NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kolme valtionavustushakua, jotka tukevat mielenterveysstrategian toteuttamista. Hankkeissa vahvistetaan mielenterveysosaamista kunnissa, ehkäistään itsemurhia ja kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluita.Täydentävässä valtionavustushaussa on jaossa yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Avustusta voi hakea 9.4.2021 saakka. Vuoden 2021 valtionavustushaut

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt alueille uusia ohjauskirjeitä. Kirjeillä ohjataan alueita tartuntatautilain uusien toimivaltuuksien toimeenpanossa sekä siirtymisessä tasolle kaksi koronaepidemian torjunnassa. STM ohjaa kirjeellä leviämisvaiheen kriteerit täyttävät tai niihin muista syistä rinnastettavat alueet ottamaan käyttöön hybridistrategian toimintasuunnitelman sekä sen täydennyksen mukaiset leviämisvaiheen toimet (ml. tartuntatautilain uudet valtuudet) ja lisätoimet. Toimet suositellaan otettavaksi käyttöön myös kiihtymisvaiheen alueilla.STM:n kirje rajoitustoimenpiteistä virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi – tason kaksi käyttöönotto (1.3.2021)Lisäksi STM on päivittänyt hybridistrategian toimintasuunnitelmaa tartuntatautilain muutosten mukaiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kirje: Rajoitustoimenpiteet virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi – Tartuntatautilain uudet valtuudet ja hybridistrategian toimintasuunnitelma (25.2.2021) jaLiite: Hybridistrategian toimintasuunnitelma osa 3: Suositusten ja rajoitusten käyttöKaikki STM:n antamat viranomaisohjeet on koottu verkkosivulle:STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lausuntotiivistelmä työryhmän ehdotuksesta seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi on valmistunut.Lausuntokierros järjestettiin 14.7.-30.9.2020, ja sen aikana lausuntoja tuli 57.
 
Seksuaalirikossäännösten uudistamista kokonaisuudessaan kannatettiin. Ehdotetuista toteuttamistavoista saatu lausuntopalaute oli laajaa ja osin jakautunutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän kielipoliittisen ohjelman valmistelua varten.Tavoitteena on edistää kielen elinvoimaisuutta, kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielten käyttömahdollisuuksia. Ohjelmassa otetaan huomioon muut kuin Suomessa puhutut kansalliskielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet.Valmisteluryhmän toimikausi on 1.3. – 31.12.2021. Puheenjohtajana toimii oikeusministeriön yksikön päällikkö, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa. Tavoitteena on, että kielipoliittinen ohjelma hyväksytään vuoden 2021 aikana.Kielipoliittinen ohjelma on osa hallitusohjelman kielipoliittisia uudistuksia, joihin kuuluvat myös uudistettu kansalliskielistrategia sekä kieli-ilmapiirin parantamiseen tähtäävä hanke. Lisätietoa hankkeesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Avoin Puolue r.p. ja Suomen Kommunistinen Puolue r.p. on merkitty oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin. Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 20 puoluetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja.Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa.Tampereen yliopistoon liittyvänä erityiskysymyksenä selvittäjäryhmä tutki, pitäisikö lailla täsmentää se, kuka voi toimia yliopiston monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajana säätiöyliopistoissa. Tämä ei ryhmän näkemyksen mukaan ole tarpeen, vaan asia voidaan jättää säätiömuotoisten yliopistojen itsensä päätettäväksi. Puheenjohtajan valintaa koskeva yksityiskohtaisempi sääntely yliopistolaissa voitaisiin nähdä jo kertaalleen yliopistoille annetun sääntelyvallan luovuttamisena yliopiston oman autonomian piiristä sen ulkopuolelle. Tampereen yliopiston johtosääntöä on jo muutettu siten, että sen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin puheenjohtaja on nyt valittava jäsenten keskuudesta.Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvittäjäryhmän tehtävänä oli toteuttaa arviointi autonomian tilasta eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä sekä autonomian suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Ryhmä luovutti selvityksensä opetus- ja kulttuuriministeriölle 1. maaliskuuta. Tavoite arvioinnin tekemisestä on kirjattu pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan.Kesällä 2020 asetetun selvittäjäryhmän puheenjohtajana toimi OTT, VTT Pekka Hallberg. Selvittäjäryhmän jäseniä olivat HTT Teuvo Pohjolainen, dekaani Pia Letto-Vanamo, professori Maija S. Peltola ja professori Jussi Kivistö.Yliopistojen autonomian tilan lisäksi ryhmä arvioi, onko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydelle hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt lausunnossaan asian arvioimista. Ryhmän tehtävänä oli myös arvioida, olisiko yliopistolakia tarpeen täsmentää säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajan valinnan osalta. Sen arvioinnin taustalla oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös.– Haluan lausua lämpimät kiitokseni selvittäjäryhmälle. Tehty selvitys on kattava ja perusteellinen. Selvitys antaa tilannekuvan autonomian tilasta yliopistokentällämme, perustuslain turvaaman itsehallinnon sisällöstä ja yliopistoihin kohdistuvista vaatimuksista kansainvälisessä kilpailussa. Selvitys vastaa myös kysymykseen, onko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys sopusoinnussa perustuslain yhdistymisvapauden kanssa. Nyt kun selvitystyö on valmistunut, valtioneuvostolla on edellytykset tehdä johtopäätökset siitä ja arvioida, onko mahdollisille toimenpiteille tarvetta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää autonomiaselvityksen johtopäätöksistä ja suosituksista keskustelutilaisuuden sidosryhmille kevään aikana. Aiheesta voi keskustella myös otakantaa.fi-palvelussa.Selvittäjäryhmän tukena toimi seurantaryhmä, jossa edustettuina olivat Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Ammattiliitto Pro, Opetusalan ammattijärjestöstä (OAJ), Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Sivistystyönantajat ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto (UNIFI). Selvitystyön laadinnassa on hyödynnetty osallistavia työtapoja. Selvittäjäryhmä on kuullut seurantaryhmän lisäksi opiskelijoita, henkilöstöä, säätiöyliopistojen perustajia, yliopistojohdon ja hallinnon edustajia sekä eri sidosryhmiä laajasti.Selvittäjäryhmän raporttiRaportin kuvailulehti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kahdeksan hakijaa jatkoon eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien valintaprosessissa. Hubien tehtävänä on tukea yrityksiä ja julkista sektoria digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä ja käyttöönotossa.Suomen ehdokkaat eurooppalaisiksi digitaalisiksi innovaatiohubeiksi ovat:FAIR – Finnish AI Region (vastuutaho Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy)SIX Manufacturing EDIH (Tuotekehitys Oy Tamlink)Location Innovation Hub (LIH) (Maanmittauslaitos / Paikkatietokeskus FGI)5STAR eCorridors (DIMECC Oy)WellLake EDIH (Business Jyväskylä)HealthHub Finland (Turku Science Park Oy)Robocoast EDIH Consortium (Prizztech Oy)Arctic-EDIH (Oulun yliopisto)Suomessa on paljon osaamista digitalisaation hyödyntämiseenEurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit (European Digital Innovation Hubs, EDIH) eli digitaali-innovaatiokeskittymät ovat osa EU:n uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Ne toimivat digi-investointeja sekä erityisesti pk-yritysten digitalisaatiota vauhdittavina palvelukeskuksina. Hubien toiminnan on oltava voittoa tavoittelematonta.– Valituissa eri toimijoiden yhteistyöhankkeissa tehdään työtä sen eteen, että digitalisaatiosta saadaan irti nykyistä enemmän kestävää kasvua. Eurooppalainen verkosto tukee parempien digitalisaatiopalveluiden kehittämistä, ja suomalaisilla on tähän työhön paljon annettavaa. Monipuolinen ja kyvykäs ehdokasjoukko takaa, että Suomesta voidaan eri tilanteissa valita riittävästi maantieteellisesti, teknologisesti ja sovellusalueiltaan sopivia ja laadukkaita hubeja osaksi EU:n laajuista verkostoa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Jäsenvaltioiden tulee valita ehdokkaansa innovaatiohubeiksi avoimella menettelyllä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 18.11.2020–15.1.2021 avoimen haun, johon tuli kymmenen hakemusta. Ehdokkaat arvioi riippumaton kahdeksanhenkinen arviointiraati, jonka jäsenillä on monipuolista osaamista elinkeinoelämän uudistumisesta, digitalisaatiosta, innovaatiotoiminnasta ja tieteestä. Hakemukset asetettiin järjestykseen raadin pisteytysten perusteella, minkä jälkeen ministeriö päätti jatkoon menevien ehdokkaiden lukumäärän.Ehdokkaista valitaan hubit EU:n kattavaan verkostoonNyt valitut ehdokkaat pääsevät osallistumaan rajattuun eurooppalaiseen hakuun, jossa Euroopan komissio valitsee digitaaliset innovaatiohubit. Ehdokkailla on mahdollisuus kehittää edelleen hakemuksiaan ja tarvitsemaansa yhteistyötä.Tämän hetkisten tietojen mukaan EU-haku avataan maaliskuussa, se on avoinna vähintään kymmenen viikkoa, ja tulokset ovat selvillä viimeisellä vuosineljänneksellä.Suomen hubien lukumäärä on enintään neljä. EU:n kattavan, jopa noin 200 hubin verkoston luomiseksi EU-rahoitus on jaoteltu jäsenvaltioittain. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta on suunniteltu varattavan noin 14,8 miljoonaa euroa Suomen hubien rahoitukseen vuosina 2021–2027. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa valmisteluja hubien kansalliseksi rahoittamiseksi ja tukemiseksi osana liiketoiminnan digitalisaation vauhdittamisen Tekoäly 4.0 -ohjelmaa.TEM käynnistää keväällä sekä tulevia EDIH:ejä että muita digitaalisia innovaatiohubeja ja vastaavia toimijoita tukevan ja koordinoivan toiminnan valmistelun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist on kutsunut erityisavustajakseen Carolina Nordlingin, Master of Science (kansainväliset suhteet).Nordling on aiemmin toiminut ulkoasiainhallinnossa Suomen Addis Abeban ja Santiago de Chilen suurlähetystöissä sekä Amerikan ja Aasian osastolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset suljettaisiin asiakkailta väliaikaisesti kolmeksi viikoksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 8.3.2021, ja se olisi voimassa 28.3.2021 saakka. Ruoan ulosmyynti asiakkaille olisi sallittua. Sulku koskisi ravitsemisalan yrityksiä alueilla, joissa koronavirusepidemia on leviämis- ja kiihtymisvaiheessa. Alueista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireisesti tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Ravintoloiden väliaikainen sulku on yksi toimista, joilla hallitus pyrkii estämään koronaepidemian nopeaa kiihtymistä ja tartuttavampien virusmuunnosten yleistymistä. Hallituksen esitys perustuu päätökseen, jolla todetaan Suomessa vallitsevan poikkeusolot. Valtioneuvosto teki päätöksen poikkeusoloista ja hallituksen esityksestä istunnossaan 1.3.2021.Sulku kohdistuisi kaikkiin ravitsemisalan yrityksiin leviämis- ja kiihtymisalueilla, poikkeuksena henkilöstöravintolatVäliaikainen sulku koskisi kaikkia ravitsemisalan yrityksiä alueilla, joissa se on välttämätöntä epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi eli epidemian leviämis- ja kiihtymisalueilla. Maakunnista, joissa väliaikainen sulku olisi voimassa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetus annetaan lain voimaantulon yhteydessä.Suljettavia ravitsemisyrityksiä olisivat muun muassa kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot, jotka ovat avoinna yleisölle. Rajoitus koskisi myös terasseja.Poikkeuksena olisivat ravintolat, jotka eivät ole avoinna yleisölle. Sulku ei siis koskisi esimerkiksi vanhainkotien ruokaloita tai henkilöstöravintoloita, jotka eivät ole auki muille asiakkaille.Ravintolat ja kahvilat voisivat sulun aikana myydä noutoannoksia suoraan asiakkaalle tai toimittaa niitä joko itse tai muiden palveluntarjoajien välityksellä asiakkaalle.Maakunnissa, joissa koronavirusepidemia on perustasolla, ravitsemisyritykset voisivat olla jatkossakin avoinna asiakkaille. Näiden yritysten on noudatettava rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla ja sen nojalla.Alueiden luokittelu epidemian perus-, leviämis- ja kiihtymisvaiheisiin perustuu sosiaali- ja terveysministeriön koronaviruksen hillinnän hybridistrategian toimintasuunnitelmaan.Miten käsittely etenee?Hallituksen esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Tämän jälkeen tasavallan presidentti vahvistaa lain ja valtioneuvosto antaa siihen liittyvän asetuksen, jolla määritellään sulkutoimenpiteiden kohteena olevat alueet. Asetus viedään eduskunnan jälkitarkastukseen.Työ- ja elinkeinoministeriö viestii käsittelyn edetessä lain voimaantulosta sekä mallista yritysten tukemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan maanantaina 1. maaliskuuta, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Poikkeusolot tulevat voimaan heti.Valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa säädetään poikkeusoloksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Suomessa covid-19-tautitapausten määrä ja ilmaantuvuus ovat kohonneet helmikuun 2021 alun jälkeen erittäin nopeasti. Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamat tartunnat ovat selvästi lisääntyneet, mikä voi jo osaltaan kiihdyttää epidemian kasvua ja johtaa sairaala- ja tehohoidon merkittävään kuormittumiseen, jos tartuntojen määrää ei saada käännetyksi laskuun. Tässä vaiheessa ei ole välitöntä tarvetta valmiuslain perusoikeuksia rajoittavien valmiuslain II osan toimivaltuuksien käyttöönotolle, mutta niiden käyttötarve riippuu epidemian kehityksestä lähiaikana. Hallitus kuitenkin arvioi, että valmiuslain 15 luvun säännöksiä 106 § (hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa) ja 107 § (toimivallan ratkaiseminen) on välttämätöntä alkaa soveltaa poikkeusolojen toteamisen jälkeen. Poikkeusolot toteava valtioneuvoston päätös tulee voimaan välittömästi, ja se on voimassa toistaiseksi, kunnes se kumotaan. Hallituksen esitys ravitsemisliikkeiden sulkemisesta eduskuntaanVälittömästi poikkeusolojen toteamisen jälkeen valtioneuvosto antoi eduskunnalle perustuslain 23 §:n nojalla hallituksen esityksen laiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Siinä esitetään, että ravintolat ja muut ravitsemisalan yritykset suljettaisiin asiakkailta väliaikaisesti kolmeksi viikoksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 8.3.2021, ja se olisi voimassa 28.3.2021 saakka. Ruoan ulosmyynti asiakkaille olisi sallittua. Sulku koskisi ravitsemisalan yrityksiä alueilla, joissa koronavirusepidemia on leviämis- ja kiihtymisvaiheessa. Poikkeuksena olisivat henkilöstö- ja muut ravintolat, jotka eivät ole avoinna yleisölle. Alueista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi