NordenBladet — Metsä Groupin ja keskeisten ammattiliittojen johto kokoontui tänään 1. maaliskuuta työministeri Tuula Haataisen johdolla keskustelemaan Kemin biotuotetehtaan rakentamisen käynnistymisestä. Metsä Group on kertonut edellyttävänsä työmaa-alueella toimivilta yrityksiltä Suomen lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista läpi koko alihankintaketjun ja havaittuihin puutteisiin tullaan puuttumaan välittömästi. Hankkeessa torjutaan harmaata taloutta ennakoivasti.– Metsä Group on jo ennalta käynyt keskusteluja ammattiliittojen kanssa ja pyrkinyt kaikin keinoin varmistamaan, että työehdot koko ketjussa ovat asianmukaiset, harmaata taloutta torjutaan ennakoivasti ja työsuojelu huomioidaan kattavasti. Olen tästä rakentavasta ja aktiivisesta otteesta erittäin tyytyväinen. Koronatilanteen jatkuessa työsuojelun merkitys korostuu luonnollisesti entisestään, työministeri Tuula Haatainen totesi.
– Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 10 000 henkilötyövuotta ja yli puolet työstä tehdään Kemissä. Hankkeen kotimaisuusaste nousee erittäin korkeaksi. Kumppaneiltamme edellytämme sitoutumista projektin tavoitteisiin niin turvallisuuden, työlainsäädännön ja -ehtojen noudattamisen, harmaan talouden torjunnan, aikataulun kuin laadun suhteen. Olemme tyytyväisiä avoimeen ja hyvään keskusteluyhteyteen työministeri Haataisen ja ammattiliittojen kanssa, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kertoi.
Ammattiliittojen puheenjohtajat kiittivät yritystä hyvästä valmistelusta ja ennakoivasta otteesta. Esimerkiksi aliurakoitsijat on valittu erityisellä huolella ja mahdollisiin ongelmiin työmaalla puututaan välittömästi. Tilaisuudessa todettiin, että ”Äänekoski oli hyvin suunniteltu ja tämä näyttää vielä paremmalta”.Pyöreän pöydän keskustelu järjestettiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla osapuolilla on hankkeesta yhteinen tilannekuva ja että tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Metsä Group tiedotti helmikuussa Kemin biotuotetehtaan investoinnin toteutumisesta. Kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi maahamme, arvoltaan 1,6 miljardia euroa.
NordenBladet — Henkilötunnuksen muuttamista koskevassa hankkeessa on selvitetty ja valmisteltu lainsäädäntömuutoksia, jotka mahdollistaisivat henkilötunnuksen muuttamisen nykyistä laajemmin perustein. Hanke on yksi hallituksen käynnistämistä Vastaamo-tietomurrosta johtuvista toimenpiteistä. Lakimuutoksia koskeva luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 14.12.2020–14.1.2021. Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan sääntely olisi tullut voimaan 1.6.2021.Lähes kaikki lausunnonantajat pitivät hallituksen esityksen tavoitetta parantaa identiteettivarkauksien uhreiksi joutuneiden asemaa kannatettavana. Lausunnoissa kuitenkin todettiin, että esityksen nopean aikataulun johdosta kaikkia esityksen vaikutuksia, erityisesti vaikutuksia yhteiskunnan tietohuoltoon, ei ole ollut mahdollista arvioida riittävästi. Henkilötunnus toimii henkilön yksilöivänä tunnuksena ja eri tahoille tallennettuja tietoja toisiinsa yhdistävänä linkkinä. Lakimuutoksista aiheutuvia seurauksia ja kustannuksia sekä kansalaisille että kaikille niille toimijoille, jotka käsittelevät henkilötunnuksia, pidettiin ennalta-arvaamattomina ja potentiaalisesti mittavina mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden. Henkilötunnuksen muuttaneelle henkilölle aiheutuisi paljon vaivaa ja kustannuksia, joita kaikkia ei ole mahdollista ennakoida ehdotetussa aikataulussa. Moni lausunnonantaja korosti lakimuutosten edellyttävän tietojärjestelmämuutoksia, jotka tarvitsevat siirtymäaikaa. Useat viranomaistahot pitivät esityksen aikataulua mahdottomana ja katsoivat tarvitsevansa pitemmän siirtymäajan, jotta toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden turvaavat tietojärjestelmämuutokset saataisiin tehtyä.Valmistelu osaksi henkilötunnuksen uudistamisen hankettaLausuntopalautteen ja virkamiesarvioiden pohjalta on katsottu, että henkilötunnuksen muuttamista koskevia lakimuutoksia ei ole mahdollista saattaa voimaan alun perin ehdotetussa aikataulussa. Lausuntopalautteessa esiin nostettuja riskejä ja ongelmia sekä lakimuutosten voimaantuloaikataulua on edelleen selvitettävä, jotta esityksen kokonaisvaikutukset on mahdollista arvioida lainsäädännöltä edellytettävällä luotettavuudella. Edellä mainituista syistä henkilötunnuksen muuttamista koskeva hanke liitetään osaksi laajempaa henkilötunnuksen uudistamisen hanketta, jonka toimikausi on 1.12.2020–31.12.2022. Vaikutusarviointia jatketaan osana uudistamishanketta. Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen tarkoituksena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää ja kehittää valtion takaamaa identiteettiä. Hankkeessa huomioidaan erityisesti henkilötunnusten riittävyys, poistetaan uusien tunnusten sukupuolisidonnaisuus, sujuvoitetaan ulkomaalaisten asiointia laajentamalla henkilötunnuksen saajien piiriä sekä ohjataan henkilötunnuksen ja siihen liittyvien muiden ydinhenkilötietojen käyttötapoja yhteiskunnassa. Yhtenä tavoitteena on karsia henkilötunnuksen käyttö tunnistamistilanteissa.Myös muut toimenpiteet etenevätHallitus päätti Vastaamo-tietomurron yhteydessä myös muista toimenpiteistä. Digi- ja väestötietovirastossa on valmisteilla sähköinen palvelu, joka opastaa omiin tietoihin liittyvien kieltojen tekemisessä sekä antaa muuta hyödyllistä tietoa, kuten kuinka toimia, jos epäilee henkilötietojensa joutuneen vääriin käsiin.Oikeusministeriössä käynnistetään keväällä 2021 lainsäädäntöhanke kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn tarkistamiseksi. Hankkeessa on tarkoitus muun muassa arvioida, miten henkilöllisyyden todentaminen voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkien kuluttajaluottosopimusten tekemistä.Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen lisäksi valtiovarainministeriössä jatketaan digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hanketta, jonka tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti.
NordenBladet — Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötä rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen suitsimiseksi. Töitä tehdään erityisesti sen eteen, että rakentamisen ilmastovaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan ja ohjaamaan maissa vastaavin periaattein.ympäristöministeriö ja Ruotsin valtiovarainministeriö tiedottavatSuomen ja Ruotsin rakentamisen päästötietokannat tarjoavat avoimesti ja maksutta puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien kasvihuonekaasupäästöistä. Tietokantojen tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla, yhteistyössä maiden rakennusalojen kanssa. Pohjoismainen rakennusala hyötyy erityisesti siitä, että rakentamisen ilmastovaikutuksia arvioidaan Pohjoismaissa yhteneväisesti.”Pariisin ilmastosopimuksen maailmanlaajuisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää yhteiskunnallista siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä. Olen iloinen siitä, että Ruotsi ja Suomi ovat eturintamassa vauhdittamassa siirtymää kestävämpään rakentamiseen pienemmillä ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla. Yhdessä Pohjoismaat voivat osoittaa mahdollisuudet yhdistää ilmastosiirtymä hyvinvointiin ja hyvään kilpailukykyyn”, sanoo Ruotsin asuntoministeri Märta Stenevi.”Pohjoismaiden asunto- ja rakennusministerit hyväksyivät syksyllä 2020 uuden toimintasuunnitelman kaudelle 2021–2024, jonka tavoitteena on ilmastoystävällisempi pohjoismainen rakennusala. Panostus on osa työtä toteuttaa visio Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä. Suomen ja Ruotsin tänään julkaisemat päästötietokannat ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisia tavoitteita pohjoismaisesta rakennusalasta, jonka ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat huomattavasti pienemmät”, sanoo Pohjoismaisen ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet yhdenmukaistaa rakennusalaa ohjaavia säännöksiä ja standardeja ovat suuret. Monet Pohjoismaat valmistelevat uutta lainsäädäntöä ja muita toimia vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi. Tulevaisuudessa rakennusten koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset on huomioitava entistä paremmin aina rakennusmateriaalien valmistuksesta rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn esimerkiksi niitä uudelleenkäyttämällä tai kierrättämällä.Haasteeksi rakennusalalle ovat muodostuneet jäsenmaiden keskenään erilaiset rakentamismääräykset, jotka pahimmillaan vaikeuttavat kauppaa niin EU:n sisällä kuin Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaat perustivat keväällä 2020 yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan pohjoismaisten rakentamismääräysten yhtenäistämistä. Vuoden 2021 aikana käynnistyy useita uusia yhteistyöhankkeita, jotka tähtäävät siihen, että pohjoismaisesta rakentamis- ja asumisalasta tulee entistä kestävämpi ja kilpailukykyisempi.
NordenBladet — Tänään julkaistu palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista kuten hiilijalan- ja kädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. Tiedot yhdenmukaistavat rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja helpottavat vähähiilisen rakennuksen suunnittelua. Palvelu on kaikille avoin ja maksuton.ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat”Ensimmäinen avoin päästötietokanta on tärkeä osa vähähiilistä rakentamista. Sen avulla rakennusten päästölaskenta helpottuu merkittävästi. Nyt tietokanta otetaan koekäyttöön, ja jatkossa pyrimme kehittämään myös tietomallipohjaista päästölaskentaa”, kuvailee erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.Palveluun on koottu yleisimpien ja tyypillisimpien rakennustuotteiden keskimääräisiä tietoja, eikä palvelu sisällä yksittäisten tuotteiden ympäristöselosteita. Ytimen muodostavat tiedot rakennustuotteiden haitallisista ja hyödyllisistä ilmastovaikutuksista, kierrätyksen ja hyödyntämisen vaihtoehdoista elinkaaren lopulla, työmailla syntyvän hävikin määrästä sekä usein vaihdettavien tuotteiden teknisestä käyttöiästä. Lisäksi tietokannasta löytyy yleisimpien rakentamisen prosessien ja palveluiden, kuten kuljetuksen, rakentamisen ja jätteenkäsittelyn, päästötietoja.
Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, pääasiassa rakennustuotteiden ympäristöselosteisiin, minkä pohjalta on tehty vertailua, valintaa ja keskiarvojen laskentaa yhdessä rakennustuoteteollisuuden asiantuntijoiden kanssa. Tietokanta palvelee erityisesti rakennusalan ammattilaisia kuten suunnittelijoita, tuotevalmistajia ja rakennusliikkeitä, mutta tiedot ovat hyödyllisiä kaikille rakentamisen ilmastovaikutuksista kiinnostuneille, kuten tutkijoille.Tuotteiden päästötiedot on koottu helpoiksi tulossivuiksi, minkä lisäksi tutustua voi myös tarkempiin taustaselvityksiin. Palvelu toimii ensivaiheessa englanniksi, ja se täydentyy myöhemmin suomen- ja ruotsinkielisillä sisällöillä.Rakennusala mukana kehitystyössäYhteistyö rakennusalan kanssa on ollut tiivistä. Tietokannan ensimmäiseen versioon oman panoksensa on antanut yli 100 rakentamisen ammattilaista. Yhteiskehittäminen jatkuu, ja seuraava sisältöpäivitys on suunnitteilla syksyllä 2021.”Rakennusala on osallistunut kiitettävästi palvelun rakentamiseen. Hyöty on ollut molemminpuolinen: haluamme varmistaa, että palvelu tunnetaan ja se otetaan alalla laajasti käyttöön. Rakennusala hyötyy siitä, että se pystyy näkemään ja ennakoimaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja säädösohjauksen suunnan. Jatkamme palvelun avointa kehittämistä yhteistyössä rakennusalan kanssa”, erityisasiantuntija Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.Tietokanta luo perustan vähähiilisen rakentamisen säädösohjaukselle. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Ympäristöministeriön kehittämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on ollut rakennushankkeiden testattavana vuodesta 2019.Uudistuvassa maankäyttö- ja rakennuslaissa annetaan vähähiilistä rakentamista edistäviä säädöksiä esimerkiksi rakennusten ilmastoselvityksestä sekä digitaalisiin tietomalleihin perustuvasta suunnittelusta. Tietokanta on osa työtä, jossa rakennetun ympäristön tietoja kootaan entistä paremmin saataville yhteensopivassa ja koneluettavassa muodossa. Ympäristöministeriön ja SYKE:n Ryhti-hanke rakentaa uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, joka tulevaisuudessa tarjoaa tietoa muun muassa rakentamisen ilmastovaikutuksista.Yhdessä Pohjoismaiden kanssa ilmastonmuutosta vastaanPohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen pienentämisessä, mistä rakentamisen päästötietokanta on käytännön esimerkki. Tavoite on, että rakennusten vähähiilisyyttä arvioitaisiin maissa samoin periaattein sen sijaan, että naapurit kehittäisivät erillisiä arviointi- ja laskentamenetelmiään. Ruotsi julkaisee oman tietokantansa samana päivänä Suomen kanssa, ja tietokannat ovat sisaria keskenään: tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla. Myös tietokantojen käyttöliittymät vastaavat toisiaan. Avoin tiedonvaihto, yhteiskehittäminen sekä parhaiden käytäntöjen jako maiden kesken auttavat varmistamaan tiedon vertailtavuuden ja laadukkuuden. Yhteistyöstä hyötyy erityisesti Pohjoismaiden rakennusala.Tietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ympäristöministeriön toimeksiannosta.CO2data.fi: Rakentamisen päästötietokantaVahahiilinensuomi.fi: Kysymyksiä ja vastauksia rakentamisen päästötietokannasta
NordenBladet — Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä on julkaistu. Selvityshenkilöt Jukka Ahtela ja Joel Salminen näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti.Varatuomari Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Salmisen selvitys kuvaa paikallisen sopimisen nykytilaa ja käytäntöjä eri aloilla sekä erikokoisissa yrityksissä ja työyhteisöissä. Selvitys perustuu keskeisesti sidosryhmä- ja yrityshaastatteluihin. Ne pureutuivat erityisesti kolmeen teemaan:Tieto: Tiedetäänkö olemassa olevista sopimismahdollisuuksista?Osaaminen: Osataanko sopimismahdollisuuksia käyttää? Luottamus: Mitkä seikat vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin, keskinäisiin suhteisiin ja luottamukseen?Selvityshenkilöt arvioivat, että parhaimmillaan paikallinen sopiminen sovittaa mielekkäällä tavalla yhteen osapuolten tarpeet ja tuottaa molemmille konkreettista hyötyä lyhemmällä tai pidemmällä aikavälillä.Selvityksen perusteella osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä sekä tarpeesta edistää parempaa sopimisosaamista ja -kulttuuria. Sopimisosaamisen ja -kulttuurin nähdään perustuvan keskinäiseen luottamukseen eri tasoilla. Selvityshenkilöiden mukaan on kuitenkin huomattava, että tarve paikalliseen sopimiseen vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti.Selvityshenkilöiden ehdotukset jatkotoimiksiSelvityshenkilöt tekevät havaintojensa perusteella ehdotuksia jatkotoimista sekä työehtosopimusosapuolille että lainsäätäjälle.Nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä.Järjestäytymättömät yritykset tulisi saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa.Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa.Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida. Ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei kuitenkaan ole havaittavissa.Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tulisi olla tarjolla nykyistä laajemmin ja ymmärrettävässä muodossa.Paikallisten osapuolten neuvottelu- ja sopimisosaamista tulisi kehittää muun muassa koulutuksella.Hallitus hakee ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossaPääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.Selvitys luovutettiin alkuvuodesta 2021 työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallinen sopiminen -alatyöryhmälle. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä käsittelee alatyöryhmän työn edistymistä kokouksessaan 3.3.2021.
NordenBladet — Ruokahävikin vähentäminen ja kierrätyksen tehostaminen ovat päivittäistavarakaupan arkea. Tällä viikolla kaupan työtä näissä asioissa nostetaan esiin osana Rakasta joka murua -kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on kannustaa toimiin, joilla hillitään hävikkiä ja parannetaan biojätteen lajittelua.Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hävikkiä syntyy Suomen elintarvikeketjussa noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa eli 10–15 prosenttia alun perin syömäkelpoisesta ruoasta.Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee puolestaan kasvaa nykyisestä 41 prosentista 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Biojätteen lajittelulla on tässä iso merkitys, sillä biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Lajittelua tulee tehostaa sekä kodeissa että työpaikoilla, jotta tavoitteeseen päästään.Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön alullepanema Rakasta joka murua -kampanja kannustaa tekoihin, joiden avulla ruokahävikkiä vähennetään ja biojätteen lajittelua lisätään. Kampanja herättelee tunnistamaan lajittelun hyödyt ja kertoo lajitellun jätteen jatkokäytöstä muun muassa energiantuotannossa. Tämä toivottavasti kannustaa muuttamaan myös omia lajittelurutiineja.
NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksen toisen päivän aiheina perjantaina 26. helmikuuta olivat turvallisuus ja puolustus sekä unionin eteläiseen naapurustoon liittyvät aiheet. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Kokouksen jälkeen annetussa julkilausumassa EU-maiden johtajat vahvistavat sitoutumisensa strategiseen ohjelmaan vuosille 2019 – 2024. Ohjelma hyväksyttiin kesäkuun 2019 Eurooppa-neuvostossa, ja se tähtää unionin aseman vahvistamiseen muuttuvassa ympäristössä. Turvallisuusuuden ja puolustuksen osalta EU-johtajat kertovat haluavansa pitää esillä unionin etua ja arvoja, sekä kykyä puuttua tehokkaasti kaikkiin turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin. EU-johtajat toteavat, että epävakauden lisääntyessä maailmanlaajuisesti, unionin on kannettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Samalla unioni sitoutuu vahvistamaan kumppanuuksiaan YK:n, Naton ja keskeisten alueellisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa odotetaan myös tällä saralla.Julkilausumassa kerrotaan useista toimista, joilla syvennetään EU:n jäsenvaltioiden välistä turvallisuus- ja puolustusalan yhteistyötä, lisätään investointeja, sekä kehitetään EU:n siviili- ja sotilasalan voimavaroja ja parannetaan operatiivista valmiutta. Unioni pyrkii myös vahvistamaan kykyään reagoida hybridiuhkiin mukaan lukien kyberuhat ja disinformaatio. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuntaa viitoittavat niin kutsuttu strateginen kompassi on tarkoitus hyväksyä viimeistään maaliskuussa 2022.Lisäksi EU-johtajat keskustelivat unionin ja sen eteläisen naapuruston kumppanuuden poliittisesta ja strategisesta luonteesta. Kumppanuutta ja yhteistyötä halutaan uudistaa ja vahvistaa. Näin voidaan paremmin kohdata yhteisiä haasteita ja hyödyntää mahdollisuuksia.
NordenBladet — Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on varmistaa työn terveellisyys ja turvallisuus. Koronavirusepidemia on asettanut haasteita monille työpaikoille – viime aikoina on esillä ovat olleet erityisesti koronavirustartunnat rakennustyömailla ja telakoilla.Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on tilanteesta huolissaan.”Työpaikat, joilla etätyö ei ole mahdollista, ovat tartuntojen leviämisen kannalta kriittisiä, ja selvästikään kaikki työnantajat eivät ole ottaneet riittävän vakavasti työturvallisuusvelvoitteitaan. Olen tällä viikolla keskustellut rakennusalaa ja teknologiateollisuutta edustavien liittojen kanssa keinoista, joilla voidaan varmistaa, että korona ei pääsisi työpaikoilla leviämään. Kaikki lisäkeinot työpaikoilla on nyt otettava tehokkaasti käyttöön.”Laki velvoittaa työnantajaa estämään työolosuhteiden vaaratekijätTärkeintä turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamisessa on riskien arviointi, johon kuuluu myös biologisten tekijöiden arviointi. Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan muun muassa tartuntatauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia.”Riskien arviointi ja siihen liittyvä selvitys on pidettävä ajan tasalla, ja se on tarkistettava varsinkin silloin, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen koronavirukselle. Työnantajan velvollisuus on kaikin keinoin minimoida riskejä työpaikoilla, ja tämä velvollisuus koskee myös koronatartuntojen ehkäisyä”, sanoo Pekonen.Riskien arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa työn luonne, alueellinen tartuntatilanne, lähikontaktien määrä ja kesto sekä mahdollisuus käyttää henkilönsuojaimia. Arvioinnin päivittämisessä työnantajan on tarvittaessa käytettävä apuna työterveyshuoltoa.”Vain sillä, että työnantaja ottaa työturvallisuuden vakavasti, työpaikalle voi syntyä vahva turvallisuuskulttuuri, jossa työntekijät noudattavat annettuja määräyksiä turvallisista työskentelytavoista sekä tarvittavien henkilösuojainten kuten kasvomaskien käytöstä”, Pekonen painottaa. Työsuojeluviranomaisella mahdollisuus kieltää työnteon jatkaminen työpaikallaTyösuojeluviranomainen voi työntekijän hengen tai terveyden menettämisen vaaran perusteella kieltää työnteon jatkamisen työpaikalla, kunnes tilanne on korjattu tai poistettu. Ministeri Pekosen mukaan lain suomia mahdollisuuksia olisi syytä käyttää täysimääräisesti, ellei työnantaja ryhdy riittäviin toimenpiteisiin koronaviruksen leviämisen ehkäisemissä työpaikoilla.Viranomaisten välinen yhteistyö tiivistäTyösuojeluviranomainen tekee alueilla tiivistä yhteistyötä tartuntatautiviranomaisen kanssa koronaviruksen torjunnassa.”Tämänhetkisessä epidemiatilanteessa on käytettävä myös kaikkia tartuntatautilain mahdollistamia koronaviruksen torjuntakeinoja. Alueellinen tartuntatautiviranomainen voi määrätä altistuneet karanteeniin, mikä on tehokas keino tartuntojen rajoittamiseen. Tartuntojen ilmaantuessa on syytä velvoittaa koko työpaikan henkilöstö testattaviksi”, toteaa ministeri Pekonen.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen pelastustoimen hallinnon uudistamiseksi. Hankkeella valmistaudutaan pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoon kehittämällä valtakunnallista ohjausjärjestelmää vastaamaan pelastustoimen uudistuksen vaatimuksia. Tavoitteena on, että pelastustoimen järjestäminen siirtyisi kunnilta hyvinvointialueille hallitusti.Hankkeessa valmistellaan pelastustoimen valtakunnallisen hallinto- ja ohjausjärjestelmän organisointi. Lisäksi hankkeen avulla tuetaan alueellisen valmistelun toimeenpanoa sekä valmistellaan hyvinvointialueiden toiminnan ja rahoituksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä.Tavoitteena on, että pelastustoimen ohjausjärjestelmä on riittävän tehokas turvaamaan pelastustoimen valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän toimivuuden pelastustoimen uudistuksen astuessa voimaan. Asetetulla hankkeella valmistaudutaan pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoonPelastustoimen uudistuksessa pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Pelastustoimi voisi myös varautua nykyistä paremmin ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin, poikkeusoloihin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa.Hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esityksen mukaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestäisivät pelastustoimen palvelut omalla alueellaan vuoden 2023 alusta.
NordenBladet — Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointia koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan. Muutokset liittyvät mm. ulkomaantehtäviin lähetettävien henkilöiden toimikausia rajaaviin perusteisiin. Lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella.-Tarkoituksena on kasvattaa siviilikriisinhallintatehtäviin käytettävissä olevien asiantuntijoiden määrää ja kehittää asiantuntijoiden osaamista. Tavoitteena on myös saada suomalaisia asiantuntijoita yhä vaativampiin tehtäviin sekä vähentää asiantuntijan taustatyönantajalle siviilikriisinhallintatehtäviin siirtyneen poissaolosta aiheutuvaa taakkaa, kertoo johtava asiantuntija Tapio Puurunen.Esityksen mukaan siviilikriisinhallinnan resurssien turvaamiseksi ja kehittämiseksi asiantuntijoiden toimikausia voitaisiin rajata perusteilla, jotka liittyvät siihen, milloin, kuinka kauan ja missä siviilikriisinhallintatehtävissä henkilö on aiemmin toiminut. Henkilö ei esimerkiksi voisi tulla nimitetyksi palvelussuhteeseen, jos palvelussuhteiden väliin ei jäisi riittävää taukoa. Laissa myös säädettäisiin siitä, kuinka kauan henkilö voi palvella tietyn tyyppisessä tehtävässä, kuten esimerkiksi korkean riskin toimintaympäristön operaatiotehtävässä.Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan nostetaan 150 asiantuntijaan vuodessaSiviilikriisinhallinta pyrkii vakauttamaan maailman konfliktialueita ei-sotilaallisin keinoin, esimerkiksi kouluttamalla tai neuvomalla konfliktimaiden viranomaisia tai tarkkailemalla rauhansopimusten toimeenpanoa. Ulkoministeriö päättää Suomen osallistumisesta siviilikriisinhallintaan. Sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista. Sisäministeriön yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) kouluttaa, rekrytoi ja huolehtii kansainvälisiin tehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden henkilöstöhallinnosta ja logistiikasta sekä tekee siviilikriisinhallintaan liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa.Siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuu nykyisin noin 120 suomalaista asiantuntijaa vuodessa. Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on nostaa ulkomailla toimivien asiantuntijoiden määrä 150:een. Osallistuminen kriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja se tukee Suomen sisäisen turvallisuuden tavoitteita, sillä konfliktimaiden vakauden edistämisellä on myönteinen vaikutus myös Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Vahvistamalla siviilikriisinhallinnalla konfliktimaiden omien viranomaisten toimintaa voidaan esimerkiksi ehkäistä rajat ylittävää terrorismia, kansainvälistä rikollisuutta sekä hallitsematonta muuttoliikettä.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.
