NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 26. helmikuuta määrännyt uudet suurlähettiläät ja pääkonsulin. Kalle KankaanpääTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Kalle Kankaanpään Suomen Zagrebin-suurlähetystön päällikön tehtävään 15.4.2021 lukien. Kankaanpää siirtyy Zagrebiin Pohjoisen Euroopan yksikön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2015. Kankaanpää on työskennellyt ulkoministeriössä aiemmin Venäjän yksikössä sekä alueellisen yhteistyön parissa. Edustustokokemusta hänellä on Vilnan suurlähetystöstä ja EU-edustustosta Brysselissä, jossa hän toimi myös EU:n ulkosuhdehallinnossa kansallisena asiantuntijana. Ulkoministeriön palvelukseen Kankaanpää on tullut vuonna 1998. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.  Leena ViljanenTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Leena Viljasen Suomen Windhoekin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Viljanen siirtyy Windhoekiin Aasian kehityspankista, jossa hän on työskennellyt johtokunnan varajäsenenä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli yksikönpäällikkönä Eteläisen Aasian yksikössä vuosina 2014–2018. Muuta edustustokokemusta hänellä on Jakartasta ja Nairobista. Ulkoministeriön palvelukseen Viljanen on tullut vuonna 1990. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.  Sannamaaria Vanamo Kuva: Vilhelm SjöströmTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Sannamaaria Vanamon Suomen Pietarin-pääkonsulaatin päällikön tehtävään 15.4.2021 lukien. Vanamo siirtyy Pietariin ulkoministeriön itäosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen hän oli yksikönpäällikkönä asevalvonnan yksikössä vuosina 2014–2017. Edustustokokemusta hänellä on Washingtonista, Brysselistä ja Moskovasta. Ulkoministeriön palvelukseen Vanamo on tullut vuonna 2000. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 26.2.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti myönsi yhdelletoista ansioituneelle henkilölle hengenpelastusmitalin 26. helmikuuta. Hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta.Mitalin saajat (suluissa perusteena oleva teko):Petja Jonni Penjami Honkasalo (pahoinpitelyn keskeyttäminen)Tatu Anttoni Arminen (vedestä pelastaminen)Tapio Antero Aho (avannosta pelastaminen)Aino Matilda Sillanpää (pahoinpitelystä pelastaminen)Markku Tapani Laurikainen (toiminta liikenneonnettomuudessa)Aleksi Määttä (vedestä pelastaminen)Jussi Petteri Saksa (väkivallanteon keskeyttäminen)Wilma Josefina Hyvönen (vedestä pelastaminen)Shakhawan Faraj (puukotuksen keskeyttäminen)Taruanna Haarlo (avannosta pelastaminen)Marijo Honkonen (tulipalossa toimiminen)Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 119 ehdotusta, joista se puolsi yhtätoista esitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Ravitsemisliikkeiden tulee huolehtia asiakkaiden ja asiakasryhmien välisistä etäisyyksistä aiempaa tehokkaammin. Ravintoloiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoillaan. Ravintolat eivät myöskään saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.Muut asiakasmääriä, aukioloa ja anniskelua koskevat rajoitukset on päivitetty eri maakuntien osalta. Asetus tulee voimaan 1.3., ja se on voimassa 30.6.2021 asti. Asiakkaiden ohjaamista istumapaikoillaan koskevaa 3 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta perjantaista 5.3.2021. Asetuksen käytännön soveltamisesta vastaavat aluehallintovirastot.Kaikilla oltava oma istumapaikka, turhaa liikkumista vältettäväRavitsemisliikkeen on jatkossakin huolehdittava siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta. Asiakkaiden saapuminen ravintolaan on toteutettava tavalla, jossa pidetään asiakkaiden ja seurueiden välillä riittävä etäisyys. Kaikilla asiakkailla tulee edelleen olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Uutena velvoitteena ravitsemisliikkeiden on koko maassa järjestettävä toimintansa sisätiloissa siten, että asiakkaat ohjataan istumaan istumapaikoillaan. Ravintolan on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen ravintolaan saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Ravintolat eivät toisin sanoen saa järjestää eivätkä sallia esimerkiksi tanssimista ja karaokepaikan esiintymisiä.    Asiakasmäärien rajoitukset maakunnittainUudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä, jonka pääasiallinen ravitsemistoiminta on alkoholin tarjoilu, saa oleskella yhtäaikaisesti enintään puolet normaalista määrästä. Muissa edellä mainituissa maakunnissa sijaitsevissa ravitsemisliikkeissä saa oleskella enintään kolme neljäsosaa normaalista henkilömäärästä.Muutoksena voimassa olevaan asetukseen rajoitusten piiriin lisättiin Satakunnan maakunta.Anniskelu- ja aukioloajarajoitukset maakunnittainUudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan tai Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on sallittua klo 7-22. Ravintolan saa pitää avoinna kello 5-23. Muutoksena näiden rajoitusten piiriin lisättiin Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunta.Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on sallittua klo 7-22. Ravintola, jonka alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24.Alkoholin anniskelu Pohjois-Savon maakunnan ravitsemisliikkeissä on edelleen sallittu kello 7-24 välillä. Ravintolan saa pitää avoinna kello 2-1.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunta hyväksyi hallituksen 4.2.2021 antaman esityksen laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutoksella jatketaan edelleen ravitsemisliiketoiminnan rajoituksia koskevien säännösten voimassaoloa. Tasavallan presidentti vahvisti lain 26.2.2021.Ravitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisättyyn 58 a §:ään. Nyt lain ja väliaikaisen pykälän voimassaoloa jatketaan sisältöä muuttamatta ajalle 1.3.–30.6.2021.Jo aiemmin säädettyjen rajoitusten ja velvoitteiden voimassaolo jatkuu. Eduskunnan hyväksymän lain sisältö vastaa nykyisiä säännöksiä. Ravitsemisliikkeiden on noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden on laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä on pidettävä asiakkaiden nähtävillä. Aluehallintovirastot valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista.Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa, ruuan ja juoman noutomyyntiä eivätkä huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä. Rajoitusten ulkopuolelle jäävät myös Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravintolat.Valtioneuvoston asetuksella voidaan edelleen säätää ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisätilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä koskevia rajoituksia. Valtioneuvosto säätää tarkemmista rajoituksista tänään antamallaan asetuksella, josta tiedotetaan erikseen.Hallituksen linjauksen mukaisesti eduskunnalle valmistellaan esitys ravitsemisliikkeiden sulkemisesta ajaksi 8.-28.3.2021. Ehdotettu sulkeminen ei koskisi epidemian perustason alueita. Nyt voimaan tulevat säännökset koskevat kaikkia maan ravitsemisliikkeitä ennen 8.3.2021 ja tämänkin jälkeen niitä ravitsemisliikkeitä, joihin sulkemista koskevaa lakia ei sovelleta.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitys rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksista on valmistunut. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Selvitys julkistettiin 26. helmikuuta.TaustaaRahapelihaitat nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta suuriksi, minkä johdosta asiaan on katsottu välttämättömäksi puuttua lainsäädännöllisin keinoin ja lisäämällä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Tämän lisäksi rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronavirusepidemian vuoksi.Veikkaus Oy arvioi, että toimenpiteiden seurauksena valtiolle tuloutetut vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla. Samalla kun rahapelihaitat vähenevät, tämä merkitsee rahapelituotoilla rahoitettujen edunsaajien rahoituksen alenemista. Tämä asettaa nykyjärjestelmän haastavaan tilanteeseen, jossa pitäisi samanaikaisesti kyetä ehkäisemään rahapelihaittoja ja turvaamaan kansalaisyhteiskunnan ja muiden edunsaajien tulevaisuus.Neljä vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälleTyöryhmä esittää neljä erilaista tulevaisuuden vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle: Pysytään nykyisessä järjestelmässä ja toivotaan, että se riittää;Kertaratkaisu, jossa siirto yleiskatteelliseen budjettiin tapahtuu yhdellä kertaa ja kaikki korvamerkinnät poistuvat;Kokonaisuusuudistus vuoden 2024 alusta, jossa huolellisesti valmistellaan siirtyminen tulojen osalta yleiskatteellisuuteen ja menojen osalta kehysbudjetointiin;Osittaisuudistus, jossa siirretään vaiheittain osa menoista yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään korvamerkityiksi ja rahapelituotoista rahoitettavaksi.Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyisten edunsaajien rahoituksen taso jää vastaamaan tulevia rahapelituottoja (Veikkaus Oy:n arvio vajaa 700 miljoonaa euroa vuosittain). Jokaisena vuotena tulee harkittavaksi rahapelituottojen laskun aiheuttama kompensaatiotarve ja mahdollinen lisärahoitusvaatimus.Toisessa vaihtoehdossa Veikkaus Oy:n tuotto siirretään kokonaisuudessaan yleiskatteelliseksi ja menot puolestaan tulevat normaalin budjettikäsittelyn piiriin – toisin sanoen, edunsaajien rahoitus siirrettään yhdellä kertaa kehysriiheen päätettäväksi. Vaikka ratkaisu on budjetin kannalta selkeä, tulisi se aiheuttamaan huomattavia äkillisiä sopeutumisongelmia.Kolmannessa vaihtoehdossa käynnistetään valmistelutyö, jonka tarkoituksena on siirtää rahapelituotot yleiskatteelliseen budjettiin ja vastaavasti menokehyksiin otetaan vähintään sitä suuruusluokkaa olevat varat. Asian valmistelu käynnistettäisiin välittömästi vaadittavien lainsäädäntömuutosten osalta. Samoin käynnistettäisiin valmistelu Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettujen toimintojen siirtämisestä kehyspäätöksiin. Aikataulun suhteen ensisijainen vaihtoehto on, että uudistus viedään loppuun nykyisen eduskunnan aikana, jolloin sen toteuttaminen olisi mahdollista vuoden 2024 alusta.Neljännessä vaihtoehdossa osalle nykyisistä edunsaajista ohjataan rahapelituottoja ja osa edunsaajista siirretään rahoitettavaksi valtion budjetista. Tässä vaihtoehdossa hallitus joutuu päättämään erikseen, mitkä menoerät siirretään yleiskatteelliseen budjettiin. Tämä saattaa myös johtaa tilanteeseen, joka edellyttäisi jakosuhdelain muutosta jokaisessa siirtymävaiheessa. Jakosuhteita tulisi harkita uudelleen, jos edunsaajia siirrettäisiin tavanomaisen budjetin piirin epätasaisessa suhteessa eri edunsaajaministeriöiden alaisuudesta.Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Yleiskatteisuuteen siirtymisessä on myös haasteensa. Ymmärrettävästi edunsaajien siirtäminen valtion menokehykseen poistaisi kansalaisyhteiskunnan rahoituksen riippuvuuden rahapelituottojen epävarmuudesta, mutta tekisi sen puolestaan riippuvaiseksi poliittisesta päätöksestä ja epävarmuudesta. Edunsaajien ja kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen mitoittaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden arviointi tarvitsevat huolellisen valmistelun ja suunnitelman. Kehysrahoituksella tulisi periaatteellisesti pyrkiä rahoittamaan nykyisiä edunsaajia ja kansalaisjärjestöjä siten, että niiden toiminta ei altistuisi kohtuuttomalle rahoitukselliselle epävarmuudelle ja epävakaudelle. Edunsaajien rahoitus ei pidä olla kansanvallan ulottumattomissa, mutta sen tulee olla suojassa liian äkkinäisiltä poliittisilta suhdanteilta.Edunsaajien ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä, mikäli rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi. Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tartuntatautilaki on jo aiemminkin mahdollistanut sen, että aluehallintovirastot ja kunnat ovat voineet perustelluista epidemiaan liittyvistä syistä kieltää yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset omalla alueellaan enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Tartuntatautilakiin on nyt tehty tilapäinen muutos, joka laajentaa viranomaisten toimivaltuuksia. Tartuntatautilain muutos tuli voimaan 22.2.2021 ja muutokset ovat pääosin voimassa 30.6.2021 saakka. Lain nojalla aluehallintovirastot ja kunnat voivat asettaa alueellisia ja paikallisia rajoituksia elinkeino- ja harrastustoimintaan silloin, kun se on välttämätöntä epidemian leviämisen estämiseksi.Se, millaisiin toimiin ryhdytään, riippuu alueellisesta epidemiatilanteesta. Epidemian perustasolla yleiset hygieniatoimet ovat velvoittavia kaikissa asiakas- ja osallistujatiloissa suoraan lain nojalla. Epidemian kiihtymisvaiheessa viranomainen voi tehdä päätöksen, että toiminta on järjestettävä siten, ettei lähikontakteja synny. Tämä koskee myös harrastustoimintaa.Ammattiurheilu jää tilapäisen tartuntatautilain rajoitus- ja sulkutoimenpiteiden ulkopuolelle. Ammattiurheilulla tarkoitetaan lain perustelujen mukaan sarjalisenssisopimukseen tai olympiakomitean urheilijasopimukseen perustuvaa urheilutoimintaa sekä A-maajoukkuetoimintaa silloin, kun sitä harjoitetaan ilman yleisön läsnäoloa. Käytännössä tämä tarkoittaa ammattiurheilun rajaamista huippu-urheiluun kattaen palloilulajeissa kaksi ylintä sarjatasoa, aikuisten A-maajoukkuetoiminnan sekä kansallisen lajiliiton valintajärjestelmän kautta kansainvälisiin arvokilpailuihin valmistautuvat urheilijat.Valtioneuvoston periaatepäätökseen 25.2.2021 sisältyvät seuraavat lasten ja nuorten harrastustoimintaan liittyvät lisätoimenpiteet leviämisvaiheessa:suositus väestölle ja toiminnanharjoittajille yli 12-vuotiaiden lasten ryhmäharrastustoiminnan ja siihen osallistumisen keskeyttämiseksi, ellei siinä voida noudattaa annettuja turvallisen harrastamisen ohjeita (vastuu toimenpiteestä on kunnilla)suositus aluehallintovirastoille ja kunnille päättää yli 12-vuotiaiden lasten ryhmäharrastustoiminnan korkean tartuntariskin tilojen väliaikaisesta sulkemisesta, ellei niissä voida noudattaa annettuja turvallisen harrastamisen periaatteita

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 3 485 114 euroa sairaalaopetuksen järjestämiseen velvoitetuille sairaaloiden sijaintikunnille (perusopetuslaki 4 a §) sairaalaopettajien palkkaamiseen vuosille 2021-2022.Valtionavustus on tarkoitettu sairaalaopettajien palkkaukseen niin, että konsultatiivinen työ sairaalaopetuksessa lisääntyy. Konsultatiivisen sairaalaopetuksen keinoin päästään entistä laajemmin kohdentamaan toimia oppilaisiin, joiden pulmat kytkeytyvät muun muassa kiusaamiseen, mielenterveyden haasteisiin, itsetuhoisuuteen, masentuneisuuteen ja kouluakäymättömyyteen.Opetusneuvos Jussi Pihkala p. 0295 330 256Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin. Avustuksiin on varattu miljoona euroa. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja ja edistää ilmastotavoitteita. Avustuksen haku avautuu 1.3.2021, ja sitä voi hakea torstaihin 15.4.2021 klo 16.15 mennessä.Avustus on tarkoitettu joko investointeihin tai investointeihin tähtääviin kehittämishankkeisiin. Kiertotaloutta edistävät investoinnit voivat liittyä teknologiaan tai tukea uusia toimintatapoja tai palveluja. Kehittämishankkeita voivat olla merkittävien investointien vaatimat selvitykset tai investointien toteuttamiseen tarvittavien verkostojen ja yhteistoiminnan luominen.Avustusta voi hakea myös työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen. Tällöin avustusta voi saada myös kolmannen sektorin toimija.Hanke tulee toteuttaa 30.6.2023 mennessä. Tuen määrä on enintään 200 000 euroa yhtä yritystä kohden. Kyseessä on niin sanottu de minimis -tuki, jota säätelee Euroopan komission asetus.Business Finland avasi 15.2.2021 uuden palvelun, jolla rahoitetaan vihreän kasvun ja kiertotalouden investointeja.  Rahoitus on tarkoitettu sellaisiin innovatiivisiin investointeihin, jotka parantavat ympäristönsuojelun tasoa yli Euroopan unionin normien. Investointi voi myös lisätä jätteen kierrätystä ratkaisulla, joka ylittää alan viimeisen teknisen kehityksen tason. Rahoitus on avustusta, ja sen taso määritellään tapauskohtaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastusta koskeneen tutkimuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat pääosin tyytyväisiä tilintarkastukseen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutuksessa ja hankinnassa on kuitenkin useita ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tutkimusraportissa esitetään kehittämisehdotuksia.Kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamista tulisi kehittää. Yksi ongelma kilpailutuksessa on tarjouspyyntöjen valintakriteeristön vahva painottuminen hintaan sekä tarkastuspäivien lukumäärän kiinnittäminen etukäteen. Tilintarkastuksessa on päädytty tilanteeseen, jossa tarkastuspäivien vähäinen määrä alkaa olla riski julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan toteutumiselle. Myös kuntatilintarkastusta tarjoavien yhteisöjen määrän väheneminen on ongelmallista.Hankintaosaamisen lisäämiseksi tutkimuksen lopputuloksissa esitetään harkittavaksi, että tarkastuslautakunnan jäsenille asetetaan kuntalaissa osaamisvaatimukset. Tutkimusraportissa esitetään myös tilintarkastusraportoinnin lisäämistä ja nykyistä parempaa hyödyntämistä. Tutkimuksessa havaittiin edelleen, että tilintarkastaja voi toimia hyvin pitkään samassa kunnassa. Vastuunalaisen tilintarkastajan rotaatiovaatimus tulisi kirjata lakiin siten, ettei sama henkilö voi toimia vastuunalaisena tilintarkastajana yli kuutta vuotta.Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan sisällöstä on jonkin verran epäselvyyttä tilintarkastuksen kansainvälisiin standardeihin liittyen.  Julkishallinnon ja talouden tilintarkastajat toivoivat Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonnalta lisää vuorovaikutteisuutta tilintarkastajien ammattikuntaan nähden. PRH:n laaduntarkastuksessa onkin jo otettu käyttöön uusia toimintatapoja.Tutkimusryhmä esittää myös harkittavaksi, että kuntatilintarkastuksen kustannukset otettaisiin huomioon valtionosuuksissa. Kunnallinen tilintarkastus palvelee kuntayhteisöä laajemmin koko yhteiskuntaa, joten kuntia ja kuntayhtymiä olisi perusteltua kannustaa tarkastusmäärien lisättyyn hankintaan.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi