NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan vuonna 2020 puhjennut koronapandemia korostaa kotimaanmatkailun merkitystä. Selvityksessä tutkittiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalisia kohderyhmiä sekä laadittiin matkailuyritysten tuotekehitystä palvelevia kehittämisehdotuksia.Analyysi perustuu tuhannelle suomalaiselle tehtyyn kyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja aiempiin selvityksiin. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailun keskeiset vetovoimatekijät liittyvät muun muassa vastuullisuuteen ja turvallisuuteen.Kotimaanmatkailijoita kiinnostavat luonto ja erilaiset aktiviteetit, mikä on tyypillistä myös Suomeen saapuville ulkomaanmatkailijoille. Mökkilomailu – usein omalla mökillä – on yleistä kotimaanmatkailussa. Kotimaanmatkailun etuna pidetään myös helppoutta ja lyhyempiä matkoja. Koronapandemia muutti kysynnän painotusta ainakin hetkellisesti kotimaanmatkailuun.Kotimaanmatkailijoiden viisi erilaista kohderyhmääTuhannelle suomalaiselle suunnatun kyselyn perusteella ryhmiteltiin viisi erilaista kotimaanmatkailijatyyppiä, joiden tarpeet ja odotukset eroavat keskenään: kaupunkilomailijat, kyläilijät ja mökkeilijät, aktiivilomailijat, nautiskelijat, sekä kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet.Selvityksessä avataan tunnistettujen kohderyhmien tarpeisiin vastaavia kehittämistoimia sekä kotimaan matkustusmotivaatioon ja -päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen toteuttaminen keskellä koronapandemiaa vaikutti väistämättä saatuihin vastauksiin ja niistä koostettuihin tuloksiin. Selvityksessä ei kuitenkaan keskitytty vain koronan vaikutuksiin vaan tarkasteltiin kotimaanmatkailua pidemmällä aikajänteellä.Selvityksessä ehdotetut kehittämistoimenpiteet liittyvät kotimaan pakettimatkojen jatkokehittämiseen, usein kalliiksi koetun kotimaanmatkailun hintamielikuvan muuttamiseen, mökkeilijöille ja kyläilijöille suunnattujen matkailupalveluiden sekä sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien kehittämiseen. Kotimaanmatkailun viime vuosina saavuttama huomioarvo, nuorten aikuisten kiinnostus kotimaanmatkailuun sekä etätyönteon mahdollisuudet tulisi selvityksen mukaan hyödyntää paremmin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perusopetuksen osalta hallituksen linjaus yläkoulujen etäopetuksesta 8.3. -28.3. 2021 ei vaadi uutta lainsäädäntöä, vaan se toteutetaan voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaisesti poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä.Perusopetuksen osalta on voimassa jo nykyisellään 1.1.-31.7.2021 perusopetuslain 20 a §:n (1191/2020) mukaiset poikkeukselliset opetusjärjestelyt. Kunnilla on perusopetuslain väliaikaisen muutoksen mukaiset valtuudet tehdä tartuntatautilanteen edellyttämiä päätöksiä 8.3. alkavan etäopetusjakson toteuttamiseksi.ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258hallitussihteeri Kirsi Lamberg, puh. 02953 30397
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1. maaliskuuta 25 kokeilualueella. TE-toimistoista siirtyy 118 kuntaan yhteensä noin 230 000 asiakasta ja yli 1100 henkilötyövuotta. Kokeiluissa sovitetaan yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja työllisyyden edistämiseksi.Kokeilut kestävät reilut kaksi vuotta päättyen 30. kesäkuuta 2023. – Tilaus kuntakokeiluille on valtava. Kun kokeilujen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2019, ei vielä tiedetty tulevasta koronapandemiasta. Työmarkkinoiden kiivas muutostahti ja kohtaanto-ongelmien syveneminen olivat kuitenkin olleet jo pitkään nähtävissä, työministeri Tuula Haatainen kirjoittaa blogikirjoituksessaan.– Nyt alkavat kokeilut mahdollistavat asiakkaiden entistä yksilöllisemmän palvelun, kun työllisyyden hoito siirtyy kuntien ja valtion yhteisille hartioille ja asiakastieto kulkee yhteisen järjestelmän kautta. Kunnat tulevat kokeilussa hyödyntämään monialaisuuttaan yhteensovittamalla entistä vahvemmin eri toimialojensa palveluita, ministeri lisää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt yhteensä 298 ansioristiä ja -mitalia liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille.Kultaisia ansioristejä myönnettiin 24, ansioristejä 95, ansiomitaleja kullatuin ristein 66 ja ansiomitaleja 113 kappaletta.Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja on jaettu vuodesta 1947.Tänä vuonna ansioristin kultaisena saivat Antti Aine (Turku), Ari Aunola (Turku), Jukka Hirsimäki (Tampere), Harri Huhtala (Tampere), Reijo Häyrinen (Suonenjoki), Sirkka Kaipio (Vantaa), Merja Kosonen (Savonlinna), Leena Kurri (Turku), Lasse Laukkanen (Tampere), Tapio Lindroos (Tampere), Esa Maaranen (Tampere), Pentti Matikainen (Helsinki), Tuuli Merikoski (Tampere), Pauli Miettinen (Kuusamo), Pekka Niemi (Tampere), Teppo Nieminen (Nokia), Seppo Nurmi (Lahti), Juhani Rintakumpu (Ylivieska), Samuli Salanterä (Turku), Harri Talonen (Tampere), Mauno Uusivirta (Turku), Pekka Valpola (Naantali), Lennart Wangel (Porvoo) ja Björn Von Veh (Espoo). Liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä voidaan myöntää paikallisissa urheiluseuroissa, alueellisissa liikuntajärjestöissä, valtakunnallisissa lajiliitoissa tai liikunnan kansainvälisissä tehtävissä aktiivisesti toimineelle. Käytäntönä on, että ansiomerkit myönnetään Ivar Wilskmanin syntymäpäivänä, 26. päivänä helmikuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n matkailuministerit keskustelevat videokokouksessaan 1.3.2021, miten matkailun toipumista koronapandemian aiheuttamasta kriisistä voidaan edistää. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.Epävirallinen kokous järjestetään EU-puheenjohtajamaa Portugalin aloitteesta. Kokouksessa keskustellaan pandemian vaikutuksista matkailualalle sekä pohditaan EU:n yhteisiä toimenpiteitä kestävän, digitaalisen ja kilpailukykyisen matkailualan varmistamiseksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.– Koronapandemia on asettanut terveysturvallisuuden ja taloudellisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden vastakkain, erityisesti tämä on koskettanut matkailua. Siksi matkailun kehittäminen kestävämpään suuntaan matkailupalveluja uudistamalla on entistäkin tärkeämpää, sanoo valtiosihteeri Tiilikainen.Datan kerääminen ja hyödyntäminen muodostaa perustan matkailun kehittämiselle.
– Matkailua koskevan päätöksenteon tulee perustua ajantasaiseen ja oikea-aikaiseen tietoon. Tarvitsemme lisää EU-tasoisia työkaluja ja rahoitus- ja verkottumismahdollisuuksia tiedolla johtamisen kehittämiseen myös matkailua koskien, Tiilikainen sanoo.– Matkailun elpymiselle on lisäksi tärkeää, että pystymme ylläpitämään positiivista ilmapiiriä matkailua kohtaan myös pandemian aikana. Siitäkin huolimatta, että matkailu on vielä toistaiseksi rajoitettua, Tiilikainen painottaa.
Matkailu on yksi koronaviruksesta eniten kärsineistä elinkeinoista. Euroopan unionin työllisistä 9 prosenttia eli noin 11,7 miljoonaa henkilöä saa elantonsa matkailusta. Suomessa matkailuala työllistää yli 140 000 ihmistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenet kokoontuvat videokokoukseen 25.-26.2.2021. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.Torstain 25. helmikuuta aiheina olivat ajankohtainen koronavirustilanne ja EU:n kyky vastata rajat ylittäviin terveysuhkiin tulevaisuudessa. EU-maiden johtajat totesivat, että rokotteiden tuotantoa ja rokottamista on nopeutettava. Virusmuunnokset on havaittava nopeasti ja rokotteita on kehitettävä vastaamaan niihin mahdollisimman pian. Rokotuksia tuottavien yritysten on noudatettava sopimusperusteisia aikatauluja rokotusten toimittamisessa. EU-maat ovat sitoutuneita vauhdittamaan rokotteiden saantia myös EU:n lähialueille ja maailmanlaajuisesti. EU-maat jatkavat myös yhteistyötä kansainvälisen rokotustodistuksen saamiseksi. Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelivat myös siitä, mitä koronapandemiasta voidaan oppia, jotta unioni on valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden terveyshaasteisiin.Kokous jatkuu perjantaina 26. helmikuuta turvallisuuteen, puolustukseen ja eteläiseen naapurustoon liittyvillä aiheilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään lukioissa 16.3.-7.4. terveysturvallisuus huomioiden. Tutkinto järjestetään lukioissa myös lukioiden etäopetuksen aikana.Lukiot ovat varautuneet tutkinnon toimeenpanoon terveysturvallisesti Ylioppilastutkintolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Lautakunta tiedottaa lukioita tarvittaessa tilanteen kehittymisestä sähköpostitse ja koronatiedotussivulla.
