.Mihin romutuspalkkiota myönnetään?Romutuspalkkiota voi saada 2000 euroa uuden flexfuel-auton eli korkeaseosetanoliauton, kaasuauton, täyssähköauton tai enintään 95 grammaa kilometrillä hiilidioksidia päästävän ladattavan hybridin hankintaan ja 1000 euroa auton hankintaa varten, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 120 grammaa kilometriä kohden. Romutuspalkkion voi myös käyttää uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan, jolloin palkkio on enintään 1000 euroa.Mitä seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 annetun lain muuttamisesta 26.2.2021. Laki tulee voimaan 26.2.2021 ja se on voimassa 31.3.2022 asti. Romutuspalkkiota varten on varattu kahdeksan miljoonaa euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa. Palkkiota maksetaan niin kauan kuin määrärahaa riittää. Tuen myöntämisestä ja valvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on myöntänyt yhteensä reilut 755 000 euroa kuudelle hankkeelle puun käytön ja puurakentamisen koulutuksen kehittämiseen.Avustettaviksi etsittiin erityisesti hankkeita, jotka vastaavat nopeavaikutteisilla toimilla puutuotteiden arvoketjun ja puurakentamisen koulutuksen kehitystarpeisiin.Avustetut hankkeetMetropolian ammattikorkeakoulu: Teollisen mittakaavan puurakentamisen, rakennesuunnittelun ja ympäristötekniikan opintokokonaisuuden kehittäminenPuuinfo Oy: tPUUr – Teollisen puurakentamisen oppimateriaaliPuutuoteteollisuus ry: Puurakentamisen oppikirjat: Puurakentamisen globaali palotekniikka, Puurakentamisen palo-oppaan päivitys, Puurakentamisen akustiikkaoppaan painatusOulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö: Nykyaikainen puuarkkitehtuuriAalto-yliopiston puutuotetekniikan, puurakentamisen ja puumuotoilun opetuksen kehittämisohjelmaTampereen yliopiston teollisen puurakentamisen tutkijakouluHankkeen esittäytyvät yhteisessä käynnistystilaisuudessa 26.3. kello 10-12. Tilaisuuteen voi ilmoittautua alla olevan linkin kautta – tervetuloa!Marras-joulukuussa 2020 avoinna olleeseen avustushakuun saapui 12 hakemusta.Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea tulevien rakentamisen ammattilaisten koulutusta siten, että se vastaa entistä paremmin erityisesti teollisen puurakentamisen ja modernin puutuoteteollisuuden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Alan ammattilaisten osaaminen on tärkeä edellytys sille, että puurakentaminen kehittyy ja puun käyttö rakentamisessa kasvaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt, millä tavoin Suomessa sovelletaan EU:n asetusta korona-ajan poikkeussäännösten jatkamisesta.Euroopan komissio antoi 18.1.2021 ehdotuksen asetukseksi erityisistä väliaikaisista toimenpiteistä koronapandemian jatkumisen johdosta. Ehdotus koskee tie-, raide- ja sisävesiliikennettä sekä merenkulun turvallisuutta eräiden lupien ja pätevyyksien osalta, ja sen tavoitteena on helpottaa liikennealan toimintaa pandemian jatkuessa.Valtioneuvosto teki 25.2.2021 päätöksen, että Suomi ilmoittaa komissiolle, että se ei tule kansallisesti soveltamaan seuraavia poikkeussäädöksiä (asetuksen 3-5, 7 ja 8 artiklat):– ajokorttien voimassaolo– ajopiirturin määräaikaistarkastukset ja kuljettajakorttien uusimiset– ajoneuvojen määräaikaiskatsastukset– yhteisön liikenneluvat tavaraliikenteessä– kuljettajatodistukset– kansainvälisen henkilöliikenteen reittiluvatTieliikenteen poikkeusten pitkäkestoisella soveltamisella olisi kielteisiä vaikutuksia mm. liikenneturvallisuuteen. Toisaalta myöskään ajokorttien ja tieliikenteen lupien uusimisessa ei ole viranomaisarvioiden ja lausuntokierroksen perusteella nähty sellaisia vaikeuksia, jotka puoltaisivat poikkeusten tarpeellisuutta.Valtioneuvoston nyt tekemän päätöksen mukaan asetuksen tieliikenteen ammattipätevyyksiä, rautatieliikennettä ja merenkulun turvatoimia koskevaa poikkeussääntelyä sovellettaisiin kansallisesti.Asetuksen sisävesiliikennettä koskevalla poikkeussääntelyllä puolestaan ei ole Suomen kannalta merkitystä, sillä asetuksessa mainittua EU:n sisävesiliikennesääntelyä sovelletaan Suomessa vain tietyiltä osin.Ahvenanmaan maakunnan hallitus päätti asetuksen soveltamatta jättämisestä maakunnan osalta 18.2.2021. Ahvenanmaa jättää soveltamatta tieliikenteen ammattipätevyyksiä, ajokorttien voimassaoloa, ajopiirturin määräaikaistarkastuksia ja kuljettajakorttien uusimista sekä ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia koskevaa poikkeussääntelyä (asetuksen 2-5 artiklat). Ahvenanmaa tulee antamaan asiassa oman ilmoituksen, joka sisällytetään Suomen ilmoituksen liitteeksi.TaustaaEU-asetus tulee voimaan kaikissa jäsenmaissa ilman kansallisia toimenpiteitä ja on lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää asetuksen sisältämien poikkeusten soveltamatta jättämisestä.Valtioneuvosto toimitti asetusehdotusta koskevan kirjelmän eduskunnalle 4.2.2021. Asetusmuutosten kiireellisyydestä johtuen valtioneuvosto antoi ehdotuksesta ensin selvityksen eduskunnalle 28.1.2021Mitä seuraavaksi?Asetus on tullut voimaan sen julkaisua seuraavana päivänä eli 23.2.2021. Asetuksen soveltaminen alkaa 11 päivän kuluttua tästä voimaantulopäivästä. Ilmoitus päätöksestä jättää asetuksen poikkeuksia soveltamatta tulee tehdä Euroopan komissiolle kahdeksan päivän kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto järjestää tiistaina 2.3. klo 15 opiskelijoille koronainfon, jossa käsitellään pandemian vaikutuksia opiskelijoiden opintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin.Tilaisuudessa ovat mukana pääministeri Sanna Marin, opetusministeri Jussi Saramo ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä etäyhteydellä kansliapäällikkö Anita Lehikoinen OKM:stä ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Info järjestetään yhteistyössä Ylen kanssa. Kysymyksiä tekevät opiskelijat ja muut nuoret videokokousyhteyden kautta. Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus. Opiskelijoiden koronainfossa ei ole medialla mahdollisuutta esittää kysymyksiä, mutta tilaisuus striimataan tavallisen tiedotustilaisuuden tapaan suorana lähetyksenä valtioneuvoston YouTube-kanavalla. Tilaisuutta voi seurata myös muun muassa Yle Areenassa sekä ruotsiksi simultaanitulkattuna Yle Arenan –palvelussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kymmenen ruokapalvelua on valittu mukaan EkoCentrian kolmivuotiseen Vastuuliset ruokapalvelut -kehitysohjelmaan, jossa luodaan uusia toimintamalleja kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi ja ammattikeittiöiden kulutuksen päästöjen vähentämiseksi.Mukaan valitut ruokapalvelutoimijat: Arkea Oy, HY/Tvärminnen eläintieteellinen asema, Lempäälän kunnan ruokapalvelut, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut, Kaarea Oy, Kajaanin Mamselli -liikelaitos, Palmia Oy, Salon kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut ja Tuusulan kunnan ruokapalvelut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Malmijalostus Oy on 25.2.2021 julkistanut neuvottelevansa akkuteollisuuden prekursoritehtaan perustamisesta Suomeen. – Meillä on erinomaiset edellytykset menestyä akkualalla ja tarjota alan toimijoille houkutteleva investointiympäristö. On hienoa, että näemme konkreettisia kansallisen akkustrategian mukaisia askelia näinkin nopeasti, toteaa työministeri Tuula Haatainen.– Toivottavasti kannattavuusselvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen saadaan myös lopullisia investointeja mahdollisimman pian, ministeri jatkaa.Suomen Malmijalostus Oy on käynnistänyt lopullisen kannattavuusselvityksen laadinnan yhteistyössä kiinalaisen teknologiayhtiö CNGR Advanced Material -yhtiön kanssa. CNGR on pörssilistattu, maailman johtava prekursorin kehittäjä ja toimittaja. Hankkeessa yhdistyvät vankka prekursorituotannon osaaminen ja Suomen Malmijalostus Oy:n eurooppalaisen liiketoimintaympäristön asiantuntemus.Lopullinen kannattavuusselvitys valmistuu arviolta vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Rakennustyöt pääsisivät käyntiin vuonna 2022, mikäli Suomen Malmijalostus ja CNGR päättävät perustaa tehtaan.Valtion pääomitus investointien edistämisen tukenaVuoden 2021 talousarvio sisältää 300 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen Malmijalostus Oy:lle litiumioniakkujen välituotteita valmistavien prekursori- ja katodiaktiivimateriaalituotannon investointien edistämiseksi Suomeen.– Hallituksella on vahva tahto luoda Suomeen akkuklusteri. Akkuklusteri tukee osaltaan muun muassa liikenteen sähköistämistä ja vihreää siirtymää sekä tavoitettamme hiilineutraalista Suomesta. Pääomittamisen tarkoituksena oli nimenomaisesti hakea yhteistyökumppaneita tulevia investointeja varten, ja nyt tulosta alkaa tulla, Haatainen toteaa.Akkustrategiasta suunta alan kasvuunKansallinen akkustrategia valmistui tammikuussa 2021. Strategiassa on tunnistettu lukuisia Suomen vahvuuksia, jotka tukevat menestymistä akkualalla ja sähköistymisessä. Strategian kulmakiviä ovat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Tärkeässä asemassa on myös akkujen kiertotalouden edistäminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi