NordenBladet — Yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Hallinnollista autonomiaa selvittäneen ryhmän mukaan laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja.Selvittäjäryhmä katsoo, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiselle ei löydy välittömiä perusteita. Vakiintuneen perustuslakitulkinnan mukaisesti ylioppilaskunnat ovat perinteinen osa itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja ylioppilaskunnilla on merkittävä osuus yliopistojen hallinnossa.Tampereen yliopistoon liittyvänä erityiskysymyksenä selvittäjäryhmä tutki, pitäisikö lailla täsmentää se, kuka voi toimia yliopiston monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajana säätiöyliopistoissa. Tämä ei ryhmän näkemyksen mukaan ole tarpeen, vaan asia voidaan jättää säätiömuotoisten yliopistojen itsensä päätettäväksi. Puheenjohtajan valintaa koskeva yksityiskohtaisempi sääntely yliopistolaissa voitaisiin nähdä jo kertaalleen yliopistoille annetun sääntelyvallan luovuttamisena yliopiston oman autonomian piiristä sen ulkopuolelle. Tampereen yliopiston johtosääntöä on jo muutettu siten, että sen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin puheenjohtaja on nyt valittava jäsenten keskuudesta.Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvittäjäryhmän tehtävänä oli toteuttaa arviointi autonomian tilasta eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä sekä autonomian suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Ryhmä luovutti selvityksensä opetus- ja kulttuuriministeriölle 1. maaliskuuta. Tavoite arvioinnin tekemisestä on kirjattu pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan.Kesällä 2020 asetetun selvittäjäryhmän puheenjohtajana toimi OTT, VTT Pekka Hallberg. Selvittäjäryhmän jäseniä olivat HTT Teuvo Pohjolainen, dekaani Pia Letto-Vanamo, professori Maija S. Peltola ja professori Jussi Kivistö.Yliopistojen autonomian tilan lisäksi ryhmä arvioi, onko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydelle hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt lausunnossaan asian arvioimista. Ryhmän tehtävänä oli myös arvioida, olisiko yliopistolakia tarpeen täsmentää säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtajan valinnan osalta. Sen arvioinnin taustalla oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös.– Haluan lausua lämpimät kiitokseni selvittäjäryhmälle. Tehty selvitys on kattava ja perusteellinen. Selvitys antaa tilannekuvan autonomian tilasta yliopistokentällämme, perustuslain turvaaman itsehallinnon sisällöstä ja yliopistoihin kohdistuvista vaatimuksista kansainvälisessä kilpailussa. Selvitys vastaa myös kysymykseen, onko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys sopusoinnussa perustuslain yhdistymisvapauden kanssa. Nyt kun selvitystyö on valmistunut, valtioneuvostolla on edellytykset tehdä johtopäätökset siitä ja arvioida, onko mahdollisille toimenpiteille tarvetta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää autonomiaselvityksen johtopäätöksistä ja suosituksista keskustelutilaisuuden sidosryhmille kevään aikana. Aiheesta voi keskustella myös otakantaa.fi-palvelussa.Selvittäjäryhmän tukena toimi seurantaryhmä, jossa edustettuina olivat Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Ammattiliitto Pro, Opetusalan ammattijärjestöstä (OAJ), Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Sivistystyönantajat ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto (UNIFI). Selvitystyön laadinnassa on hyödynnetty osallistavia työtapoja. Selvittäjäryhmä on kuullut seurantaryhmän lisäksi opiskelijoita, henkilöstöä, säätiöyliopistojen perustajia, yliopistojohdon ja hallinnon edustajia sekä eri sidosryhmiä laajasti.Selvittäjäryhmän raporttiRaportin kuvailulehti
Lähde: Valtioneuvosto.fi