 
Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistuvia kokelaita suositellaan välttämään sosiaalisia kontakteja eli asettumaan omaehtoiseen karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi ennen tutkinnon alkua. Jos kokelaalla on koronavirustartuntaan viittavia oireita, hän ei saa olla lähikontaktissa muiden kanssa eikä osallistua kokeeseen, vaan hänen tulisi mennä koronavirustestiin. Tarvittaessa lukio voi konsultoida kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavaa yksikköä kokelaiden oireista ennen koepäivää tai koepäivän aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Komissio hyväksyi EU:n uuden ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian 24.2. osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät voimakkaammin ja nopeammin kuin on ennakoitu. Hillinnän ohella onkin välttämätöntä varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja riskeihin. EU:n sopeutumisstrategia sitoo sopeutumisen osaksi kaikkia politiikkatoimia. Tavoitteena on rakentaa ilmastokestävää Eurooppaa. EU:n edellinen sopeutumisstrategia on vuodelta 2013.Strategia haluaa nostaa sopeutumisen mukaan kaikille hallinnon alueille ja tasoille. Tärkeänä nähdään niin paikalliset, kuntatason sopeutumistoimet kuin myös jäsenmaiden välinen yhteistyö. Uutena strategiaan on nostettu myös EU:n yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Yksi strategian tavoitteista on entistä vahvempi tiedon tuotanto ja hyödyntäminen sekä uusien ratkaisujen kehittäminen. – Sopeutumisen tärkeys on ymmärretty EU:ssa aikaisemminkin, mutta uusi strategia nostaa huomattavasti tekemisen tasoa. Hiilineutraali Eurooppa 2050 –tavoite vaatiikin rinnalleen vahvan sopeutumisstrategian, jotta voimme välttää kaikkein pahimmat seuraukset. Sopeutumisessa on kyse riskien ja epävarmuuden hallinnasta, toteaa sopeutumisen koordinaatiosta vastaava neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.    Sopeutuminen kytketään EU:n strategiassa entistä vahvemmin muun muassa talouspolitiikkaan. Myös luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja laajamittainen hyödyntäminen nostetaan sopeutumisen ytimeen. Vesisektorille on omistettu strategiassa oma osio, koska veden järkevä käyttö on ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen tärkeää. Olennaista on varmistaa laadukkaan veden saatavuus ja toisaalta estää liiallisen veden kertyminen paikkoihin joihin sitä ei haluta.– Maa- ja metsätalous ovat ratkaisujen aloja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nämä alat ovat kuitenkin myös erityisen haavoittuvaisia muuttuvalle ilmastolle esimerkiksi tuhoeläinten leviämisen ja pitkien kuivuus- tai sadejaksojen takia. Tarvitaan tehokkaita kansallisia sopeutumistoimia, jotta voimme jatkossakin huolehtia metsiemme terveydestä ja kotimaisesta ruokaturvasta sekä tuottaa kestäviä biopohjaisia raaka-aineita fossiilisia korvaamaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  Uutta sopeutumisstrategiaa käsitellään ympäristöneuvoston virtuaalikokouksessa 18.3. Sopeutuminen on myös teemana huhtikuun lopulla epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa.Suomen kansallisia sopeutumistoimia ohjaa Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Suunnitelman päivittäminen aloitetaan tämän vuoden lopulla. Sopeutumispolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi Suomessa maa- ja metsätalousministeriö laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kansallisessa sopeutumisen seurantaryhmässä on edustettuna eri ministeriöiden lisäksi valtion virastoja ja tutkimuslaitoksia, alue- ja kuntatason toimijoita sekä järjestöjä. Komission pressipaketti strategiastaSopeutuminen maa- ja metsätalousministeriön sivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on todennut periaatepäätöksessään, että koronaviruksen torjunnassa on perusteltua siirtyä toimenpidetasolle kaksi. Tavoitteena on estää erityisesti virusmuunnoksen leviämisen aiheuttamaa epidemian kiihtymistä.Tasolle kaksi siirtyminen tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa leviämisvaiheen kriteerit täyttävät alueet ottamaan käyttöön hybridistrategian toimintasuunnitelman sekä sen täydennyksen mukaiset leviämisvaiheen toimet (ml. tartuntatautilain uudet valtuudet) ja lisätoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja STM:n arvion mukaan toimenpidetasolle kuuluvat nyt Helsinki ja Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Vaasa, Ahvenanmaa ja Lappi.Lisäksi suositellaan, että toimet otetaan käyttöön kaikilla kiihtymisvaiheen alueilla eli Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Itä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjassa.Osana toimenpiteitä näillä alueilla otetaan käyttöön laajin maskisuositus ja etätyösuositus. Kuntien ja alueiden viranomaiset tekevät suositukset tai päätökset toimenpiteistäSTM antaa alueille ohjauskirjeen, jolla se ohjaa alueet toimenpiteiden käynnistämiseen yhdenmukaisten perusteiden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Alueita ohjataan muun muassa tekemään päätöksiä tilojen käytön edellytyksistä tai väliaikaisesta sulkemisesta sekä aikuisten ryhmäharrastusten keskeyttämisestä. Lisätoimenpiteinä ohjataan pienentämään kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää kuuteen henkilöön sekä tehostamaan tartuntatautilain mukaisen karanteenin ja eristyksen noudattamisen valvontaa. Lisätoimenpiteet sisältävät myös mahdollisuuden keskeyttää yläkouluikäisten ja sitä vanhempien ryhmäharrastustoiminta sekä viimesijaisena toimena siirtää peruskoulun yläluokat etäopetukseen.Alueiden epidemiatilannetta seurataan säännöllisesti Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tilannekuva- ja mallinnusryhmä seuraa hybridistrategian vaikuttavuutta epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla.STM voi ryhmän arvioon tukeutuen jatkossa tehdä päätöksen uuden alueen ohjaamisesta tasolle kaksi ja lisätoimenpiteiden käyttöönottoon. Vastaavasti STM jatkuvasti arvioi tason kaksi lisätoimenpiteiden jatkamisen tarvetta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että kalastuslain ja kalastuksen tukilainsäädännössä olevaa määritelmää kaupallisesta kalastajasta muutetaan, jotta voidaan välttää vuoden vaihteessa voimaan tulleen arvonlisäverolain muutoksen epätoivotut vaikutukset kaupalliseen kalastukseen ja kotimaisen kalan saatavuuteen.Kaupalliset kalastajat on kalastuslaissa jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat päätoimisemmin kalastavat ja toiseen ryhmään sivutoimisesti kalastavat kalastajat. Vuoden vaihteessa voimaantullut arvonlisäverolain verovelvollisuusrajaa koskeva muutos nosti ensimmäisen ryhmän kalastajien liikevaihtovaatimusta 10 000 eurosta 15 000 euroon, sillä ensimmäisen ryhmän kalastajiin kuuluvat kalastuslain nykyisten säännösten mukaan ne, joiden kalastustulot ylittävät arvonlisäverolaissa säädetyn verovelvollisuusrajan. Arvonlisäverolain muutoksella on ollut useita kielteisiä vaikutuksia kaupalliseen kalastukseen. Uusien kalastajien on aiempaa vaikeampi päästä päätoimisiksi ensimmäisen ryhmän kalastajiksi. Lisäksi monet sellaiset, jotka ovat aiemmin kuuluneet ensimmäisen ryhmän kalastajiin, kuuluvat muutoksen myötä toisen ryhmän kalastajiin. Toiseen ryhmään pudonneet kalastajat ovat menettämässä oikeuksia tiettyihin tukiin tai joutuisivat tietyissä tapauksissa jopa maksamaan myönnettyjä tukia takaisin. Kokonaisuutena rajan muuttaminen on vähentänyt epäsuorasti päätoimisten kaupallisten kalastajien määrää ja uhkaa vähentää myös kotimaisen kalan tarjontaa, mikä on vastoin hallitusohjelman tavoitteita.Näiden ei-toivottujen vaikutusten välttämiseksi hallitus on antanut esityksen kaupallisen kalastajan määritelmän muuttamiseksi niin, että ensimmäisen ryhmän kalastajiin kuuluisivat ne, joiden liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.  Jatkossa kaupallisten kalastajien ryhmittely ei olisi enää kytköksissä arvonlisäverovelvollisuusrajaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) mukaista tukea voitaisiin jatkossa myöntää kehittämishankkeiden lisäksi ennakkoina myös investointihankkeille. Näin halutaan helpottaa yritysten sopeutumista koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2021. Lakeja sovellettaisiin kuitenkin rekisteröinti- ja tukihakemuksiin, jotka on jätetty 1.1.2021 tai sen jälkeen. Näin varmistettaisiin, että arvonlisäverolain muutoksesta aiheutuu mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia kalastajille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi